Tampereen pikaratikkahanke

Raitiovaunuprosessia seuratessa on välillä tullut muisteltua 10 vuoden takaista aikaa kun vielä asuin Helsingissä ja olin niin kypsynyt siellä asumiseen että päätin muuttaa pois. Koko ajan näyttää siltä, että Tampereesta ollaan tekemässä samankaltaista täyteen ahdettua kivi-betoniviidakkoa jossa on ahdistavaa olla ja jossa liikkuminen on tehty mahdollisimman hankalaksi. Mihinkähän lie sitten etsiytyisin asustelemaan jos ei enää huvita täällä edellämainituista syistä asua. Tiedä sitten...

Siis voihan Helsingin seudullakin asua vaikka kuinka monessa paikassa ilman että asuu kivi-betoniviidakossa. Jo 30 km Helsingin keskustasta olevat alueet on lähes kaikki maaseutua.
 
Vaikka palstalla on useita kymmeniä tamperelaisia, ei ratikkaa tunnu kannattavan kuin muutama jo vuosia sitten ratikan faneiksi tunnustautuneita tai leimautuneita henkilöitä.

Kannattaa seurata keskustelua Facebookin ryhmissä Ratikka Tampereelle (3437 jäsentä) ja Lisää kaupunkia Tampereelle (2082 jäsentä). Siellä se vilkas keskustelu kaupungin tiivistämisestä ja Tampereen ratikasta käydään tällä hetkellä. Tulee hieman eri vaikutelma siitä mikä yleinen mielipide on kuin Epun ja killerpopin juttuja täällä lukiessa, jotka eivät edusta tämän hetken tamperelaisen ajattelun valtavirtaa.

Vuosien varrella on tehty lukuisia mielipidekyselyitä ratikasta, sekä otannaltaan tieteellisesti hyväksyttäviä että puolivillaisia nettigalluppeja, mutta yhteistä on että ratikka saa aina vähintään 70-75 % kannatuksen. Vastustajina esiintyy muutamia kumipyörä-änkyröitä, joilla useimmiten on jokin kuviteltu henkilökohtainen intressi vastustaa ratikkaa.

Sivumennen sanottuna olin juuri viikon lomalla Tokiossa. Siellä on aika paljon enemmän asukkaita kuin Tampereella (tai Suomessa) ja rakentaminen aika tiivistä. Rakentaminen on korkeaa, monessa tavaratalossa on 14 kerrosta ja vaikuttaisi että rautatieaseman kylkeen rakennetuissa lähiöostareissakin (tyyliin Itäkeskus) itse Tokion ulkopuolella usein 7-8 kerrosta (esim. Tama Centerin tai Ōmiyan asemien vieressä). Silti ei ahdistanut yhtään. Tehokas maankäyttö lyhentää kävelymatkoja ja inhimmillistää mittakaavaa, joka muuten räjähtäisi kävelykelvottomaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos katsotaan laserin terävyydellä yksittäisen matkustajan etua, ratkaisu on yksiselitteisesti henkilöauto. Henkilöauto on paras: se kuljettaa suoraan ja pysähtymättä kotiovelta määränpäähän sisäänkäynnin eteen. Kaupungin ei siis kannata investoida edes busseihin.

Ratikka on visusti siellä järjestelmäajattelun päässä. Sen vahvuus on kapasiteetti ja luotettavuus. Näitä ominaisuuksia ei ole ruuhkaisen kaupungin busseilla tai autoilla, ja niistä kannattaa maksaa.
 
Vs: Tampereen Länsimetro?


Onpa hauska blogi – pesee mennen tullen MV-lehdenkin. Sillä sentään on päätoimittaja ja kaikki jutut lähteistetty, oli sisällöstä mitä mieltä hyvänsä. Tuossa blogikirjoituksessa puhutaan "blogia koostavista henkilöistä" ja "toimituksesta", mutta on unohdettu kertoa keitä he ovat. Siinä Hämeentien sukkulabussileikissä oli sentään ihmiset ihan nimillään takana.

Tiedoksi blogistille: Helsingissä nousuja on enemmän kuin kaupungissa asukkaita ja Helsingin uusille raitiovaunukaupunginosien linjoille ennustetaan matkustajia suunnilleen samassa suhteessa, eli keskimäärin jokainen asukas nousee kerran päivässä raitiovaunuun. Jos tamperelaiset käyttävät ratikkaansa yhtä ahkerasti, on tuo virallinen matkustajaennuste ihan alimitoitettu.

Mahtaakohan raportti tosiaan verrata vuoden 2015 kustannuksia (ratikka/bussi), vai onko kyse jostain tulevaisuuteen sijoittuvasta arviointiajankohdasta? Se selittää nykyistä suurempien yksikkökustannusten käytön, sillä bussiliikenteen kustannukset ovat jostain syystä aika jyrkässä nousussa.

No, tämän enempää näitä lie turha kommentoida. Ensi kuun 7. päivänä Tampere saa ratikkansa. Sitä odotellessa...
 
Vs: Tampereen Länsimetro?

Mahtaakohan raportti tosiaan verrata vuoden 2015 kustannuksia (ratikka/bussi), vai onko kyse jostain tulevaisuuteen sijoittuvasta arviointiajankohdasta? Se selittää nykyistä suurempien yksikkökustannusten käytön, sillä bussiliikenteen kustannukset ovat jostain syystä aika jyrkässä nousussa.
Bussiliikenteen kustannukset jyrkässä nousussa? Onko tälle jotain lähdettä vai onko mutuilua?
Kannattaaa tosiaan tutkia noita Tampereen hintoja ja niiden historiaa, jos haluaa faktaa.
 
Vs: Tampereen Länsimetro?

Tiedoksi blogistille: Helsingissä nousuja on enemmän kuin kaupungissa asukkaita ja Helsingin uusille raitiovaunukaupunginosien linjoille ennustetaan matkustajia suunnilleen samassa suhteessa, eli keskimäärin jokainen asukas nousee kerran päivässä raitiovaunuun. Jos tamperelaiset käyttävät ratikkaansa yhtä ahkerasti, on tuo virallinen matkustajaennuste ihan alimitoitettu.
Tarkoitatko raitiovaununousuja vai kaikkia joukkoliikennenousuja? HSL-alueella oli v 2015 joukkoliikennenousuja vuodessa 359 milj, eli tekee päivää kohden vajaan miljoonan, eli hiukan vähemmän kuin on asukkaita koko seudulla. Raitiovaununousuja oli 55 milj tehden päivää kohden 150.000. Se vastannee Helsingin raitiotieverkon vaikutusalueen asukasmäärää. Nämä luvut ovat siis linjassa maantieteen kanssa.

Sen olen ymmärtänyt kyllä että Tampereen ennuste raitiotielle, 22.000 nousua/pv 114.000 asukkaan vaikutusalueesta on turhan varovainen. Jossain kohtaa joko blogia tai kaupungin virallisia suunnitelmia on laskuvirhe. Toki täyty muistaa että Tampereelle ei tulisi kuin yksi linja kaksine haaroineen, se muistutta rakenteeltaankin jossain määrin enemmän metroa kuin sellaista raitioverkkoa mikä Helsingissä on, jonka tiheys keskustassa on Euroopan tiheimpiä. Joko on arvioitu väärin joukkoliikenteen käyttöosuutta (10%) tai vaikutusalueen kokoa. En tunne niin hyvin Tampereen maantiedettä, että ymmärtäisin miksi matkustajaluvut eroaisivat niin paljon Helsingin seudun vastaavasta? Ovatko Tampereen raitiotien linjauksen laitimmaiset alueet vielä rakentamatta, että se kulkisi ensimmäiset vuodet "peltoratikkana" vai mistä johtuu?

t. Rainer
 
Hylje, kaikille ei oma auto ole edes kilpailukykyinen vaihtoehto. Sille pitää löytää määränpäässä pysäköintipaikka, olet sidottuna tähän pysäköintipaikkaan palatessasi takaisin, joudut jatkuvasti huollattamaan autoasi... Itse asun lähellä keskustaa olevassa esikaupungissa, joukkoliikenne täyttää minun päivittäisen matkustustarpeen loistavasti, jopa vapaa-ajanmatkat sujuvat joukkoliikenteellä, paremmin kuin yksityisautolla. Lisäksi tulevat autoilun kustannukset... Pelkällä pakollisen vakuutuksen maksulla liikun joukkoliikenteellä kauan...
 
Hylje, kaikille ei oma auto ole edes kilpailukykyinen vaihtoehto.

Tuo on sitä järjestelmäajattelua. Kun enemmän kuin yksi ihminen autoilee samalla reitillä, molemmat eivät enää pysty ajamaan ovelta ovelle. Jomman kumman pitää tyytyä pysäköimään kauemmas. Kun enemmän kuin yksi ihminen autoilee yhtäaikaa samalla alueella, matkakaan ei etene pysähtymättä. Jomman kumman pitää antaa toiselle tietä reittien ylittäessä toisensa.

Omalla väylällään kulkeva joukkoliikenne toimii suurin piirtein yhtä hyvin riippumatta kuinka monta ihmistä sitä käyttää, aina liikennevälineen maksimikapasiteettiin asti. Ratikalla maksimikapasiteetti venyy kaikista isoimpien vaunujen avulla korkeimmalle.
 
No jos/kun Tampereen valtuusto näyttää vihreää valoa hankkeelle ja rakentaminen alkaa. Mittava liikennehärdelli on tulossa Hämenkadun kiskotyämaan aikana, kun pääkatu on täysin suljettu (jos tehdään tehokkaasti). Siitähän saisi samalla laajennetun kävelykeskustan ilman kumipyöriä.
 
Vs: Tampereen Länsimetro?

Sen olen ymmärtänyt kyllä että Tampereen ennuste raitiotielle, 22.000 nousua/pv 114.000 asukkaan vaikutusalueesta on turhan varovainen. Jossain kohtaa joko blogia tai kaupungin virallisia suunnitelmia on laskuvirhe.
t. Rainer
Ei se toki ole laskuvirhe. Se kertoo vain siitä että raitiotie on turha hanke ja sama määrä asiakkaita voidaan kuljettaa busseillakin huomattavasti edullisemmin. Koska matkustajapotentiaalia moiselle kulkupelille ei tosiasiallisesti ole riittävästi Tampereella, moisen velka-automaatin rakentaminen ei yksinkertaisesti ole lainkaan kannattavaa.
 
Vs: Tampereen Länsimetro?

Bussiliikenteen kustannukset jyrkässä nousussa? Onko tälle jotain lähdettä vai onko mutuilua?
Kannattaaa tosiaan tutkia noita Tampereen hintoja ja niiden historiaa, jos haluaa faktaa.

Siinä osut ihan oikeaan, että Tampereen hintakehitysestä minulla ei ole mitään käsitystä. HSL-alueella bussiliikenteen hinnat nousevat huomattavasti inflaatiota nopeammin, ovat nouseet jo pitkään. Mahtaisiko se hintakehitys nyt sitten olla kovin erilaista vajaa 200 km Helsingistä pohjoiseen?

Tarkoitatko raitiovaununousuja vai kaikkia joukkoliikennenousuja? HSL-alueella oli v 2015 joukkoliikennenousuja vuodessa 359 milj, eli tekee päivää kohden vajaan miljoonan, eli hiukan vähemmän kuin on asukkaita koko seudulla. Raitiovaununousuja oli 55 milj tehden päivää kohden 150.000. Se vastannee Helsingin raitiotieverkon vaikutusalueen asukasmäärää. Nämä luvut ovat siis linjassa maantieteen kanssa.

Tarkoitin Helsinkiä ja nousuja Helsingissä kaikkiin HSL-välineisiin (arkipäivisin). Muissa pks-kunnissa varmaan tilanne on heikompi. Tosin muistelen, että HSL-alueellakin niitä nousuja olisi noin yksi per asukas per arkivuorokausi ja Vantaalla varmaan kehärata on lisännyt nousujen määrää vaihtojen lisääntymisen myötä.

Näitä muuten aina tarkastellaan arkipäivien mukaan, eli jos jaat vuosittaisen 365:lla, lopputulos on sikäli väärä, että kesät ylipäätään ovat hiljaisia ja ympäri vuoden arkisin porukkaa on enemmän ja sunnuntaisin vähemmän. Karkeasti niin, että jos arkena on 1000, niin la 500 ja su 250. Tuo ei tosin Helsingissä päde (viikonloput on vilkaampia kuin teoria olettaa), mutta sopii jonkunlaiseksi nyrkkisäännöksi. Toinen karkea nyrkkisääntö on jakaa vuosittainen määrä 290:lla, siitä pitäisi tulla suunnilleen yhden kesän ulkopuolisen arkipäivän nousumäärä. Se antaisikin tulokseksi n. 1,24 miljoonaa, mikä aika hyvin vastaa sitä nousu per päivä per asukas -tilannetta.

Nämä nyrkkisäännöt eivät ole siis HSL-sääntöjä vaan ihan kansainvälisiä suunnittelun karkeita suuntaviivoja antavia "työkaluja".

Sen olen ymmärtänyt kyllä että Tampereen ennuste raitiotielle, 22.000 nousua/pv 114.000 asukkaan vaikutusalueesta on turhan varovainen.

Mun mielestä siellä blogissa sanotaan 55 000 nousua vuorokaudessa. Vähän olen sitä mieltä, että sekin on kyllä turhan varovainen.
 
Vs: Tampereen Länsimetro?

Mun mielestä siellä blogissa sanotaan 55 000 nousua vuorokaudessa. Vähän olen sitä mieltä, että sekin on kyllä turhan varovainen.

Niin se 22.000 oli blogin kirjoittajan näkemys. 55.000 kaupungin. En huomannut heti että oli kaksi lukua. Toisaalta kun katoo raitiotien linjausta niin aika isolla tykillä pitää ampua että voi väittää että koko Tampereen 225.000 asukkaasta n puolet (114.000) asuisi raitiotien vaikutusalueella. Kävelymatkan päässä pysäkeistä asuu ehkä 50.000. Jos tamperelaiset ottavat raitiotien omakseen ja käyttävät sitä myös muilla kuin työmatkoilla, niin on hyvät mahdollisuudet päästä päivittäisen 55.000 matkustajaan ja jossain vaiheessa varmaan ylikin.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös