Tampereen pikaratikkahanke

Tampereella on siis nyt elokuun alkupuolella 2017 keskustassa tai sen lähituntumassa ainakin kaksi sellaista raitiotietyömaata, joilla on jo ratakiskoja maassa

Hervannassa on jo tovin voinut ajaa ratakiskojen yli, kuten Raitiotieallianssin Facebook-sivuille on dokumentoitu. Samainen paikka oli myös keväällä laajalti otsikoissa, kun sinne tuotiin Tampereen ensimmäiset ratakiskot. Raitiotieallianssin nettisivuilla on melko kattavasti tietoa raitiotien rakentamisesta. Sitä myös päivitetään erittäin tiheään. Etusivulta voi katsoa rakennustöiden edistymistä kolmella työmaalla lähes reaaliaikaisesti Ratikkaliven kautta. Siitä käy ilmi, että myös Insinöörinkadun keskivaiheilla Hervannassa on jo kiskoja maassa. Allianssin puolesta tiedottaminen rakennustöistä on onnistunut erinomaisesti niin verkossa kuin työmaillakin opasteiden muodossa eikä aihe unohdu liioin mediassa kuin työpaikkojen kahvipöydissäkään.
 
Tampere miettii jo ratikan laajentamista: http://www.tampereenseutu.fi/tarjouspyynnot/

Tarjouspyyntö: Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (Kuntayhtymä) pyytää tarjoustanne raitiotien tulevaisuuden suuntien suunnittelusta.

Tampereen kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti. Joulukuussa 2014 valmistunut Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Rakennesuunnitelman tavoitteena on mm. tiivistää yhdyskuntarakennetta ja uudistaa liikkumisen tapoja. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu liikennejärjestelmän rungoksi vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii raitiotie ja Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Tampereen raitiotielle on rakennesuunnitelmassa osoitettu laajenemissuunnat Hatanpään kautta Pirkkalaan, Lielahdesta Ylöjärvelle, Taysilta Koilliskeskukseen ja pitkällä aikavälillä Kangasalle, Vuorekseen ja lentokentälle.
 
Ja ratikkakauppa on nyt sitten allekirjoitettu lopullisesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9885078

kaikki puhuvat nyt lopullisesta päätöksestä, mutta eikö tästäkin voi valittaa 30 päivän ajan? Eikö se tietäisi taas pahimmillaan ensi syksyyn jatkuvaa epävarmuutta? Ihmettelen joskus hieman tällaista kollektiivista psyykkausta, jolla yritetään häivyttää se fakta, että jokin asia ei vieläkään ole varma. (Tampereella tätä ilmenee tällä hetkellä erityisesti Keskusareenan kanssa, mikä nyt ei sinänsä liity tämä foorumin aihepiriin)
 
Kyllä ne vaunut Transtechilta tulee, se on aidosti varmaa.

Kun markkinaoikeus antoi hylkäävän päätöksensä, vapautui samalla Tampereelle mahdollisuus allekirjoittaa hankintasopimus Transtechin kanssa. Tässä vaiheessa Stadler olisi voinut ilmoittaa aikeestaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeudeen. Samalla se olisi voinut anoa KHO:lta täytäntöönpanokieltoa eli kieltoa allekirjoittaa hankintasopimus. Näin se ei ole tehnyt, ja hankitasopimus on jo allekirjoitettu ja hankinta on käynnissä.

Stadlerilla on toki edelleen mahdollisuus tehdä valitus KHO:een. Jos se valituksen tekisi ja KHO aikanaan sen Stadlerin hyväksi ratkaisisi, tulisivat vaunut silti edelleen Transtechilta ja Stadlerille maksettaisiin vain korvauksia.

Käytännössä Stadler tuskin enää valittaa KHO:een. Jos valittaisi, olisi se ilmoittanut asiasta jo ja pyrkinyt pienessä kilpajuoksussa laatimaan tuon täytäntöönpanokiellon ennen kuin kaupunki ehtii hankintasopimusta allekirjoittaa.
 
