Viestiketju: Pisararata

Pisaran tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys:

"Pisara-hankkeen tavoitteena on parantaa seudullisen kaupunkirataliikenteen jakelua ja vaihtoyhteyksiä Helsingin kantakaupungin alueella sekä vapauttaa kapasiteettia Helsingin ratapihalla kauko- ja taajamaliikenteen kehittämisen mahdollistamiseksi."

Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?

Alunperin kirjoittanut j-lu

Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?

Onhan sitä muitakin hankkeita, jotka ovat samalla sekä paikallisia että valtakunnallisia hankkeita, hyviä esimerkkejä ovat vaikka Kehä III ja Tampereen läntinen kehätie.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Sekin on hyvä kysymys, että jos kaukoliikennettä voidaan parantaa käyttämällä vähemmän euroja kuin mitä Pisara vaatii, mutta lähiliikenne tarvitsisi palvelutason vuoksi silti Pisaraa, niin miten sitten luokitellaan?

Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Minusta olisi rehellistä myöntää, että Pisara on puhtaasti Helsingin seudun hanke, jonka tarkoitus on jakaa kantakaupungin työmatkaliikennettä muutamalle tunneliasemalle, jolloin Pisara tekee saman asian kuin Töölön metro, joka ohjataan Pasilaan. Paitsi että Pisara tekee jakelun paremmin kuin Töölön metro, koska matkustajilta jää pois lähes 10 minuuttia matka-aikaa lisäävä vaihto Pasilassa.

Jos Pisara onkin parempi kuin Töölön metro, Pisara on myös paljon kalliimpi. Töölön metrohan tarjoaisi noin puolella miljardilla suunnilleen samat asemat kuin Pisara, joka tulee maksamaan miljardin. Tosin HKL on päättänyt alentaa nykyisen metron kapasiteettia, joka johtaa siihen, etteivät Töölön metron junat voikaan ajaa Kamppiin, Rautatieasemalle ja Hakaniemeen. Koska radan kapasiteetti tuhlataan lyhennettyihin juniin. Töölön metro erillisenä ratana välille Pasila–Kampin alakerta taas johtaa niin kehnoon palvelutasoon, että se saatetaan ymmärtää jopa ihan yleisestikin. Mutta tietenkin metron kapasiteetin alentaminen on Helsingin etu, jos sillä saadaan valtio maksamaan Töölön metro – Pisaran muodossa.

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen. Kun tosiasiassa oli kyse Marja-Vantaan alueen kiinteistökeinottelusta ja siitä, että valtio piti saada maksamaan Martinlaakson radan jatkaminen Marja-Vantaalle, piti rata rakentaa lentokentälle asti, jotta sitä voi sanoa valtakunnalliseksi.

Pelkän junaliikenteen näkökulmastahan Pisara on tarpeeton, koska se tässäkin ketjussa aiemmin ihmetelty junien pilkkominen ja pysäköinti on mahdotonta Pisaran kanssa, se voidaan jättää pois tai siirtää muualle yhtä hyvin rakentamatta Pisaraa. Rakennettakoon sitten vaikka katto niiden neljän puolenvaihtovaihteen ja ristikon päälle, jotka tarvitaan virtuaalipisarajunien liikenteeseen siten, että ne vain vaihtavat ”metromaisesti” suuntaa Helsingin asemalla.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Sitten rakennetaan lentorata ja saneerataan Ilmalan ratapihan yhteyksiä. On turha kuvitella, että yksi hanke ratkaisisi raideliikenteen kuormitusongelmat.

Riihimäki-Kerava lisäraiteet, Espoon kaupunkirata, asetuslaite- ja kulunvalvontaremontti, Pisara, varikkouudistukset ja Lentorata tarvitaan kaikki ison lisäkapasiteetin saavuttamiseksi. Mutta eihän niitä voida kerralla rakentaa. Palanen kerrallaan ne pitää tehdä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pelkän junaliikenteen näkökulmastahan Pisara on tarpeeton, koska se tässäkin ketjussa aiemmin ihmetelty junien pilkkominen ja pysäköinti on mahdotonta Pisaran kanssa, se voidaan jättää pois tai siirtää muualle yhtä hyvin rakentamatta Pisaraa. Rakennettakoon sitten vaikka katto niiden neljän puolenvaihtovaihteen ja ristikon päälle, jotka tarvitaan virtuaalipisarajunien liikenteeseen siten, että ne vain vaihtavat ”metromaisesti” suuntaa Helsingin asemalla.

Ikävä kyllä pelkät operointimuutokset eivät riitä lisäämään riittävästi Helsingin aseman kapasiteettia. Siksi Pisara on välttämätön osa rataverkon parannustöitä.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Kyllä nyt menee vaikeaksi. Miten joku hanke voi kuulua kahteen lokeroon, olla yhtä aikaa sekä paikallinen että valtakunnallinen!?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Minusta tässä valtakunnallisuuden selittämisessä haisee ihan sama kuin miksi Marjarata/Kehärata piti selittää valtakunnalliseksi ja minkä vuoksi siitä piti tehdä paljon kalliimpi kuin oli tarpeen. Kun tosiasiassa oli kyse Marja-Vantaan alueen kiinteistökeinottelusta ja siitä, että valtio piti saada maksamaan Martinlaakson radan jatkaminen Marja-Vantaalle, piti rata rakentaa lentokentälle asti, jotta sitä voi sanoa valtakunnalliseksi.

Pitäisiköhän turvautua kerrankin analogiaan...?

Olipa kerran veljekset Matti 5 v. ja Ville 3 v. Matti päätti pyytää, että Pirjo-äiti ostaisi Kinder-yllätysmunan, josta olisi iloa molemmille. Näin tehtiin. Matti söi suklaamunan kuoret ja antoi sisällä olevan rihkaman Villelle, joka ei ollut siitä erityisemmin kiinnostunut vaan olisi oikeastaan halunnut tikkunekun. Seuraavana päivänä Matti sanoi Pirjo-äidille: "Äiti, kuule: kun Ville eilen sai sen Kinder-yllätyksen sieltä suklaamunan sisältä niin mitäs minä saan? Voisinko saada vaikka kilon irtokarkkia niin homma menisi tasan?"

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mitenkäs olisi tällainen muotoilu: Pisara on alueellinen hanke, jolla toteutuessaan on huomattavia myönteisiä vaikutuksia myös valtakunnallisesti. Tätä ei kai sentään voida kiistää?

Oli miten oli niin tällaiset infrahankkeet kuten Pisara, Kehärata ja länsimetro ovat ainoat keinot jolla pääkaupunkiseutu voi saada jotain takaisin siitä mitä se maksaa yhteisöverotasauksina muulle Suomelle. Vuosittain summa on reilut 550 milj euroa mitä pk-seudusta valuu rahaa ulos. Kymmenessä vuodessa se tekee yli 5 miljardia joten eikähän sillä saisi aikamoisia ratoja rakennettua jos kaupungit saisivat pitää rahat itsellään?

Jos jostain pitää pistää riita halki ja ottaa järki käteen niin Pisarasta kannattaisi tehdä Helsingin 2. metrolinja ja toteuttaa se laajana eli vanhan U-metron linjauksen mukaan niin että se alkaisi Huopalahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Erottajan ja Hakaniemen kautta Pasilaan, jolloin yhdistämällä päärataan ja kehärataan syntyisi todelilnen "kehämetro" kun sama juna kiertäisi ympyrää lentokentän kautta, ja toinen juna linja kulkisi eteläistä lenkkiä pitkin Espoon keskuksesta Keravalle.

PK-seudun kaupungit voisivat maksaa Pisarasta kaksi kolmannesta ja valtio kolmanneksen. Eiköhän kaupungeilla ole pistää kimpassa rahaa n 700 milliä sen toeuttamiseksi koska se hyödyttäisi kaikkia?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Oli miten oli niin tällaiset infrahankkeet kuten Pisara, Kehärata ja länsimetro ovat ainoat keinot jolla pääkaupunkiseutu voi saada jotain takaisin siitä mitä se maksaa yhteisöverotasauksina muulle Suomelle. Vuosittain summa on reilut 550 milj euroa mitä pk-seudusta valuu rahaa ulos. Kymmenessä vuodessa se tekee yli 5 miljardia joten eikähän sillä saisi aikamoisia ratoja rakennettua jos kaupungit saisivat pitää rahat itsellään?

Tuo verotulojen tasaus on vain murto-osa Helsingin seudulta muun maan elättämiseen menevistä rahavirroista. Rahavirroista on aika vähän laskelmia, mutta käsittääkseni tällä hetkellä Helsingin seudun kaikkien verotulojen kertymästä menee 2 - 3 miljardia vuodessa aluetukiin sen jälkeen kun valtion investoinnit mm. väyliin ja ratoihin ja valtion työpaikkojen valtakunnallinen jakauma on huomioitu.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Tai entäs sitten, kun on ensin tehty miljardilla pisara ja sitten huomataan että hups, Pasilan pohjoispuolella on nyt se ihan sama ongelma kuin oli ennen Pasilan eteläpuolella, jonne tehtiin miljardilla 4 raidetta lisää? Tai että Ilmalan ratapihalla on ihan samat pullonkaulat Pisaran jälkeen kuin Pisaraa ennenkin.

Ilmalan varikosta on erilliselvitys, ja muutenkin jaksan uskoa siihen että purkkaa voi jauhaa samalla kun kävelee. Pisara + Lentorata + Varikon kehittäminen/hajauttaminen + Asetinlaitteen uusinta + Espoon kaupunkirata + Kerava - Riihimäki lisäraiteet on tavallaan yksi paketti siinä mielessä että osat liittyy toisiinsa.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Jos Pisara onkin parempi kuin Töölön metro, Pisara on myös paljon kalliimpi. Töölön metrohan tarjoaisi noin puolella miljardilla suunnilleen samat asemat kuin Pisara, joka tulee maksamaan miljardin.

Miksi ihmeessä kahdeksan kilometrin tunnelijunarata kolmella maanalaisella asemalla maksaisi tuplat sen mitä viiden kilometrin metrorata neljällä maanalaiselle asemalla?

Ne isommat Pisarat on minustakin älyttömiä.

Alunperin kirjoittanut petteri

Tuo verotulojen tasaus on vain murto-osa Helsingin seudulta muun maan elättämiseen menevistä rahavirroista.

Ottaen huomioon, että Helsingin seudulla ei tuoteta kovin paljon mitään konkreettista, tuo on faktojen vääristelyä. Esimerkiksi kaikki valtionhallinnon kustannukset ovat tietyssä mielessä koko valtakunnasta kerättyjen verovarojen suuntaamista Helsingin seudun taloudelliseen kehitykseen. Samoin se, että teollisuusyritysten pääkonttorit ovat pk-seudulla, vaikka varsinainen tuotanto on muualla.

Alunperin kirjoittanut Max

Ottaen huomioon, että Helsingin seudulla ei tuoteta kovin paljon mitään konkreettista, tuo on faktojen vääristelyä. Esimerkiksi kaikki valtionhallinnon kustannukset ovat tietyssä mielessä koko valtakunnasta kerättyjen verovarojen suuntaamista Helsingin seudun taloudelliseen kehitykseen. Samoin se, että teollisuusyritysten pääkonttorit ovat pk-seudulla, vaikka varsinainen tuotanto on muualla.

Varsinainen fyysisten tuotteiden tuotanto on koko ajan pienenevä osa arvoketjua. Suurin osa arvosta muodostuu nykyään muualla. Tuotekehitys ja palvelut ovat koko ajan kasvava osa arvoketjua. Se, ettei Helsingin seutu tuote mitään on huuhaata, Helsingin seutu tuottaa todella paljon mm. digitaalisia tuotteita, tuotekehitystä ja korkean osaamisen palveluita.

Helsingin seudulla on muuten noin 35 % valtion työpaikoista ja noin 35 % suomen BKT:sta muodostuu myös Helsingin seudulla. Verotuloista on osuus on suunnilleen sama kuin BKT:stä. Eli Helsingin seudulla on valtion työpaikkoja suunnilleen samassa suhteessa kuin seutu tuottaa rahaa yhteiseen kirstuun.