Pisararata

Tällöin kai suurin piirtein riittäisi, jos Pasilasta Rautatieasemalle kulkisi tunnelissa kaksi kiskoparia, joista kaksi jatkaisi Tallinnaan ja kaksi jäisi Eurooppa-asemalle. Jos ruuhka-aikana junia olisi enemmän kuin kapasiteettia riittää, sitten ne jäisivät Pasilaan, ellei kallioon louhittaisi vielä kahta kiskoparia lisää. Verrattuna nykyisiin projekteihin, esimerkiksi länsimetroon, Tallinnantunnelista tai lentoradasta puhumattakaan, tämä kuulostaa melko maltilliselta hankkeelta, eihän tunnelille tulisi pituutta kuin kahdesta kolmeen kilometriä.

Ehkäpä joidenkin ruuhka-aikana ajettavien junien jäämisen Pasilaan voisinkin jotenkin hyväksyä, kunhan kaikista suunnista pääsee edes jollain junalla keskustaan myös ruuhka-aikaan, niin että esimerkiksi liityntäliikenneyhteydet voitaisiin järjestää keskustan saakka meneviin juniin. Keskustaan mentäessä mielestäni vaihtoja saa olla enintään yksi (lähiliikenteen osalta). Jos Pääradalta tuleva juna jatkaisikin Pasilasta suoraan Rantaradalle vain nopeasti Pasilassa pysähtyen, niin lohdutuksena suoran keskustayhteyden menettämisestä tulisi nopea vaihdoton ja mitään ylimääräisiä kiertelemätön yhteys vaikkapa Järvenpään ja Leppävaaran välille. Edelleenkin mielestäni olisi suuri häpeä Helsingille, jos vaikkapa kaikki Karjalan radan junat jäisivät Pasilaan toimistojen keskelle, eikä pitemmälle pääsisi ilman junanvaihtoa.

Kluuvin ruhje saattaa hankaloittaa tuota rautatieaseman ympäristön hyödyntämistä ja jopa kaataa kaikki suunnitelmat, mutta jos tuota aluetta aletaan rakentamaan, niin sitten kannattaa radan kohdalle rakentaa pohjoiseen päin umpikortteleita ainakin yhtä pitkälle, kun nyt niitä toimistoja on tulossa. Ydinkeskusta, avarat näkymät ja suuret aukeat ei kuitenkaan välttämättä ole se järkevin yhdistelmä. Rautatieaseman luokse voisi tulla pelkkää julkista tilaa ja pohjoisemmaksi asuinkortteleita, joiden pohjakerroksissa olisi tottakai liiketiloja. Asuntoja tarvittaisiin ydinkeskustan tuntumaan vielä runsaasti lisää.

Kunnon kaupunkimainen rantahan näyttää tältä (Siltasaarta): http://picasaweb.google.fi/lh/photo/Av6wka-LE-iKhAP5Nm-fFg?feat=directlink. Siltasaaren kärjen asukkaat varmasti vastustaa tätä (oikeasti varmaan aika monet muutkin), mutta mitä jos asuinkortteleita rakennettaisiin myös kannakselle Töölönlahden ja Eläintarhanlahden väliin niin, että kummallekin puolelle jäisi avarat kevyen liikenteen väylät ja istutuksia. Tämä kyllä katkaisisi ja muuttaisi rajusti näkymiä, mutta toisaalta kummallakin puolella olevien lahtien takia maisemat säilyisivät yhä avarina. Eikä niillä kiskoilla kyllä mitään virkistysarvoa muutenkaan ole. Tokoinranta, Kaisaniemenranta ja Töölönlahden länsi- ja pohjoisreuna säilyisi nykyisellään. Tietenkin kannakselle pitäisi saada tyylikästä uusvanhaa rakentamista, joka sointuisi yhteen Siltasaaren vanhan rakennuskannan kanssa. Ehkä rakentamisen pohjoisreuna voisi olla siinä kohtaa, missä tämän Googlen kartan mukaisesti radan länsipuolella kulkeva kevyen liikenteen väylä muuttuu sillaksi. Tuohon kohtaan riittäisi kevyempi silta ja siten myös saataisiin leveämpi kanavayhteys lahtien välille.

Mitä Kaisaniemen puistolle pitäisi tehdä? Voisiko ne urheilukentät jättää sinne Eläintarhaan ja tehdä puistosta nykyistä elävämpi. Liisankadun jatkeena olevan puistossa kulkevan kevyen liikenteen väylän varteen voisi ehkä rakentaa muutaman paviljonkimaisen rakennuksen väljästi muuten puistomaiseen ympäristöön.
 
