Pääkaupunkiseudun liikennehankkeet ovat pahasti myöhästyneet tällä hallituskaudella ja investointien taso on laskenut suunnitellusta 120 miljoonasta 80 miljoonaan. Erityisesti joukkoliikennettä tukevien investointien osuus on vajonnut huolestuttavan alas, totesi YTV:n yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä puhuessaan Uudenmaan kansanedustajille eduskunnassa tiistaiaamuna 6. kesäkuuta. Penttilän mielestä valtion ensi vuoden talousarvioon tulisi sisällyttää Helsinkiin suuntautuvien pääväylien joukkoliikenteen parantamistoimet. Lisäksi tulisi tehdä päätös Kehäradasta ja varautua Etelä-Espoon metron toteuttamiseen. Näiden mittavien raideliikennehankkeiden vuoksi tulevan hallituskauden vuotuiset liikenneinvestoinnit pääkaupunkiseudulla tulisi Penttilän mielestä nostaa 150 miljoonaan euroon, jotta seudun liikennejärjestelmän toimivuus voidaan taata ja näin tukea maan ainoan metropolialueen kilpailukykyä.
Pääkaupunkiseudun säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi ja Kehä-rata sisältyvät pääkaupunkiseudun kolmanteen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka on tehty yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Nämä tulisi Penttilän mukaan ehdottomasti saada ensi vuoden budjettiin. Pääkaupunkiseutu on laatinut jo vuosia yhden perustellun hankelistan valtiovallan suuntaan. Tähän ovat myös kunnat varautuneet talousarvioissaan. Tällä hetkellä valmistellaan neljättä suunnitelmaa. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen ongelma on kuitenkin ollut valtion rahoituksen lyhytjännitteisyys. Penttilän mukaan nykyisen hallituksen epärealistisen alhainen raamibudjetointi on aiheuttanut jokasyksyiset liikennehankkeiden arpajaiset budjettiriihessä ja eduskunnassa. Penttilä toivoo, että tuleva hallitus kirjaisi hallitusohjelmaansa vuosittaisen investointitason pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisiin hankkeisiin.
Aikaisemmin valtio tuki myös pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä VR:n alijäämän kautta seitsemän miljoonan euron verran. Nyt tukea ei tule. Pääkaupunkiseudun toisen asteen opiskelijat eivät myöskään hyödy muun maan tavoin KELAn vuosittain jakamasta 28 miljoonan euron koulumatkatuesta. Hannu Penttilän mukaan tälle ei löydy mitään asiallisia perusteluja eikä vastaavuutta Euroopasta.
