Daniel ei ehkä ollut ihan täysin vakavissaan...
Juu, en tosiaan ollut.
Minusta alkoi tuntua siltä, että pisaran ei-valtakunnallisuutta perustellaan sillä, että sen juuri sen raiteita pitkin ajaa vain lähijunia. Sitä en ymmärrä, sillä samahan se on, mikä juna milläkin raiteella ajaa, pääasia että niitä raiteita ja siten pelivaraa saadaan lisää. Siis: (mahdollinen) valtakunnallisuus ei muutu mihinkään siitä, ajaako uusilla tunneliraiteilla lähi- vai kaukojunia. Pääasia, että kaikki pääsevät junalla Helsinkiin, tulevat siten läheltä tai kaukaa.
Jos pisaran eri hyödyt olisi mahdollista oikeasti jaotella hyötyjien mukaan, niin kyllä minulle sopisi se malli, jossa
- Valtio maksaa sen saman 30% jota siltä muutenkin odotetaan raidehankkeisiin.
- Valtio maksaa päälle vielä sen rahan, joka muuten olisi käytettävä erilaisiin toimenpiteisiin, jolla kasvatettaisiin kapasiteettia ja nostettaisiin toimintavarmuutta Pasilan ja Helsingin välillä sekä Helsinki C:llä. Ei ole lähelläkään pisaran hintalappua.
- Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Kerava maksavat siitä, että heidän asukkaansa pääsevät paremmin töihin ja asioimaan Helsinkiin. Tässä on suurin maksaja. (Paremmin = jaellaan ympäri niemeä)
- Helsinkikin maksaa radanvarsilähiöiden osalta samalla perusteella kuin edellinen kohta, mutta asukkaita on vähemmän ja rahaakin kuluu vähemmän.
- HSL maksaa pisarasta sen, mitä säästävät kun voivat rationalisoida pintalinjastoa. Bussiliikenne vähenee olennaisesti. Ratikoista en olisi niin varma. Nykyiset juna+ratikkamatkat vähenevät, mutta tilalle tulee uusia liityntäratikkamatkoja, kun bussit eivät enää pyöri niemellä. Ja HSL ottaa rahat kunnilta matkustajien kotikuntien suhteessa, eli Espoo ja Vantaa maksavat mutkan kautta tässäkin eniten.
Jos tällä kaavalla ei rahoittajia löydy, niin jätetään sitten tekemättä. Mutta jos tällaista systeemiä ruvettaisiin pisaran kanssa käyttämään, niin sittenhän sitä pitäisi soveltaa muuallekin maahan. Se merkitsisi käytännössä rautatiehankkeiden lopettamista kokonaan. Vai mistä tällä mallilla saataisiin maksaja Huutokoskelle taikka vaikka Rovaniemi–Kemijärvi-radan kunnostukselle?
Ylipäänsä yliopistoja on melko tasapuolisesti eri puolilla maata. Niitä kaikkia on syytä rahoittaa.
Tästä olen kyllä reippaasti eri mieltä. Maa on täynnä pakkohajasijoitettuja korkeakouluja, ja jonnekin vaasoihin kuskataan sunnuntai-iltaisin kamalat määrät sellaista porukkaa pääkaupunkiseudulta, joka ei ole päässyt paikallisiin korkeakouluihin opiskelemaan, koska hakijoita on liikaa. Sitten taas kärrätään sama porukka perjantaisin kotiin. Ja sama juttu aika monen henkilökuntaan kuuluvankin kanssa. Ja kun opiskelijat sitten valmistuvat, näillä vaasoilla ja muilla ei kuitenkaan ole tarjota korkeakoulutusta vaativia työpaikkoja, joten eiväthän ne maisterit niihin jää vaan valuvat suuriin kaupunkeihin.
Nämä vaasat muistuttavat varuskuntakaupunkeja siinä, että pakkomuilutettuja opiskelijoita varten syntyy sitten oheistoimintaa, baareja, pizzerioita ym. Eli kyllähän se sijoituskaupunki siitä hyötyy, mutta kenen kustannuksella? Valtakunnan kannalta olisi logistisesti ja kokonaistaloudellisesti järkevämpää järjestää koulutus sinne, missä ihmisetkin ovat. Suomeksi sanottuna Helsingin, Tampereen ja Turun seudut. Myös Oulun yliopistolla on tiettyä ei-aluepoliittista roolia, mutta sielläkin moni ns. tieteenala on oikeasti heikkolaatuista ammattikoulutusta pohjoissuomalaisille tuleville opettajille.
Jos pisaraan verrataan, niin minulla helsinkiläisenä ei ole mitään intoa rahoittaa vaasalaisia pizzeriatyöntekijöitä. Mieluummin pistäisin ne rahat lisäpaikkoihin Helsingin yliopistolla.
Aluepoliittisesti tämä on tietysti mahdoton ajatus, sillä harva maakunta Suomessa olisi ylipäätään hengissä ilman Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen antamaa tekohengitystä.
