Vaihtojen kehittäminen Helsingissä

Uutta Helsinkiä -sivulla juttu vaihtojen ja vaihtopaikkojen kehittämisestä: Joukkoliikenteen solmupisteet muuttavat muotoaan - HSL haluaa tehdä niistä entistä parempia.

Tuolla sivulla myös linkki HSL:n Solmu-projektin raporttiin Selvitys joukkoliikenteen vaihtovastuksesta.

Hyvä homma, että HSL edes tunnustaa sellaisen asian kuin vaihtovastus olemassa olon. Viimeaikojen linjastosuunnitelmista kun voi aistia sen, että HSL:n värikynäjannujen mielestä mitä enemmän vaihtoja sen kiehtovampaa.
 
Hyvä homma, että HSL edes tunnustaa sellaisen asian kuin vaihtovastus olemassa olon. Viimeaikojen linjastosuunnitelmista kun voi aistia sen, että HSL:n värikynäjannujen mielestä mitä enemmän vaihtoja sen kiehtovampaa.

Pitäisi lukea tarkemmin ennen kuin kommentoi, mutta nopealla vilkaisulla näytti siltä, että se vaihtovastus on rapparissa jotakuinkin vakio eikä ota millään tavalla huomioon sitä, miten se vaihto on järjestetty. Astutaanko laiturin yli 10 askelta vai pitääko laskeutua portaat pultsaritunneliin ja kiivetä seuraavalle laiturille vain nähdäkseen, että juna meni jo. Jos tuo noin on, ei sillä ole mitään arvoa.

Samoin vakiona on vastus siitä että joutuu seisomaan. Ei mitään erittelyä siihen, seisooko keskikorokkeiden ja kanttarien päältä seikkailevassa täpötäydessä 18-bussissa vai kaikessa rauhassa ratikan takasillalla tai vielä väljemmin metrossa.

Otsikko hyvä, toteutus "no jaa".
 
Vaihtovastukseen keskeinen muuttuja on myös vaihdon luotettavuus. Jos vaihto onnistuu 99,999% varmasti joka kerta samalla tavalla, se on helppo ja luonteva osa matkaa.

Sen toteuttaminen ei ole rakettitiedettä, mutta on ristiriidassa suorien matkojen nopeuttamisen kanssa. HSL on perinteisesti suosinut jälkimmäistä. Luotettavuus kun ostetaan hidastamalla aikatauluja ja lisäämällä ajantasauksia vaihtopysäkeillä ja -asemilla. Luotettava ja nopea joukkoliikenne vaatii sitten jo vaikeampia ja kalliimpia ratkaisuja.
 
Silmiinpistävää tuossa oli niiden matkojen pieni osuus, joissa vaihtoja on kaksi tai enemmän. Rohkenen väittää sen johtuvan siitä, että sellaisten määränpäiden väliset matkat tehdään lähes poikkeuksetta henkilöautolla.
 
Pitäisi lukea tarkemmin ennen kuin kommentoi, mutta nopealla vilkaisulla näytti siltä, että se vaihtovastus on rapparissa jotakuinkin vakio eikä ota millään tavalla huomioon sitä, miten se vaihto on järjestetty. Astutaanko laiturin yli 10 askelta vai pitääko laskeutua portaat pultsaritunneliin ja kiivetä seuraavalle laiturille vain nähdäkseen, että juna meni jo. Jos tuo noin on, ei sillä ole mitään arvoa.

Sitähän tuossa raportissa paljon käsitellään, myös asemien siisteyttä myöten. Mitään ei kuitenkaan tule tapahtumaan ja edelleen Keravan asema on ainut paikka jossa bussit odottavat myöhästyneitä raidekulkuneuvoja, vai joko sekin loppui?
 
Sitähän tuossa raportissa paljon käsitellään, myös asemien siisteyttä myöten. Mitään ei kuitenkaan tule tapahtumaan ja edelleen Keravan asema on ainut paikka jossa bussit odottavat myöhästyneitä raidekulkuneuvoja, vai joko sekin loppui?

Jotta myöhässä olevaa kulkuneuvoa voitaisiin odottaa pitäisi tietää että se on myöhässä ja vielä kuinka paljon. Ei tässä montaa viikkoa ole kun HSL ei pystynyt edes päivittämään eri reittipalveluihin junien aikatauluja, vaikka jo edellisenä päivänä oli puolet junista ilmoitettu peruutetuiksi. Synkronoitujen vaihtojen tasolle on siis vielä vähän matkaa.

Syynä on toki se, että HSL ja Tieto ovat vasta kohta nelisen vuotta koodanneet ja kehittäneet hienoa miljoonien eurojen tietojärjestelmää, joka ei ole vieläkään valmistunut. Kun projektissa yhdistyy Tiedon taito rahastaa, HSL:n kyvyttömyys ottaa käyttöön softaa ja johtaa tarpeita sekä julkisten IT hankintojen äärimmäinen kankeus muuttaa pienintäkään alkuperäisen suunnitelman yksityiskohtaa eiköhän tuohon saada vielä uppoamaan paljon lisää miljoonia ja vuosia.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta myöhässä olevaa kulkuneuvoa voitaisiin odottaa pitäisi tietää että se on myöhässä ja vielä kuinka paljon.

Näin huonosti asiat eivät sentään ole: mainitsemallani asemalla on jokaisen bussipysäkin kohdalla näyttötaulu, jossa näkyy junien saapumiset samalla tavalla kuin varsinaisissa juna-aseman näyttötauluissa. Sinänsä on erikoista, että Liikenneviraston näyttötauluihin saadaan lähes täydellisesti päivitettyä myöhästymiset ja peruutetut lähdöt, mutta Reittioppaaseen ja metrojen muualla kuin laitureilla oleville näyttötauluille se ei ole mitenkään mahdollista.
 
Pitäisi lukea tarkemmin ennen kuin kommentoi, mutta nopealla vilkaisulla näytti siltä, että se vaihtovastus on rapparissa jotakuinkin vakio eikä ota millään tavalla huomioon sitä, miten se vaihto on järjestetty. Astutaanko laiturin yli 10 askelta vai pitääko laskeutua portaat pultsaritunneliin ja kiivetä seuraavalle laiturille vain nähdäkseen, että juna meni jo. Jos tuo noin on, ei sillä ole mitään arvoa.

Samoin vakiona on vastus siitä että joutuu seisomaan. Ei mitään erittelyä siihen, seisooko keskikorokkeiden ja kanttarien päältä seikkailevassa täpötäydessä 18-bussissa vai kaikessa rauhassa ratikan takasillalla tai vielä väljemmin metrossa.

Otsikko hyvä, toteutus "no jaa".

Pitää paikkansa. Lisäksi myös vaihtopaikalla on merkityksensä. Kampin terminaalin sisätiloissa on miellyttävämpi odottaa seuraavaa kulkupeliä kuin vaikkapa Hanasaaressa Länsiväylän rampilla.

Se sitten onkin mielenkiintoisempi juttu, pitäisikö Kampissa olevat mukavat olutbaarit laskea mukaan vaihtovastukseen ja millä tavoin. Erityisesti ilta-aikaan kun vuorovälit ovat pitkät, saattaa hallintoalamainen hyvinkin erehtyä viettämään aikaa mainituissa palvelulaitoksissa ja jopa useamman vuorovälin ajan.
 
Näin huonosti asiat eivät sentään ole: mainitsemallani asemalla on jokaisen bussipysäkin kohdalla näyttötaulu, jossa näkyy junien saapumiset samalla tavalla kuin varsinaisissa juna-aseman näyttötauluissa. Sinänsä on erikoista, että Liikenneviraston näyttötauluihin saadaan lähes täydellisesti päivitettyä myöhästymiset ja peruutetut lähdöt, mutta Reittioppaaseen ja metrojen muualla kuin laitureilla oleville näyttötauluille se ei ole mitenkään mahdollista.

Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. HSL:ssä näet asiat suunnitellaan todella perusteellisesti. Viimeisessä viisivuotissuunnitelmassa on tarkasti määrätty koodirivien määrät ja käyttökohteet, tarvittavat laitteet ja yhteydet. Toki matkustajien tarpeet on selvitetty huolellisesti jo paljon aikaisemmin, tarvemäärittely näet perustuu GSM-kehitysryhmän vuoden 1995 raporttiin, jonka WAP kehitysryhmä ansiokkaasti päivitti vuonna 2001.

Tällä hetkellä HSL:n IT projektiosaston tarkka väki seuraa tarkasti viisivuotissuunnitelmaa eikä siitä voida poiketa ilman keskuskomitean hyväksyntää, joka vaatii tarkkaa valmistelua. Turhien muutosten sijasta HSL:n tieto-osasto onkin keskittynyt olennaiseen. Säännöllisissä palavereissa varmistetaan Tieto konsernin tuottamien koodirivien riittävä lukumäärä sekä projektin budjetin 100 % käyttö tinkimättömällä tarkkuudella.

Ei kuitenkaan huolta, HSL:ssä on jo huomattu, että järjestelmien käyttöönotto oli laajasti unohtunut viimeisestä viisivuotissuunnitelmasta. Asia on päätetty korjata niin, että seuraavassa viisivuotissuunnitelmassa lisätään käytäntöä. Parhaiden käytäntöteorioiden soveltamiseksi onkin jo perustettu käytäntökomitea, johon on koottu filosofia- ja tarkastusosastojen parhaat voimat. Komitean selvitystyön perusteella tehdään tarkemmat muutokset seuraavaan viisivuotissuunnitelmaan.
 
Tietysti olen extreme-matkustaja mutta seison vaikka monsuunissa ilman katosta kunhan tiedän milloin bussi tulee, parhaimmillaan kaksi vaihtoa per suuntaa tekevänä stressaavinta on epävarmuus onko siellä pelkääjäkuski jonka takia olet myöhässä vai Ferrari-mies jonka takia vaihtosi menee nenän edestä... Eli ollaan vaikka vähän hitaampia että on vaihtovarmuus, se onko missä odotetaan ei ole jl-ammattilaiselle tärkeää.

Tiedän kyllä että puudelit tarvitsee suojaa, heitä on enemmän kun minua eli rakentakaa siis niitä häkkyröitä myös...
 
Jontsa73 linkkasi toiseen ketjuun videon Tallinnan uusista raitiovaunuista. Pistän tähän hänen timelapse-videonsa Chalmersin vaihtopysäkiltä Göteborgista:

https://www.youtube.com/watch?v=Od9kv2Ho63E
Kun nyt tuon videon katoin, niin heräsi mieleen pari kysymystä. Ensinnäkin, miten noin hyvin voi bussit ja ratikat tulla noin hyvin aikataulussa? Miten se on järjestetty? Ja miten bussi- ja raitioliikenne tuolla eroaa Suomesta?
 
Takaisin
Ylös