Tampereen pikaratikkahanke

Valtioneuvosto myönsi juuri Tampereen seudulle 65 miljoonaa euroa lähijunille. Miten Tampereella tämä joukkoliikennerahoitus käytetään? Tuolla toteuttaa lähes kokonaan pikaratikan tavoittamat alueet eli Lielahti, Lenätävänniemi ja Lintulampi. Sekä toisaalla Vuohenniemestä haaroittamalla Hervantaan. Olemassa olevia ratoja tarvitsee jatkaa yhteensä korkeintaan 8-10km.

Luuletko, että 65 miljoonaa riittää tähän kaikkeen? 65 miljoonalla saa kolmannen raiteen Lempäälään ja ehkä toisen raiteen Nokialle ja laiturit seisakkeille. Ei todellakaan mitään pistoratoja.
 
Tässä nyt keskustellessa kannattaa huomata, että 65 M€ luvattiin ensi hallituskaudelle 2011 - 2015. Kyseessä ei siis ole sitova rahoituslupaus, vaan kysymys on hankkeen "otosta listalle". Ensin 11.3 Turun ja Tampereen raideliikennehankkeet otettiin "pisimmälle listalle" ja sitten 13.3 Tampereelta poimittiin "kakkoskoriin" paikallisjunahanke.

Oma käsitykseni on se, että tämän hallituskauden aikana sekä Tampereen että Turun raideliikennehankkeista laaditaan tarkempia suunnitelmia valtioneuvoston taustatuella. Ensimmäisenä toteuttavat hankkeet voisivat olla kunnolla hahmottuneet joskus n. 2010. Tällöin nykyinen hallitus voisi "tehdä Heinäluomat" seuraavalle lupaamalla Tampereen ja Turun raideliikennehankkeille rahoitusta v. 2011 alkavalla hallituskaudella. Ensimmäiset toteutusvaiheet voisivat olla silloin liikenteessä 2015 mennessä eli samoihin aikoihin kuin Stavangerin ja Århusin vastaavat hankkeet.

On myös syytä huomata, että "Nokia-Lempäälä" - taajamajunahanke tosiasiassa poistaa pullonkaulaa myös siten, että samalla mahdollistuu myös laajempi taajamajunaliikenne esim. Tampereelta Orivedelle, Kokemäen kautta Raumalle ja Poriin sekä Toijalan kautta Loimaalle ja Turkuun.
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Silloin tällöin on noussut esiin ajatus Hämeenkadun muuttamisesta joukkoliikennekaduksi. Myös tällä foorumilla on eräissä viestiketjuissa asiasta keskusteltu. Myös TASE 2025 suunnitelmassa on asiaa pohdittu katuraitiotien johdosta. Alustavien simulointien mukaan henkilöautoliikenteen kieltäminen Hämeenkadulla ei ole välttämätöntä, mutta sen kieltämisestäkään ei erityisiä ruuhkia seuraisi. Joukkoliikenteen nopeus kasvaisi myöskin keskustassa yli kymmenen prosenttia, jos henkilöautoilua rajoitettaisiin Hämeenkadulla.

Itse näkisin varsin mieluusti Hämeenkadun joukkoliikennekatuna, jolla raitiovaunut kulkisivat keskikaistoilla omilla raiteillaan ja bussit reunakaistoilla, kuten nykyisinkin. Hämeenkatua saisi edelleen taksit ja huoltoliikenne käyttää luonnollisesti. Tulevaisuudessa valmistuvan Ratapihankadun pitäisi ilmeisesti myös helpottaa osaltaan keskustan autoliikennettä, joten Hämeenpuistoon ei tarvitsisi kertyä ruuhka-aikaan pitkiä jonoja.

Joten päätinpä asiasta aloittaa oman ketjunsa ja laittaa samaan pakettiin äänestyksen, siitä kannattaisiko Hämppi pyhittää joukkoliikenteelle vai sallia edelleen yksityisautoilu sillä.
Miten matkustajat kulkisivat ratikoihin bussikaistan yli, jos ratikat kulkisivat keskikaistalla ja bussit reunakaistoilla ??

Minun käsitykseni on edelleen se, että Hämeenkadun alle voisi tehdä pikaratikkatunnelin. Se oikaisisi Pyynikintorilta suoraan Aleksanterin kirkon alta Tuulensuuhun ja jatkaisi Rautatieaseman kautta TAYS:iin. (Keskustorin kautta tietty).

Keskustorilta voisi haarautua toinen linja Hatanpäälle, eikä senkään tarvitsisi seurata katulinjauksia, vaan se lähtisi K-torilta suoraan koskikeskuksen alle. Sen pohjoisosaan, jolloin se palvelisi myös Ilves-hotellin asiakkaita.

Metrotunnelit kannattaisi suunnitella samantien siten, että niitä voisi jatkaa myöhemmin mihin suuntaan tahansa.

P.S. Jotta kukaan ei saivartelisi, tarkoitan tässä metrolla tunnelissa kulkevaa pikaratikkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Miten matkustajat kulkisivat ratikoihin bussikaistan yli, jos ratikat kulkisivat keskikaistalla ja bussit reunakaistoilla ??
Suojatietä pitkin...;)

Nojoo... Asiaan: Tilanne hiukan riippuu millainen linjaus keskustaan tulee. Jos ratikka kulkee Hämeenpuistosta Kauppakatua pitkin Hämpille, niin ratikkapysäkki on keskellä toriaukiota entisen Viistokadun paikkeilla. Jos ratikka kulkee koko matkan Hämeenkatua niin silloin Tuulensuuhun ei tarvitse pysäkkiä tehdä sillä Hämenpuiston/Metson pysäkki on tarpeeksi lähellä. Keskustorin pysäkkiä olen katsellut että sille tilaa kyllä löytyy kadultakin. Sellaista omassa mielessäni olen hahmotellut että Raatihuoneen vieressä kulkevan suojatien kohdalle keskelle katua keskilaituri, jonka molemmin puolin keskikaistoilla kulkevat ratikat pysähtyisivät. Jos viereisellä bussikaistalla jokin bussi seisoisi tukkien muiden tien voisivat takana tuleva(t) ohittaa käyttäen keskikaistaa, jos raitiovaunu ei ole pysähtyneenä pysäkille. Koskipuistossa sama järjestely, tai jos linjaus meneekin Hämeenkadulta Hatanpään valtaväylälle, niin silloin Koskipuiston pysäkki olisi kadun varrella Hatanpään valtaväylällä, kuten bussien pysäkitkin, jotka sitä kautta kulkevat. Rautatieaseman pysäkki ei ilma mittavia muutoksia mahtuisi Hämeenkadun keskelle ilman suuria levennyksiä, joten linja kääntyisi Rautatienkadulle, jolla olisi pysäkitkadun laidoilla. Tämä on rautatieasemaa ajateltuna järkevämpi sijoituspaikkakin.

Minun käsitykseni on edelleen se, että Hämeenkadun alle voisi tehdä pikaratikkatunnelin. Se oikaisisi Pyynikintorilta suoraan Aleksanterin kirkon alta Tuulensuuhun ja jatkaisi Rautatieaseman kautta TAYS:iin. (Keskustorin kautta tietty).
Niin voi tehdä, mutta onko se järkevää loppujen lopuksi? Vaunut pääsevät toki menemään tunnelissa nopeammin ja ilman esteitä. Mutta matkan nopeus menetetään rullaportaissa matkalla asemalle tai sieltä ulos. Maan päällä kulkiessa ratikka on kätevän matkan päässä, matkan aikana voi ihailla tunnelin seinän sijaan vaikkapa kauppojen näyteikkunoita. Ratikoille tulee antaa liikennevaloetuudet, joiden ansiosta ei tarvitse seistä liikennevaloissa turhaa aikaa.

Keskustorilta voisi haarautua toinen linja Hatanpäälle, eikä senkään tarvitsisi seurata katulinjauksia, vaan se lähtisi K-torilta suoraan koskikeskuksen alle. Sen pohjoisosaan, jolloin se palvelisi myös Ilves-hotellin asiakkaita.
Tai voitaisiin kulkea Hatanpään valtaväylää bussien kanssa yhteisillä joukkoliikennekaistoilla.

Maapäällisellä radalla etuina on esim: Kätevät vaihtomahdollisuudet muihin liikennevälineisiin. Pysäkit ovat selkeästi näkyvillä kadulla. Raitiovaunupysäkit koetaan turvallisempina kuin metroasemat. Turistit saavat ihailla maisemia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Nojoo... Asiaan: Tilanne hiukan riippuu millainen linjaus keskustaan tulee. Jos ratikka kulkee Hämeenpuistosta Kauppakatua pitkin Hämpille, niin ratikkapysäkki on keskellä toriaukiota entisen Viistokadun paikkeilla. Jos ratikka kulkee koko matkan Hämeenkatua niin silloin Tuulensuuhun ei tarvitse pysäkkiä tehdä sillä Hämenpuiston/Metson pysäkki on tarpeeksi lähellä. Keskustorin pysäkkiä olen katsellut että sille tilaa kyllä löytyy kadultakin. Sellaista omassa mielessäni olen hahmotellut että Raatihuoneen vieressä kulkevan suojatien kohdalle keskelle katua keskilaituri, jonka molemmin puolin keskikaistoilla kulkevat ratikat pysähtyisivät.
Täytyypä taas olla eri mieltä. Jos ratikoiden pitää kulkea kadun pinnalla, niin kyllä niiden luonnollinen reitti on siinä oikealla kaistalla, missä bussitkin kulkevat. Siis noinkin kapealla kadulla kuin Hämeenkatu.


Niin voi tehdä, mutta onko se järkevää loppujen lopuksi? Vaunut pääsevät toki menemään tunnelissa nopeammin ja ilman esteitä. Mutta matkan nopeus menetetään rullaportaissa matkalla asemalle tai sieltä ulos.
Kaikki ihmiset eivät vaihda suoraan kulkuneuvosta toiseen, vaan voivat siinä ohimennen poiketa ostoksilla Koskikeskuksessa. Toiseksi ratikan ei tarvitse kulkea kovin syvällä. 15-20 m riittää, josta nopealla hissillä pääsee kyllä alle 10 sekunnissa.

Maan päällä kulkiessa ratikka on kätevän matkan päässä, matkan aikana voi ihailla tunnelin seinän sijaan vaikkapa kauppojen näyteikkunoita. Ratikoille tulee antaa liikennevaloetuudet, joiden ansiosta ei tarvitse seistä liikennevaloissa turhaa aikaa.
Kyllä se on maan alla yhtä kätevän matkan päässä. Hissit on keksitty. Toisekseen, harvoin kai työmatkalaiset matkustavat maisemia ihaillakseen.

Maapäällisellä radalla etuina on esim: Kätevät vaihtomahdollisuudet muihin liikennevälineisiin. Pysäkit ovat selkeästi näkyvillä kadulla.
Eivätkö Helsingin metroasemat näy kadulla ???

Raitiovaunupysäkit koetaan turvallisempina kuin metroasemat.
No joo. Valvontakameroita ja vartijoita tietenkin aina tarvitaan.

Turistit saavat ihailla maisemia.
Turistit saavat ihailla maisemia Ilves-hotellin ikkunoista tai lähteä vaikka päiväkävelylle. Heillä ei ole kiire mihinkään kuten työmatkalaisilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Jos ratikoiden pitää kulkea kadun pinnalla, niin kyllä niiden luonnollinen reitti on siinä oikealla kaistalla, missä bussitkin kulkevat. Siis noinkin kapealla kadulla kuin Hämeenkatu.
Nii, luonnollistahan sen siinä olisi kulkea, tai sitten meillä on kaistoja liikaa.

Kelläpä ei olisi mielikuva ratikasta, joka kulkee sisimmillä kaistoilla. Mannerheimintie lienee monille ulkopaikkakuntalaisillekin se tutuin raitiovaunujen reittikatu, erityisesti meille tamperelaisiölle, joiden kulkureitin varrelle mansku jää. Ja koska me ei olla paremmasta kuultu eikä nähty, niin tottakai me matkitaan tilanetta, joka manskulla vallitsee.

Silloin kun itse kuljin työmatkoja Kamppiin ja Lauttasaareen Kalliosta Kisahallin tienoilla vaihtaen, tulin tulokseen että jos menin raitiovaunupysäkille, sain odotella kauan hitaasti matelevaa vaunua, kun samaan aikaan ohitse lipusi päättymätön seutubussien virta, joista osa tuli jo vastaan kun itse nylkyttelin hidasraitiotiellä kohti määränpäätäni. Kirosin sillon mielissäni, että mitä nämä pysäkit täällä tekevät, joista mitkään muut liikennevälineet eivät ota kyytiin, toisaalta pysäkkejä myös oli tiheämmässä. Itse pysäkeille meno oli joko punaisia päin menemistä oman hengen uhalla jos halusi keretä edes jokseenkin ajoissa kohteeseensa tai sitten kiltisti ottaa seutubussi kadun varresta, joka ei vaatinut enää ylimääräistä kadun keskelle menoa.

Olisko meidän Hämppi enempi stadin Bulevardia vastaava? vai vastaako se mitään? Toisaalta tasapuolisuuden nimissä mahdollisille kiskoille voisi tehdä nupukiviä matkivia epätasaisuuksia, jotta spåralla kulkijatkin kokisivat saman höykytyksen mihin me muut ollaan jo tottuneita.
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Olisko meidän Hämppi enempi stadin Bulevardia vastaava? vai vastaako se mitään?
Mielestäni Hämppi on Hämppi, ja se voisi hyvin olla joukkoliikennekatu myös ilman kiskoja.

On muuten ymmärrettävää, että YTV on kuullemma halukas selvittämään, voisivatko kaikki liikennevälineet kulkea Manskun keskikaistaa (sulassa sovussa?). Voisikohan se toimia, vai jäävätkö nuo "nopeammat" seutubussit silloin mainitun hidasraitiotien jalkoihin?

Yhtä kaikki, otan pikaraitiotien vastaan avosylin vasta sitten, kun joku esittää "miljoonan euron" suunnitelman erittäin toimivasta raitiotiestä. Sellaista en ole tähän päivään mennessä mielestäni vielä nähnyt. Sitä odotellessa Hämppi voitaisiin muuttaa aidosti kumipyörä(joukko)liikenneystävälliseksi joukkoliikennekaduksi poistamalla sieltä ne täryytyskivet ja korvaamalla ne asfaltilla.
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Yhtä kaikki, otan pikaraitiotien vastaan avosylin vasta sitten, kun joku esittää "miljoonan euron" suunnitelman erittäin toimivasta raitiotiestä. Sellaista en ole tähän päivään mennessä mielestäni vielä nähnyt.
No vedetääns nyt sitten osittain stetsonista. Pikaratikkatunnelin leveydeksi riittäisi n. 6 m. Rantaväylän tunnelin leveys on siihen verrattuna n. 6 kertainen, joten yhden kilometrin hinnalla rantaväylän tunnelia saisi n. 6 km ratikkatunnelia.

Sitä odotellessa Hämppi voitaisiin muuttaa aidosti kumipyörä(joukko)liikenneystävälliseksi joukkoliikennekaduksi poistamalla sieltä ne täryytyskivet ja korvaamalla ne asfaltilla.
Tuossa kohdassa olen tismalleen samaa mieltä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Täytyypä taas olla eri mieltä. Jos ratikoiden pitää kulkea kadun pinnalla, niin kyllä niiden luonnollinen reitti on siinä oikealla kaistalla, missä bussitkin kulkevat. Siis noinkin kapealla kadulla kuin Hämeenkatu.
Toki oikea kaistakin on mahdollinen, mutta keskikaista on kahdesta syystä parempi. Ensinnäkin kunnallistekniikka kulkee nykyisten bussikaistojen alla ja ratikan johdosta ne olisi siirrettävä keskikaistojen alle. Kallis juttu. Toiseksi oikealla kaistalla pysähtelevät ja aikaa tasaavat bussit hidastaisivat ratikan kulkemista.

Kaikki ihmiset eivät vaihda suoraan kulkuneuvosta toiseen, vaan voivat siinä ohimennen poiketa ostoksilla Koskikeskuksessa. Toiseksi ratikan ei tarvitse kulkea kovin syvällä. 15-20 m riittää, josta nopealla hissillä pääsee kyllä alle 10 sekunnissa.
Ja joka päivä kaikki ihmiset käyvät ostoksilla Koskarissa? Miksi kävellä turhaan monta sataa metriä vaihtaakseen bussiin, kun saman voi järkevästi tehdä samalla pysäkillä, jolla jää pois. Pysäkki Koskikeskuksen edessä palvelee koko lähialuetta. Ratinan stadionia, linja-autoasemaa, Koskikeskusta, uutta ostoskeskusta, poliisiasemaa ja lähialueen asukkaita.

Tammerkosken johdosta on pakko syvällä kulkea. Ja miettippä sitä jonoa ja ruuhkaa hissien ovien edessä jos ihmiset hissillä sieltä pinnalle tulevat. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Ylös. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Alas. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Rullaportailla valtaosa kulkisi. Hissi on nopeampi toki, mutta alle kymmenessä sekunnissa kävelee pysäkiltä kadulle.

Kyllä se on maan alla yhtä kätevän matkan päässä. Hissit on keksitty. Toisekseen, harvoin kai työmatkalaiset matkustavat maisemia ihaillakseen.
Ei ole. Asian voi tarkistaa vaikapa sekuntikellon kera Helsingissä. Itse en ole koskaan aikaa ottanut, mutta olen havainnut käytännössä ajan joka kuluu matkaan maan alta pinnalle ja päin vastoin. Hakaniemen metroaseman kohdalta olen mennyt pariin otteeseen nopeammin bussilla Rautatientorilla kuin metrolla. Kaksi minuuttia suunnilleen kun ollaan laiturilla. Metro on paikalla tai tulee 4-5 minuutin päästä. Matka Rautatientorille 3-4 minuuttia arvioisin. Ja taas maan pinnalla ollaan vähintään kahden minuutin kuluttua, vaikka rullaportaissa kävelisi samaan aikaan ylöspäin.

Vaikka työmatkalaiset eivät välttämättä vaatisikaan näkymiä joka työmatkalleen, niin he vaativat hyvät joukkoliikenneyhteydet. Sellaisiin kuuluu kulkuväline, jonka pysäkit ovat oikeasti lähellä, hyvät vuorovälit, nopeus, kätevyys ja tarpeen vaatiessa hyvät vaihtoyhteydet.

Eivätkö Helsingin metroasemat näy kadulla ???
Näkyvät toki. Mutta metroasemat eivät ole lopulta yhtä näkyviä kuin raitiotien kiskot, raitiovaunut ja näiden pysäkit. Metroasemien sisäänkäynneiltä on loppupeleissä (varsinkin Rautatientorilla) pitkät matkat itse laitureille, kuten on jo todettu.

Turistit saavat ihailla maisemia Ilves-hotellin ikkunoista tai lähteä vaikka päiväkävelylle. Heillä ei ole kiire mihinkään kuten työmatkalaisilla.
Toki toki. Ilves-hotellista on varmaan komeat näkymät ja kävely on terveellistä. Mutta kyllä hekin käyttävät kokemuksieni mukaan julkista liikennettä, siinä missä me paikallisetkin. Raitiotie on mielestäni selkeä ja johdonmukainen kulkupeli, joka oikein toteutettuna on kätevämpi ja yhtä nopea kuin metro maan pinnalla, palvellen kaikkia. Raideliikenne on mukavampi tapa matkustaa kaupungissa. Ei tarvitse raahata ostoksia kävellen koko matkaa. Ilves-hotellin edutalla olevalta ratikkapysäkiltä voi hujahtaa vaikkapa Pyynikintorille taidemuseoon, tai vaikkapa päiväksi Särkänniemeen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Silloin kun itse kuljin työmatkoja Kamppiin ja Lauttasaareen Kalliosta Kisahallin tienoilla vaihtaen, tulin tulokseen että jos menin raitiovaunupysäkille, sain odotella kauan hitaasti matelevaa vaunua, kun samaan aikaan ohitse lipusi päättymätön seutubussien virta, joista osa tuli jo vastaan kun itse nylkyttelin hidasraitiotiellä kohti määränpäätäni. Kirosin sillon mielissäni, että mitä nämä pysäkit täällä tekevät, joista mitkään muut liikennevälineet eivät ota kyytiin, toisaalta pysäkkejä myös oli tiheämmässä. Itse pysäkeille meno oli joko punaisia päin menemistä oman hengen uhalla jos halusi keretä edes jokseenkin ajoissa kohteeseensa tai sitten kiltisti ottaa seutubussi kadun varresta, joka ei vaatinut enää ylimääräistä kadun keskelle menoa.
Tästä syystä raitiovaunut eivät ole suosiossa tässä maassa. Ihmiset ovat tottunut Helsinkiläisiin ratikoihin, jotka pysähtelevät jokaisissa valoissa, pysäkkejä on kaduilla enemmän kuin busseilla, autot ovat aina tiellä. Kapeissa vaunuissa on ahdasta. Raidejokeri, tai Tampereen raitiotie olsivat oivalliset pilottihankkeet näyttämään, mihin nykyaikaisesta raitiovaunusta on.

Toisaalta tasapuolisuuden nimissä mahdollisille kiskoille voisi tehdä nupukiviä matkivia epätasaisuuksia, jotta spåralla kulkijatkin kokisivat saman höykytyksen mihin me muut ollaan jo tottuneita.
Tai bussien kaistat asfaltoidaan, niin nyssellä matkustavat saavat tuntea aavistuksen siitä kuinka tasaista menoa ratikalla saa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Toki oikea kaistakin on mahdollinen, mutta keskikaista on kahdesta syystä parempi. Ensinnäkin kunnallistekniikka kulkee nykyisten bussikaistojen alla ja ratikan johdosta ne olisi siirrettävä keskikaistojen alle. Kallis juttu. Toiseksi oikealla kaistalla pysähtelevät ja aikaa tasaavat bussit hidastaisivat ratikan kulkemista.
Ensinnäkin, mihin ratikoiden odotuslaiturit mahtuvat keskellä Hämeenkatua ? Siihen mahtuu nipin napin neljä bussia rinnakkain. Keskelle Hämeenkatua tehtäisiin siis kolmas jalkakäytävä ??

Toiseksi aikaa tasaavat bussit voisivat odotella siellä keskikaistalla ja päästää ratikat oikealta ohi.

Kunnallistekniikan voisi siirtää jalkakäytävien alle, mikäli ne eivät siellä jo ole.

Ja joka päivä kaikki ihmiset käyvät ostoksilla Koskarissa? Miksi kävellä turhaan monta sataa metriä vaihtaakseen bussiin, kun saman voi järkevästi tehdä samalla pysäkillä, jolla jää pois.
Kuka ne ostokset tuo sinulle sinne pysäkille ? Jos kerran käyt ostoksilla Koskarissa, sinun on käveltävä sinne ja takaisin pysäkille. Eikö se nyt ole sama matka, jos tulet hissillä ratikkaseisakkeelta suoraan sisälle Koskariin, teet ostoksesi ja kävelet pysäkille ?

Pysäkki Koskikeskuksen edessä palvelee koko lähialuetta. Ratinan stadionia, linja-autoasemaa, Koskikeskusta, uutta ostoskeskusta, poliisiasemaa ja lähialueen asukkaita.
Mutta niinhän Koskarin alla oleva ratikkaseisakekin tekee. Vai miksi ei ?

Tammerkosken johdosta on pakko syvällä kulkea.
Miten syvä Tammerkoski mielestäsi on ? Tammerkosken altahan se rantaväylän tunnelikin tulee kulkemaan.

Ja miettippä sitä jonoa ja ruuhkaa hissien ovien edessä jos ihmiset hissillä sieltä pinnalle tulevat. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Ylös. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Alas. Ovet auki. Porukka ulos. Porukka sisään. Rullaportailla valtaosa kulkisi. Hissi on nopeampi toki,
Ensinnäkin hissejä saisi olla kaksi tai kolme. Muutenhan hissit pelaavat aina noin. Oletko koskaan käynyt katsomassa Rautatieaseman ruuhkia junien tulo- ja lähtöaikoina ? Eiköhän se sama väkimäärä kulje joka tapauksessa? Jos Koskariiin Tulee ruuhkaa, niin jostain muualtahan se porukka on pois silloin.

mutta alle kymmenessä sekunnissa kävelee pysäkiltä kadulle.
Siis miltä pysäkiltä mille kadulle ? Katuja saa ylittää vain suojatien kohdalta. Onko Koskarin sisällä joku pysäkki, josta kävelet kadulle ?

Ei ole. Asian voi tarkistaa vaikapa sekuntikellon kera Helsingissä. Itse en ole koskaan aikaa ottanut, mutta olen havainnut käytännössä ajan joka kuluu matkaan maan alta pinnalle ja päin vastoin.
Oletko koskaan kellottanut, miten kauan aikaa menee hissillä kerrostalon 6. kerrokseen. Pikaratikan ei tarvitsisi kulkea yhtään sen syvemmällä.

Vaikka työmatkalaiset eivät välttämättä vaatisikaan näkymiä joka työmatkalleen, niin he vaativat hyvät joukkoliikenneyhteydet. Sellaisiin kuuluu kulkuväline, jonka pysäkit ovat oikeasti lähellä, hyvät vuorovälit, nopeus, kätevyys ja tarpeen vaatiessa hyvät vaihtoyhteydet.
Pitää paikkansa. Vilkasliikenteisillä liikennepaikoilla se metro/pikaratikka vasta pääseekin oikeuksiinsa. Sellaisia ovat Hatanpään sairaala, Keskussairaala, Koskikeskus ja tietysti Keskustori. En tarkoittanut alunperinkään, että se sopisi kaikkialle, mutta kyllä nuo vaihtopysäkit on helppo järjestää sen verran lähekkäin, ettei mitään satojen metrien kävelymatkoja tarvita. Toisin sanoen. Pikaratikkapysäkit olisivat lähellä suuria ihmismääriä.

Näkyvät toki. Mutta metroasemat eivät ole lopulta yhtä näkyviä kuin raitiotien kiskot, raitiovaunut ja näiden pysäkit.
Miksi kiskot ja vaunut pitäisi näkyä ? Miksei riitä, että opasteet näkyvät ?

Metroasemien sisäänkäynneiltä on loppupeleissä (varsinkin Rautatientorilla) pitkät matkat itse laitureille, kuten on jo todettu.
Enpä tuota Helsinkiä juuri tunne, mutta kuvittelen, että maan alla kulkevan pikaratikan laitureille on helpompi järjestää lyhyemmät kulkureitit kuin varsinaiseen metroon.

Toki toki. Ilves-hotellista on varmaan komeat näkymät ja kävely on terveellistä. Mutta kyllä hekin käyttävät kokemuksieni mukaan julkista liikennettä, siinä missä me paikallisetkin. Raitiotie on mielestäni selkeä ja johdonmukainen kulkupeli, joka oikein toteutettuna on kätevämpi ja yhtä nopea kuin metro maan pinnalla, palvellen kaikkia.
Sitä vartenhan opasteet on keksitty, että raitiotie voi palvella kaikkia myös maanpinnan alla.

Raideliikenne on mukavampi tapa matkustaa kaupungissa. Ei tarvitse raahata ostoksia kävellen koko matkaa. Ilves-hotellin edutalla olevalta ratikkapysäkiltä voi hujahtaa vaikkapa Pyynikintorille taidemuseoon, tai vaikkapa päiväksi Särkänniemeen.
Samoin Ilves-hotellin alla sijaitsevalta pysäkiltä voi mennä taidemuseoon tai Särkänniemeen. Toisekseen Ilves-hotellin vieressä olevalle ratikkapysäkille pitäisi mennä ensin kadun yli, jos haluaa taidemuseoon.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Ensinnäkin, mihin ratikoiden odotuslaiturit mahtuvat keskellä Hämeenkatua ? Siihen mahtuu nipin napin neljä bussia rinnakkain. Keskelle Hämeenkatua tehtäisiin siis kolmas jalkakäytävä ??
Ei sinne mitään jalkakäytävää tehtäisi, vaan keskilaituri keskelle katua. Keskustorin tapauksessa uskoisin että Helsingistä tutut sivulaituritkin mahtuvat. Keskustorin ja Koskipuiston pysäkkien kohdalla Hämeenkatu on leveimmillään. Olen tarkastellut ja arvioinut että näille kahdelle kohdalle saa rakennettua ratikalle pysäkit.

Toiseksi aikaa tasaavat bussit voisivat odotella siellä keskikaistalla ja päästää ratikat oikealta ohi.
Ei kätevä tapaus mielestäni. Keskustorilla sivulaitureilla aikaa tasaavat bussit kadun keskellä tukkisivat toisiaan pahemmassa tapauksessa.

Kunnallistekniikan voisi siirtää jalkakäytävien alle, mikäli ne eivät siellä jo ole.
Aamulehdessä aikoja sitten olleessa uutisjutussa, jossa käsiteltiin Hämeenkadulla kulkevaa ratikkaa sanottiin, että kunnallistekniikka on bussikaistojen alla. Samassa uutisjutussa todettiin että kunnallistekniikan siirtäminen on työlästä ja kallista. Käytännössä tuossa siirtoehdotuksessasi jouduttaisiin kaivamaan Hämpin jalkakäytävät ja bussikaistat auki.

Kuka ne ostokset tuo sinulle sinne pysäkille ? Jos kerran käyt ostoksilla Koskarissa, sinun on käveltävä sinne ja takaisin pysäkille. Eikö se nyt ole sama matka, jos tulet hissillä ratikkaseisakkeelta suoraan sisälle Koskariin, teet ostoksesi ja kävelet pysäkille ?
Riippuu vähän missä päin se pysäkki sitä Koskikeskusta sijaitsee. Ja totta kai itse ne ostokset aina tuodaan pysäkille, ellei Koskarin maanalaisella pysäkillä ole automaattista ostosten kuljetushihnaa. Entäs kun Koskari on kiinni? Onko asemakin silloin kiinni?

Mutta niinhän Koskarin alla oleva ratikkaseisakekin tekee. Vai miksi ei ?
Koskarin alla sijaitseva pysäkki palvelee suoranaisesti ostoskeskusta. Toki hyvä asia Koskarille, mutta niille joilla on asiaa lähialueelle, joutuvat taivaltamaan ekstraa. Katupysäkki palvelee koko aluetta näkyvällä paikalla, josta on kätevät kulkumahdollisuudet kaikkiin paikkoihin.

Miten syvä Tammerkoski mielestäsi on ? Tammerkosken altahan se rantaväylän tunnelikin tulee kulkemaan.
25-30 metriä syvällä tunneli luultavasti joutuisi menemään. Mutta tämä on vain oma arvioni. En muista miten syvällä pikaratikkatunneli, tai rantatunneli kulkisivat, vaikka molemmat on mainittu lehdissä ja netissä.

Ensinnäkin hissejä saisi olla kaksi tai kolme. Muutenhan hissit pelaavat aina noin. Oletko koskaan käynyt katsomassa Rautatieaseman ruuhkia junien tulo- ja lähtöaikoina ? Eiköhän se sama väkimäärä kulje joka tapauksessa? Jos Koskariiin Tulee ruuhkaa, niin jostain muualtahan se porukka on pois silloin.
Olen minä siellä monestikkin käynyt ruuhka-aikaan ja vaikka asemalla kuinka suuri väkimäärä on niin pakkohan sen on kulkea. Kohtapuoliin saadaan toivottavasti apua uuden matkakeskustunnelin tullessa käyttöön, jolloin saadaan uudet porras ja hissiyhteydet laitureille. Oletkos itse käynyt Rautatientorin metroasemalla ruuhka-aikaan? Vaikka ylös vie kolme liukuporrasta saa alapäässä jonottaa niille. Ja siltäkin asemalta vie sellaiset kaksi, tai kolme hissiä maan pinnalle (vai jäävätkös hissit asematunnelin tasoon, jos joku tietää?).

Siis miltä pysäkiltä mille kadulle ? Katuja saa ylittää vain suojatien kohdalta. Onko Koskarin sisällä joku pysäkki, josta kävelet kadulle ?
Siis tarkoitin tuossa esimerkissäni vaikkapa Keskustorin tai Koskipuiston pysäkkiä. Maan alta saa kavuta hissillä tai rullaportaiden kera oman aikansa maan pinnalle, mutta esim. Keskustorin pysäkiltä ei tarvitse muuta kuin kävellä suojatien ylitse niin ollaan kadulla. Sinun suunnitelmassasihan on pysäkki Koskarin sisällä josta kävellään kadulle.

Oletko koskaan kellottanut, miten kauan aikaa menee hissillä kerrostalon 6. kerrokseen. Pikaratikan ei tarvitsisi kulkea yhtään sen syvemmällä.
Kuusi kerrosta maan alla on aikasen syvällä jos minulta kysytään. Ja varsinkin jos asemalta tullaan hisseillä pois, syntyy armottomat ruuhkat hissien oville ja rullaportaissa taas aikaa kuluu, vaikka kävelisi samaan aikaan niitä ylös. Tämän olen käytännössä havainnut Helsingin metrossa.

Pitää paikkansa. Vilkasliikenteisillä liikennepaikoilla se metro/pikaratikka vasta pääseekin oikeuksiinsa. Sellaisia ovat Hatanpään sairaala, Keskussairaala, Koskikeskus ja tietysti Keskustori. En tarkoittanut alunperinkään, että se sopisi kaikkialle, mutta kyllä nuo vaihtopysäkit on helppo järjestää sen verran lähekkäin, ettei mitään satojen metrien kävelymatkoja tarvita. Toisin sanoen. Pikaratikkapysäkit olisivat lähellä suuria ihmismääriä.
Ratikkapysäkit ovat ihmisiä lähellä, varsinkin kun ovat maan pinnalla. Jos maan päälläkkin saadaan järjestettyä nopea ja parhaimmillaan muusta liikenteestä erotettu rataosuus, niin miksi rakentaa samainen yhteys kallisseen tunneliin, jonka pysäkeille täytyy taivaltaa pidempi matka?

Miksi kiskot ja vaunut pitäisi näkyä ? Miksei riitä, että opasteet näkyvät ?
Näkyvä kulkupeli on käytetty kulkupeli. Näkyvällä paikalla oleva pysäkki on halvempi ja turvallisemman tuntuinen kuin maanalainen.

Enpä tuota Helsinkiä juuri tunne, mutta kuvittelen, että maan alla kulkevan pikaratikan laitureille on helpompi järjestää lyhyemmät kulkureitit kuin varsinaiseen metroon.
Ratikan paremman kaarresäteen ansiosta? Tarkoitatko suoraan kadun alla kulkevaa tunnelia?

Samoin Ilves-hotellin alla sijaitsevalta pysäkiltä voi mennä taidemuseoon tai Särkänniemeen. Toisekseen Ilves-hotellin vieressä olevalle ratikkapysäkille pitäisi mennä ensin kadun yli, jos haluaa taidemuseoon.
Tai pitäisi kavuta Ilveksen alaiselle pysäkille, rullaportailla tai hissillä ja sama rumba toisin päin Pyynikintorilla. Loppu peleissä pääsee samaan aikaluokkaan maan pinnalla kulkevalla ratikalla ja turistit saavat ihailla keskustaa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Ei sinne mitään jalkakäytävää tehtäisi, vaan keskilaituri keskelle katua. Keskustorin tapauksessa uskoisin että Helsingistä tutut sivulaituritkin mahtuvat. Keskustorin ja Koskipuiston pysäkkien kohdalla Hämeenkatu on leveimmillään. Olen tarkastellut ja arvioinut että näille kahdelle kohdalle saa rakennettua ratikalle pysäkit.
Tuolla kolmannella jalkakäytävällä tarkoitin sitä keskilaituria. Sinun mielestäsi sellainen siis mahtuu Hämeenkadulle ??

Ei kätevä tapaus mielestäni. Keskustorilla sivulaitureilla aikaa tasaavat bussit kadun keskellä tukkisivat toisiaan pahemmassa tapauksessa.
Ensinnäkin ne bussit tasaavat niitä aikataulujaan yleensä Keskustorilla.
Toiseksi en kannata Hämeenkadulla kulkevaa ratikkaa lainkaan. Sen alla on kyllä tilaa.

Aamulehdessä aikoja sitten olleessa uutisjutussa, jossa käsiteltiin Hämeenkadulla kulkevaa ratikkaa sanottiin, että kunnallistekniikka on bussikaistojen alla. Samassa uutisjutussa todettiin että kunnallistekniikan siirtäminen on työlästä ja kallista. Käytännössä tuossa siirtoehdotuksessasi jouduttaisiin kaivamaan Hämpin jalkakäytävät ja bussikaistat auki.
Se pikaratikka saisi kyllä kulkea niiden kunnallistekniikoiden alapuolella, joten ne eivät häiritsisi toisiaan mitenkään. Ratikkatunneli voisi kulkea Hämpin keskilinjaa, missä ei tarvitse kaivella mitään.

Riippuu vähän missä päin se pysäkki sitä Koskikeskusta sijaitsee. Ja totta kai itse ne ostokset aina tuodaan pysäkille, ellei Koskarin maanalaisella pysäkillä ole automaattista ostosten kuljetushihnaa. Entäs kun Koskari on kiinni? Onko asemakin silloin kiinni?
Ei. Kyllä asemalle ja pois pitäisi päästä suoraan ulkoa/ulos.

Koskarin alla sijaitseva pysäkki palvelee suoranaisesti ostoskeskusta. Toki hyvä asia Koskarille, mutta niille joilla on asiaa lähialueelle, joutuvat taivaltamaan ekstraa. Katupysäkki palvelee koko aluetta näkyvällä paikalla, josta on kätevät kulkumahdollisuudet kaikkiin paikkoihin.
Eipä yhtään sen kätevämmät kuin Koskipuiston bussipysäkiltäkään. Pikaratikan seuraava pysäkki olisi linja-autoasema ja se voisi nousta maan pinnalle jossain L-autoaseman pihassa.

25-30 metriä syvällä tunneli luultavasti joutuisi menemään. Mutta tämä on vain oma arvioni. En muista miten syvällä pikaratikkatunneli, tai rantatunneli kulkisivat, vaikka molemmat on mainittu lehdissä ja netissä.
En muista minäkään, mutta käsitykseni mukaan sellainen 15-20 m riittäisivät.

Olen minä siellä monestikkin käynyt ruuhka-aikaan ja vaikka asemalla kuinka suuri väkimäärä on niin pakkohan sen on kulkea. Kohtapuoliin saadaan toivottavasti apua uuden matkakeskustunnelin tullessa käyttöön, jolloin saadaan uudet porras ja hissiyhteydet laitureille. Oletkos itse käynyt Rautatientorin metroasemalla ruuhka-aikaan? Vaikka ylös vie kolme liukuporrasta saa alapäässä jonottaa niille. Ja siltäkin asemalta vie sellaiset kaksi, tai kolme hissiä maan pinnalle (vai jäävätkös hissit asematunnelin tasoon, jos joku tietää?).
Tähän täytyy kyllä vastata, että en tunne Helsinkiä. Sen sijaan Keskussairaalan pääaulan hissien edessä on joskus ruuhkaa. Hissikapasiteetti tulisikin mitoittaa käyttäjämäärien mukaan. Myös Helsingissä.

Siis tarkoitin tuossa esimerkissäni vaikkapa Keskustorin tai Koskipuiston pysäkkiä. Maan alta saa kavuta hissillä tai rullaportaiden kera oman aikansa maan pinnalle, mutta esim. Keskustorin pysäkiltä ei tarvitse muuta kuin kävellä suojatien ylitse niin ollaan kadulla. Sinun suunnitelmassasihan on pysäkki Koskarin sisällä josta kävellään kadulle.
Niinhän hissillä kavutaan myös Ilves-hotellin kerroksiin. Myös ylimpään. Eikös hissi ole sitä varten keksittykin ?

Kuusi kerrosta maan alla on aikasen syvällä jos minulta kysytään. Ja varsinkin jos asemalta tullaan hisseillä pois, syntyy armottomat ruuhkat hissien oville ja rullaportaissa taas aikaa kuluu, vaikka kävelisi samaan aikaan niitä ylös. Tämän olen käytännössä havainnut Helsingin metrossa.
Tuosta voi päätellä vain sen, että hissikapasiteettia on liian vähän.

Ratikkapysäkit ovat ihmisiä lähellä, varsinkin kun ovat maan pinnalla.
Maanalaiset ratikkapysäkit ovat käytännössä yhtä lähellä, kuin lähin sinne vievä hissi.

Jos maan päälläkkin saadaan järjestettyä nopea ja parhaimmillaan muusta liikenteestä erotettu rataosuus, niin miksi rakentaa samainen yhteys kallisseen tunneliin, jonka pysäkeille täytyy taivaltaa pidempi matka?
Miten saat keskikaupungille nopean ja muusta liikenteestä erotetun rataosuuden ???

Minun visioimani pikaratikka kulkisi tunnelissa vain ydinkeskustan alla. Laidemmalla se voisikin nousta maan pinnalle.

Näkyvä kulkupeli on käytetty kulkupeli. Näkyvällä paikalla oleva pysäkki on halvempi ja turvallisemman tuntuinen kuin maanalainen.
Kärsitkö mahdollisesti jostain tunnelifobiasta ? Sitä paitsi ihmiset kulkevat myös junilla ja lentokoneilla, vaikka niitä ei missään näekään.

Ratikan paremman kaarresäteen ansiosta? Tarkoitatko suoraan kadun alla kulkevaa tunnelia?
Siihen vaikuttaa monikin tekijä. M.m. pienempi kaarresäde ja se, että ratikkatunneli saa olla kapeampi kuin metrotunneli.

Tai pitäisi kavuta Ilveksen alaiselle pysäkille, rullaportailla tai hissillä ja sama rumba toisin päin Pyynikintorilla. Loppu peleissä pääsee samaan aikaluokkaan maan pinnalla kulkevalla ratikalla ja turistit saavat ihailla keskustaa.
Turisteja vartenkos noita liikenneratkaisuja tehdäänkin ? Minun mielestäni työmatkalaiset pitäisi asettaa etusijalle. Toisekseen. Luuletko, että turistit astuvat mihinkään Tampereen hikiseen bussiin ?
Kolmanneksi hissimatka pikaratikkaseisakkeelta maan pinnalle ei kestä kuin n. 10 sek. Hissit saisivat olla nopeampia kuin kerrostalohissit, koska välikerroksia ei ole.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Tuolla kolmannella jalkakäytävällä tarkoitin sitä keskilaituria. Sinun mielestäsi sellainen siis mahtuu Hämeenkadulle ??
Kyllä.

Ensinnäkin ne bussit tasaavat niitä aikataulujaan yleensä Keskustorilla.
No senhän takia minä totesinkin aikaisemmin että keskikaistalla Keskustorin kohdalla aikaa tasaavat bussit voisivat olla tiellä.

Se pikaratikka saisi kyllä kulkea niiden kunnallistekniikoiden alapuolella, joten ne eivät häiritsisi toisiaan mitenkään. Ratikkatunneli voisi kulkea Hämpin keskilinjaa, missä ei tarvitse kaivella mitään.
Mitä nyt tunneli ja asemat vaan maan alle.

Eipä yhtään sen kätevämmät kuin Koskipuiston bussipysäkiltäkään. Pikaratikan seuraava pysäkki olisi linja-autoasema ja se voisi nousta maan pinnalle jossain L-autoaseman pihassa.
Missä kohtaa tarkalleen? Bussit siirtyvät aseman etupihalta lähtemään, joten sieltä ei takuulla tilaa löydy. Aseman taakse siirtyvälle Vuolteenkadullako se ratikka sitten pomppaisi pintaan?

Tähän täytyy kyllä vastata, että en tunne Helsinkiä. Sen sijaan Keskussairaalan pääaulan hissien edessä on joskus ruuhkaa. Hissikapasiteetti tulisikin mitoittaa käyttäjämäärien mukaan. Myös Helsingissä.
No eihän sitä tarvitse metroasemalla olla todetakseen, että julkisissa tiloissa olevilla hisseillä syntyy ruuhkaa niiden eteen.

Niinhän hissillä kavutaan myös Ilves-hotellin kerroksiin. Myös ylimpään. Eikös hissi ole sitä varten keksittykin ?
On. Mutta olen tässä yrittänyt jankuttaa että vaikka hissejä olisi useampia asemalla, niin niiden edessä saa odotella ekstra aikaa päästäkseen maanpinnalle. Maanalaisia asemia ei tietääkseni ole missään tehty siten että ihmiset siirtyisivät hisseillä maan pinnalle. Hissi on tietysti pakollinen tarve maan alaisella asemalla, mutta ne rakennetaan vain niille jotka sitä tarvitsevat pakosta. Maanpäällisellä ratikkapysäkillä astutaan suojatien kautta tien ylitse ja se on siinä. Halpaa ja yksinkertaista. Kun ratikka saapuu pysäkille, voivat jalankulkijoiden valot automaattisesti muuttua vihreäksi, jolloin ei jälleen tarvitse odottaa ekstraa. Sitten ratikkakuski voi "tilata" nappia painamalla vihreänsä ja lähteä pysäkiltä, matkaten ilman välipysähdyksiä seuraavalle pysäkille.

Tuosta voi päätellä vain sen, että hissikapasiteettia on liian vähän.
Tai sen että ihmiset eivät käytä hissejä (paitsi ne joille se on välttämätön), sillä vaikka hissejä olisi kymmenen ne eivät takuulla saisi tehokkaasti siirrettyä ihmisiä maan pinnalle.

Maanalaiset ratikkapysäkit ovat käytännössä yhtä lähellä, kuin lähin sinne vievä hissi.
Siitä on vielä matka maan alle edessä.

Miten saat keskikaupungille nopean ja muusta liikenteestä erotetun rataosuuden ???
Muuttamalla Hämeenkatu joukkoliikennekaduksi, jossa raitiovaunulla on liikennevaloetuudet kaikissa keskustan liikennevaloissa, joita radan varrella on.

Kärsitkö mahdollisesti jostain tunnelifobiasta ?
Ehkä lievästä araknofobiasta, mutta tunneleissa pystyn kulkemaan ilman mitään ongelmaa.

Sitä paitsi ihmiset kulkevat myös junilla ja lentokoneilla, vaikka niitä ei missään näekään.
Rautatieasemat ja lentoasemat ovat mielestäni melko näkyviä ja yleensä (rautatieaseman tapauksessa) aina näkyvällä ja keskeisellä paikalla olevia. Sekä turvallisia (varsinkin lentokentällä), että siistejä tiloja. Tai no siisteydestä jos puhutaan Helsingin asemalla viikonloppuna... :)

Siihen vaikuttaa monikin tekijä. M.m. pienempi kaarresäde ja se, että ratikkatunneli saa olla kapeampi kuin metrotunneli.
Kaarresäde on parempi kyllä, mutta tietääkö joku turvallisuuspuolta paremmin tunteva, että tarvitseeko maanalaisella ratatunnelilla olla turvallisuussyistä tietyt leveydet? Ratikan leveys olisi arvioiden 2,6 metriä ja Helsingin metrojunat ovat 3 metriä leveitä. Eipä taideta paljon leveyssuunnassa säästää siis.

Turisteja vartenkos noita liikenneratkaisuja tehdäänkin ? Minun mielestäni työmatkalaiset pitäisi asettaa etusijalle. Toisekseen. Luuletko, että turistit astuvat mihinkään Tampereen hikiseen bussiin ?
Eiköhänne liikenneratkaisut tehdä ihan paikallisille, muta muutkin voivat niitä käyttää. Itsekin pistän työmatkalaiset etusijalle ja tarjoaisin maanpäällisen nopeamman, selkeämmän ja halvemman kulkuyhteyden.

Enpä usko että he bussiin juurikaan mieluusti astuisivat, enkä ole mielestäni sellaista väittänytkään. Mutta uskon että selkeään ja hyvin palvelevaan ratikkaan he astuvat mieluiten.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Tuolla kolmannella jalkakäytävällä tarkoitin sitä keskilaituria. Sinun mielestäsi sellainen siis mahtuu Hämeenkadulle ??
Kyllä.
No ei. Et ole näköjään Hämpillä koskaan käynytkään. Tuulensuun ja Keskustorin väli käy jo nyt joskus liian kapeaksi.

Niin ja tietysti Koskipuiston ja Rautatieaseman välillä.

No senhän takia minä totesinkin aikaisemmin että keskikaistalla Keskustorin kohdalla aikaa tasaavat bussit voisivat olla tiellä.
Ei kun ne ratikat siellä tiellä olisivat.

Se pikaratikka saisi kyllä kulkea niiden kunnallistekniikoiden alapuolella, joten ne eivät häiritsisi toisiaan mitenkään. Ratikkatunneli voisi kulkea Hämpin keskilinjaa, missä ei tarvitse kaivella mitään.
Mitä nyt tunneli ja asemat vaan maan alle.
Just just. Kaivostekniikalla louhittuna. Lähellä pintaa oleva kunnallistekniikka ei haittaa.

Eipä yhtään sen kätevämmät kuin Koskipuiston bussipysäkiltäkään. Pikaratikan seuraava pysäkki olisi linja-autoasema ja se voisi nousta maan pinnalle jossain L-autoaseman pihassa.
Missä kohtaa tarkalleen? Bussit siirtyvät aseman etupihalta lähtemään, joten sieltä ei takuulla tilaa löydy. Aseman taakse siirtyvälle Vuolteenkadullako se ratikka sitten pomppaisi pintaan?
Siinä Hatanpään valtatien ja L-autoaseman välissä on se parkkipaikka. Sitä voisi hyödyntää. Samalla siihen saataisiin L-auto- ja ratikkapysäkit vierekkäin samaan tasoon.

No eihän sitä tarvitse metroasemalla olla todetakseen, että julkisissa tiloissa olevilla hisseillä syntyy ruuhkaa niiden eteen.
Aivan. Siksi hissejä pitää olla lukumääräiseti monta. Sen lisäksi niiden pitää olla tilavia "sairaalahissejä". Keskussairaalan pääaulassa niitä on muistaakseni 6 kpl.

Kun ratikka saapuu pysäkille, voivat jalankulkijoiden valot automaattisesti muuttua vihreäksi, jolloin ei jälleen tarvitse odottaa ekstraa. Sitten ratikkakuski voi "tilata" nappia painamalla vihreänsä ja lähteä pysäkiltä, matkaten ilman välipysähdyksiä seuraavalle pysäkille.
Eipä tarvita maanalaisella asemalla mitään "tilausvihreitä", eikä matkustajan tarvitse odotella jalankulkuvihreitä päästäkseen kadun yli. Matkustajat kyytiin ja menoksi. Se on siinä.

Tai sen että ihmiset eivät käytä hissejä (paitsi ne joille se on välttämätön), sillä vaikka hissejä olisi kymmenen ne eivät takuulla saisi tehokkaasti siirrettyä ihmisiä maan pinnalle.
2-4 kpl. isoja 12 hengen hissejä riittää useampaan paikkaan. Kuten aikaisemmin kirjoitin, hissikapasiteetti mitoitetaan matkustajamäärien mukaan.

Maanalaiset ratikkapysäkit ovat käytännössä yhtä lähellä, kuin lähin sinne vievä hissi.
Siitä on vielä matka maan alle edessä.
Se on ihan sama kuin asuisit hotellin ylimmässä kerroksessa tai olisit sairaalan ylimmässä kerroksessa hoidettavana. Sillä matkan pituudella ei ole mitään merkitystä, ellei hissi ihan etanavauhtia liiku. Käy joskus Hervannan uimahallissa. Se on n. 20 m:n syvyydessä kalliossa. Hissit saavat olla nopeita silloin, kun välikerroksia ei ole.

Miten saat keskikaupungille nopean ja muusta liikenteestä erotetun rataosuuden ???
Muuttamalla Hämeenkatu joukkoliikennekaduksi, jossa raitiovaunulla on liikennevaloetuudet kaikissa keskustan liikennevaloissa, joita radan varrella on.
Muusta liikenteestä erotettu reitti ei tarvitse mitään liikennevaloja. Toisekseen Tampereen keskustaan suunnitellaan 30 km/h nopeusrajoitusta. Ratikka voisi käyttää tunnelissa ainakin tuplanopeutta tuohon verrattuna.

Rautatieasemat ja lentoasemat ovat mielestäni melko näkyviä ja yleensä (rautatieaseman tapauksessa) aina näkyvällä ja keskeisellä paikalla olevia. Sekä turvallisia (varsinkin lentokentällä), että siistejä tiloja. Tai no siisteydestä jos puhutaan Helsingin asemalla viikonloppuna... :)
Tottakai junia näkee rautatieasemilla ja lentokoneita lentokentillä, mutta niitä pitää lähteä joko erikseen katselemaan tai olla matkalippu varattuna matkaa varten.

Kaarresäde on parempi kyllä, mutta tietääkö joku turvallisuuspuolta paremmin tunteva, että tarvitseeko maanalaisella ratatunnelilla olla turvallisuussyistä tietyt leveydet? Ratikan leveys olisi arvioiden 2,6 metriä ja Helsingin metrojunat ovat 3 metriä leveitä. Eipä taideta paljon leveyssuunnassa säästää siis.
Jos ratikan leveys on 2,5 m, niin 6m:n tunneli riittää. Kiskoilla liikkuvat kulkuneuvot voivat kohdata toisensa huomattavasti lähempää kuin bussit, ilman törmäysvaaraa.

Eiköhänne liikenneratkaisut tehdä ihan paikallisille, muta muutkin voivat niitä käyttää. Itsekin pistän työmatkalaiset etusijalle ja tarjoaisin maanpäällisen nopeamman, selkeämmän ja halvemman kulkuyhteyden.
Maanalainen on tasan yhtä selkeä. Sinne lähimmälle seisakkeelle osaa työmatkalainen kyllä mennä, kunhan on ensimmäisen kerran löytänyt sen.

Olen joskus matkustanut Budapestin metrolla eikä sen selkeämpää liikkumismuotoa voi kaupungissa olla.

Enpä usko että he bussiin juurikaan mieluusti astuisivat, enkä ole mielestäni sellaista väittänytkään. Mutta uskon että selkeään ja hyvin palvelevaan ratikkaan he astuvat mieluiten.
Näin on ja se selkeä ja hyvin palveleva ratikka kulkee nimenomaan maan alla.
Viittaan tuohon Budapestin metroon. Tuli sillä yhdellä linjalla ajeltua useammankin kerran sen jälkeen, kun eräs siellä asuva suomalainen opasti sen minulle ensimmäisen kerran. Se kulki m.m. Tonavan ali.

Muuten, sillä "villamyssyllä" en mennyt kertaakaan. Villamos=raitiovaunu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös