Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron jatke

R.Silfverberg · 18 Heinäkuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:
Samaa mieltä. Ei tulisi kysymykseen esimerkiksi sellainen kuin on Budapestin esikaupunkijunaliikenne (ks. sivuani Budapestin esikaupunkijuninsta)

Katsoin, ja oli ihan mukava lukea, vanhat muistot palasivat mieleen. Aika usein on askarruttanut HEV-ratojen historia mutta nyt se aukesi. Ajetaanko muuten kaikilla HEV-radoilla samanlaisella kalustolla?

Toimiiko muuten kukkuloiden takana kulkeva Pioneerirautatie enää? Jos toimii, niin se pitäisi ehdottomasti lisätä nähtävyysluetteloon

t. Rainer

Antero Alku · 18 Heinäkuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

R.Silfverberg sanoi:
Katsoin, ja oli ihan mukava lukea, vanhat muistot palasivat mieleen. Aika usein on askarruttanut HEV-ratojen historia mutta nyt se aukesi. Ajetaanko muuten kaikilla HEV-radoilla samanlaisella kalustolla?

En nähnyt muuta. Ja BKV:n kalustosivut taitavat kertoa saman. Edellisen sarjan juna kauniisti kunnostettuna seisoi BKV:n museossa Szentendressä.

R.Silfverberg sanoi:
Toimiiko muuten kukkuloiden takana kulkeva Pioneerirautatie enää?

Kyllä vaan. Liikennöintiaika taisi olla klo 10-17. Vuoroväli oli 1 tunti. Rautatie on nykyään lasten rautatie, kun ei eletä neuvostovallassa. Matkaohjelmaan ei mahtunut reissaaminen tuolla radalla. Minua olisi myös kiinnostanut tietään, millä tavoin toiminta nykyään on mahdollista. Mistä sinne saadaan lapsia nykyään ja kuka touhun rahoittaa, kun se ei ole ideologialle välttämöntä sankarikasvatusta. Tuskin tuo lipputuloilla pyörii, sillä rata ei oikeastaan palvele minkäänlaista todellista liikennetarvetta.

Mutta jos matka on Budapestiin, niin voi tehdä oikein mukavan kierroksen: Keskustasta Déak Ferenk -metroasemalta M2-syvämetrolla Mozkva tér -asemalle. Sieltä esim. ratikka 18:lla hammasradalle. Hammasradalla ylös pääteasemalle ja muutaman sadan metrin kävely lasten rautatielle. Sillä toiselle pääteasemalle, josta voi palata ratikalla Mozkva térille. Täältä sitten ratikka 4 tai 6, jolla Margit híd -pysäkille ja vaihto Hév-junaan kohti pohjoista. Hévillä Árpád híd -asemalle, josta voi vaihtaa ratikkaan numero 1. Sillä pysäkille Mexicoi út, joka on myös Földalattin pääteasema. Täällä voi kurkata entisiä Hannoverilaisia ratikoita nykyisessä oranssissa värissään sekä katsella, näkyisikö Földalattin varikolla päivänvalossa Földalatti-junia. Ja sitten Földalattilla takaisin päin. Kolmannesta asemasta lähtien kannattaa piipahtaa junasta pois ihailemassa vanhaa asemamiljöötä, mutta sitten voi jatkaa taas kohti Déak Ferenk -asemaa. Ja kaiken hyvän päälle - jos vielä ehtii - voi piipahtaa Déak Ferenk -aseman Földalattimuseossa. Suosittelen, on aimo annos erilaista kaupunkiraideliikennettä!

R.Silfverberg sanoi:
Jos toimii, niin se pitäisi ehdottomasti lisätä nähtävyysluetteloon

Kiitos vinkistä. Täytynee kopioida tuo yllä oleva sinne.

Antero

late- · 10 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Päivän Hesarissa apulaiskaupunginjohtaja Korpinen sitten valottaa näkemyksiään. Metroasemia on luvassa "jopa kolme" eli asukkaita yli 16 000 asemaa kohden. Tehokkuusluvuksi lupaillaan parhaimmillaan 0,5-0,6.

Minua pätevämmät voinevat laskea miten ison säteen se tekee aseman ympärille nyken suunnittelun asumisväljyyksillä, mutta eipä taida olla puhettakaan kävelyetäisyyksistä.

