Sivu 94 / 178 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 1434547484909192939495969798104114134154174 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1396-1410/2657

Viestiketju: Pisararata

  1. #1396

    Liittynyt
    11.04.2008
    Viestejä
    136

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti


    Vinkkinä voin kertoa, että kaarresäteillä on keskeinen merkitys sekä liikennöinnin nopeuteen että kaluston ja radan kulumiseen. Juuri toisessa ketjussa selostettiin, miten metrojunillakin yritetään ajaa hitaasti liian jyrkissä kaarteissa. Olen sattumoisin ajanut pikajunalla Pasilasta Ilmalan ratapihan läpi ja Käpylän kautta takaisin pääradalle. Siellä niitä jyrkkiä kaarteita oli yllin kyllin. Tietenkin se juna meni sieltä läpi, Ilmalassahan ne käyvät huollossa ja säilytyksessä jatkuvasti. Mutta ei se ihan samanlaista ollut kuin ”tehokas ja nopea” liikenne, jolla Pisaraa mainostetaan.
    Vaikka oletkin ajellut ratapihalla monien mutkien kautta niin vinkkinä voin kertoa, että pisaraan suunnitelluista kaarteista voidaan ajaa vähintään 90 km/h. Kun nämä tiukat kaarteet on muistaakseni vielä asemien läheisyydessä (liikenneviraston sivut ovat huollossa, ei voi tarkistaa), ei rajoituksesta 120km/h --> 90 km/h tule viivästystä lainkaan. Kiskojen kuluminen on toki hieman suurempaa, mutta kevyellä modernilla paikallisjunakalustolla kiskoja kuluttava vaikutus ei ole kovin suuri.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti

    Jyrkin kaartein ja nousuin ei tehdä nopeata ja tehokasta rataa, vaan hidas ja hankalasti liikennöitävä sekä kalliisti ylläpidettävä rata.
    Tämän lauseen toivoisin toistuvan usein myös pikaratikoita koskevassa keskustelussa, mutta kuitenkin muistelen että siellä vakuuttelu on ollut aivan päinvastaista ettei näillä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Ilmeisesti junat ja ratikat noudattavat eri luonnonlakeja...

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    No voihan sinne laittaa sitten vaikka 7 % nousuja, kyllä sähkömoottorijunat ja ratikat sellaisestakin kulkevat ilman hammasrataa. Lähtevät jopa liikkeelle pysäkiltä, vaikka se olisi monen prosentin mäessä. Eivät 7 %:n nousuissa kulkevat metrojunat tai ratikat mitään erikoiskalustoa ole, ihan tavallista hyllytavaraa, joka toimii vielä ikäloppuinakin samoissa oloissa.
    Miksi sitten väitit aiemmassa viestissä, että radalle joudutaan hankkimaan kallista erikoiskalustoa maailman tappiin asti jos se ei kuitenkaan ole mitään erikoiskalustoa ja sitä saa suoraan hyllystä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Sm1-2 -kaluston vetovoima ei ole laskenut siitä, kun junat toimitettiin. Kyllä niillä voi ajaa niin Kehäradan kuin Pisarankin 4 % nousuissa. Ne vaan eivät kiihdy niissä nousuissa yhtä hyvin kuin isomman vetovoiman Sm5. Montakohan sekuntia siitä kiertoaika mahtaakaan kasvaa? Vetäviä akseleita on Sm1-2 -kalustossa enemmän kuin Sm5:ssä, joten oikeasti ne ovat jyrkkiin nousuihin luotettavampia, vaikka joillakuilla on tarve haukkua niitä kaiken aikaa. Kun romuttamiseen on niin kiire, ettei vaan olisi junia muihin kaupunkeihin.
    Tässä olet osittain oikeassa, eli Sm1-2 kalusto ei tosiaankaan kiihdy 40 promillen mäessä ja vaikka sillä olisi jo vauhtia niin mäen nousunopeus Sm1:llä rajoittuu noin 40-50 km/h. Tätä kun verrataan esim. Sm5 junaan, jolla voidaan ajaa se 120 km/h mäkeä, niin kyllähän se kiertoaika siitä kasvaa, noin minuutin/kilometri mäkialueella. Tämän lisäksi näiden vanhojen junien jarruissa on puutteita, niissä ei ole hätäjarrun ohitusmahdollisuutta puhumattakaan siitä huvista, että Sm1 ja Sm2 junat ovat varustettu tasavirtamoottoreilla, joilla on taipumusta tehdä maasulku siirryttäessä kylmästä ulkoilmasta lämpimään tunneliin. Tästähän on jo Vuosaaren tunnelista kokemusta samanlaisella tekniikalla varustetuista Sr1 vetureista, kun ne ensimmäisen pakkastalven aikana hyytyivät yksi toisensa jälkeen tunneliin. Tämähän vasta toimivaan liikennettä olisikin!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti

    Tulkitsenko niin, että vastustat rautateiden ja kaluston yhteentoimivuutta? Jos siis vain voit keksiä verukkeen sille, ettei tarvitse noudattaa yleistä mitoitusta, niin ilman muuta poiketaan siitä sitten.

    Normien ja standardien merkityksestä ja tarkoituksesta voisi kirjoittaa pitkäänkin, mutta yleensä tekniikan kanssa tekemisissä olevat ainakin ymmärtävät niiden merkityksen ja nimenomaan edun. Normien kiertämistä toki käytetään tarkoituksella lähinnä protektionismiin sekä muuhun kuluttajien lypsämiseen, jolla pyritään estämään vapaat markkinat ja sitomaan kuluttaja yhden myyjän tuotteisiin, jotta niistä saa hyvät voitot.

    Antero
    En toki vastusta yhteentoimivuutta. En vain näe tarpeellisena noudattaa Euroopan laajuisten nopean- ja rahtiliikenteen verkoille tehtyjä määräyksiä orjallisesti (mahdolisuuksien mukaan toki) mikäli ollaan tekemässä täysin erityyppistä kaupunkiliikennerataa. Eihän kaupungin katujakaan tehdä valtateiden ja moottoriteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti kun TEN verkkoon kuuluvat tiet ovat tällaisia. Käytettävä kalustohan tuolla voi olla täysin yhteensopivuusmääräyksien mukaista ja näin radalle voidaan hankkia ihan niitä tavallisia kaupunkijunia, joita saa hyllytavarana kuten ylemmässä lainauksessa jo mainitsit. Miten tällainen toiminta on mielestäsi protektionismia ja kuluttajien lypsämistä sekä kuluttajien sitomista yhden myyjän tuotteisiin?

    Myös kun aiemmassa viestissä pelkäsit EU (TEN) tukien menevän mikäli ei tehdä määräyksien mukaista rataa, niin mitenkä selität Kehäradan samanlaisen poikkeavuuden määräyksistä ja Kehäradalle myönnetyt EU tuet? Kehärata ei kuulu TEN verkkoon eikä pisarakaan tule kuulumaan, sillä TEN verkko on tarkoitukseltaan ihan jotain muuta kuin paikallisliikennerata.

  2. #1397

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Sen päälle jää vaikka mitä maanalaista tavaraa, metrosta alkaen, ja se kulkee käsittääkseni suunnilleen kuuluisan Kluuvin ruhjeen läpi, joten yllätyksiä varmasti tulee. Eihän kukaan sitäpaitsi voi tietää etukäteen millaisia ruhjeita noin syvältä ja juuri pisaran linjaukselta löytyy.
    Ns. Kluuvin ruhje ulottuu Kluuvista Kauppatorin kautta meren alle, ja pohjoisen suunnassa kilometritolkulla kantakaupungin ulkopuolelle. Pisara kulkee ruhjeen läpi Kluuvissa aivan varmasti. Ruhjeesta oli kartta vanhassa metron rakentamista koskevassa raportissa, joka ainakin oli saatavilla Helsingin kaupungin sivuilla. En nyt muista ruhjeen reittiä Eläintarhan urheilukentän korkeudella, mutta epäilen, että Pisara saattaa hyvinkin kulkea myös Töölössä ruhjeen läpi. Ruhje yleisesti ottaen kapenee pinnalta syvemmälle mentäessä, joten Pisara-tunnelia rakennettaessa ongelmalliset ruhjepätkät saattaisivat olla metrotunnelia lyhyempiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Eikä kukaan tiedä länsimetron tai kehäradan toteutumasta vielä mitään muuta kuin että tähän asti ainakin länsimetrolla ovat kustannukset paisuneet kuin pullataikina vaikka hanke on hädintuskin alussa.
    Eikös Kehärata etene aikataulussa ja budjetissa? Tietty sen budjetti paisui reilusti ennen töiden aloittamista, ja vissiin glykolissa kasvavista rakenteita syövistä bakteereista ei ole vielä kuultu lopullista lausuntoa. Niiden yhteydessä joku taisi huhuilla lisärahan perään.

  3. #1398

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    2005

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Timppak Näytä viesti
    Tämän lauseen toivoisin toistuvan usein myös pikaratikoita koskevassa keskustelussa, mutta kuitenkin muistelen että siellä vakuuttelu on ollut aivan päinvastaista ettei näillä olisi mitään vaikutusta mihinkään. Ilmeisesti junat ja ratikat noudattavat eri luonnonlakeja...
    Samat luonnonlait pätevät.

    Pikaratikka on järjestään telipainoltaan isoa junaa pienempi ja sen järkevä huippunopeus on luokkaa 70km/h lähijunan 120km/h vasten. Keskeinen voima on liike F=mv^2, joka on siis ratikalla oleellisesti pienempi pienilläkin vauhdeilla. Siksi pikaratikka voi ajaa katuverkkoon sijoitettuja ratoja pitkin kaikkine jyrkkine mäkineen ja kaarteineen, joita isolla junalla ei todellakaan kannata ajaa vaikka voisi.

    Katuradan hidasta geometriaa paikataan kevyempien ja hitaampien vaunujen lisäksi sillä, että katurata on järkyttävän halpaa ja helppoa rakentaa isojen junien nopeaan rataan verrattuna. Katuradalle on myös edullista rakentaa pysäkkejä niin usein ettei matala huippunopeus haittaa, siinä missä junaradalla asema on pitkine laitureineen ja tasonvaihtoineen paljon kalliimpi kuin jo muutenkin kallis linjarata.

    Oikein suunniteltu pikaratikka tekee jyrkänkin mutkan, jos sillä säilytetään radanrakentamisen edullisuus. Miksi ihmeessä tehdä ison junan hinnalla pienikapasiteettinen pikaratikka, vähän amerikan tapaan? Tai pätkäjunallisen Länsimetron tapaan? Pikaratikka on järkevä, kun se rakennetaan pikaratikan hinnalla.

  4. #1399
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Timppak Näytä viesti
    Miksi sitten väitit aiemmassa viestissä, että radalle joudutaan hankkimaan kallista erikoiskalustoa maailman tappiin asti jos se ei kuitenkaan ole mitään erikoiskalustoa ja sitä saa suoraan hyllystä?
    Huomasit varmaankin, että puhuin metrojunista ja raitiovaunuista, jotka on tehty usean prosentin nousuihin. En puhunut yleisten rataverkkojen kalustosta. Jyrkkien mäkien metro- ja raitiovaunuille on tyypillistä, että kaikki akselit ovat vetäviä (hankauspaino 100 %) ja teho/paino -suhde on suuri yleisten rataverkkojen junakalustoon nähden. Metro- ja raitiovaunuissa on tärkeintä suuri vetovoima, jotta saadaan hyvä kiihtyvyys täydellä kuormalla sekä mäennousukyky. Yleisten rataverkkojen junakalustossa tärkeä tekijä on nopeus, jota saadaan suurimman vetovoiman eli suurimman kiihtyvyyden kustannuksella. Niin on pakko tehdä, koska ei käytetä muuttuvan välityssuhteen vaihdelaatikoita. Ja koska siis vetovoima on alhaisempi kuin metro- ja raitiovaunuilla, myös mäennousukyky on alhaisempi. Ja jotta tämä ei rajoittaisi suorituskykyä liikenteessä, radan nousukulma rajoitetaan varsin alhaiseksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Timppak Näytä viesti
    En toki vastusta yhteentoimivuutta. En vain näe tarpeellisena noudattaa Euroopan laajuisten nopean- ja rahtiliikenteen verkoille tehtyjä määräyksiä orjallisesti (mahdolisuuksien mukaan toki) mikäli ollaan tekemässä täysin erityyppistä kaupunkiliikennerataa. Eihän kaupungin katujakaan tehdä valtateiden ja moottoriteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti kun TEN verkkoon kuuluvat tiet ovat tällaisia. Käytettävä kalustohan tuolla voi olla täysin yhteensopivuusmääräyksien mukaista ja näin radalle voidaan hankkia ihan niitä tavallisia kaupunkijunia, joita saa hyllytavarana kuten ylemmässä lainauksessa jo mainitsit. Miten tällainen toiminta on mielestäsi protektionismia ja kuluttajien lypsämistä sekä kuluttajien sitomista yhden myyjän tuotteisiin?
    TEN-verkko ei ole pelkästään suurnopeusjunien verkko, vaan nopeat radat ovat yksi TEN-verkon osa. TEN-verkko, joka sisältää myös teitä, on Euroopan laajuinen yhteentoimiva liikenneverkko, jonka on tarkoitus olla mahdollisimman laaja. Periaatteessa tavoite on, että kaikki uudet radat tehtäisiin TEN-verkon osaksi. Vanhojen ratojen osalta EU:ssa on otettu kanta, ettei ole realistista tai edes ylipäätään mahdollista muuttaa niitä TEN-mitoituksen mukaisiksi, sillä usein se olisi käytännössä sama asia kuin uuden radan rakentaminen. Vertaa vaikka Rantaradan parannuksiin, joiden myötä on käytännössä rakennettu jo kokonaan uusi rata vaikkakin lähelle entistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Timppak Näytä viesti
    Myös kun aiemmassa viestissä pelkäsit EU (TEN) tukien menevän mikäli ei tehdä määräyksien mukaista rataa, niin mitenkä selität Kehäradan samanlaisen poikkeavuuden määräyksistä ja Kehäradalle myönnetyt EU tuet?
    Yhteentoimivuusdirektiivin tekninen liite hyväksyttiin vasta tänä keväänä. Kehärata on suunniteltu ja sen rakentaminen aloitettu aiemmin.

    Antero

  5. #1400

    Liittynyt
    11.04.2008
    Viestejä
    136

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Timppak Näytä viesti
    Kehärata ei kuulu TEN verkkoon eikä pisarakaan tule kuulumaan, sillä TEN verkko on tarkoitukseltaan ihan jotain muuta kuin paikallisliikennerata.
    Itse itseäni korjaten, Kehärata kuuluu TEN verkkoon, joten pisarakin saattaa siihen tulla kuulumaan. Täten lienee syytä korjata tuo 40 promillea seuraavassa suunnitteluvaiheessa 35 promilleen, niin määräykset täyttyvät. Yleissuunnitelmahan on tehty ennen määräyksen voimaanastumista. Yleissuunnitelman pituusleikkauksien mukaan ei näyttäisi olevan suurikaan muutos.

    ---------- Viesti lisätty kello 12:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:26 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Huomasit varmaankin, että puhuin metrojunista ja raitiovaunuista, jotka on tehty usean prosentin nousuihin.

    Antero
    Puhuit sähkömoottorijunista ja ratikoista. Metrokeskusteluiden perusteella sähkömoottorijunissa ja metroissa ei ole muuta eroa kuin virroittimen sijainti, eikös se näin mennyt? Vakavasti otten onhan niissä oikeasti eroja aika paljonkin, mutta silti noita hieman jyrkempiin mäkiin kykenevää kalustoa saa kyllä usealtakin valmistajalta hyllystä eikä tarvitse ostaa vain yhdeltä monopoliyritykseltä.

  6. #1401
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Yleisten rataverkkojen junakalustossa tärkeä tekijä on nopeus, jota saadaan suurimman vetovoiman eli suurimman kiihtyvyyden kustannuksella. Niin on pakko tehdä, koska ei käytetä muuttuvan välityssuhteen vaihdelaatikoita.
    Tuskin sellaista sähkökäyttöistä junakalustoa on juuri olemassakaan, jossa suurin koneistosta irtoava vetovoima ei riittäisi vähintään liukkailla keleillä saamaan pyöriä sutimaan. Aikatauluja taas ei voida suunnitella pelkästään optimaalisten keliolosuhteiden mukaan (ainakaan Suomessa). Siten suurimman vetovoiman suhteen junilla ei ole ongelmaa eikä mistään muuttuvan välityssuhteen laatikoista olisi hyötyä.

    Sen sijaan tasavirtasarjamoottoreita käyttävissä yleissähkövetureissa (kuten Sr1:ssä) on helposti ongelmia jatkuvan vetovoiman kanssa tavarajunakäytössä eli ajomoottoreiden kuumenemisessa pitkäaikaisessa raskaassa vedossa. Siksi ranskalaisperäisessä monomoottorikäytössä (tyyliin Dr13) liitettiin veturiin usein aluevaihteisto. Ei senkään silti tarvitse olla muuttuvalla välityksellä varustettu vaan riittää, kun välityssuhde on valittavissa matkaan lähdettäessä vetotehtävän mukaan. Mutta jatkuva vetovoimakaan ei ole ongelma enää tämän päivän taajuusmuuttajavetureissa. Sähkömoottorijunissa se ei ole sitä muutenkaan, koska niitä tuskin koskaan on tarvetta kuormittaa alhaisilla nopeuksilla, kuin enintään muutamia minuutteja yhtäjaksoisesti.

    Totta tietysti on, että junissa vetäviä akseleita voi olla kuormaan nähden hyvinkin vähän mutta tämä johtuu luonnollisesti siitä, että veturi tai moottorijuna on sitä monimutkaisempi ja kalliimpi, mitä enemmän vetäviä akseleita löytyy. Siksi niitä ei kannata olla yli sen, mitä suunnitellussa käytössä tarvitaan. Eiköhän Sm5 joka tapauksessa selviydy Kehäradalla tai Pisaralla, koska Sm5-junia tilattaessa on ollut tiedossa, että noillakin radoilla Sm5:lla saatetaan tulla liikennöimään.

  7. #1402
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut PNu Näytä viesti
    Tuskin sellaista sähkökäyttöistä junakalustoa on juuri olemassakaan, jossa suurin koneistosta irtoava vetovoima ei riittäisi vähintään liukkailla keleillä saamaan pyöriä sutimaan.
    Tai että vetovoima ei saavuttaisi seisten matkustamisen maksimiarvoa, 1,2–1,3 m/s2. Kriittiseksi tekijäksi tuleekin se, miten vetovoima riittää nousuissa.

    En löydä netistä Sm1-2 -junien vetovoimakäyrää, mutta moottoritehon perusteella voi arvioida jotain. Kohtuullisen kokonaiskiihtyvyyden matkanopeudelle tulisi olla noin 0,6–0,8 m/s2. 4 % nousussa tälle tasolle tullaan Sm1-2 -junilla noin 35 km/h nopeudella. Sm5 yltänee nopeuteen 65 km/h. Tämä ei tarkoita, että Samit jäävät 4 % mäessä 35 km/h nopeuteen, sillä kiihtyvyyttä riittä 60 km/h nopeudelle, jolloin nousuvastus ja vetovoima ovat samat, eikä juna enää kiihdy. Mutta laskeva kiihtyvyys tietenkin pidentää kiihdytysaikaa ja -matkaa.

    Vaikka lähtötietojen puutteessa tulee paljon arvattavaa, yritin laskea, mikä ero Sm1-2 -junilla ja Sm5:llä 4 %:n radalla olisi. Sm1-2 häviää kiihdytyksessä ylämäkeen, eli tilanteessa, jossa tunneliasema on kuopassa ja lähdöt siten nousua vasten. Asemalle tulolla ei ole merkitystä, sillä jarrutustehosta ei ole pulaa.

