Viestiketju: Pisararata

Mitäs jos Pasilan aseman ja päärautatieaseman väliin sopivaan kohtaan rakennettaisiin alitustunnelit varikolle meneviä ja tulevia junia varten, niin risteävät junat eivät varaisi "turhaan" ratakapasiteettia? Varmaankin pari-kolme kilometria tunnelia riittäisi + vaihteisto- ja asetinlaitetyöt, jotka muutoinkin ovat edessä. Kun tunneliin ei päästettäisi matkustajia, niin suppeammat turvavarustelut riittäisivät. Varmaan tälläista jo on selvitettykin.

Pisarasuunnitelman kaikissa vaihtoehdoissa läntinen haara erkanee nykyisestä raiteistosta Nordenskiöldinkadun kohdalla. Sama koskee myös itäistä haaraa lyhyen Pisaran osalta, joskin tässä on myös varustauduttu kahteen lisäraiteeseen Pasilaan asti.. Olettaisin että tarkoitus on rakentaa ne Lentoradan yhteydessä.

Pasilaan on merkitty rakennettavaksi 12. raide aseman länsipuolelle. Sen jälkeen voisi nykyisen raiteeen 5B kytkeä Pääradan kaukoliikenneraiteisiin, jolloin siellä olisi kaksi laituriraidetta kumpaankin suuntaan. Suurimmat liikenneongelmat löytynevät juuri Pääradalta, jolla liikennöi monenlaisia junatyyppejä. Nelilaituriset asemat helpottaisivat liikennöintiä (samanlainen tarve on tietenkin Tikkurilassa). Aivan Pasilan eteläpuolella ei kuitenkaan tule ainakaan aluksi uusia raiteita, joten siihen syntyy ainakin jonkin asteinen uusi pullonkaula. Pasilan asemaa on sinänsä verrattain helppoa laajentaa länteen päin, missä on tilaa Veturitien uuden linjauksen päällä.

Laajempien versioiden ongelmana on Pasilan syväasema, josta siirtyminen pinnalle hidastaa matkustajia. Tunnelirakentaminen on tietenkin myös kallista.

Olisikin ollut parempi pistää Pisaran kumpikin haara sukeltamaan tunneliin heti Pasilan eteläpuolella. Tällöin osaa laitureista ei tarvitsisi sijoittaa maan alle ja säästyttäisiin ratojen rakentamiselta ympäristöllisesti herkemmille Eläintarhan ja Alppipuiston alueille.

Valitettavasti ainakaan länsireunassa tämä ei taida onnistua, koska veturitallit ovat tiellä ja radan pitäisi laskeutua liikaa päästäkseen Nordenskiöldinkadun ali. Länsireunalla esteitä on vähemmän ja ne sijaitsevat korkeammalla, joten alitus voisi onnistuakin (Pasilan aseman korkeus on +22 m ja Aleksis Kiven kadun n. +25 m).

Uusi yhteinen este on myös Teollisuuskadun linjaus, jos se alittaa radan vanhaa satamaradan kuilua pitkin.

Pisararadan suurimmaksi pituuskaltevuus lienee 3,5 % (jossakin on myös mainittu 4%). Näin ollen pudotus voisi olla 200 m matkalla 7 metriä eli lähes kerroksen verran. Alku ja loppupäässä täytyy tietysti olla kallistuksen pyöristys, joten Pasilasta lähtien rata voisi laskeutua 300 m matkalla ehkäpä 7,5 metriä. Siitä eteenpäin mentäisiin edelleen alas samaa tahtia. Linjaus osuisi suurin piirtein mahdollisen Alppilan aseman kohdille (vaihtoehto 3).

Vapautuvia raiteita voi käyttää alkuvaiheessa lähinnä muuttamalla osa raidepareista kolmiraiteisiksi (tämä siis Nordenskiöldinkadun kohdalta etelään). Myöhemmin Lentoradan valmistuttua sitä varten tarvitaan oma raideparinsa päärautatieasemalle saakka. Jos aiotaan rakentaa rata Tapanilasta Porvooseen, niin sitä varten on jotenkuten tilaa nykyisen Pääradan länsipuolella, mutta ei Pasilan ja Nordenskiöldinkadun välillä, vaikka Pisara rakennettaisiin (sen liikenteen voi kyllä olettaa sopivan ainakin aluksi nopeille lähiliikenneraiteille).

Juha

---------- Viesti lisätty kello 20:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:19 ----------

Alunperin kirjoittanut Harri Turunen

Mitäs jos Pasilan aseman ja päärautatieaseman väliin sopivaan kohtaan rakennettaisiin alitustunnelit varikolle meneviä ja tulevia junia varten, niin risteävät junat eivät varaisi "turhaan" ratakapasiteettia? Varmaankin pari-kolme kilometria tunnelia riittäisi + vaihteisto- ja asetinlaitetyöt, jotka muutoinkin ovat edessä. Kun tunneliin ei päästettäisi matkustajia, niin suppeammat turvavarustelut riittäisivät. Varmaan tälläista jo on selvitettykin.

Periaatteessa Nordenskiöldinkadun kohdalta voisi vetää raiteen alaratapihan tasossa vaikka Ilmalaan asti (Rantaradan ali entisen laskumäen kohdalta), eikä tarvitsisi kovin paljon tunneloidakaan. Valitettavasti tiesuunnitelmat taitavat estää tämän (Teollisuuskatu Pasilan eteläpuolella ja Veturitie pohjoisessa ristikkosiltojen kohdalla).
Juha

En ymmärrä Pasilan tarvetta lisäraiteille/laitureille, pisaran tultua. Käsittääkseni pisaran tultua reunimmaiset raideparit vanhaa reittiä Helsinkiin jäävät vähälle käytölle. Ei siihen pitäisi mitään pullonkaulaa syntyä, koska kaikki kaupunkiradan junat ajavat pisaraan. Riihimäen ja Kirkkonummen "nopeat" paikallisjunat käyttävät kuitenkin kaukojunien kanssa samoja raiteita. Tämän takia ei ole järkeä/hyötyä ajaa Hki-Pasila väliä vapautunutta kaupunkirataa, koska Pasilan pohjoispuolella käytetään kaukojunien kanssa samaa rataa. Tietysti häiriötilanteissa/kokoonpanomuutoksissa voidaan käyttää reunimmaisia raiteita, mutta Pasilasta pohjoiseen kapasiteetti pysyy samana. Pasilassa on jo nykyään ylimääräinen vähällä käytöllä oleva poikkeusliikennelaituri 5B. En haluaisi sinne enempää hätävaralaitureita, jotka ovat 99,9% käyttämättömänä vuoden aikana.

Alunperin kirjoittanut Murzu

En ymmärrä Pasilan tarvetta lisäraiteille/laitureille, pisaran tultua. Käsittääkseni pisaran tultua reunimmaiset raideparit vanhaa reittiä Helsinkiin jäävät vähälle käytölle. Ei siihen pitäisi mitään pullonkaulaa syntyä, koska kaikki kaupunkiradan junat ajavat pisaraan. Riihimäen ja Kirkkonummen "nopeat" paikallisjunat käyttävät kuitenkin kaukojunien kanssa samoja raiteita.

Jatkossa mm. Lentoradan, Porvoon lähiliikenneradan ja ELSAn valmistuttua Pasilassa on kyllä tarvetta lisäraiteille/laitureille. Kannattaa tehdä nyt kerralla kuntoon, ettei sitten myöhemmin tarvitse säätää tämän asian tiimoilta.

Alunperin kirjoittanut Murzu

En ymmärrä Pasilan tarvetta lisäraiteille/laitureille, pisaran tultua. Käsittääkseni pisaran tultua reunimmaiset raideparit vanhaa reittiä Helsinkiin jäävät vähälle käytölle. Ei siihen pitäisi mitään pullonkaulaa syntyä, koska kaikki kaupunkiradan junat ajavat pisaraan. Riihimäen ja Kirkkonummen "nopeat" paikallisjunat käyttävät kuitenkin kaukojunien kanssa samoja raiteita. Tämän takia ei ole järkeä/hyötyä ajaa Hki-Pasila väliä vapautunutta kaupunkirataa, koska Pasilan pohjoispuolella käytetään kaukojunien kanssa samaa rataa. Tietysti häiriötilanteissa/kokoonpanomuutoksissa voidaan käyttää reunimmaisia raiteita, mutta Pasilasta pohjoiseen kapasiteetti pysyy samana. Pasilassa on jo nykyään ylimääräinen vähällä käytöllä oleva poikkeusliikennelaituri 5B. En haluaisi sinne enempää hätävaralaitureita, jotka ovat 99,9% käyttämättömänä vuoden aikana.

Valitettavasti Pisara alkaa radan länsireunassa kaikissa vaihtoehdoissa vasta Nordenskiöldinkadun kohdalla (noin puoli kilometriä Pasilan eteläpuolella). Itäreunassa versiossa 1 rata alkaa samalta kohtaa, mutta myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus rakentaa uudet raiteet radan itäpuolelle. Ne tulisivat nykyistan kymmenen lisäksi.

Muissa versioissahan Pisaran itäinen haara alkaa jo kohta Käpylän jälkeen, joten siitä eteenpäin tulee kaksi lisäraidetta.

Nordenskiöldinkadun kohdalta etelään ei tosiaan ole Pisaran valmistuttua pulaa raiteista; eri asia on sitten mitä hyötyä on tälle kohtaa päätyvistä raiteista.
Juha

Alunperin kirjoittanut Murzu

Pasilassa on jo nykyään ylimääräinen vähällä käytöllä oleva poikkeusliikennelaituri 5B.

Tuo raidehan on kohtalaisen vilkkaassa käytössä varikkoliikenteellä, yleensä suunnassa Hki -> Ilmala ratapiha. Se, että siinä on lisäksi vähällä käytöllä oleva laituri, on vain ylimääräistä plussaa, eikä tee itse raidetta turhaksi.

Alunperin kirjoittanut Juha P Korhonen

Nordenskiöldinkadun kohdalta etelään ei tosiaan ole Pisaran valmistuttua pulaa raiteista; eri asia on sitten mitä hyötyä on tälle kohtaa päätyvistä raiteista.
Juha

Eihän siellä ole nytkään pulaa. Valtaosan aikaa Helsingin-Pasilan välisillä raiteilla ei ole ainuttakaan junaa.
Löysät pois!

Alunperin kirjoittanut Albert

Eihän siellä ole nytkään pulaa. Valtaosan aikaa Helsingin-Pasilan välisillä raiteilla ei ole ainuttakaan junaa.
Löysät pois!

Hmm, yöllä taitaa sellaiset hetket tosiaan olla enemmistössä, että raiteet ovat tyhjänä. Päiväsaikaan sen sijaan ei taida sellaisia hetkiä olla ainuttakaan. En sitten tiedä, miten vuorokausitasolla menee "valtaosuuden" suhteen.

Alunperin kirjoittanut Juha P Korhonen

Valitettavasti Pisara alkaa radan länsireunassa kaikissa vaihtoehdoissa vasta Nordenskiöldinkadun kohdalla (noin puoli kilometriä Pasilan eteläpuolella).

No tottakai raiteet sukeltavat pisaraan Pasilan eteläpuolelta. Eihän tässä nyt kysymys siitä ollutkaan. Vaan tarkoitin Pasila-Hki välillä juurikin tuota Nordenskööblääblöö-Hki väliä. Nojoo, yritän jatkossa kirjoittaa tarkemmin.

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Hmm, yöllä taitaa sellaiset hetket tosiaan olla enemmistössä, että raiteet ovat tyhjänä. Päiväsaikaan sen sijaan ei taida sellaisia hetkiä olla ainuttakaan. En sitten tiedä, miten vuorokausitasolla menee "valtaosuuden" suhteen.

Milloin tahansa hetkittäin näkyy useampi juna. Mutta vain hetkittäin.
Joka ikinenkö juna tarvitsee ihka oman raiteen. Vai voitaisiinko suunnitella aikatauluja?

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Tuo raidehan on kohtalaisen vilkkaassa käytössä varikkoliikenteellä, yleensä suunnassa Hki -> Ilmala ratapiha. Se, että siinä on lisäksi vähällä käytöllä oleva laituri, on vain ylimääräistä plussaa, eikä tee itse raidetta turhaksi.

Tarkoitin vähällä matkustajaliikennekäytöllä. Laiturimielessä siis. Yritin hakea sillä sitä, että jos pääradan suuntaan Pasilasta pohjoiseen on 4 raidetta. Niin myös 4 laituria pitäisi riittää. 5 tai 6 laituria pääradan suuntaan Pasilassa ei lisää junatiheys kapasiteettia, koska pohjoiseen menevien raiteiden määrä on vakio (4). Ylimääräiset laiturit Pasilassa helpottaisivat korkeintaan Helsingin laituripulaa. Eli joku juna voisi ajaa Helsingistä saapuvien tieltä pois, Pasilaan odottamaan pohjoisen kapasiteetin vapautumista, mikäli rinnakkain pohjoiseen lähtisi nopea juna. Mikäli rinnakkain ei lähde junaa, voi Porvoon suunnan juna aivan hyvin ajaa pääraidetta jo Helsingistä asti. Kaupunkiradan käyttö laiturikapasiteetin lisäämiseksi tuo kolikon kääntöpuolena odottelua Pasilassa, mikä ei matkustajan kannalta ole kaikkein mukavin tapa matkaa taittaa. Pääradalle kyllä mahtuu junia, ja niiden lähtöajat voidaan synkronoida, siten ettei rinnakkaisia lähtöjä synny. Se olisi sitten eri asia, mikäli Pasilasta pohjoiseen olisi enemmän kuin 4 raidetta. Mutta nyt vastasin jo vähän muidenkin kommentteihin, toivottavasti selkeni...

Ruuhkaisilla asemilla on hyötyä useammista laitureista kuin kulkuraiteista aseman jälkeen, koska junat pysähtyvät asemalla.

Jos yhtä kulkuraidetta kohti on kaksi laituria, voi takaa tuleva juna tulla toiselle laiturille kun edellä oleva on vielä osittain ensimmäisellä laiturilla. Jos laitureita olisi vain yksi, joutuisi takaa tuleva juna käyttämään oleellisesti pidempiä varoaikoja tai kulkemaan hitaammin ja odottamaan aseman ulkopuolella.

Alunperin kirjoittanut hylje

Ruuhkaisilla asemilla on hyötyä useammista laitureista kuin kulkuraiteista aseman jälkeen, koska junat pysähtyvät asemalla.

Jos yhtä kulkuraidetta kohti on kaksi laituria, voi takaa tuleva juna tulla toiselle laiturille kun edellä oleva on vielä osittain ensimmäisellä laiturilla. Jos laitureita olisi vain yksi, joutuisi takaa tuleva juna käyttämään oleellisesti pidempiä varoaikoja tai kulkemaan hitaammin ja odottamaan aseman ulkopuolella.

Periaatteessa joo, mutta pitääkö laiturin jälkeiset vaihteet viedä kauas laiturin päästä, jotta saapuvan junan kulkutien vaatima ohioajovara [laiturin lähtöopastimelta] saadan muodostettua?

Alunperin kirjoittanut Markku K

Periaatteessa joo, mutta pitääkö laiturin jälkeiset vaihteet viedä kauas laiturin päästä, jotta saapuvan junan kulkutien vaatima ohioajovara [laiturin lähtöopastimelta] saadan muodostettua?

Ohiajovara voi olla melko lyhytkin, mikäli opastimen valvontanopeus on riittävän alhainen. Usein 10 km/h.

Pasilassa ja Tikkurilassa toisinaan käytetään raiteita juuri niin kuin hylje mainitsi.