Vastaavasti voisi myös laskea tarvittavan tehokkuusluvun tuolle 16 000 asukkalle 600 ja 800 metrin säteelle ja tarvittavan asemamäärän 600 metrin säteelle ja 0,5 tehokkuusluvulle.

Joka tapauksessa uskallan sanoa, että puhe aidosta joukkoliikenteeseen tukeutuvasta pientalokaupungista on kauniisti sanottuna totuuden vääristelemistä.

339-DF · 10 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Kuka kertoisi minulle maallikolle, mitä nuo tehokkuudet käytännössä tarkoittavat? HS:n mukaan suomalainen omakotitaloalue on noin 0,2. Entäs Munkkivuoren kaltainen metsälähiö? Taikka Pikku Huopalahden kantakaupunkimainen lähiö? Tai Puu-Käpylä?

Päivänselväähän se on, ettei sinne mitään omakotitalomattoja tule. Tai miksei sinne niitäkin mahdu, mutta tuskinpa metroradan varrelle kuitenkaan. Sinänsä metron jatkaminen Sipooseen ja kerrostalolähiöt siellä ovat mielestäni ihan OK jos niihin riittää asukkaita, mutta tapa, jolla Helsinki tätä(kin) asiaa ajaa, on törkeä.

Antero Alku · 10 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

339-DF sanoi:
Kuka kertoisi minulle maallikolle, mitä nuo tehokkuudet käytännössä tarkoittavat? HS:n mukaan suomalainen omakotitaloalue on noin 0,2.

Minä voin kertoa. (Näitä lukuja löytyy muuten kuvien kanssa esim. teoksesta Asuinaluesuunnittelu.)

Tehokkuudet tarkoittavat sitä, mikä on rakennetun kerrosalan suhde siihen maapinta-alaan, jolle rakennetaan. Jos siis on 600 m2 tontti, ja sille tehdään talo, jonka kerrosala on 200 m2, tonttitehokkuus on 0,33.

Näitä tehokkuuksia on kolme erilaista: tonttitehokkuus, korttelitehokkuus ja aluetehokkuus.

Tontin ymmärtää jokainen, siinä rajana ovat tontin rajat. Korttelitehokkuudessa rajana on korttelia ympäröivä katualue. Sen sisällä voi olla muuta kuin tonttimaata, esimerkiksi puistoa. Niinpä korttelitehokkuus on yleensä vähemmän kuin tonttitehokkuus.

Aluetehokkuuteen tulevat mukaan sitten liikennealueet (kadut, tiet, torit) sekä puistot ja metsä. Aluetehokkuus on siten aina vähemmän kuin korttelitehokkuus. Aluetehokkuus lasketaan yleensä kaavoitettavasta alueesta, eli asemakaavaton metsä- tai puistoalue joka toki sisältyy kaupungin pinta-alaan, ei tule tähän lukuun mukaan.

Absoluuttisia lukuarvoja ei voi tietenkään esittää. Mutta tässä suuruusluokkia (et = tonttitehokkuus, ea = aluetehokkuus, asukastiheys hlö/km2):

Pientaloalue et=0,25, ea=0,08, 2100
Lähiö, 3 kerrosta et=0,7, ea=0,4, 9700
Lähiö, 8 kerrosta et=1,5, ea=0,6, 15.000
Korttelikeskusta (Hki, Ruoholahti) et 2,5, ea 1,6, (40.000)

Edellä asukastiheydet ovat teoreettisia (perusteena 40 k-m2/asukas) ja jättävät ottamatta huomioon sen, että kerrosalasta osa kuluu muuhun kuin asumiseen silloin, kun aluetehokkuus kasvaa. Suurimmat asukastiheydet Helsingin keskustassa ovat vähän yli 10.000 asukasta neliökilometrillä laskettuna kaupungin aluejaon pienalueista.

Ns. tiivismatala, jonka perinteisiä esikuvia on esim. Puu-Vallila, on tehokkuudeltaan samaa luokkaa kuin 3-kerroksinen lähiö.

Jos siis puhutaan omakotialueesta (kaikki pk-seudun omakotialueet esimerkkinä) Sipooseen, 16.000 asukasta on 7,6 km2. Ympyränä säde on 1,55 km.
Jos tehdään ympyrä 800 metrin säteellä 16.000 ihmiselle, sen aluetehokkuus on 0,32. Kyse on siis pienkerrostalojen alueesta tai tiivismatalasta.
Jos tehdään ympyrä 600 metrin säteellä 16.000 ihmiselle, sen aluetehokkuus on 0,57. Kyse on siis 8-kerroksisten kerrostalojen lähiöstä.
Jos tehdään 500 metrin säteellä ja aluetehokkuudella 0,5 (jonkinlaista sekoitusta kerrostaloja keskellä ja pienempiä reunoilla), tulee 10.000 asukasta/km2. Asemia ja näitä ympäristöjä tarvitaan sitten 5.

Ja lopuksi reaalimaailmaan, eli pari vertailutietoa Helsingistä.

Koko kaupungin asukastiheys on 3000 hlö/km2. Asuntorakentamiseen käytetty pinta-ala on 0,22 x kaupungin pinta-ala ja keskimäärin tonttitehokkuus on 0,43. Paljon siis menee tilaa muuhun kuin asuntojen rakentamiseen.

Suurin asukastiehys 5300 on eteläisessä suurpiirissä. Siihen kuuluu eteläinen kantakaupunki Taka-Töölön saakka ja Lauttaari. Tämä siis on käytännössä tiheintä kaupunkirakennetta, joka myös on metroradan saatavilla. Asuntotonteiksi on käytetty 0,13 x pinta-ala ja keskimääräinen tonttitehokkuus on 1,47. Keskikaupungissa siis paljon kuluu maata mm. katuihin. Asukkaita tällä alueella on 97.000. Metroasemia alueella on 4 kpl. Töölön metro toisi yhden lisää ja länsimetro toisen. Ja kas, silloin olisi 16.000 asukasta metroasemaa kohden.

Mitä siis ollaan tekemässä Sipooseen metroradan varteen, jos asemaa kohden on 16.000 asukasta?

Antero

edsel · 10 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:
Mitä siis ollaan tekemässä Sipooseen metroradan varteen, jos asemaa kohden on 16.000 asukasta?

Liityntäliikenteen bussipysäkkejä?!

Mitenhän postinumerot ja bussilinjojen numerot menevät uusiksi jos alueet liitetään. 99:stä ei pääse enää ylöspäin mutta välissä on käyttämättömiäkin.

SD202 · 12 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

edsel sanoi:
Mitenhän postinumerot ja bussilinjojen numerot menevät uusiksi jos alueet liitetään. 99:stä ei pääse enää ylöspäin mutta välissä on käyttämättömiäkin.

Siinäpä hyvä kysymys. Linjanumeroita voisi muutenkin hieman laittaa uuteen uskoon, jotta pääsisimme eroon YTV -alueella jopa kolmeenkin kertaan esiintyvistä linjanumeroista (43, 51, 52, 57, 70, 71 ja 87). Vapaista linjanumeroista kun ei kuitenkaan ole pulaa. Sisäisiä linjoja ei ole tosin vuoden 1992 Vantaan linjastouudistuksen jälkeen enää esiintynyt YTV -alueella kolminumeroisina.

Kaksinumeroiset linjat ovat siis olevinaan sisäisiä linjoja, vai ovatko aina: Onhan se nähty Vantaallakin, että jos bussilinja on "sisäinen linja", niin k.o. linjalla ei välttämättä pysty matkustamaan aina pelkällä sisäisellä lipulla.

R.Silfverberg · 15 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:
Mitä siis ollaan tekemässä Sipooseen metroradan varteen, jos asemaa kohden on 16.000 asukasta?

Eiköhän sinne tulisi ihan perinteisiä nukkumalähiöitä kuten Kontula

Nyt täytyy muistaa että Helsingin kantakaupunki on siksi tiheästi ja korkeasti rakennettu koska suuri osa rakennuksista ovat työpaikka- ja liikerakennuksia ja julkisia tiloja. Jos rakennetaan asuin- eikä työpaikka-alueita metron varteen voidaan siis valita mikä tahansa tyyli Pakilan omakotimaton ja Ruoholahden väliltä, jos halutaan että ihmiset asuvat korkeintaan 1.5 kilometrin säteellä metroasemasta.

t. Rainer

Antero Alku · 16 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

R.Silfverberg sanoi:
Jos rakennetaan asuin- eikä työpaikka-alueita metron varteen voidaan siis valita mikä tahansa tyyli Pakilan omakotimaton ja Ruoholahden väliltä, jos halutaan että ihmiset asuvat korkeintaan 1.5 kilometrin säteellä metroasemasta.

Se ei vain ole se luvattu kävelyetäisyys. Ja toinen ongelma on siinä, että edes 1,5 km:n säteelle asemista ei saada mahtumaan 50.000 ihmistä yhden radan varteen. Se metro ei taivu siellä Sipoossa, vaan pitäisi rakentaa 2 haaraa, ja sitten ollaankin talouden puolesta täysin metsässä - siis Sipoonkorvessa

.

Pakilan omakotimatto ja Ruoholahti eivät kylläkään ole toistensa vaihtoehtoja. Ruoholahti edustaa lähes 10-kertaista maankäytön tehokkuutta.

Sipoon suunnittelussa menee jatkuvasti pieleen se, että jollain on visio nykyaikaisesta yhdyskuntarakenteesta, mutta nykyaikainen joukkoliikenne on kiellettyä. Odotan, että täällä vielä joskus siirrytään 1960-luvun suunnitteluperiaatteista nykypäivään. Vaikeata vaan näyttää olevan sekä liikenteen että kaavoituksen osalta. Normisto on autokaupungille, ja pakkohan sitä on kaavoittaa, kun ei ole autoilulle kilpailukykyistä joukkoliikennettä. Metro ei sitä ole, näkihän sen YVA:ssakin, vaikka siinä taatusti oli käytetty kaikki konstit saada asia näyttämään toiselta.

Antero

339-DF · 26 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Sipoo-soppa alkaa vaikuttaa jo länsimetroonkin. Vantaa on sitä mieltä, että jos se luopuu Vesterkullan kiilasta, niin se voi asettaa Helsingille tiettyjä vaatimuksia. Minimivaatimus on se, että kehärata nähdään pk-seudun raidehankkeista tärkeimpänä. Toisin sanoen jos Helsinki haluaa Sipoon, niin sitten se ei saa länsimetroa ainakaan ennen kuin kehärata on aloitettu.

Itämetron jatkeeseenhan tuo kehäratajuttu ei sinänsä vaikuta, omilla maillaanhan Helsinki saa rakentaa metroa vaikka sata kilometriä kunhan samalla tukee kehärataa, josta ei kuitenkaan joudu maksamaan mitään.

Kaupungin virkamiehistössä on myös epäilyjä siitä, pystytäänkö metroa ylipäätään jatkamaan samanaikaisesti kahteen suuntaan riippumatta siitä, mitä kaupunginjohtaja unelmissaan maalailee. Tämä saattaa sitten käytännössä merkitä idän suunnan voittoa - onhan se paljon halvempi ja hyötykustannukseltaan todennäköisesti huomattavasti parempi hanke.

Antero Alku · 29 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

339-DF sanoi:
Tämä saattaa sitten käytännössä merkitä idän suunnan voittoa - onhan se paljon halvempi ja hyötykustannukseltaan todennäköisesti huomattavasti parempi hanke.

Ja siitä on Helsingille itselleen muutakin hyötyä kuin arvovaltavoitto Espoosta. Eihän metron rakentaminen Espooseen hyödytä Helsinkiä mitenkään, johan se Raide-YVA:ssakin nähtiin. Sipoossa sen sijaan Helsinki pääsee rokottamaan maan arvon nousua edes asemien lähistöltä. Ja kuten Sipoo-tapauksen arvo yleensä on, Helsinki pääsee keräämään kaupunkilaisia=veronmaksajia itselleen eikä naapurikunnille.

Antero

R.Silfverberg · 29 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Antero Alku sanoi:
Ja siitä on Helsingille itselleen muutakin hyötyä kuin arvovaltavoitto Espoosta. Eihän metron rakentaminen Espooseen hyödytä Helsinkiä mitenkään, johan se Raide-YVA:ssakin nähtiin. Sipoossa sen sijaan Helsinki pääsee rokottamaan maan arvon nousua edes asemien lähistöltä. Ja kuten Sipoo-tapauksen arvo yleensä on, Helsinki pääsee keräämään kaupunkilaisia=veronmaksajia itselleen eikä naapurikunnille.