Mitä muuten vastaisitte puolalaisella joukkoliikennepalstalla esiin tulleisiin ajatuksiin, että Transtechin hinta on poskettoman kallis ja tämä kauppa on malliesimerkki kotiinpäin vetämisestä ja kannattamattoman tuotannon ylläpidosta tekohengityksellä?
 
Kaupunginhallitus lyönee maanantaina lukkoon Lentävänniemen linjan lopullisen linjauksen. Lehtijutussa pohditaan vaihtoehtoja ja toiveita Hiedanrannan ja Lielahden alueella: http://www.tamperelainen.fi/artikke...n-lielahden-kautta-paatos-tehdaan-maanantaina

Erikoinen ja varsin lyhytnäköinen on tämä viimeisin linjauspäähänpisto, ja kuten linkatussa jutussakin todetaan, niin melko hyvin on muutossuunnitelmat onnistuttu pitämään yleisen tietoisuuden ulkopuolella.
 
Mitä muuten vastaisitte puolalaisella joukkoliikennepalstalla esiin tulleisiin ajatuksiin, että Transtechin hinta on poskettoman kallis ja tämä kauppa on malliesimerkki kotiinpäin vetämisestä ja kannattamattoman tuotannon ylläpidosta tekohengityksellä?

Kyllä mä varmaan vastaisin, ettei se nyt ihan puhdasta sattumaakaan ole, että puolalaisissa kaupungeissa on puolalaisia ratikoita ja suomalaisissa suomalaisia, vaikka samassa EU:ssa ollaan.

Jatkaisin kuitenkin, että sillä tavalla Treen kalustohankinta poikkeaa totutusta, että siinä on (Helsingin tavoin) annettu paljon painoarvoa kaluston elinaikakustannuksille. Variotramien peruja tämäkin. Jostain syystä muualla Euroopassa ei ole reagoitu samalla tavalla, vaikka ongelmat ovat samoja joka puolella. Elinaikakustannukset on leivottu sisään tuonne, ja nyt kannattaa maksaa vähän enemmän ja säästää sitten jatkossa. Kun tuo on tehty noin, niin kalustovalmistaja on myös aidosti vastuussa, eli jos vaunun pitäminen tuleekin kalliimmaksi kuin nyt luvataan, niin valmistaja joutuu maksumieheksi.
 
Jatkaisin kuitenkin, että sillä tavalla Treen kalustohankinta poikkeaa totutusta, että siinä on (Helsingin tavoin) annettu paljon painoarvoa kaluston elinaikakustannuksille. Variotramien peruja tämäkin. Jostain syystä muualla Euroopassa ei ole reagoitu samalla tavalla, vaikka ongelmat ovat samoja joka puolella.

Nyt on kuitenkin huomioitava, että Tampereen ja Helsingin radat ovat täysin erilaiset. Tampereella helpolla reitillä ei välttämättä tarvita hyvin rasittavaa ja mutkaista rataa kestävää ja siksi hyvin kallista kalustoa.
 
Tampereella helpolla reitillä ei välttämättä tarvita hyvin rasittavaa ja mutkaista rataa kestävää ja siksi hyvin kallista kalustoa.

Tuo ei itsessään ole syy ja seuraus. Vanhat kääntyväteliset eivät ole kalliita ja toimivat Helsingissä. Ongelma oli matalalattiakauden alkutaipaleella se, että isot valmistajat eivät tarjonneet sopivaa.
 

Onhan ratikoilla mittaa:
Voittaneen tarjoajan toimittamasta moniajovaunun yleispiirustuksesta on ilmennyt, että vaunutyypin A pituus on ollut 37,6 metriä eli yli ehdottoman enimmäispituuden 37,0 metriä. Samoin sen moniajoneuvoa kuvaavasta piirustuksesta on ilmennyt, että kahden yhteen kytketyn moniajoneuvon kokonaispituus on ollut 75,7 metriä, joka on ollut vastoin asetettua ehdotonta enimmäispituusvaatimusta 75,0 metriä.

Risteääkö nuo jossain tieliikenteen kanssa?

Äkkiä en löytänyt MAO:n päätöksestä tietoa, paljonko noissa on istuma- ja seisomapaikkoja.
 
Takaisin
Ylös