Tampereen pikaratikkahanke

Noita itsekin luin.
Mutta onko siis todella niin, että raitiotien (mahdollinen) rakentaminen alkaa (jo) vuonna 2017, ja valmista (I-vaihe?) olisi jo 2021?

Juuri kyselin tuosta aikataulusta suoraan pääkallonpaikalta. Valtuusto tekee päätöksen siitä, rakennetaanko ratikka, viimeistään kesäkuussa 2014. Sitten pitää tehdä kaavamuutoksia, mihin menee oma aikansa. Osa kaavoista on kuitenkin jo työn alla ja ratikka on niissä jo huomioitu, vaikkei rakennuspäätöstä ole. Samoin 2014 loppuvuodesta neuvotellaan toteutusmallista ja kilpailutetaan toteutus. Se ei ole ihan pikkujuttu, jos vaikka tehdään avaimet käteen -sopimus jonkun toimijan kanssa, joka rakentaa ja liikennöi. Rakentaminen joka tapauksessa alkaisi 2017. Siitä ei ollut puhetta, mitä tuo 2021 tarkoittaa – onko koko rata silloin valmis ja voiko liikenne osalla rataa (esim. Pyynikintori–Hervanta) alkaa jo aiemmin.
 
Ymmärrän. Ja kaavamuutoksista valitetaan "tappiin asti" (ainakin ns periaatteesta).
Samoin valitetaan kilpailutuksesta. Ei taida 2017 riittää.
Henkilöautotunnelin rakentaminen on sittenkin paljon helpompaa.

Tämä ketju on jo yli kahdeksan vuotta vanha.
 
No jos 2017 on kaikki valitukset saatu käsiteltyä, niin 2018 voisi jo olla realismia.
Hitsi kun vielä viisi vuotta sitten kuvittelin, että matkustan Tampereella ratikalla :):icon_frown:.
 
Pormestarin budjettiehdotuksesta http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6KhWg2Vbg/tae2014_Pormestari_28102013_netti.pdf löytyy sivulta 28 kuva investoinneista. Siihen ratikan rakentamisen aloitusvuodeksi merkitty 2018. Eiköhän tämäkin kuitenkin ole puhdas arvaus.

Tämä on sikäli vähän outoa, että poliitikot ovat esittäneet ekan vaiheen käyttöönottoa jo tällä vuosikymmenellä, mikä siis on nopeampi tahti kuin mitä virkamiehet esittävät. Vaikka eipä noiden taustoista tiedä – noin pitkälle menevät rahat ovat aina arvauksia sekä summien että vuosien osalta. Uskoisin, että ensi keväänä olemme paljon viisaampia. Toteutusaikatauluunhan vaikuttaa olennaisesti myös toteutustapa, ja se kai päätetään rakennuspäätöksen yhteydessä. Jos tapa on se, että kaupunki tekee omana työnään, niin silloinhan esimerkiksi putki- ja johtosiirrot voi aloittaa jo 2015 ja töitä tehdä tasaiseen tahtiin, laskea vaikka ekat kiskot jo 2015 paikassa, jossa muutenkin tehdään tuohon aikaan katutöitä jne. Jos taas koko urakka kilpailutetaan yhtenä suurena pakettina, johon mahdollisesti kuuluu rakentamisen lisäksi parinkymmenen vuoden operointi ja ehkä kalustonkin hankkiminen, niin pelkästään kilpailutusprosessiin menee helposti toista vuotta aikaa. Tällaista pakettikilpailutusta voi tuskin edes tehdä ennen kuin kaikki kaavamuutokset on saatu läpi valituskierteestä, sillä epävarmuustekijät lisäävät hintaa olennaisesti.
 
Toivottavasti ihmisten pakottamista ratikkaan ei suoriteta Länsi-Tampereen linjoja katkomalla.

Raitioliikenteellä pitäsikin olla tukenaan vankka bussiliikenne johtuen raitioliikenteelle tunnusomaisesta häiriöherkkyydestä. HKL:n raitioliikenteessä 0,8% - 1,5% lähdöistä on jäänyt vuosittain ajamatta erinäisten liikennehäiriöiden takia. TKL:n bussiliikenteessä vastaava ajamattomien lähtöjen osuus on muistaakseni 0,06%. Ero on valtava.

"Pakotettu" vaihtoyhteys linja-autosta raitiovaunuun ketjuttaisi näitä liikennehäiriöitä koskemaan yhä suurempaa asiakaskuntaa, mikä olisi joukkoliikenteen käyttöasteelle myrkkyä. Hiukankin pidemmän häiriötilanteen sattuessa olisi aika absurdi tilanne ajaa linja-autojen syöttöliikenteellä matkustajia ratikkaradan varteen, jossa spora ei ennalta arvaamattomista syistä ihan hetkeen kulje. Pitkäkestoisin ja ei-toivottavin seuraus tässä olisi tietysti asiakkaan kulkutavan vaihtuminen pysyvästi ikiomaan henkilöautoon.
 
Viimeksi muokattu:
Jos verrataan Tampereen bussiliikennettä ja Helsingin raitioliikennettä noin yleensä, niin ero on tosiaan valtava!
Ehkä ei pitäisi verratakaan.
Raitioliikenteen häiriöistä iso osa johtuu väärin pysäköidyistä henkilöautoista. Mutta kun ne ovat "valtiovallan erityisessä suojeluksessa".
 
Raitioliikenteellä pitäsikin olla tukenaan vankka bussiliikenne johtuen raitioliikenteelle tunnusomaisesta häiriöherkkyydestä. HKL:n raitioliikenteessä 0,8% - 1,5% lähdöistä on jäänyt vuosittain ajamatta erinäisten liikennehäiriöiden takia. TKL:n bussiliikenteessä vastaava ajamattomien lähtöjen osuus on muistaakseni 0,06%. Ero on valtava.

Minusta Tampereen ratikka on toimintatavaltaan lähempänä metroa kuin ratikkaa, jos Helsingistä on pakko saada jokin verrokki. Liikennöintiympäristö kun on painottuneesti omaa väylää. Ajamattomia metrossa 2012 se sama 0,06%. Tosin katsomieni lukujen mukaan ratikallakin ajamattomia on jopa 0,1%.
 
Raitioliikenteellä pitäsikin olla tukenaan vankka bussiliikenne johtuen raitioliikenteelle tunnusomaisesta häiriöherkkyydestä. HKL:n raitioliikenteessä 0,8% - 1,5% lähdöistä on jäänyt vuosittain ajamatta erinäisten liikennehäiriöiden takia. TKL:n bussiliikenteessä vastaava ajamattomien lähtöjen osuus on muistaakseni 0,06%. Ero on valtava.
Tampereen raitiotiellä vältetään Helsingin virheet raitiotiesuunnittelussa, eli raitiotiekiskojen vieressä pysäköintiä ei sallita näillä näkymin missään. Vähintäänkin välissä on normaali autokaista. Helsingin ajamattomista lähdöistä leijonanosa johtuu juurikin kiskoille tai ratikan ATU:un pysäköinnistä.
 
Minusta Tampereen ratikka on toimintatavaltaan lähempänä metroa kuin ratikkaa, jos Helsingistä on pakko saada jokin verrokki. Liikennöintiympäristö kun on painottuneesti omaa väylää. Ajamattomia metrossa 2012 se sama 0,06%. Tosin katsomieni lukujen mukaan ratikallakin ajamattomia on jopa 0,1%.

http://www.hel.fi/hki/hkl/fi/Tietoja+HKL_sta/Toimintakertomukset

HKL:n toimintakertomuksissa on vähän erilaisia lukuja. Kuten tuossa blogikirjoituksessa mainitaan - siinä esitetty luotettavuusluku koskee liikennöitsijän omasta syystä ajamattomia lähtöjä. Asiakasnäkökulmasta se on yhdentekevää, että kenen syytä ajamaton lähtö on.
 
KH:n päätöksen mukaisena tavoitevuotena liikenteen käynnistämiselle on 2019.
Miksi se siirtyy joka vuosi aina eteenpäin? http://fi.wikipedia.org/wiki/Raitiotie

Tuon mukaan: "Jos suunnitelmat hyväksytään, rakentaminen aloitetaan 2015 ja liikennöinti alkaa luultavasti vuosina 2017-2018."

Eli kuka tai mikä taho sitä jatkuvasti siirtelee? Onko Kokoomus nyt oppinut, että jyrkällä vastustamisella hanke voi toteutua? Kokoomushan vastusti Helsingin metroa koko suunnittelun ajan ja ainoana puolueena.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro

"Vasemmisto ja osa ruotsalainen kansanpuolueen valtuutetuista, sekä lopulta myös liberaalit, kannattivat metrojärjestelmän rakentamista, mutta kokoomus vastusti hanketta koko sen suunnittelun ajan.[15]".
 
Raitioliikenteellä pitäsikin olla tukenaan vankka bussiliikenne johtuen raitioliikenteelle tunnusomaisesta häiriöherkkyydestä. HKL:n raitioliikenteessä...

Suomalainen etsii mielellään vertailukohdetta läheltä, ja olet ihan oikeassa siinä, että Helsingin raitioliikenteelle on tunnusomaista häiriöherkkyys – ainakin osalla linjoista. Se häiriöherkkyys on kuitenkin tunnusomaista juuri Helsingin raitioliikenteelle, ei raitioliikenteelle yleisesti. Jotta voi arvioida Tampereen tulevan järjestelmän häiriöherkkyyttä, on ymmärrettävä, mistä helsinkiläinen häiriöherkkyys johtuu – se kun ei oikeastaan johdu raitiovaunuista itsestään vaan väärin tehdystä liikennesuunnittelusta. Meillä ei Helsingissä valitettavasti ole liikennesuunnittelussa sellaista ammattitaitoa, joka kykenisi ottamaan raitioliikenteen erityispiirteet sillä tavoin huomioon, että ratikalle taattaisiin liikennejärjestelyiden keinoin häiriötön kulku (tai jos jotain piilevää ammattitaitoa onkin, ei se ainakaan käytännössä näy, ei uusillakaan radoilla). Sen sijaan Tampereella tätä ammattitaitoa tuntuu löytyvän, mitä nyt olen sikäläistä suunnitteluohjetta lukenut.

Raitiovaunujen häiriöherkkyys Helsingissä johtuu pääosin siitä, että
– niille on tehty niin kapeat kaistat, etteivät vaunut mahdu niille ja rinnalla kulkevat autot estävät raitiovaunujen kulun
– niillä on sekakaistaa ruuhkaisillakin katuosuuksilla
– kiskojen rinnalla on parkkipaikkoja, joihin autoilijat jättävät autonsa siten, että ratikka ei mahdu ohi
– autoilijat ajavat risteykset tukkoon, mihin voisi puuttua valo-ohjauksella muttei puututa
– vaihteita on sijoitettu risteyksiin katualueelle niin, että vaihteen yli ajavat autot täyttävät urat lumella, jolloin vaihde jumiutuu (sulatusteho ei riitä)

Kun luet tuon listan, ymmärrät, että raitiotien voi toteuttaa myös toisella tavalla.

Helsingissä muuten myös bussiliikenne alkaa olla jossain määrin häiriöherkkää – yleensä ne syttyvät tuleen mutta viime aikoina on ollut tapauksia, joissa niistä irtoavat renkaat, niiden matka katkeaa katsastamattomuuden vuoksi tai kuljettajat eivät uskalla lähteä niillä ajoon yleisen huonon kunnon vuoksi ym. Määrät eivät vielä ole suuria, mutta trendi on pelottava.
 
Tampereen raitiotiellä vältetään Helsingin virheet raitiotiesuunnittelussa, eli raitiotiekiskojen vieressä pysäköintiä ei sallita näillä näkymin missään.
Helsingin raitioliikenteen virheet? Keskustassa on eriten häiriöitä. Siellä radat ovat olleet samoilla kaduilla jo yli 100 vuotta. Kadut eivät siitä ole leventyneet eivätkä kavenneet (vaikka Liisankatu, se on yhtä kapea kuin ennenkin).
Sen sijaan henkilöautoliikenne on varmaan kymmentuhatkertaistunut, autojen leveydet vaan kasvavat (mitä tekee ns katumaasturi Stadissa). Henkilöautoilijoiden itsekkyys ja välinpitämättömyys vain kasvaa.
Mitään kunnon seuraamusta ei tule, vaikka maasturillaan seisauttaisi koko kaupungin raitioliikenteen.

Virhe on siinä, että kaupungin liikennesuunnittelijat/päättäjät eivät uskalla/halua rajoittaa kadunvarsipysäköintiä kapeillakaan raitiokaduilla.
On hienoa, jos Tampereella on uskallusta moiseen.

Koko kaupunki- ja liikennekulttuuri on meillä edelleen "metsäläisten tasolla". Matkusta vaikka Wienissä ratikalla paikallista "Tehtaankatua". Siellä ratikka painaa ns kahva pohjassa, eikä kukaan tule töpeksimään eteen. Ja silti kaikki liikenne mukaan lukien jalankulku sujuu!
 
Näin on, helsinkiläisesä liikennesuunnittelussa on merkkillinen piirre, yksityisautoilun asettaminen yhtä tärkeäksi joukkoliikenteen kanssa. Linjaus on väärä. Kun Kokoomuslaisten suhteeton ylivalta tässä asiassa saadaan toppuuteltua, niin joukkoliikenne alkaa sujua.

Ei ole vielä näkyvissä tunneileita ja parkkihalleja suunnitellaan. Eli siis Kokoomuslaiset päättäjät haluavat imuiroida keskustaan autoja. Ja ne ova t mm. raitiovaunujen seassa. Myös täällä Joukkoliikennefoorumilla esiintyy turhaa yksityisautoilumyönteisyyttä.
 
Takaisin
Ylös