Koska en ajattele yhden kaupungin vaan koko seudun kannalta niin parasta olisi jos:

- Länsimetro (tai vastaava nopea raideyhteys sen enempää erittelemättä) alettaisiin rakentaa ilman viivytystä ainakin Tapiolaan asti
- Marja-rataa alettaisiiin rakentaa, ensiksi ainakin pääradalta lentokentälle
- Jokeria alettaisiin muuttaa pikaraitiotieksi, mahdollisesti pienin reittikorjauksin nykyisestä
- Lähijunaliikenteen siirtoa tunneliin Helsingin keskustassa (Pisara) alettaisiin valmistella

Nämä hankkeet pitäisi rahoittaa YTV-kaupunkien yhteishankkeina, niin että jokainen kaupunki osallistuu osuudella joka vastaa omien asukkaidensa käyttöä, ja valtio osuudella joka on kaikille hankkeille sama. Pisara-hanke myös myymällä rakennusoikeutta päärautatieaseman nykyisten raiteiden 12-19, jotka käyvät tarpeettomiksi, kohdalta.

Nämä hankkeet olisivat, vaikka ovat kohdanneet rajua kritiikkiä tälläkin foorumilla, omiaan estämään seudun hajoamista ja ns "Nurmijärvi-ilmiön", tai "ABC-ilmiön" kiihtymistä, mikä vain lisää autoilua.

Vantaan kannattaisi harkita yhdistymistä Helsingin kanssa kokonaan. Aikoinaan Vantaalla asuneena, ihmettelin miksi se ei saanut kannatusta poliikkojen suunnalta, vaikka asukkaiden kanta oli myönteisempi. Se helpottaisi Vantaan talusongemia ja helpottaisi Helsingin pulaa rakennusmaasta, niin että Sipoon alueiden pakkolunastaminen tulisi enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi. Joitain pienempiä rajansiiirtoja voisi Sipoon kanssa tehdä esim siellä missä Sipoon alue tulee Vantaan "sisälle" Korson ja Nikinmäen välissä.

t. Rainer

Vesa Nurminen · 29 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

R.Silfverberg sanoi:
- Länsimetro (tai vastaava nopea raideyhteys sen enempää erittelemättä) alettaisiin rakentaa ilman viivytystä ainakin Tapiolaan asti
- Marja-rataa alettaisiiin rakentaa, ensiksi ainakin pääradalta lentokentälle

Metron pääteaseman siirtäminen tapiolaan ei pahemmin muuttaisi nykyistä bussitilannetta. Kampin keskus siirtyisi Tapiolaan. Matka-aika ja bussien määrä pysyisi jotakuinkin ennallaan. Aika kallis väliaikaisratkaisu.

Marja-rataa ei kannata erikseen junalla ajaa Tikkurilasta Lentokentälle. Sen voi tehdä myös busseilla.

R.Silfverberg sanoi:
Nämä hankkeet pitäisi rahoittaa YTV-kaupunkien yhteishankkeina, niin että jokainen kaupunki osallistuu osuudella joka vastaa omien asukkaidensa käyttöä, ja valtio osuudella joka on kaikille hankkeille sama.

Näin ei taida tulla koskaan käymään... Valitettavasti.

R.Silfverberg sanoi:
Se helpottaisi Vantaan talusongemia ja helpottaisi Helsingin pulaa rakennusmaasta, niin että Sipoon alueiden pakkolunastaminen tulisi enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi.

Tämä pakkolunastusasia taitaa johtua aivan muusta. Helsingillä ei ole pulaa rakennusmaasta vaan järkevistä joukkoliikenneratkaisuista. Jos metroa ei olisi idässä vaan lännessä, nyt tahdottaisiin Kirkkonummelta maata. Kartasta katsoen Pohjois-Helsinki näyttää kovin tyhjältä, vaikka on Sipoota lähempänä ja valmiiksi rajojen sisällä. Miten tilanne olisi, jos metro kulkisi sinne?

R.Silfverberg · 30 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

Vesa Nurminen sanoi:
Metron pääteaseman siirtäminen tapiolaan ei pahemmin muuttaisi nykyistä bussitilannetta. Kampin keskus siirtyisi Tapiolaan. Matka-aika ja bussien määrä pysyisi jotakuinkin ennallaan. Aika kallis väliaikaisratkaisu.

Kaikkihan on väliaikaista, kuten metron päättymien Ruoholahteen nyt. Ja jos esim kivenlahtelaiset haluavat pitää bussinsa niin pitäkööt. Metroa voi jatkaa Tapiolasta minne suuntaan tahansa, kunhan se on ensin sinne rakennettu. Päätöstä jatkosuunnalle voi sorvata silloin kun Tapiolan pätkää vielä rakennetaan.

Vesa Nurminen sanoi:
Marja-rataa ei kannata erikseen junalla ajaa Tikkurilasta Lentokentälle. Sen voi tehdä myös busseilla.

Marja korvaisi suuren osan taksimatkoista Helsingin keskustan hotelleista lentokentälle, sekä mahdollistaisi työmatkaliikneteen sujumisen kentälle paremmin kuin nyt. Se on selvää että sen molemmat haarat on rakennettava, mutta läntinen voi odottaa kunnes Marja-Vantaan asuinalueet valmistuvat.

Vesa Nurminen sanoi:
Tämä pakkolunastusasia taitaa johtua aivan muusta. Helsingillä ei ole pulaa rakennusmaasta vaan järkevistä joukkoliikenneratkaisuista. Jos metroa ei olisi idässä vaan lännessä, nyt tahdottaisiin Kirkkonummelta maata. Kartasta katsoen Pohjois-Helsinki näyttää kovin tyhjältä, vaikka on Sipoota lähempänä ja valmiiksi rajojen sisällä. Miten tilanne olisi, jos metro kulkisi sinne?

Mielenkiintoisa teoria. Pohjois-Helsinkiin ei voi rakentaa käytännössä mitään koska vastassa on Keskuspuisto. Olethan seurannut millaista kalabaliikkia on syntynyt kun Ruskeasuon-Meilahden tienoilla haluttaisiin pienelle nurkalle joka lähitienon asukkaiden mielestä kuuluu Keskuspuistoon, rakentaa pari pienkerrostaloa lisää. Vai tarkoitatko sitä kuuluisaa Malmin lentokenttää? Valtio oli jo luvannut antaa sen takaisin Helsingille mutta nykyinen hallitus jarrutta asiaa, ja asuntojen rakentamista kentälle vastustamaan on syntynyt vahva kansanliike. Tilalle on siis tarjottu Sipoon osien pakkoliittämistä.

t. Rainer

Vesa Nurminen · 30 Elokuu 2006

Vs: Sipoon ja Itä-Vantaan alueiden pakkoliitos Helsinkiin ja mahdollinen itämetron ja

R.Silfverberg sanoi:
Mielenkiintoisa teoria. Pohjois-Helsinkiin ei voi rakentaa käytännössä mitään koska vastassa on Keskuspuisto. Olethan seurannut millaista kalabaliikkia on syntynyt kun Ruskeasuon-Meilahden tienoilla haluttaisiin pienelle nurkalle joka lähitienon asukkaiden mielestä kuuluu Keskuspuistoon, rakentaa pari pienkerrostaloa lisää. Vai tarkoitatko sitä kuuluisaa Malmin lentokenttää? Valtio oli jo luvannut antaa sen takaisin Helsingille mutta nykyinen hallitus jarrutta asiaa, ja asuntojen rakentamista kentälle vastustamaan on syntynyt vahva kansanliike. Tilalle on siis tarjottu Sipoon osien pakkoliittämistä.

Ajattelin lähinnä Vantaan rajaa. Sinnehän Vantaakin rakentaa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Sipooseen voi perustaa Nuuksion kaltaisen alueen Itä-Helsingin keuhkoiksi ja Haltialan pellot saa peittää lähiöllä. Juuri sillä puutarhakaupunginosana. Tähän tarvitsisi myös Vantaan apua.

Itse olen vastustamassa keskuspuiston täyttämistä. Malmin lentokentän taas näen arvokkaana luontoalueena, joten en koskisi siihenkään. Malmi on jo tarpeeksi suuri. Hoidetaan ensin vanhat asuinalueet kuntoon. Olenpa muuten jopa allekirjoittanut adressiin lentokentän puolesta. Hullua, mutta totta.