Pisararata

Mikä muuten on paikallisjunaliikenteen junarunkojen kokoonpano nykyään? Tuli vain mieleeni, että kapasiteettikeskustelu ei ole ainoastaan kyse junavuorojen määrästä, vaan myös siitä, mikä on junavuoron kapasiteetti. Eli onko ja miten paljon varaa lisätä kapasiteettia junakokoja kasvattamalla?

Olen siinä ymmärryksessä, että kaupunkiratojen laitureihin mahtuu neliyksikköinen juna, eli 8 vaunua, n. 220 metriä. Flirtteinä kolme (225 m).
 
Jos nyt puhutaan vaihtoehdoista Pisaralle, niin haluaisin nähdä jonkinlaisen metro-juna integraatioehdotuksen joka ei ole keppihevonen megalomaanisella metrolaajennukselle, vaan ratkaisi suurinpiirtein olemassa olevien asemien yhteydet ja kapasiteettiongelman. Aikani kuluksi rustaisin oheisen kuvan, vaatinee vähän selittelyä:
- Kaupunkijunaratojen asemat on muutettu metrokalustokelpoiseksi, tai toisinpäin, vihreitä linjoja voisi tosin ehkä ajaa eri kalustollakin.
- Oulunkylä jälkeen jossain ennen Käpylän asemaa menee tunneli rantaradan raiteille Pasilassa, ideana toimiva vaihto
- Rantaradan raiteet jatkuu Pisaran linjausta Töölön asemalla, sieltä jatketaan Kamppiin sekä metron kääntöraiteiden kautta että Kampin alemmalla asemalle josta rata jatkuu uudelle Erottajan maanalaiselle asemalla. Aseman sisäänkäynnit suurinpiirtein Stockmannin kohdalla ja Erottajan alussa.
- Itäpuolelta Pasilaa menee Pisaran linjaa tunneli metrokiskoille ja Hakaniemeen.
- Uusia maanalaisia asemia tarvitaan 2 kpl, lisäksi Kamppiin jo louhittu otetaan käyttöön. Tunnelirataa jotain 10km. Lisäksi tietenkin kaikki muutostyöt. Maksaa tuskin siltikään enempää kuin Pisara, ja kertaluokkaa vähemmän kuin metrolaajennukset,
 

Liitetiedostot

  • integraatio.jpg
    integraatio.jpg
    75.6 KB · Lukukerrat: 4,492
Hieno on.

Metroyhteensopivuuden takia (riippumatta tekniikkavalinnoista) pääradan junia täytyy lyhentää, vähintään nykyiselle 135m pituudelle, ellei sitten länsimetron asemien 90 metriin. Tästä taas seuraa, että niitä pitänee tihentää, varsinkin kun laajentunut jakelu lisännee suosiota. Tällöin K/vihreä ja I/punainen linja eivät mahdu enää samoille kiskoille eri nopeuksisina. Seurauksena joko pitäisi pistää vihreä pysähtymään joka pysäkillä, tai ottaa lisää kiskoja käyttöön Tiksin ja Ogelin välillä. Eli käytännössä siis rakentaa lentorata.

Itämetron liikennöiminen (länsimetron vaatimilla) lyhyillä junilla saattaisi muuten oikeasti alkaa olla ongelma tässä, kun sen kapasiteetista kolmannes leikkautuu pääradan haaraan (Kamppi-Hagis-väli ei vedä määräänsä enempää junia). Tietysti ne Lepuskista tulevat junat eli joka kolmannen voisi ajaa 135m mittaisina.

Mutta nyt kyllä tuli ekaa kertaa fiilis, että Vepsäläisen tekniikkayhtenäistämisvisiossa saattaa olla sittenkin jotain järkeä: vaikka se on sellaisenaan turhaa, sen jälkeen tälläiset ideat olisivat ihan toisella tavalla uskottavia.
 
Viimeksi muokattu:
Jos nyt puhutaan vaihtoehdoista Pisaralle, niin haluaisin nähdä jonkinlaisen metro-juna integraatioehdotuksen joka ei ole keppihevonen megalomaanisella metrolaajennukselle, vaan ratkaisi suurinpiirtein olemassa olevien asemien yhteydet ja kapasiteettiongelman. Aikani kuluksi rustaisin oheisen kuvan, vaatinee vähän selittelyä:
Oliko tässä ajatuksessa nyt tarjolla lisää vuoroja nykyiselle metroradalle? Sellainenhan ei ole mahdollista, jos asemat todellakin lyhennetään, sillä 4-vaunuisilla junilla loppuu henkilökuljetuskapasiteetti Rautatieaseman itäpuolella.

Oikeastaan koko sopan ongelma on epätasapaino Kaivokadun itä- ja länsipuolen kesken. Länsiväylän varressa on suunnilleen yhtä paljon porukkaa kuin Itäväylän ja metron varrella, mutta Länsiväylän varressa on enemmän työpaikkoja ja siten porukan matkat suuntautuvat muuallekin kuin kohti kantakaupunkia. Olen tosin ollut sillä kannalla, että länsimetron rakentaminen sekä sitä seuraava maankäytön tehostaminen voisivat tasapainottaa tilannetta. HSL:n ennusteet eivät kyllä sellaista näytä, ja jos taustalla ovat rakenteelliset erot, niin voivat ne ennusteet olla oikeassakin.

Mutta nyt kyllä tuli ekaa kertaa fiilis, että Vepsäläisen tekniikkayhtenäistämisvisiossa saattaa olla sittenkin jotain järkeä:
Metron ja junien integrointi on minusta kylläkin ajatus, joka on parempi unohtaa. Vaikka metromiehet ovat unelmoineet junaratojen muuttamisesta metroradoiksi, he toimivat itse kaiken aikaa tätä mahdollisuutta vastaan. Kuljettajattomuus, junakokojen lyhentäminen, 2+2 muovipenkit ja 80 km/h nopeus eivät oikein istu nykyisen lähiliikenteen konseptiin. Puhumattakaan siitä, että ainakin Pisaran kanssa selitetään, että junaradoille olisi löydettävä lisää kapasiteettia. Ei siihen oikein istu ajatus kapasiteetin vähentämisestä, mitä taas puuhataan metrossa.

Eli tilanne on niin, että paikallisjunilla voisi hoitaa kevyesti metron kysynnän mutta metrojunilla ei voi hoitaa lähiliikennettä. Joten ainoa toiminnalliseti mahdollinen yhdistäminen olisi ajaa metrojunat loppuun ja muuttaa metrorata ilmajohdolle ja 55 cm laitureille. Nykyisten asemien pituus kävisi vielä kahdelle Sm-rungolle, mutta lyhennetylle laiturille menee vain yksi 60-metrinen runko (Sm5:kin on vain 75 m pitkä). Kyllä se ehkä riittäisi jonnekin Tapiolaan, mutta sittenkin tulee ongelmaksi se, mihin se yksinäinen runko ruuhka-aikana ajaisi. Missään ei ole varaa tuhlata yhtä vuoroväliä tällaiseen minijunaan. Lännen lyhyillä asemilla siis suljetaan tämäkin kehitysmahdollisuus pois, vaikka 30 vuoden kuluttua tapahtuisikin sellainen ihme, että asennetasolla järkeistäminen kävisikin mahdolliseksi.

Antero
 
Otso, ne vihertävät linjat eivät tarkoituksella käytä yhtään nykyistä metroasemaa, eli voivat olla pitkiäkin junia. Yhteisiä asemia keltapunaisen linjan on sen verran vähän että olisi minusta mahdollista käyttää jopa eri laitureita, eli kalusto voisi olla vaikka Flirttejä.

Antero, vuoroväli nykymetrolla tuossa kuviossa olisi sekä keltapunaisella että oranssilla linjalla 6 min, eli idässä 3 ja latvoilla 6, lännessä 3. Kyllä sen kapasiteetin pitäisi riittää lyhyilläkin junilla. Taustajatuksena on myös esim. Laajasalon ratikka joka vähentäisi kuormaa Itämetrostä. Tuo 6 minuutin vuoroväli myös antaisi jotain mahdollisuuksia pikavuoroja jotka eivät pysähdy joka asemalla.
 
Otso, ne vihertävät linjat eivät tarkoituksella käytä yhtään nykyistä metroasemaa, eli voivat olla pitkiäkin junia.

Mutta punaiset on pakko lyehntää, eli niitä täytyy tihentää (I menee nykyäänkin ruuhkassa tiheämmin kuin K, eikä sillä ole mitenkään liikaa kapasiteettia). Seurauksena tarvitsee lisää tilaa pääradalla. Eri laiturit parilla asemalla eivät varmaan riitä, vaan ohituksia varten tarvitsee oman kiskoparin. R/H/Z-junien sekaav varmaan mahtuisi, jos kaukojunat siirtyisivät lentoradalle. Muutoin ei.
 
Mutta punaiset on pakko lyehntää, eli niitä täytyy tihentää (I menee nykyäänkin ruuhkassa tiheämmin kuin K, eikä sillä ole mitenkään liikaa kapasiteettia). Seurauksena tarvitsee lisää tilaa pääradalla. Eri laiturit parilla asemalla eivät varmaan riitä, vaan ohituksia varten tarvitsee oman kiskoparin. R/H/Z-junien sekaav varmaan mahtuisi, jos kaukojunat siirtyisivät lentoradalle. Muutoin ei.
Nykyisin menee ruuhkaassa 6 K ja 6 I -junaa tunnissa, näppituntumalta etupäässä K on täynnä. Tuossa kuviossa sillä vihreällä K:n korvaajalla (on se sitten metro tai lähijuna) voisi 6 min vuorovälillä 10 junaa tunnissa jotka on niin pitkiä kuin junalaiturit myöten, ja sille keltapunaisella linjalla joka korvaa I-junan ajettaisiin 10 niin pitkää metrojunaa kuin metroa asemat antaa myöten. Mietin asiaa vähän niinkin että olisi eri laiturit, ja tuon punakeltainen linja ajettaisiin M200 junilla joihin on lisätty ilmavirroitus ja tuo Vihreä taas SM-junilla.
 
Liikenneministeri vaatii Pisaraa:
YLE Helsinki sanoi:
Liikenneministeri keskustan Anu Vehviläinen pitää Helsingin keskustaan suunniteltua niin kutsuttua Pisara-rataa tulevien vuosien tärkeimpänä ratahankkeena. Ministeri kummastelee uuden ratayhteyden hidasta suunnittelutyötä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on ottanut ponnekkaasti kantaa Helsingin keskustaan maan alle rakennettavaan Pisara-rataan. Ministeri nimeää Pisara-radan tulevaisuuden ykköshankkeeksi.

Arviolta miljardi euroa maksava ratayhteys helpottaisi ruuhkaista rautatieaseman ratapihaa ja antaisi mahdollisuuden kehittää koko maan rataliikennettä.
Ei kai se lyhyempi Pisara nyt oikeasti miljardia maksa?

YLE Helsinki sanoi:
Ennen Pisararadan valmistumista rataverkoston käyttöä ei voida lisätä. Nykyisellään esimerkiksi Helsingin rautatieasema on saavuttanut rajansa eikä lähi- ja kaukoliikennettä pystytä juuri lisäämään nykyisestä.

Ministeri Vehviläisen mielestä Pisararadan suunnitelmat ja toteutus pitää saada käyntiin seuraavalla hallituskaudella...
Eli tämä koetaan valtakunnalliseksi hankkeeksi, mikä nopeuttanee toteuttamista.

YLE Helsinki sanoi:
Ministeri kummastelee Pisara-ratasuunnitelmien verkkaista etenemistä.

– Ihmettelen, ettei tätä ole aloitettu aikaisemmin. Kun neljä vuotta sitten oli edellinen pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelma, niin Pisara oli siellä jossain ja Kehärata oli ensimmäisenä, ministeri ihmettelee...
http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/09/vehvilainen_vaatii_pisara-rataa_1973209.html
Mikäköhän siinä on ollut tulppana? :)
 
Ei kai se lyhyempi Pisara nyt oikeasti miljardia maksa?

En ehkä olisi kovin yllättynyt. 800 Me ei tunnu riittävän Länsimetroon ja keskustan rakennettu ympäristö on vaikeampi ja asemista täytyy tehdä selvästi isommat kuin metrossa. Mahtavatko kallio-olosuhteet olla Pisaran syvyydellä helpommat keskustassa kuin metroa rakennettaessa? Kieltämättä miljardi on paljon verrattuna vuonna 2006 arvioituun 250 M euroon.
 
En ehkä olisi kovin yllättynyt. 800 Me ei tunnu riittävän Länsimetroon ja keskustan rakennettu ympäristö on vaikeampi ja asemista täytyy tehdä selvästi isommat kuin metrossa. Mahtavatko kallio-olosuhteet olla Pisaran syvyydellä helpommat keskustassa kuin metroa rakennettaessa? Kieltämättä miljardi on paljon verrattuna vuonna 2006 arvioituun 250 M euroon.
Toisaalta 7,5 km rataa kolmelle asemalla syntyisi noin puolella miljardilla Länsimetronkin kustannustasolla.
 
Toisaalta 7,5 km rataa kolmelle asemalla syntyisi noin puolella miljardilla Länsimetronkin kustannustasolla.

On myös huomioitava, että Pisaran asemat ovat kaksi kertaa nykyisiäkin asemia pidempiä. En tiedä sitten tarkemmin, kuinka paljon se sekä mitoitus isommille matkustajamäärille aiheuttaa kustannuksia rakennustöihin. Ainakin se tarkoittaa leveämpiä ja useampia liukuporras- ja hissikuiluja.
 
On myös huomioitava, että Pisaran asemat ovat kaksi kertaa nykyisiäkin asemia pidempiä. En tiedä sitten tarkemmin, kuinka paljon se sekä mitoitus isommille matkustajamäärille aiheuttaa kustannuksia rakennustöihin. Ainakin se tarkoittaa leveämpiä ja useampia liukuporras- ja hissikuiluja.
Toki näin, mutta minusta niitä asemia ei tarvita kuin kolme, ja lisäksi Hakaniemen asema voinee hyödyntää metroaseman rakenteita, samoin keskustassa varmaan tukeuduttaisiin osittain valmiisiin kävelytunneleihin.

Sen minä kyllä usko että se pitempi Pisara maksaa miljardin, sen takia en siitä innostukkaan.
 
Toisaalta 7,5 km rataa kolmelle asemalla syntyisi noin puolella miljardilla Länsimetronkin kustannustasolla.

Itse asiassa Kehäradan budjetti olisi parempi vertailukohta. Siinä on yhtä suuria maanalaisia asemia 2 kpl ja tunnelin pituus on samaa luokkaa kuin Pisarassa. Kokonaissummassa 605 Me on mukana maan päälliset osat, joten tarttis saada joku tarkempi erittely jostain. Sitten pitäis ehkä vielä lisätä jotain vaikeuskerrointa keskustaan rakentamisen takia. Saattaahan myös olla, että liikenneministeri haikaili isoa Pisaraa.
 
Takaisin
Ylös