    Sm1-2 -junien merkittävin ongelma on, että ne eivät kykene 4 % nousuissa pitkänkään kiihdytyken jälkeen yli 60 km/h nopeuteen. Jos rata on niin, että asemien välillä on puoliväliin nousua ja sitten alamäkeä, Sm1-2 ajaisi 2 km asemavälin puoli minuuttia hitaammin kuin Sm5, joka kiihdyttäisi koko ylämäen eli puoleenväliin. Käytännössä Sm5:lla ei kuitenkaan ajettaisi näin, se on yksinkertaisesti turhan kallista muutaman sekunnin hyötyyn nähden. Jos Sm5 kiihdyttää nopeuteen 70 km/h, ero Sm1-2:een jää noin 20 sekuntiin per asema. Laskin täydellä kuormalla, mikä ei kuitenkaan toteudu. Junien kuormitushuippu on Pasilan pohjoispuolella.

    Oikeasti tilanne ei ole näin onneton kuin laskelmassani. Vastapäivään kierrettäessä Töölöstä lähdetään reippaaseen alamäkeen, jolloin Sm1-2:lla ja Sm5:llä ei ole eroa. Keskustasta lähdetään lievään alamäkeen, eikä siinäkään ole junilla eroja. Hakaniemestä lähdetään ylämäkeen, mutta se ei ole 4 %. Sm1-2 jää kuitenkin tässä Sm5:stä. Myötäpäivään kierrettäessä Oopperalta lähdetään käytännössä jyrkkään ylämäkeen, muualta lähdetään käytännössä tasaiselle tai lievään alamäkeen. Arvelen, että kirroksen aikaero Sm1-2:lla ja Sm5:llä jäänee yleissuunnitelman rataprofiililla minuuttiin.

    Antero

  8. #1403
    PNu
    PNu ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.09.2005
    Viestejä
    908

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kriittiseksi tekijäksi tuleekin se, miten vetovoima riittää nousuissa.
    Vetovoimakäyrän mukaan Sm1- ja Sm2-junilla tullaan noin 46-47 km/h:n kohdalla tilanteeseen, jossa kaikki teho on käytössä ja sen vuoksi tästä ylöspäin kiihdytettäessä vetovoima pienenee nopeasti. Ei siis ole mikään ongelma, etteikö Sm1- ja Sm2-junissa olisi sähköpuolen mitoituksen kannalta puhtia kiihdyttää nopeutta välillä 0-45 km/h. Ongelma on siinä, että nopeus kiihtyy 45 km/h:n arvosta ylöspäin selvästi hitaammin kuin uudemmilla ja tehokkaammilla junilla. Lisäksi huonoimmilla keleillä muodostuu rajoittavaksi tekijäksi pidon loppuminen pyöristä. Näin käy tietysti uudemmillakin junilla mutta taajuusmuuttajakalustossa luistonhallinta toimii tehokkaammin.

    Jos ajatellaan, että Sm1 ja Sm2 varustettaisiin muuttuvan välityssuhteen vaihdelaatikoilla niin niistä ainoa etu olisi, että nopeusalueella 0-45 km/h voitaisiin kehittää suurempi vetovoima hyvillä keleillä, kun kitka riittää. Eli parannusta tulisi ainostaan sille osa-alueelle, jossa ei nytkään ole todellista ongelmaa. Sen sijaan kiihtyvyyteen nopeudesta 45 km/h ylöspäin tai kitkavoiman riittävyyteen vaihdelaatikot eivät vaikuttaisi mitään. Toisin sanoen sähköjunia ei varusteta vaihdelaatikoilla mitä ilmeisimmin siitä syystä, että ne tekisivät junan rakenteesta huomattavasti monimutkaisemman tuomatta mitään varsinaista hyötyä.

  9. #1404
    aki
    aki ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    3553

    oletus Vs: Pisararata

    Tällaista vaihtoehtoa pisaralle suunnittelee aivotalli-ajatustuottamo http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/0...a_2786262.html

  10. #1405
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Pisararata

    Näillä hautomoilla on sama ongelma kuin muillakin "kaikkien alojen asiantuntijoilla". Ei lähijuna noin vaan mene metrotunneliin, vaikka raideleveys olisi millilleen sama ja Ateenassa on nähty kaikkea kivaa. Kannattaisi ottaa asioista ensin kunnolla selvää ennen kuin lähtee toreille huutelemaan.

    Oikeastaan kritiikkini kohdistuu näitä hautojia enemmän YLE:n toimittajaan, jonka pitäisi miettiä missä kohdin ylittyy uutiskynnys ja missä kohdin ei. Tässäkään "uutisessa" ei ollut käytännössä mitään uutta, onhan tuota pohdittu ainakin 1990-luvulta lähtien ja ongelmat on kartoitettu.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  11. #1406

    Liittynyt
    07.08.2009
    Viestejä
    2158

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Tällaista vaihtoehtoa pisaralle suunnittelee aivotalli-ajatustuottamo http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/0...a_2786262.html
    Olisikohan kannattanut pitää aivot siellä tallissa vaan... Jutussa on Hannu Salmelta tämmöinenkin kukkanen:

    "Ei nykyään ryhdyttäisi louhimaan 120 kilometriä pitkää Päijänne-tunnelia, joka louhittiin 30 vuotta sitten, vaikka se on Helsingin täydellinen pelastus. Kvartaalitalouden ehdoilla meillä pitäisi olla rahat taskussa ennen joulua ja maksettuna ennen seuraavaa joulua, joten tällaista ei voida tietenkään tehdä."

    Salmelle ilosanoma: megatunneliprojektien aika ei ole ohi (minkä olisi ehkä voinut havaita katsomalla ympärilleen).

  12. #1407

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Pisararata

    Eikö juuri kyseisen jampan täsmälleen samasta ajatuksesta puhuttu tällä foorumilla jo alkukesästä? Mikä siitä uutisen nyt taas teki? Mutta joo, harmittaa kun nykyinen pintaraapaiseva yleisjournalismi ei koskaan kyseenalaista ja käsittele kriittisesti tällaisia. Jokainen höyrypää saa tuoda ajatuksensa esiin, kunhan se toimittajassa herättää joo miksei -ajatuksen. Ja sen toisen näkökulman hankkiminen olisi niin helppoakin. Ei tarvitse soittaa kuin HSL:ään tai KSV:lle, ja vastaus tulee 5 minuutissa.

  13. #1408
    aki
    aki ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    3553

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Ja sen toisen näkökulman hankkiminen olisi niin helppoakin. Ei tarvitse soittaa kuin HSL:ään tai KSV:lle, ja vastaus tulee 5 minuutissa.
    Näköjään toimittaja oli jo ottanutkin yhteyttä liikennevirastoon kun tällainen julkaistiin ylenaikaisen sivuilla heti ensimmäisen "uutisen" perään http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/0...e_2787075.html

  14. #1409
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut aki Näytä viesti
    Tällaista vaihtoehtoa pisaralle suunnittelee aivotalli-ajatustuottamo http://yle.fi/alueet/helsinki/2011/0...a_2786262.html
    Miten minullakin on sellainen olo, että tämä ”uutinen” on vanha ja olisin lukenut saman jo viikkoja sitten.

    Ihan hyvä kun ajatuspajat pohtivat tällaisiakin asioita. Ideahan on aivan oikea. Herrat ovat vaan 1960-luvulla tehneet mokia, jotka estävät fiksut asiat. Ja kohta tehdään taas lisää! Huolimatta siitä, että Saurin kommentissa tuossa toisessa YLE-jutussa on hieman tolkkuakin.

    En moiti ajatuspajaa, sillä sehän on kuin lapsi sadussa keisarin uusista vaatteista.

    Antero

  15. #1410

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Pisararata

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Miten minullakin on sellainen olo, että tämä ”uutinen” on vanha ja olisin lukenut saman jo viikkoja sitten.
    No löytyihän se. Ja olit vielä vastannut siihen itsekin (linkki ei enää toimi):

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TimppaTT Näytä viesti
    Ratkaisu Suomen raideliikenteeseen? ”Metrot ja junat yhteisille kiskoille” 9.6.2011
    http://archive.webnewsmonitor.com/204985113
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ihan hyvä huomio ajatuspajalta, mutta asiaan perehtyminen olisi kannattanut. --

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •