Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-28/28

Viestiketju: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

  1. #16
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut iiko Näytä viesti
    Niin, on olemassa raitioteitä ja pikaraitioteitä. Keskustan kaduille pikaraitiotien sovittaminen ei oikein onnistu.

    Normi raitiovaunu on keskustan liikkumisväline, jolla voidaan mennä kätevästi lyhyitäkin matkoja, nousta sisään ja poistua. Siksi on ihan järkevää, että pysäkinvälit ovat suhteellisen lyhyet.
    Minusta sulla ja monella muulla on tässä ongelmana ajattelun mustavalkoisuus – Eli, että on ratikoita ja pikaratikoita, joilla on erilaiset ominaisuudet ja jotka joidenkin mielestä ovat jopa eri liikennemuoto (ref. Länsimetrokeskustelut), eikä näillä ole oikein välimuotoa.

    Kun esim. mä näen asian niin, että raitiotiejärjestelmä on aina enemmän joko perinteisen raitiotien (voisi sanoa katuraitiotieksikin) tai pikaraitiotien (voisi sanoa kaupunkiraitiotieksikin) kaltainen. Ja järjestelmän luonnetta määrittelevät mm. muusta liikenteestä kevyesti erotettujen ja täyseristettyjen raideosuuksien pituus suhteesa koko verkon pituuteen, liikennevaloetuuksien voimakkuus, kaluston koko (tosin tämä riippuu voimakkaasti matkustajamääristä) ja linjojen ulottuma keskustasta kaupungin ulkopuolelle tai lähiöihin.

    Pysäkkiväli riippuu tässä mun mallissa ennenkaikkea ympäröivästä maankäytöstä ja siinä on siirtymävyöhyke noin 450-600 metrin pysäkkivälin tienoilla, jolloin järjestelmä voi olla pysäkkivälin puolesta kumpi vaan, perinteinen raitiotie tai pikaraitiotie. Mutta tässäkin pidän oleellisena koko järjestelmän luonetta, en yksittäisiä pysäkkivälejä.
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  2. #17
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6712

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nakkiputka Näytä viesti
    Mihinköhän tämä "totuus" perustuu?
    Arvelisin, että kokemukseen Helsingin ratikoista. Nehän ovat tavallaan aika erikoinen järjestelmä – eräänlainen toimiva kantakaupunkialueen palvelulinjasto. Lyhyt pysäkkiväli, verkkaisesti etenevä matka, viime aikoihin asti tiheä vuoroväli. Tällaisenaan ne toimivatkin kohtuullisen hyvin, kun miettii matkustajamääriä ja lipputuloja. Mutta eiväthän ne suinkaan edusta sitä, mitä raitiovaunu voi olla taikka useissa maissa tyypillisimmillään on.

    Ikävää onkin se, että niin monelle Helsingin 3T on sama asia kuin mielikuva raitiovaunusta yleensä. On mahdoton tehtävä yrittää luennoimalla tai valokuvia linkkaamalla todistaa yhtään mitään muuta – mielikuva muuttuu vasta sitten, kun yksilö kokee jotain muuta. Jokeri ja Tampereen ratikka tulevat avaamaan monia silmiä. Mitä ihmettä, ratikka voi olla tällainenkin!

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Karosa Näytä viesti
    Ei kait mitään, jos valokierrot tehdään linja-autojen ohitusaikojen mukaan.
    Miten teet sellaisen valokierron, jossa on vihreää aina linja-autojen ohitusaikojen mukaan, linja-autoja tulee kummastakin suunnasta minuutin välein eli yhteensä puolen minuutin välein ja kaikille linja-autoille sallitaan vaikkapa vain kymmenen sekunnin hajonta aikataulunmukaiseen aikaan nähden? Milloin ne muista suunnista tulevat autot pääsevät läpi?

    Olkoon bussi kiva jos se on kiva, mutta on bussia kohtaan väärin yrittää pakottaa sitä sellaiseen tehtävään, johon se ei sovellu. Myös bussia kohtaan on reilumpaa antaa sille joukkoliikennejärjestelmästä sellaisia tehtäviä, joihin se soveltuu. Ne eivät meidän kaupunkirakenteessa kesken lopu kuitenkaan.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  3. #18
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut late- Näytä viesti
    Mitähän mahtaisi tapahtua muulle liikenteelle, jos nykyistä tiheämmällä vuorovälillä päästeltäisiin risteyksistä täydellisillä valoetuuksilla?
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Karosa Näytä viesti
    Ei kait mitään, jos valokierrot tehdään linja-autojen ohitusaikojen mukaan.
    Liikennevaloasioista on tällä foorumilla taitettu peistä ainakin Länsimetro-, Raide-Jokeri- ja Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen -ketjuissa. Suosittelen käymään foorumin hakutoiminnon avulla niitä läpi ja etsimään esimerkiksi mun, Petterin ja Late-:n viestejä liittyen liikennevaloihin. Tämän jälkeen kannattaa miettiä sitä, että kun yksi sanoo, että noin 5 minuuttia on tihein mahdollinen vuoroväli (lähes) täydellisille etuuksille, toinen esittää, että maksimi vuoroväli olisi 2 x valokierto, eli noin 3 minuuttia, niin... Miten tähän sopii se, että sä esität ilmeisesti, että täydellisiä valoetuuksia voisi toteuttaa vielä tuota 3 minuuttia tiheämmälläkin vuorovälillä?

    Täältä voi opiskella lisää: http://www.liikennevalot.info/

    ---------- Viestit yhdistetty klo 19:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:56 ----------

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Karosa Näytä viesti
    Kuten antti aiemmin mainitsi, monta sataa miljoonaa vähemmällä liikenteen voisi hoitaa monta kertaa paremmin, kuin nykyisin joka toimii nykyisinkin hyvin.

    550:lle pitäisi saada nivelet, täydelliset valoetuudet, muutamille ruuhkaisimmille kohdille bussikaistat, mm. Kehä 1 Otaniemen päässä, sekä esimerkiksi Vanhalle Turuntielle.

    Tiheämpi vuoroväli, niin homma toimii paremmin kuin junan vessa. ,
    Hyvä joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelu ei minusta ole pelkkä ajan ja kustannusten minimointikysymys, vaan kysymys on ennenkaikkea siitä, minkälaista kaupunkia haluamme. Minusta paras tai ainakin hyvä visio on raideliikenteeseen perustuva verkostokaupunki, jossa joukkoliikenteessä on mukava matkustaa, järjestelmä on vähäneleinen, mutta toimii kuin sveitsiläinen kello ja vaihtamisen suurin vaiva on se, että jaksat nostaa takapuolesi penkistä. Ja jossa joukkoliikenteen hyvyys ei myöskään perustu massiivisiin rakenteisiin tai tilankäyttöön tai suuren joukkoliikennevälineiden määrään.

    Minusta 550:lle oli nivelbusseille jo hetkensä, kahdestikin. Kummallakaan kerralla "bussimiehiä" ei kuitenkaan ilmeisesti kiinnostanut nivelkaluston lobbaaminen tuolle linjalle tai sitten he eivät onnistuneet siinä. Olisin itsekin halunnut sinne nivelet jo v. 2006, mutta nyt niiden varjolla on enää turha jarruttaa Raide-Jokeria. Sama koskee noita muita mainitsemiasi juttuja, niin sanotusti "meni jo".

    Sanoisin, että niveliä tullaan näkemään HSL-alueella vain, jos HSL:n kalustopolitiikka saadaan kokonaisuudessaan uudistettua. Tämä vaatii sen, että ruvetaan uudella tavalla arvostamaan pysäkkitoimintojen sujuvuutta sekä lisääntyneen seisomatilan tuomaa väljyyttä tai lisäkapasiteettia ruuhkaisimmille linjaosuuksille. Nyt jos hybridi- ja sähköbussien myötä saataisiin nelivetoisia nivelautoja, niin uskoisin ettei talvikaan aiheuttaisi suuria ongelmia.
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  4. #19

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1276

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Nakkiputka Näytä viesti
    Sanoisin, että niveliä tullaan näkemään HSL-alueella vain, jos HSL:n kalustopolitiikka saadaan kokonaisuudessaan uudistettua. Tämä vaatii sen, että ruvetaan uudella tavalla arvostamaan pysäkkitoimintojen sujuvuutta sekä lisääntyneen seisomatilan tuomaa väljyyttä tai lisäkapasiteettia ruuhkaisimmille linjaosuuksille. Nyt jos hybridi- ja sähköbussien myötä saataisiin nelivetoisia nivelautoja, niin uskoisin ettei talvikaan aiheuttaisi suuria ongelmia.
    Tämä menee jo off-topic, mutta mielestäni on selvää, että sähköbussien myötä myös nivelet palaavat. Matalalattiavaatimus tappoi nivelet, kun matalalattiaversioista ei saatu aikaiseksi riittävän luotettavaa ja käyttökustannuksiltaan edullista versiota, oletettavasti siksi, että moottori ja vetävät pyörät piti sijoittaa perävaunuun. Pitäisin hyvin luultavana, että sähköisenä versiona moottorit suoraan kiinni pyörissä nivelbussikin on kustannuksiltaan niin edullinen, että suurempaa kapasiteettia kannattaa hakea nivelillä.
    Ville

  5. #20
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Tämä menee jo off-topic, mutta mielestäni on selvää, että sähköbussien myötä myös nivelet palaavat.
    Jatkan, sillä ehkei tämä ole off-topicia ketjussa nimeltä ”Tunteella tuhlataan satoja miljoonia”.

    Bussin akseli- tai pyöräkohtainen sähköinen voimansiirto helpottaa nivelbussin tekemistä verrattuna mekaaniseen voimansiirtoon. Mutta muuttaako se sittenkään bussien kustannusoptimia suhteessa kapasiteettiin.

    3-akselisen nivelbussin ongelma ei tietääkseni ole mekaaninen voimansiirto, se tulee ongelamksi vasta 4-akseisessa kahden nivelen bussissa. Kustannuspuolen ongelma on nivel. Elinkaarikustannuksissa nivel maksaa enemmän suhteessa tuomaansa lisäkapasiteettiin kuin niveletön bussi.

    Nivelbusseja on käytössä kaupungeissa, joissa reittiverkon kadut pidetään kyllin tasaisina. Tai sitten ajetaan erillisiä ja kalliita BRT-kaistoja ja -katuja. Meillä bussiliikenteen lähtökohta on, että bussin tulee soveltua sille katuverkolle, joka tehdään ja pidetään kunnossa autoilua varten. Näillä kaduilla nivelbussin 1-akselisen perävaunun ongelma on nivelen ja sen ylivientien kuormittuminen ja kuluminen sekä perävaunun epämiellyttävät matkustusolosuhteet. Perävaunuhan tekee keinulautaliikettä takimmaisen akselin ympäri vetovaunun joustoliikkeiden tahdissa.

    Eli en ole optimisti nivelbussien suhteen Suomessa. Ymmärrän kyllä sen, että busseista kiinnostuneet niveliä ja tuplaniveliä toivovat. Kustannuksilla ei ole niissä tunteissa merkitystä – näin siis tämä viesti liittyi ketjun aiheeseen.

    Antero

  6. #21
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3385

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Nivelbussien teknisistä ja taloudellisista ominaisuuksista olen lukenut aiemminkin yllä olevien repliikkien kaltaisia väittämiä. Minua kiinnostaa ehkä eniten mm. se, olivatko jo korkealattiaiset nivelet jollain tavalla teknisesti ongelmallisia nimenomaan nivelensä takia? Jos olivat, miksi esim. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuosina 1985 - 91 käyttöön ottamat nivelbussit poistettiin käytöstä kuitenkin johdonmukaisesti iäkkäämäpinä liikenteestä verrattuna samojen hankintavuosien ei-niveliin? Vastaukseksi ei kelpaa se, että aluksi matalalattiabusseja (joilla ne niveletkin olisi korvattu) sai vain kaksiakselisena. Niin aikaisessa vaiheessa (1990 - 94) tässä viitatut korkealattiabussit eivät vielä olleet poistoiässä, joskin vuoden vuoden 1985 Ajokit myytiin 1994, mutta nekin korissa olevien vikojen takia (nämä Ajokit siis olivat kaksiakselisia busseja; samana vuonna hankitut Wiimat jatkoivat vielä, niistä nivelet itse asiassa vielä vuosia).

  7. #22
    Tunnistettu jäsen Nakkiputka avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Kauniainen
    Viestejä
    531

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Nivelbusseja on käytössä kaupungeissa, joissa reittiverkon kadut pidetään kyllin tasaisina. Tai sitten ajetaan erillisiä ja kalliita BRT-kaistoja ja -katuja. Meillä bussiliikenteen lähtökohta on, että bussin tulee soveltua sille katuverkolle, joka tehdään ja pidetään kunnossa autoilua varten.
    Nivelbusseja näkee kuitenkin ympäri Keski-Eurooppaa, joten minusta ei voi väittää, että ne olisivat jokin erikoisuus. Et tosin väittänytkään tälläistä, mutta rivien välistä olen aistivinani hieman Jälkimmäinen on erittäin totta ja minusta yksi Helsingin seudun ja jopa koko Suomen liikennesuunnittelun ongelmista. Bussien käyttämille kaduille ei olisi alunperinkään pitänyt sijoittaa töyssyjä ollenkaan, saati sitten "miinoittaa" niitä pitkiltä matkoilta töyssyillä, kuten mm. Espoossa on tehty, vaan käyttää kavennuksia, kaistojen kaventamista, kadunvarsipysäköintiä ja tasa-arvoisia risteyksiä liikenteen rauhoittamiseen. Kiertoliittymiä pitäisi käyttää vain niissä risteyksissä, joissa joukkoliikennelinjat kääntyvät ja rakentaa ympyrät niin isoina, ettei bussilla joutuisi ajamaan kiertosaarekkeen päältä. Ja miettiä kriittisesti myös esikaupunkialueen katuverkon rakennetta.

    Ongelman juuri on uskoakseni siinä samassa, mistä olen muistaakseni valitellut raitioliikenteen kehittämiseen liittyen, eli suomalaisen virkamieskunnan ajattelun jumittuminen siihen, että kaikilla joukkoliikennemuodoilla on vain yksi mahdollinen "luonne" ja toteutustapa. Kritisoin myös tässä viestiketjussa aiemmin nimimerkki Iikoa juuri samanlaisesta ajattelusta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Näillä kaduilla nivelbussin 1-akselisen perävaunun ongelma on nivelen ja sen ylivientien kuormittuminen ja kuluminen sekä perävaunun epämiellyttävät matkustusolosuhteet. Perävaunuhan tekee keinulautaliikettä takimmaisen akselin ympäri vetovaunun joustoliikkeiden tahdissa.
    Tuo on kieltämättä ongelma. Tosin, vähenisivätkö nuo kulumisongelmat, kun myös vetovaunussa olisi vetävä akseli? Eli onko sekä mahuri- että tuupparinivelillä samoja ongelmia tässä suhteessa? Keinumisongelma poistuisi 2-akselisella perävaunulla, vrt. Mersun Capacity, mutta onko tuo sitten aivan liian kallis.

    Ketteryys kaupunkioloissa on myös yksi nivelbussin valtti, tosin tästä tuntuu olevan kahdenlaisia mielipiteitä sen suhteen, että ovatko tuupparinivelet ketterämpiä kuin telibussit vai ei.

    Aiemminhan teli- ja nivelbussien eroistahan on tällä foorumilla keskusteltu tässä ketjussa
    "Tavoitteiden asettamisen pitää olla riittävän kunnianhimoista, jotta se pakottaa uudenlaiseen ajatteluun ja uusien läpimurtojen tavoitteluun." - Kone Oyj:n evp toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan:"Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima".

  8. #23

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1276

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Nivelbussien teknisistä ja taloudellisista ominaisuuksista olen lukenut aiemminkin yllä olevien repliikkien kaltaisia väittämiä. Minua kiinnostaa ehkä eniten mm. se, olivatko jo korkealattiaiset nivelet jollain tavalla teknisesti ongelmallisia nimenomaan nivelensä takia? Jos olivat, miksi esim. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuosina 1985 - 91 käyttöön ottamat nivelbussit poistettiin käytöstä kuitenkin johdonmukaisesti iäkkäämäpinä liikenteestä verrattuna samojen hankintavuosien ei-niveliin? Vastaukseksi ei kelpaa se, että aluksi matalalattiabusseja (joilla ne niveletkin olisi korvattu) sai vain kaksiakselisena. Niin aikaisessa vaiheessa (1990 - 94) tässä viitatut korkealattiabussit eivät vielä olleet poistoiässä, joskin vuoden vuoden 1985 Ajokit myytiin 1994, mutta nekin korissa olevien vikojen takia (nämä Ajokit siis olivat kaksiakselisia busseja; samana vuonna hankitut Wiimat jatkoivat vielä, niistä nivelet itse asiassa vielä vuosia).
    Tämä alkaa olla hiljakseen asia, josta en hirveästi ymmärrä, mutta sen verran vielä kuitenkin, että jos järjellä ajattelee, niin varmasti matalattiaisuus hankaloittaa myös nivelen suunnittelua. Jos ongelma on tässä, niin ratkaisu on avorahastus, jolloin nivelen kohdalla voi olla korkea lattia, kun perävaunun matkustajat voivat nousta kyytiin ja kyydistä pois perävaunun omista ovista.
    Ville

  9. #24

    Liittynyt
    10.02.2009
    Viestejä
    495

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen Näytä viesti
    Tämä alkaa olla hiljakseen asia, josta en hirveästi ymmärrä, mutta sen verran vielä kuitenkin, että jos järjellä ajattelee, niin varmasti matalattiaisuus hankaloittaa myös nivelen suunnittelua. Jos ongelma on tässä, niin ratkaisu on avorahastus, jolloin nivelen kohdalla voi olla korkea lattia, kun perävaunun matkustajat voivat nousta kyytiin ja kyydistä pois perävaunun omista ovista.
    No, joka tapauksessa mm. Tukholmassa liikenne pyörii aika paljolti nivelbussien varassa. Ei se Tukholman keskustakaan ole järin paljoa Helsingin keskustasta katujensa osalta poikkeava paikka. Siitä huolimatta 15-metriset telibussit ovat siellä huomattavasti harvinaisempia. Itse asiassa siellä on monilla linjoilla sellaisia käännöksiä, ettei siellä ilman niveltä pärjäisi, kun kapasiteettiakin tarvitaan.

  10. #25

    Liittynyt
    04.10.2013
    Viestejä
    38

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Jatkan, sillä ehkei tämä ole off-topicia ketjussa nimeltä ”Tunteella tuhlataan satoja miljoonia”.

    Bussin akseli- tai pyöräkohtainen sähköinen voimansiirto helpottaa nivelbussin tekemistä verrattuna mekaaniseen voimansiirtoon. Mutta muuttaako se sittenkään bussien kustannusoptimia suhteessa kapasiteettiin.

    3-akselisen nivelbussin ongelma ei tietääkseni ole mekaaninen voimansiirto, se tulee ongelamksi vasta 4-akseisessa kahden nivelen bussissa. Kustannuspuolen ongelma on nivel. Elinkaarikustannuksissa nivel maksaa enemmän suhteessa tuomaansa lisäkapasiteettiin kuin niveletön bussi.

    Nivelbusseja on käytössä kaupungeissa, joissa reittiverkon kadut pidetään kyllin tasaisina. Tai sitten ajetaan erillisiä ja kalliita BRT-kaistoja ja -katuja. Meillä bussiliikenteen lähtökohta on, että bussin tulee soveltua sille katuverkolle, joka tehdään ja pidetään kunnossa autoilua varten. Näillä kaduilla nivelbussin 1-akselisen perävaunun ongelma on nivelen ja sen ylivientien kuormittuminen ja kuluminen sekä perävaunun epämiellyttävät matkustusolosuhteet. Perävaunuhan tekee keinulautaliikettä takimmaisen akselin ympäri vetovaunun joustoliikkeiden tahdissa.

    Eli en ole optimisti nivelbussien suhteen Suomessa. Ymmärrän kyllä sen, että busseista kiinnostuneet niveliä ja tuplaniveliä toivovat. Kustannuksilla ei ole niissä tunteissa merkitystä – näin siis tämä viesti liittyi ketjun aiheeseen.

    Antero
    Ei nyt ihan näinkään. Sähkökäyttö tuo mullistuksen nivelbusseihin juurikin voimansiirron ja auton rakenteiden uusien mahdollisuuksien myötä. 1-nivelisissä matalalattiaisessa dieselbusseissa on kaksi ongelmaa: takapainoisuus ja voimansiirto kulmavaihteen kautta. Eli raskaat osat - moottori ja vaihteisto - on ahdettuna pieniin tiloihin auton peräpäähän, eikä tässä rakenteessa mahdu käyttämään voimansiirrossa kardaaniakselia vaan kulmavaihdetta. Tämä on haaste kunnossapidolle ja käsittääkseni kulmavaihteessa on jonkinlainen tehohävikkikin. Sähkökäyttö tuo tullessaan mahdollisuudet sijoittaa akusto pitkin alustarakenteita tai jopa katolle ja pyörä/akselikohtainen veto on teknisesti aivan eri planeetalta kuin takatuuppaus kulmavaihteen kautta. Solariksella ainakin on tämänkaltainen linja-auto jo mallistossaan - Urbino Electric 18.

    Kyllä tällaiset ratkaisut tulevat olemaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja raitiotieratkaisuille, jos kuljetuskapasiteetti ja matkustajamäärät kohtaavat toisensa. Jos omaa väylää ajetaan, niin kannattaa muistaa, että tien talvikunnossapidon kustannukset / km ovat vaivaiset 5 - 10% verrattuna raitiotien kunnossapitoon.

  11. #26

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Jokeri on liian pitkä linja (25 km) ajettavaksi sähköbussilla. Akkujen rajat tulevat vastaan.

    t. Rainer

  12. #27

    Liittynyt
    28.08.2008
    Viestejä
    177

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jokeri on liian pitkä linja (25 km) ajettavaksi sähköbussilla. Akkujen rajat tulevat vastaan.

    t. Rainer
    Tämä ei kyllä pidä paikkaansa alkuunkaan. Ratkaisuja tähän löytyy jo vaikka millä mitalla. Kannatta tutustua eri bussinvalmistajien materiaaleihin ja sovelluksiin.

  13. #28

    Liittynyt
    21.12.2006
    Viestejä
    39

    oletus Vs: Tunteella tuhlataan satoja miljoonia

    Lainaus Alunperin kirjoittanut vesa. Näytä viesti
    Ei nyt ihan näinkään. Sähkökäyttö tuo mullistuksen nivelbusseihin juurikin voimansiirron ja auton rakenteiden uusien mahdollisuuksien myötä. 1-nivelisissä matalalattiaisessa dieselbusseissa on kaksi ongelmaa: takapainoisuus ja voimansiirto kulmavaihteen kautta. Eli raskaat osat - moottori ja vaihteisto - on ahdettuna pieniin tiloihin auton peräpäähän, eikä tässä rakenteessa mahdu käyttämään voimansiirrossa kardaaniakselia vaan kulmavaihdetta. Tämä on haaste kunnossapidolle ja käsittääkseni kulmavaihteessa on jonkinlainen tehohävikkikin. Sähkökäyttö tuo tullessaan mahdollisuudet sijoittaa akusto pitkin alustarakenteita tai jopa katolle ja pyörä/akselikohtainen veto on teknisesti aivan eri planeetalta kuin takatuuppaus kulmavaihteen kautta. Solariksella ainakin on tämänkaltainen linja-auto jo mallistossaan - Urbino Electric 18.
    Kommentti puhtaasti tekniseen näkövinkkeliin koskien niveliä. Nivelissä ei tarvita kulmavaihdetta voimansiirtoon. Äkkiseltään väittäisin että ainoat isot eurooppalaiset valmistajat joilla on enää tänä päivänä kulmavaihde ovat Iveco Bus ja Scania. Väittäisin että kaikilla muilla moottori on pitkittäin. Ja mitä tulee muiden kirjoittajien näkemyksiin nivelien teknisistä ongelmista, niin he voivat päivittää tietonsa tähän aikaan. Ei uusissa autoissa ole enää haasteita nivelien keston kanssa samaan tapaan kuin 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun nivelissä oli.

    Myös VDL:ltä löytyy nivelsähköauto. http://www.vdlbuscoach.com/News/News...ectric-aa.aspx

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Tunteella vai faktoihin nojaten
    kirjoittanut antti foorumissa Offtopic
    Vastauksia: 57
    Viimeisin viesti: 11.11.2008, 10:47

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •