Pisararata

Toisaalta pisararadan voisi olettaa syövän kenttämatkustajia busseista ainakin päivisin, kun esim täältä Porin suunnaltahan ei junia tule mitenkään ihan vahvasti...

Eli siis iltaisin ja öisin saattaisi tulla porukkaa....vai tajusikos joku mitä mä hourin??
 
Jos suuri osa suomen junaliikenteestä ei pysy aikatauluissa Helsingin aseman kapasiteettiongelmien takia, ongelman ratkaiseminen on minusta selkeästi valtakunnallinen hanke.

Olen tästä samaa mieltä. Ainakin VR perustelee Pisaraa sillä, että kun Helsingin työmatkaliikenne siirretään sinne, jää kaukoliikenteelle enemmän tilaa, ja sen toimintavarmuus paranee. Siksi Pisara on valtakunnallinen hanke, koska se mahdollistaa sen, että Oulun-juna ei ole koko ajan myöhässä. Se, että Pisarassa ei kulke Oulun-junia vaan paikallisjunia, on oikeastaan merkityksetöntä sinänsä.

En mä osaa ottaa kantaa siihen, onko tämä perustelu sinällään totta ja relevantti vai ei. Jos ei ole, niin sitten olen samaa mieltä Janin kanssa, että hanke ei ole valtakunnallinen. Mutta jos on totta, että muutaman kilsan ratatunneli parantaa koko VR:n (Helsingistä alkavaa tai Helsinkiin päättyvää) kaukoliikennettä ja sen luotettavuutta olennaisesti, niin sitten hanke on mun mielestä valtakunnallinen olkoonkin että rakennustyö satutaan tekemään Helsingissä.

Jos sitten ajatellaan niin, että Pisaran tekemisellä ei ole merkitystä kaukoliikenteen kannalta, niin sitten onkin todella mielenkiintoista löytää sille joku luokittelu. Pisara on Helsingin kaupungin alueella sataprosenttisesti, mutta sitä käyttävät matkustajat todennäköisesti ovat voittopuolisesti naapurikunnista.

Sekin on hyvä kysymys, että jos kaukoliikennettä voidaan parantaa käyttämällä vähemmän euroja kuin mitä Pisara vaatii, mutta lähiliikenne tarvitsisi palvelutason vuoksi silti Pisaraa, niin miten sitten luokitellaan? Siitähän tulee ihan hassu tilanne, jos ensin kannetaan valtakunnallista rahaa kankkulan kaivoon tekemällä joku oma ratkaisu kaukoliikenteelle vaan siksi, että Pisaraa ei saa sanoa valtakunnalliseksi. Sitten kun se on valmis, tehdään kuitenkin Pisara lähiliikennettä varten alueellisena hankkeena ja samalla se aiemmin tehty valtakunnallinen hanke muuttui käytännössä turhaksi. No, siltarumpupolitikointiin tällainen malli voisi olla ihan sopiva kyllä. Mutta jos lopputulos on se, että sinänsä alueellisella hankkeella on huomattavia myönteisiä vaikutuksia valtakunnallisesti, niin kyllä se hanke silloin on mun mielestä valtakunnallinen.
 
Viimeksi muokattu:
Muutoin, edelleen olen sitä mieltä, että todennäköisimmän reittisuunnitelman sijasta parempi olisi kaksi toisesta päästään kiinni olevaa heiluria: Kerava-Pisara-Vantaankoski-Lentoasema, ja Espoo-Pisara-Tikkurila-Lentoasema. Yhdessä nämä tietenkin muodostaisivat reitin Kerava-Pisara-Vantaankoski-Lentoasema-Tikkurila-Pisara-Espoo, mutta reitti kannattaa selkeyden vuoksi pilkkoa osasiin, tyyliin K-M-I-A(tai E).

Eikö olisi helpoin unohtaa kirjaimet, ja lanseerata yksinkertaisesti "rengaslinja" vrt lontoon "circle line". Rengaslinjalla ei ole määränpäätä, toki tietysti kiertosuunta täytyy ilmaista jollain lisäkirjaimella, tai symbolilla. Näin matkustaja vain katsoo kartasta, ahaa rengaslinja, ja löytää määränpäänsä sieltä, tarkastaen ainoastaan kannattaako matkustaa myötä- vaiko vastapäivään. Esim RENGAS-1 ja RENGAS-2, tms, vaikka kiertosuunnan osoittava nuoli.


Lisäys: Oho, lainasin hieman väärän tekstin osasi. Mutta kerroit myös ns ympyrälinjasta, siihen oli tarkoitus heittää idea.
 
Viimeksi muokattu:
Pisaran tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys:

"Pisara-hankkeen tavoitteena on parantaa seudullisen kaupunkirataliikenteen jakelua ja vaihtoyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella sekä vapauttaa kapasiteettia Helsingin ratapihalla kauko- ja taajamaliikenteen kehittämisen mahdollistamiseksi."

Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?
 
Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?

Onhan sitä muitakin hankkeita, jotka ovat samalla sekä paikallisia että valtakunnallisia hankkeita, hyviä esimerkkejä ovat vaikka Kehä III ja Tampereen läntinen kehätie.
 
Sekin on hyvä kysymys, että jos kaukoliikennettä voidaan parantaa käyttämällä vähemmän euroja kuin mitä Pisara vaatii, mutta lähiliikenne tarvitsisi palvelutason vuoksi silti Pisaraa, niin miten sitten luokitellaan?
Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Minusta olisi rehellistä myöntää, että Pisara on puhtaasti Helsingin seudun hanke, jonka tarkoitus on jakaa kantakaupungin työmatkaliikennettä muutamalle tunneliasemalle, jolloin Pisara tekee saman asian kuin Töölön metro, joka ohjataan Pasilaan. Paitsi että Pisara tekee jakelun paremmin kuin Töölön metro, koska matkustajilta jää pois lähes 10 minuuttia matka-aikaa lisäävä vaihto Pasilassa.

Jos Pisara onkin parempi kuin Töölön metro, Pisara on myös paljon kalliimpi. Töölön metrohan tarjoaisi noin puolella miljardilla suunnilleen samat asemat kuin Pisara, joka tulee maksamaan miljardin. Tosin HKL on päättänyt alentaa nykyisen metron kapasiteettia, joka johtaa siihen, etteivät Töölön metron junat voikaan ajaa Kamppiin, Rautatieasemalle ja Hakaniemeen. Koska radan kapasiteetti tuhlataan lyhennettyihin juniin. Töölön metro erillisenä ratana välille Pasila–Kampin alakerta taas johtaa niin kehnoon palvelutasoon, että se saatetaan ymmärtää jopa ihan yleisestikin. Mutta tietenkin metron kapasiteetin alentaminen on Helsingin etu, jos sillä saadaan valtio maksamaan Töölön metro – Pisaran muodossa.

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen. Kun tosiasiassa oli kyse Marja-Vantaan alueen kiinteistökeinottelusta ja siitä, että valtio piti saada maksamaan Martinlaakson radan jatkaminen Marja-Vantaalle, piti rata rakentaa lentokentälle asti, jotta sitä voi sanoa valtakunnalliseksi.

Pelkän junaliikenteen näkökulmastahan Pisara on tarpeeton, koska se tässäkin ketjussa aiemmin ihmetelty junien pilkkominen ja pysäköinti on mahdotonta Pisaran kanssa, se voidaan jättää pois tai siirtää muualle yhtä hyvin rakentamatta Pisaraa. Rakennettakoon sitten vaikka katto niiden neljän puolenvaihtovaihteen ja ristikon päälle, jotka tarvitaan virtuaalipisarajunien liikenteeseen siten, että ne vain vaihtavat ”metromaisesti” suuntaa Helsingin asemalla.

Antero
 
Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Sitten rakennetaan lentorata ja saneerataan Ilmalan ratapihan yhteyksiä. On turha kuvitella, että yksi hanke ratkaisisi raideliikenteen kuormitusongelmat.

Riihimäki-Kerava lisäraiteet, Espoon kaupunkirata, asetuslaite- ja kulunvalvontaremontti, Pisara, varikkouudistukset ja Lentorata tarvitaan kaikki ison lisäkapasiteetin saavuttamiseksi. Mutta eihän niitä voida kerralla rakentaa. Palanen kerrallaan ne pitää tehdä.

Pelkän junaliikenteen näkökulmastahan Pisara on tarpeeton, koska se tässäkin ketjussa aiemmin ihmetelty junien pilkkominen ja pysäköinti on mahdotonta Pisaran kanssa, se voidaan jättää pois tai siirtää muualle yhtä hyvin rakentamatta Pisaraa. Rakennettakoon sitten vaikka katto niiden neljän puolenvaihtovaihteen ja ristikon päälle, jotka tarvitaan virtuaalipisarajunien liikenteeseen siten, että ne vain vaihtavat ”metromaisesti” suuntaa Helsingin asemalla.

Ikävä kyllä pelkät operointimuutokset eivät riitä lisäämään riittävästi Helsingin aseman kapasiteettia. Siksi Pisara on välttämätön osa rataverkon parannustöitä.
 
Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen. Kun tosiasiassa oli kyse Marja-Vantaan alueen kiinteistökeinottelusta ja siitä, että valtio piti saada maksamaan Martinlaakson radan jatkaminen Marja-Vantaalle, piti rata rakentaa lentokentälle asti, jotta sitä voi sanoa valtakunnalliseksi.

Pitäisiköhän turvautua kerrankin analogiaan...?

Olipa kerran veljekset Matti 5 v. ja Ville 3 v. Matti päätti pyytää, että Pirjo-äiti ostaisi Kinder-yllätysmunan, josta olisi iloa molemmille. Näin tehtiin. Matti söi suklaamunan kuoret ja antoi sisällä olevan rihkaman Villelle, joka ei ollut siitä erityisemmin kiinnostunut vaan olisi oikeastaan halunnut tikkunekun. Seuraavana päivänä Matti sanoi Pirjo-äidille: "Äiti, kuule: kun Ville eilen sai sen Kinder-yllätyksen sieltä suklaamunan sisältä niin mitäs minä saan? Voisinko saada vaikka kilon irtokarkkia niin homma menisi tasan?" ;)
 
Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Hups vaan, mutta ne todelliset ongelmat ovat Helsingin ratapihalla, linnunlaulussa ja kanjonin vetokyvyssä. Mitään pullonkauloja ei synny, jos kaupunkirataa yleensä täysin vaivattomasti Pasilaan asti mennyt juna heittää lenkin ja jatkaa toista kaupunkirataa toiseen suuntaan.

Minusta olisi rehellistä myöntää, että Pisara on puhtaasti Helsingin seudun hanke, jonka tarkoitus on jakaa kantakaupungin työmatkaliikennettä muutamalle tunneliasemalle, jolloin Pisara tekee saman asian kuin Töölön metro, joka ohjataan Pasilaan. Paitsi että Pisara tekee jakelun paremmin kuin Töölön metro, koska matkustajilta jää pois lähes 10 minuuttia matka-aikaa lisäävä vaihto Pasilassa.

Uskaltanemme täysin rinnoin myöntää että Tampereen läntinen kehä on Tampereella, Pisara Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa. Arvatenkin hanke tietenkin turha, koska se sijaitsee Helsingissä. Sinänsä olettaisi, että helsinkiläinen kunnallispoliitikko kannattaisi tällaista hanketta. Metro ei sinänsä liity tähän, vaikka tullaankin toteuttamaan myöhemmässä vaiheessa Maunulaan asti.

Jos Pisara onkin parempi kuin Töölön metro, Pisara on myös paljon kalliimpi. Töölön metrohan tarjoaisi noin puolella miljardilla suunnilleen samat asemat kuin Pisara, joka tulee maksamaan miljardin. Tosin HKL on päättänyt alentaa nykyisen metron kapasiteettia, joka johtaa siihen, etteivät Töölön metron junat voikaan ajaa Kamppiin, Rautatieasemalle ja Hakaniemeen. Koska radan kapasiteetti tuhlataan lyhennettyihin juniin. Töölön metro erillisenä ratana välille Pasila–Kampin alakerta taas johtaa niin kehnoon palvelutasoon, että se saatetaan ymmärtää jopa ihan yleisestikin. Mutta tietenkin metron kapasiteetin alentaminen on Helsingin etu, jos sillä saadaan valtio maksamaan Töölön metro – Pisaran muodossa.

Metron kapasiteettia ei alenneta, koska automatisoinnissa vuoroväli kasvaa. Itse olet usein ollut sitä mieltä, että metrossa on ylikapasiteettia. Töölön metro luo täysin uudenlaisen palvelukonseptin aikanaan toteutuessaan. Valtio on ihan yhtä lailla velvollinen maksamaan Helsingin ratoja, kuin muitakin ratoja. On itseasiassa hiukan pimeää sotkea Pisaraa ja metroa samaan ja yhdistää siihen jotain salaliittoteorian tyyppistä.

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen. Kun tosiasiassa oli kyse Marja-Vantaan alueen kiinteistökeinottelusta ja siitä, että valtio piti saada maksamaan Martinlaakson radan jatkaminen Marja-Vantaalle, piti rata rakentaa lentokentälle asti, jotta sitä voi sanoa valtakunnalliseksi.

Minusta tässä haisee se, että jostain syystä tietyn tahon edustajilla on halu vastustaa raskaan raideliikenteen rakentamista Helsingin seudulle. Hanke vaihtuu, mutta perustelut sen vastustamiseksi ovat aina samat.

Pelkän junaliikenteen näkökulmastahan Pisara on tarpeeton..... Rakennettakoon sitten vaikka katto niiden neljän puolenvaihtovaihteen ja ristikon päälle, jotka tarvitaan virtuaalipisarajunien liikenteeseen siten, että ne vain vaihtavat ”metromaisesti” suuntaa Helsingin asemalla.

Tuskinpa asia näin on, Eurooppa on täynnä esimerkkejä kaupunkeja alittavista paikallisjunatunneleista, München ja Pariisi esimerkkeinä. Tosin ovathan nekin varmaan turhia, koska ei saisi mennä maan alle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitenkäs olisi tällainen muotoilu: Pisara on alueellinen hanke, jolla toteutuessaan on huomattavia myönteisiä vaikutuksia myös valtakunnallisesti. Tätä ei kai sentään voida kiistää?

Metron kapasiteettia ei alenneta, koska automatisoinnissa vuoroväli kasvaa.

Kyllä teoreettista maksimikapasiteettia alennetaan, kun asemia lyhennetään. Eihän minimivuoroväli riipu junan pituudesta. Jos automaattimetron minimivuoroväli on käytännössä 2 minuuttia, ja asemat tehdään nelivaunuisille junille, niin maksimikapasiteetti on vain 2/3 siitä mitä se olisi, jos edelleen voitaisiin ajaa kuusivaunuisia junia (luonnollisesti samalla 2 min vuorovälillä).

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen.

Lentorata olisi aidosti valtakunnallinen. Itse asiassa sillä ei edes olisi juuri mitään alueellista vaikutusta, ellei peräti negatiivista (Tikkurilan kannalta).

Ratayhteys Tikkurilasta lentoasemalle voisi ehkä täyttää valtakunnallisuuden kriteerit, jos sitä käyttäisivät myös kaukojunat.

Sen sijaan olen kyllä samaa mieltä siitä, että Kehäradan väittäminen valtakunnalliseksi on kyllä samaa sarjaa kuin Vuosaaren metron väittäminen seudulliseksi. Oikeastaan Kehärata olisi ihan puhdas Vantaan paikallisyhteys, ellei lentoasema tekisi siitä sentään alueellista. Minustakin olisi kiva jatkossa jättää oma auto vaikka Huopalahteen Finavian kalliiden parkkitalojen sijaan, ja kulkea junalla kentälle. Toivon mukaan ne kehäradan junat kulkevat tiheillä vuoroväleillä myös aamukuudelta ja keskiyöllä eli lentoaseman ruuhka-aikoina.
 
Mitenkäs olisi tällainen muotoilu: Pisara on alueellinen hanke, jolla toteutuessaan on huomattavia myönteisiä vaikutuksia myös valtakunnallisesti. Tätä ei kai sentään voida kiistää?

Oli miten oli niin tällaiset infrahankkeet kuten Pisara, Kehärata ja länsimetro ovat ainoat keinot jolla pääkaupunkiseutu voi saada jotain takaisin siitä mitä se maksaa yhteisöverotasauksina muulle Suomelle. Vuosittain summa on reilut 550 milj euroa mitä pk-seudusta valuu rahaa ulos. Kymmenessä vuodessa se tekee yli 5 miljardia joten eikähän sillä saisi aikamoisia ratoja rakennettua jos kaupungit saisivat pitää rahat itsellään?

Jos jostain pitää pistää riita halki ja ottaa järki käteen niin Pisarasta kannattaisi tehdä Helsingin 2. metrolinja ja toteuttaa se laajana eli vanhan U-metron linjauksen mukaan niin että se alkaisi Huopalahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Erottajan ja Hakaniemen kautta Pasilaan, jolloin yhdistämällä päärataan ja kehärataan syntyisi todelilnen "kehämetro" kun sama juna kiertäisi ympyrää lentokentän kautta, ja toinen juna linja kulkisi eteläistä lenkkiä pitkin Espoon keskuksesta Keravalle.

PK-seudun kaupungit voisivat maksaa Pisarasta kaksi kolmannesta ja valtio kolmanneksen. Eiköhän kaupungeilla ole pistää kimpassa rahaa n 700 milliä sen toeuttamiseksi koska se hyödyttäisi kaikkia?

t. Rainer
 
Oli miten oli niin tällaiset infrahankkeet kuten Pisara, Kehärata ja länsimetro ovat ainoat keinot jolla pääkaupunkiseutu voi saada jotain takaisin siitä mitä se maksaa yhteisöverotasauksina muulle Suomelle. Vuosittain summa on reilut 550 milj euroa mitä pk-seudusta valuu rahaa ulos. Kymmenessä vuodessa se tekee yli 5 miljardia joten eikähän sillä saisi aikamoisia ratoja rakennettua jos kaupungit saisivat pitää rahat itsellään?

Tuo verotulojen tasaus on vain murto-osa Helsingin seudulta muun maan elättämiseen menevistä rahavirroista. Rahavirroista on aika vähän laskelmia, mutta käsittääkseni tällä hetkellä Helsingin seudun kaikkien verotulojen kertymästä menee 2 - 3 miljardia vuodessa aluetukiin sen jälkeen kun valtion investoinnit mm. väyliin ja ratoihin ja valtion työpaikkojen valtakunnallinen jakauma on huomioitu.
 
Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.
Ilmalan varikosta on erilliselvitys, ja muutenkin jaksan uskoa siihen että purkkaa voi jauhaa samalla kun kävelee. Pisara + Lentorata + Varikon kehittäminen/hajauttaminen + Asetinlaitteen uusinta + Espoon kaupunkirata + Kerava - Riihimäki lisäraiteet on tavallaan yksi paketti siinä mielessä että osat liittyy toisiinsa.

Jos Pisara onkin parempi kuin Töölön metro, Pisara on myös paljon kalliimpi. Töölön metrohan tarjoaisi noin puolella miljardilla suunnilleen samat asemat kuin Pisara, joka tulee maksamaan miljardin.
Miksi ihmeessä kahdeksan kilometrin tunnelijunarata kolmella maanalaisella asemalla maksaisi tuplat sen mitä viiden kilometrin metrorata neljällä maanalaiselle asemalla?

Ne isommat Pisarat on minustakin älyttömiä.
 
Tuo verotulojen tasaus on vain murto-osa Helsingin seudulta muun maan elättämiseen menevistä rahavirroista.

Ottaen huomioon, että Helsingin seudulla ei tuoteta kovin paljon mitään konkreettista, tuo on faktojen vääristelyä. Esimerkiksi kaikki valtionhallinnon kustannukset ovat tietyssä mielessä koko valtakunnasta kerättyjen verovarojen suuntaamista Helsingin seudun taloudelliseen kehitykseen. Samoin se, että teollisuusyritysten pääkonttorit ovat pk-seudulla, vaikka varsinainen tuotanto on muualla.
 
Ottaen huomioon, että Helsingin seudulla ei tuoteta kovin paljon mitään konkreettista, tuo on faktojen vääristelyä. Esimerkiksi kaikki valtionhallinnon kustannukset ovat tietyssä mielessä koko valtakunnasta kerättyjen verovarojen suuntaamista Helsingin seudun taloudelliseen kehitykseen. Samoin se, että teollisuusyritysten pääkonttorit ovat pk-seudulla, vaikka varsinainen tuotanto on muualla.

Varsinainen fyysisten tuotteiden tuotanto on koko ajan pienenevä osa arvoketjua. Suurin osa arvosta muodostuu nykyään muualla. Tuotekehitys ja palvelut ovat koko ajan kasvava osa arvoketjua. Se, ettei Helsingin seutu tuote mitään on huuhaata, Helsingin seutu tuottaa todella paljon mm. digitaalisia tuotteita, tuotekehitystä ja korkean osaamisen palveluita.

Helsingin seudulla on muuten noin 35 % valtion työpaikoista ja noin 35 % suomen BKT:sta muodostuu myös Helsingin seudulla. Verotuloista on osuus on suunnilleen sama kuin BKT:stä. Eli Helsingin seudulla on valtion työpaikkoja suunnilleen samassa suhteessa kuin seutu tuottaa rahaa yhteiseen kirstuun.
 
Takaisin
Ylös