Tällöin kai suurin piirtein riittäisi, jos Pasilasta Rautatieasemalle kulkisi tunnelissa kaksi kiskoparia, joista kaksi jatkaisi Tallinnaan ja kaksi jäisi Eurooppa-asemalle.

Pasilaan tulee pohjoisesta nyt 4 kaupunkirataraidetta ja 4 kaukoliikenneraidetta. Kaupunkirataraiteet on tarkoitus viedä Pisaraan. Tallinnantunneli ottaa periaatteessa 2, mutta vastaavat 2 lisää on tarkoitus tuoda Lentorataa pitkin pohjoisesta. Eli edelleen jäljelle jää 4 raidetta. Tarvitaan siis kolme kiskoparia, joista yksi jatkaa Tallinnaan. Muille tulee päättyvä kaukoliikenteen asema eli todennäköisesti laitureita tarvittaisiin enemmän kuin kiskoja. Jos junankokoonpanoja halutaan voida muuttaa, tarvitaan melkein myös siirtelyraiteita ja niiltä yhteys Ilmalaan.

En väitä mahdottomaksi, mutta kallista on pakko olla.
 
Ehkäpä joidenkin ruuhka-aikana ajettavien junien jäämisen Pasilaan voisinkin jotenkin hyväksyä, kunhan kaikista suunnista pääsee edes jollain junalla keskustaan myös ruuhka-aikaan, niin että esimerkiksi liityntäliikenneyhteydet voitaisiin järjestää keskustan saakka meneviin juniin.

En kannata. helsingin käpykylyyden yksi eduista on juurikin siinä, että kaikki junat voidaan ajaa keskustaan asti.

Jos Pääradalta tuleva juna jatkaisikin Pasilasta suoraan Rantaradalle vain nopeasti Pasilassa pysähtyen, niin lohdutuksena suoran keskustayhteyden menettämisestä tulisi nopea vaihdoton ja mitään ylimääräisiä kiertelemätön yhteys vaikkapa Järvenpään ja Leppävaaran välille.

Aikamoinen vaihderumba olisi tiedossa jos pääradalta surffailtaisiin rantaradalle ja toisinpäin. Mahtaisko toimia käytännössä?
 
Jos Pääradalta tuleva juna jatkaisikin Pasilasta suoraan Rantaradalle vain nopeasti Pasilassa pysähtyen, niin lohdutuksena suoran keskustayhteyden menettämisestä tulisi nopea vaihdoton ja mitään ylimääräisiä kiertelemätön yhteys vaikkapa Järvenpään ja Leppävaaran välille.
Minä ja Rainer ollaan tähän saakka oltu ainoat kaksi ihmistä maailmassa joidenka mielestä X-juna joka ajaisi suoraan Käpylästä Huopalahteen Pohjois-Pasilan kautta ei ole ainoastaan hyvä idea vaan välttämättömyys, toisena vaihtoehtona noin kuin kirjoitit. Mukava että löytyi kolmas. :) Tuo vähentäisi matkaa vaikkapa välillä Tikkurila-Leppävaara jotain 10 minuuttia ja poistaisi vaihdon, väitän että tuon H/K on toisella kymmenellä.
 
Tuo vähentäisi matkaa vaikkapa välillä Tikkurila-Leppävaara jotain 10 minuuttia ja poistaisi vaihdon, väitän että tuon H/K on toisella kymmenellä.
Se 10 minuuttia on lyhyt aika, kun sompaillaan juna ohi Pasilasta seuraaville vaihteille, joiden kautta rantaradalle pääsisi, pysähdytään kätevästi keskelle linjaa, kuljettaja vaihtaa ohjaamoa, virittää JKV:n ja palaa takaisin Pasilan laituriin. Kääntöraiteellekaan ei oikein tilaa ole.
 
Minä ja Rainer ollaan tähän saakka oltu ainoat kaksi ihmistä maailmassa joidenka mielestä X-juna joka ajaisi suoraan Käpylästä Huopalahteen Pohjois-Pasilan kautta ei ole ainoastaan hyvä idea vaan välttämättömyys, toisena vaihtoehtona noin kuin kirjoitit. Mukava että löytyi kolmas. :) Tuo vähentäisi matkaa vaikkapa välillä Tikkurila-Leppävaara jotain 10 minuuttia ja poistaisi vaihdon, väitän että tuon H/K on toisella kymmenellä.

Mahtaakohan tuo kerätä sellaisia matkustajamääriä, että juna on siihen oikean kokoluokan kulkuneuvo?
 
Mahtaakohan tuo kerätä sellaisia matkustajamääriä, että juna on siihen oikean kokoluokan kulkuneuvo?
Varmaan riippuu vuorovälistä, joka tässä tapauksessa voisi minusta olla aika pitkäkin. Matkustajamäärän voi helposti mitata laskemalla jalankulkijoiden määrän laitureiden Pasilassa.
 
Kyllähän Jokerillakin tuntuu matkustajia riittävän, tämä juna olisi vastaavan tapainen yhteys Oulunkylän ja Pitäjänmäen välillä. Eli lisäkapasiteettia siinä ruuhkaisimmassa osassa.
 
Olisiko mahdollista rakentaa tuommoinen lyhyt oikorata:
 

Liitetiedostot

  • oikorata.jpg
    oikorata.jpg
    95.4 KB · Lukukerrat: 258
Olisiko mahdollista rakentaa tuommoinen lyhyt oikorata:

Luultavasti liian halpa ja hidastaa raiteitten ylityksineen myös liikennettä pää- ja rantaradalla. Suosittelen samoin tein tunnelia Ilmalan varikon ali tai siltaa sen yli.

Itse hankehan on mahdottoman kannatettava, suorastaan loistava. Poikittaisyhteyksistä puhutaan paljon, mutta tälläista yksinkertaista parannusta ei olla silti saatu toteutettua. Eikö kellään ole tullut mieleen? Malmilta vielä raiteet Itäsalmeen, ehkä jopa Porvooseen, niin siinä on koko pk-seudun halkova poikittaisyhteys.
 
Olisiko mahdollista rakentaa tuommoinen lyhyt oikorata:

Kuvaan hahmoteltu mutka nyt on ainakin mahdottoman jyrkkä, mutta pakko sanoa, että pidän tästä ideasta ylipäätään. Käytännön toteutuksen edellä on kuitenkin korkea kasa esteitä. Tilanpuute Käpylässä (vaatinee niitä eritasomeininkejä), tilanpuute Ilmalassa (kuva on vanhentunut, merkittyyn erkanemiskohtaan rakennetaan paraikaa huoltoraiteita) ja keskuspuiston "silpominen".
 
On totta että tuo kaarre on liian jyrkkä ja jos kohtaan ollaan jo huoltoraiteitakin rakentamassa, niin ehkäpä pitää valita uusi linjaus.
Varikon pohjoispuolelta voitaisiin sukeltaa tunneliin, mutta se maksaisi maltaita. Pohjoispuolen kautta kulkeva maanpäällinen rata taas
kulkisi Keskuspuistossa lähes 900m matkan.
 
Muualla maailmassa, erityisesti anglosaksisissa maissa kehittyi rinnan funktionalismin kanssa 1920-30-luvulla ns art deco -suuntaus eli tyyli jossa on sekä uusklasssistisia että funktionalistisia elementtejä eli sekä suoria linjoja että paljon koristeellisuutta. Tunnetuimmat sen tyylin rakennukset ovat New Yorkin pilvenpiirtäjät. Eduskuntatalossa on selvästi havaittavissa sitä tyyliä, mutta muuten sillä esiintyy Suomessa ja Pohjoismaissa aika vähän.
Art déco on oikeastaan yhdistelmä art nouveauta eli jugendia 20-luvun modernismiin siten, että art nouveaun koristeellisuus jatkuu art décossa, mutta koneistumisen ihailun ja hehkun kanssa.

Art décon prototyypiksi voisi muuten mainita Helsingin rautatieaseman, joka on vielä lähempänä jugendia erittäin vahvoin kansallisromanttisin piirtein, tai muut Saarisen vastaavanlaisella tornilla varustetut rakennukset (Kallion kirkko, Lahden ja JNS:n kaupungintalot). Tämän voi todeta wikipedia-artikkelin kuvituksestakin: http://en.wikipedia.org/wiki/Art_Deco

Art déconhan jälkeen muotiin tuli "höyrylaivafunkis" eli streamline moderne, joka oli varsinkin Suomessa aika iso hitti. Suomessa voidaan puhua "nauhaikkunafunkiksesta" tai jopa "matkahuoltofunkiksesta". :lol:

Poikittaisyhteyksistä puhutaan paljon, mutta tälläista yksinkertaista parannusta ei olla silti saatu toteutettua. Eikö kellään ole tullut mieleen?
Ekan kerran kai Eliel Saariselle 1918. ;)
 
Pisara tuntuu etenevän mukavan nopeasti, ottaen huomioon sen alunperin suunnitellun 2030 tienoille.

Veikkaan, että Pisaraa ryhdytään rakentamaan pian kehäradan valmistuttua, silloin länsimetron louhinnat on jo tehty. Espoon keskustan kaupunkiraiteet ja pääradan kaupunkiraiteiden pidennys tulisi myös saattaa valmiiksi ennen 2020.
 
Takaisin
Ylös