Pisararata

Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Pisaraa ja Pasilan terminaalia on tuskin mahdollista toteuttaa ennen asetinlaite- ja vaihdemuutoksia, johtuen ko. hankkeiden suuruusluokasta.
 
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Esimerkiksi:
- Pääosan kaukojunista ajaminen ohjausvaunu- tai pendolino-kalustolla,
- Lähijunien vähäliikenteisemmän ajan seisotuksen poistaminen Helsingistä
- Junien kokoonpanomuutosten vähentäminen
- Kaukojunien toistensa odotuskäytännön muuttaminen esimerkiksi niin, että 1 h vuorovälillä kulkevista kaukojunista vain viimeinen vuoro odottaa oleellisesti myöhästynyttä toista kaukojunaa.
Juurikin näin.

Selvennykseksi YVA:n periaatteista, että lähtökohtana on verrata hanketta nykytilaan tai siihen kehitykseen, joka tapahtuisi, kun jatketaan nykyratkaisulla, mutta otetaan hyödyksi yleinen kehitys, kuten tekniikan kehittyminen.

Pisaran tapauksessa se tarkoittaa mm. sitä, että kaukojunaliikennettä Helsingissä tehostetaan ohjausvaunuilla (on jo tilattu) ja paikallisjunaliikennettä tehostetaan lopettamalla junakokoonpanojen muutoksen ja muut vaihtotyöt (Antti Jaatinen todennut tämän HS:ssa 23.2.2011) sekä korjaamalla Helsingin ratapihan raiteiston ja asentinlaitteen ongelmat (työstä päätetty jo ja valmistelu meneillään). Nolla plus (0+) on siis se tilanne, joka vallitsee, kun em. toimenpiteet on tehty.

Pasilan asettaminen pääteasemaksi osalle nykyään Helsinkiin ajaville junille ei ole nykytilan jatkamista, vaan Pisaralle vaihtoehtoinen ratkaisu. Se maksaa rakentamiskustannuksina luultavasti 100-200 M€, mitä nyt sitten tehdään ja lasketaan mukaan. Eli jo pelkästään se, että investoidaan uusiin rakenteisiin, osoittaa, että kyse ei ole nykytilan kehittämisestä ja nykyisten järjestelyjen uusimisesta ylläpitomielessä, vaan hankkeesta, joka on samassa suuruusluokassa kuin Pisara. Tämän lisäksi Pääteasema-Paslia -ratkaisu edellyttää merkittävää lisäystä pintaliikenteen tarjonnassa, joka ei edes ole LiVi:n hallinnassa.

Kun nämä Mikko Laaksosenkin mainitsemat kehitystoimet tehdään, kaupunkirataliikenne voi ajaa Helsingin asemalle päättyviin raiteisiin 3 minuutin vuorovälillä kuten on suunniteltu Pisarallekin. Tähän riittää, että kummallakin kaupunkiradalla on 3 puskimiin päättyvää raidetta. Silloin jää suunnanvaihtoon aikaa 6 minuuttia. Kaukojunaliikenteen käyttöön jää 13 raidetta, ja Pasilasta on Helsinkiin 5 raidetta, kuten on suunniteltu Pisarankin kanssa. Kaukojunien määrän Helsingissä rajoittaa näiden 5 raiteen kapasiteetti, ei päättyvien raiteiden määrä. Ja Pisaran tapauksessa ovat kaukojunille käytössä samat 5 raidetta, koska Pisara alkaa Pasilan eteläpuolelta. Eli kaikkiaan todellinen 0+ -vaihtoehto mahdollistaa saman junamäärän kuin Pisara sekä kauko- että lähiliikenteelle.

Tämä tulisi tehdä selväksi hallitusneuvottelijoille. Mutta heihinhän ei saa olla edes yhteydessä. On kuulemma Kommareiden, älypuhelinten ja Facebook-päivitysten teko ja luku kielletty. Näin suomalainen demokratia toimii!

Se on sitten toinen juttu, jos Pasilaan halutaan enemmän läpiajettavia raiteita. Pisara-suunnitelmassa lisäys on vain yksi. Pasilan läpäisykyky kasvaa ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään Pisara 3-vaihtoehto, jossa itäinen pisara yhtyy pääratauraan Pasilan pohjoispuolella. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan ehdoteta toteutettavaksi, vaikka se on ainoa, joka todellisuudessa lisää raidekapasiteettia Pasilasta Helsinkiin.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Pisaraa ja Pasilan terminaalia on tuskin mahdollista toteuttaa ennen asetinlaite- ja vaihdemuutoksia, johtuen ko. hankkeiden suuruusluokasta.

Minun käsitykseni mukaan kyllä Pisaran rakentaminen ensin helpottaisi paljon asetinlaite- ja vaihdemuutoksia. Asetinlaite- ja vaihdemuutosten toteuttamisen on arvioitu nykyisessä ympäristössä kestävän noin vuosikymmenen ja aiheuttavan todella paljon häiriöitä liikenteelle.

Mutta jos Pisara rakennetaan ensin valmiiksi asetinlaite- ja vaihteistoremontti voitaneen toteuttaa 2-4 vuodessa ilman että se aiheuttaa paljoa häiriöitä muulle liikenteelle. Eli olisi erittäin suotavaa, että Pisara rakennettaisiin ensin nopeallla aikataululla, jolloin Helsingin ratapiha voitaisiin korjata sotkematta koko Suomen junaliikennettä vuosikymmeneksi. Tuosta Pisaran laskelmasta taitaa muuten puuttua vuosikymmenen "pitkän talven" hinta. Kuinka paljon hintaa on sillä jos Suomen junaliikenne myöhästelee vuosikymmenen samalla lailla kuin tänä talvena? Ja käyttäisikö tuon vuosikymmenen jälkeen enää kukaan junaa?

Pisaran ja Helsingin asetinlaiteremontin valmistuttua on sitten mahdollisuudet lisätä liikennettä esimerkiksi lentoradalla, muillakin suunnilla.

---------- Viesti lisätty kello 12:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:53 ----------

Se on sitten toinen juttu, jos Pasilaan halutaan enemmän läpiajettavia raiteita. Pisara-suunnitelmassa lisäys on vain yksi. Pasilan läpäisykyky kasvaa ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään Pisara 3-vaihtoehto, jossa itäinen pisara yhtyy pääratauraan Pasilan pohjoispuolella. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan ehdoteta toteutettavaksi, vaikka se on ainoa, joka todellisuudessa lisää raidekapasiteettia Pasilasta Helsinkiin.

Pisara suunnitelmista ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto on todellakin Pisara 3, jossa saataisiin käytännössä neljä lisäraidettä Helsingin keskustan ja Pasilan välille. Pienemmän Pisaran rakentamisessa ei ole noilla suunnitelmilla mitään järkeä. Todennäköisesti suunnitelman kuitenkin vielä kehittyvät.
 
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Tuosta Pisaran laskelmasta taitaa muuten puuttua vuosikymmenen "pitkän talven" hinta. Kuinka paljon hintaa on sillä jos Suomen junaliikenne myöhästelee vuosikymmenen samalla lailla kuin tänä talvena? Ja käyttäisikö tuon vuosikymmenen jälkeen enää kukaan junaa?
En muista nyt tarkkaan, miten asetinlaiteuudistus oli ajateltu. Muistaakseni 3 vaiheeseen. Mutta en pidä sitä kokonaisuudessa katastrofina. Menihän vähän aikaa sitten pari viikkoa niin, että puolet Helsingistä oli pois pelistä.

Tällaiset hommat hoidetaan niin, että kriittiset työt ajoitetaan kesään ja viikonloppuihin sekä öihin. Asetinlaite- ja ratapihauudistuksen voi hyvin tehdä niin, että ensin siirrytään yhdellä kaupunkiradalla siihen liikenteeseen, jossa ei tarvita vaihtotöitä ja pärjätään 3 päättyvällä raiteella. Siten saadaan työrauha ennen vaihtotöiden tarvitsemiin raiteisiin. Raidejärjestyksen perusteella jouduttaneen asentamaan pari tilapäisvaihdetta, mutta ne voidaan vaikka miehittää käsikäyttöisinä. Kun yksi kaupunkirata on valmis, se siirtyy uuteen kulunvalvontaan ja on itsenäinen muusta ratapihasta. Mutta on vapauttanut yhden raiteen muulle liikenteelle. Toisen kaupunkiradan jälkeen on 2 vapautunutta päättyvää raidetta, joten kaukoliikenneraiteita voidaan alkaa järjestellä 2 päättyvää raidetta kerrallaan. Linjaraiteiden ratatyöt tehdään öisin.

Ja aina on käytettävissä hetkittäin myös junan päättö Pasilaan, kuten oli viime vuoden vaurion kanssa. Helpotusta saadaan myös siitä, että sähkötöitä voi tehdä liikenteenkin aikana, kun junia vedetään Pasilan ja Helsingin välillä dieselillä. Tämä onnistuu erinomaisen helposti kaukojunien ohjausvaunujen kanssa.

Antero
 
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Epäilen ettei Pisarasta päätetä Säätytalolla tai hallituskaudella mitään. Joskus noita hankkeita on sovittu mukaan pakettiin, Kehärata ja Oikorata esimerkiksi, että saadaan sopu kasaan, mutta kun tämän rahoitus ei ole tämän hallituskauden asia. Eli luulisin että hallitus jatkaa suunnittelua ja varsinainen (rahoitus)päätös tehdään ensi vaalikaudella. Semminkin kun ei ole mitenkään selvää että tätä hallitusta ylipäänsä syntyy tai että se istuu koko vaalikauden.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pisaran suunnittelussa on vaihtoehto ykköseen lisätty jatkovaihe, jossa Pasilasta eteläään Nordenskiöldinkadun tasalle asti on rakennettu nykyisen raiteiston itäpuolelle kaksi lisäraidetta. Se on ilmeisesti ajateltu toteutettavaksi jos Lentorata joskus toteutetaan. Sen myötä vaihtoehdon 1 tuoma lisäkapasiteeti olisi sama kuin vaihtoehtojen 2 ja 3 (joilla ei ole muuta eroa kuin Alppilan aseman rakentaminen tai pois jättäminen).
Juha
 
Pisaran suunnittelussa on vaihtoehto ykköseen lisätty jatkovaihe, jossa Pasilasta eteläään Nordenskiöldinkadun tasalle asti on rakennettu nykyisen raiteiston itäpuolelle kaksi lisäraidetta. Se on ilmeisesti ajateltu toteutettavaksi jos Lentorata joskus toteutetaan. Sen myötä vaihtoehdon 1 tuoma lisäkapasiteeti olisi sama kuin vaihtoehtojen 2 ja 3 (joilla ei ole muuta eroa kuin Alppilan aseman rakentaminen tai pois jättäminen).
Juha
Hyvältä kuulostaa, noinhan se pitää tehdä. Semmoinen toivomus minulla olisi että Pasilassa olisi länsipuolella sivulaituri josta pääsisi suoraan uuteen keskuskortteliin, lyhentäisi kivasti kävelymatkoja. Sen laiturin voi tehdä uuden Veturitien päälle, eli ei vie tilaa sivusuunnassa.
 
Uusi liikenneministeri Kyllönen kertoo päivän Hesarissa, että Pisaralle tehdään suunnittelupäätös.

Kyllönen tuntuu suhtautuvan "tiehankkeisiin" nihkeästi.
 
Ongelmat ovat kehäteillä, joille ei ole joukkoliikennevaihtoehtoa – paitsi näiden tunneli-intoilijoiden mielestä: Pisaran kautta pääsee kätevästi Leppävaarasta Malmille?

Antero
Toivon totisesti, että jos Pisara rakennetaan, on junavuoroja, jotka eivät pysähdy kahdesti Pasilassa matkalla esim. Leppävaarasta Malmille. Jos ne pysähtyvät Ilmalan/Huopalahden jälkeen Töölössä, Keskustassa, Hakaniemessä ja Pasilassa ennen Käpylää/Oulunkylää/Malmia/Tikkurilaa, kyllä sen kestää. Mutta vielä 1.5 min lisää matka-aikaa, samalla älytön 2 pysähdystä samalla asemalla aiheuttaa sen, että on nopeampaa juosta Pasilassa laiturille 2 ja siitä junaan. Eli kuten nytkin. Mutta Pisara yhdellä Pasilalla olisi nykyistä matka-aikaa vastaava, vähemmällä vekslailulla. Pisara kyllä käy ainakin minun puolesta, muttei suunnitellulla tavalla. Joko 1 Pasila tai Iso Pisara.

Pisaran tilalle voisi tehdä Pisaran nykyistä rataa+Kehärataa. Osa junista ajaisi sitä, ja osa nykyistä reittiä. Ketään ei haittaa. Kustannuksia tulisi siitä, että Kehäradalla pitäisi olla erikseen kauko- ja kaupunkirata. Tämä kuitenkin olisi mielekästä ja korvaisi Lentoradan. Lisäksi Pääradalta Rantaradalle matkaava ei joutuisi vaihtaessaan vaihtamaan laituria, joka aseman junat ajaisivat Huopalahteen mennessä A/M-junien laiturille ja jatkaisivat M-rataa. Asemia ohittavat vuorot pysähtyisivät E/S/U-laitureilla ja jatkaisivat niiden ratoja. Espoon kaupunkiradan jälkeen voitasiin tehdä myös vaihdoton joka aseman Kerava-Espoo-juna.
 
Toivon totisesti, että jos Pisara rakennetaan, on junavuoroja, jotka eivät pysähdy kahdesti Pasilassa matkalla esim. Leppävaarasta Malmille.

Eli sinun mielestäsi Leppävaarasta Malmille kulkevien ihmisten 1,5 min nopeutuksen takia Leppävaarasta Pasilaan matkalla olevien ihmisten matkaa voidaan pidentää 10 minuuttia tai vähentää tarjontaa merkittävästi?

-- samalla älytön 2 pysähdystä samalla asemalla --

Ei siinä mitään älytöntä ole; ne kaksi pysähdystä palvelevat täysin eri matkoja. Jos jätät toisen pysähdyksen pois, vähennät merkittävästi tehtävien matkojen mahdollisuuksia.

Pisaran Pasilasta Pasilaan kiertävien matkustajien määrä tulee joka tapauksessa olemaan erittäin marginaalinen. Heille 1,5 min matkaa lisää ei mitenkään perustele ehdotustasi.
 
Vs: Uuden hallituksen liikennepolitiikka?

Helpotusta saadaan myös siitä, että sähkötöitä voi tehdä liikenteenkin aikana, kun junia vedetään Pasilan ja Helsingin välillä dieselillä. Tämä onnistuu erinomaisen helposti kaukojunien ohjausvaunujen kanssa.

-Kovin isoja sähkötöitä ei voida tehdä liikenteen aikana, ajolankoihin liittyvät vaatii monesti koneen alle.

-Erinomaisen helppoa diesel-avustus ei ole minkään junan kanssa, missä on sähköveturi kiinni. Kytkennät, sähköveturin laittaminen hinausvalmiuteen, yms tarkistukset, vievät äkkiseltään ainakin 15 minuuttia, ongelmien kanssa enemmänkin. Se on Pasilassa pitkä aika.

-Ohjausvaunut ei liity mitenkään diesel avustuksen helppouteen. Ohjausvaunuilla voidaan ohjata ainoastaan sähköveturia (Sr2), joka on hinauksen aikana yhtä hyödyllinen kuin off-tilassa oleva tietokone, josta on vieläpä vedetty töpseli pois seinästä. Ohjausvaunulla ei voi ohjata dieselveturia, eikä Sr1-veturia, ainakaan näillä tulevilla, jotka on suunniteltu yhteistyöhän Sr2-veturin kanssa. Veturit ovat NIIN erilaisia, ettei ohjausvaunussa voi olla useampaa eri ohjauslaitesysteemiä, vaan on panostettu yhteen.

Asiayhteyteen sen kummemin kantaa ottamatta, voin todeta, että asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia...
 
Viimeksi muokattu:
Eli sinun mielestäsi Leppävaarasta Malmille kulkevien ihmisten 1,5 min nopeutuksen takia Leppävaarasta Pasilaan matkalla olevien ihmisten matkaa voidaan pidentää 10 minuuttia tai vähentää tarjontaa merkittävästi?
Ei. Unohdit, että suurin osa on matkalla päärautatieasemalle, ei suinkaan Pasilaan, joten heitä tuskin 1,5 min säästö haittaa.
Tälle mariginaalimatkaajajoukolle Pasilaan valinta +10min tai joka toinen juna ei ole niin paha, kun tarjontaa on nytkin reippaasti. Kuitenkin suurin osa matkaajista hyötyy 1,5 min, esim. Leppävaarasta tai Lentoasemalta Töölöön tai Keskusasemalle matkaavat sekä monet muut.
Pisaran Pasilasta Pasilaan kiertävien matkustajien määrä tulee joka tapauksessa olemaan erittäin marginaalinen. Heille 1,5 min matkaa lisää ei mitenkään perustele ehdotustasi.
Entäs kaikilta muilta asemilta keskustaan? Kun Pasila ohitetaan, keskustaan matkaavat pääsevät 1,5 min nopeammin perille Kehäradan asemilta Lentoasemasta länteen sekä Rantaradalta. Muillakin nykyinen matka-aika. Pasilaan matkaavat ovat se mariginaalinen osuus verrattuna sekä keskusta-asemille että Rantaradalta Pääradalle/toisinpäin matkaaviin yhteensä.

Lisäksi suurin osa Pasilaan matkaavista pääsisi ilman lisäaikaa, sillä Pasilan pysähdys laitettaisiin tietenkin siihen suuntaan, josta matkaajia tulee enemmän.
 
Ei. Unohdit, että suurin osa on matkalla päärautatieasemalle, ei suinkaan Pasilaan, joten heitä tuskin 1,5 min säästö haittaa.

No itse asiassa muistelisin lähijunien kuormitusprofiilista, että tällä hetkellä Pasilassa jää lähijunista enemmän ihmisiä pois kuin päärautatieasemalla - se ei todellakaan ole mikään marginaalimatkaajien joukko. Pisaran jälkeenkin ennustan, että Pasilan asema on käytetympi kuin Töölön, ehkä Hakaniemenkin. Ja siitäkin huolimatta, että osa vaihtomatkustajista jäisikin kiertämään Pisaran. Niin merkittävää määrää matkustajia ei voi haitata niin merkittävästi noin vähäisen hyödyn takia.

Entäs kaikilta muilta asemilta keskustaan?

Junayhteyksiä ei voi rakentaa point-to-point-yhteyksiksi, jossa joka asemalta pääsee pysähtymättä joka asemalle. Ja nyt ehdotat, että Suomen toiseksi käytetyin asema ja käytetyin lähijuna-asema pitäisi jättää pois 1,5 minuutin nopeutuksen takia. Jos asemia pitää karsia nopeuttamisen takia, sitä ei todellakaan aloiteta Pasilasta.

Lisäksi suurin osa Pasilaan matkaavista pääsisi ilman lisäaikaa, sillä Pasilan pysähdys laitettaisiin tietenkin siihen suuntaan, josta matkaajia tulee enemmän.

Se myös tarkoittaa, että suurin osa matkustajista ei saisi sitä 1,5 minuutin nopeutustakaan. Muistaakseni pääradan suunta on suurempi; etua tälle suunnalle tulisi vain niille, jotka jaksavat Pisaran kiertää ja ylipäätään haluavat Pasilasta länteen. Erittäin marginaalinen osa ihmisiä.

Rantaradan suunnalta toki saataisiin se nopeutus suurimmalle osalle, mutta käytännössä tarkoitat myös, että kaikki rantaradan ajallisesti järkevät yhteydet Pasilaan lopetettaisiin. Mieti nyt oikeasti vielä vähän pidempi hetki, kuinka suuresta haitasta ja kuinka pienestä edusta olet puhumassa. Mieti nyt myös oikeasti hetki, kuinka tyhmältä matkustajista tuntuisi ajaa Pasilan ohi, vaikka haluaisivat jäädä siinä pois.

Ehdottaisitko myös, että metrojunat voisivat pysähtyä vaikka Hakaniemessä vain toiseen suuntaan? Siitäkin saataisiin iso minuutin hyöty suurelle osalle matkustajia. Hakaniemen matkustajathan voivat tulla Rautatientorille ja vaihtaa takaisinpäin kulkevaan metroon. Tämä Pasilan-ehdotuksesi on jotakuinkin samaa luokkaa lisääntyneeltä vaivaltaan.
 
No itse asiassa muistelisin lähijunien kuormitusprofiilista, että tällä hetkellä Pasilassa jää lähijunista enemmän ihmisiä pois kuin päärautatieasemalla - se ei todellakaan ole mikään marginaalimatkaajien joukko. Pisaran jälkeenkin ennustan, että Pasilan asema on käytetympi kuin Töölön, ehkä Hakaniemenkin. Ja siitäkin huolimatta, että osa vaihtomatkustajista jäisikin kiertämään Pisaran. Niin merkittävää määrää matkustajia ei voi haitata niin merkittävästi noin vähäisen hyödyn takia.
Pasila ei ole käytetympi kuin Töölön ja Hakaniemen yhteensä, hiukka yli 50% niistä vain. Eli edelleen selvästi suurin osa matkoista nopeutuisi, ongelmana vain ero hyödyssä.

Toki nykyäänkin olisi mahdollista ajaa osa junista Rantarataa aina Pasilaan ja siitä Pääradalle, nopeutus ~5-10 min Rantarata-Päärata-matkustajille, ei haittaa Pasilasta poispäin matkaaville, mutta toisaalta onko järkeä olla ajamatta ydinkeskustaan? Matkustajat sinne päin joutuisivat joko odottamaan seuraavaa junaa, maksamaan kaukojunalipun tai vaihtamaan Pasilassa. Mutta kumpaan matkustetaan Rantaradalta enemmän - Hgin ydinkeskustaan vai kaikkiin Pääradan muihin asemiin yhteensä? No Pääradalle toki, sillä Pasilakin siihen tässä tapauksessa lasketaan.

Ehdottaisitko myös, että metrojunat voisivat pysähtyä vaikka Hakaniemessä vain toiseen suuntaan? Siitäkin saataisiin iso minuutin hyöty suurelle osalle matkustajia. Hakaniemen matkustajathan voivat tulla Rautatientorille ja vaihtaa takaisinpäin kulkevaan metroon. Tämä Pasilan-ehdotuksesi on jotakuinkin samaa luokkaa lisääntyneeltä vaivaltaan.
Mutta metropa ei Hakaniemen ohituksen jälkeen menisi Sörnäisiin ja palaisi Hakaniemeen, jatkaisi siitä itään, ja niin, että vieläpä esim. Rautatientori-Itäkeskus-matkaajat pääsisivät entistä nopeammin. Eli metroa ei voi verrata tähän.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös