Tuo Liikkenne- ja viestintäministeriön asetus 1012/2001 on kumottu lailla (Huomautus: kumoutunut, ks. L 729/2018) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L2P5
Tampereen pikaratikkahanke
- Viestiketjun aloittaja JTW
- Aloituspäivämäärä
Tuo Liikkenne- ja viestintäministeriön asetus 1012/2001 on kumottu lailla (Huomautus: kumoutunut, ks. L 729/2018) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L2P5
Tampereen ratikasta on muuten julkaistu suunniteluohje , löytyy osoitteesta
https://www.ratikansuunnitteluohje.fi/
mm. ohjeet tasaarvoisiin risteyksiin
https://www.ratikansuunnitteluohje.fi/
mm. ohjeet tasaarvoisiin risteyksiin
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Tampereella on nyt sitten kolme klassikkoa kasassa, kun kuorma-auto repi ajolangat alas Prisman kulmalla: https://yle.fi/uutiset/3-11777898
(Tarkoitan kolmella klassikolla ratikan eteen kääntyvää autoa, liian lähelle kiskoja parkkeerannutta autoa ja sitten tätä ajolankojen alas repimistä. Ne on kaikki nyt koettu. Onneksi uutisointi on runsasta, jos se herättelisi tamperelaisia tienkäyttäjiä.)
(Tarkoitan kolmella klassikolla ratikan eteen kääntyvää autoa, liian lähelle kiskoja parkkeerannutta autoa ja sitten tätä ajolankojen alas repimistä. Ne on kaikki nyt koettu. Onneksi uutisointi on runsasta, jos se herättelisi tamperelaisia tienkäyttäjiä.)
Tämä tulkinta Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskevasta yleissopimuksesta on hiukan suppea. Sopimuksessa lukee:
Eli tasoristeyksessä tulee käyttää vilkkuvia valoja. Tasoristeykseksi sopimuksessa katsotaan tien risteäminen (rautatien lisäksi) sellaisen raitiotien kanssa, jolla on "own track formation". Jo tämä sulkee vaatimuksista pois kaikki sellaiset kohteet, joissa raitiotie on sekaliikenteessä. Lisäksi varsinaisen tieliikennettä kokevan Wienin sopimuksen mukaan tasoristeyksessä muiden tienkäyttäjien tulee antaa raideliikenteelle esteetön kulku. Kääntäen mikään sellainen kohde ei voine olla tasoristeys, jossa esteetöntä kulkua ei automaattisesti anneta.
Lisäksi:
Eli tasoristeyksissäkin saa käyttää normaalia kolmiväristä opastetta (punainen, keltainen, vihreä) tai vastaavaa opastetta ilman vihreää opastikuvaa, jos risteykseen liittyvällä kadulla käytetään tasoristeyksen lähellä tavallisia liikennevaloja. Läheisyyttä ei tarkemmin määritellä.
Esimerkiksi Saksassa tilanne on sikäli selkeä, että myös raitiotien tasoristeykset merkitään tasoristeyksen merkeillä. Saksan lainsäädännössä on myös tarkemmin määritelty, milloin raitiotie täyttää omalla uralla kulkemisen vaatimuksen, jolloin kyse on tasoristeyksestä. Ja näissä tasoristeyksissäkin käytetään normaaleja liikennevaloja, jos samalla kadulla niitä muutenkin käytetään. Suomenkin tieliikennelaissa on kesän 2020 uudistuksesta alkaen ollut mahdollisuus merkitä tien ja "erillisen raitiotien" risteäminen tasoristeykseksi. Kääntäen näin merkitty ristäminen on tasoristeys. Toistaiseksi tätä mahdollisuutta ei tietääkseni ole käytetty missään. Erillistä raitiotietä ei ole laissa määritelty.
Arveluni on, että aikoinaan joku luki ministeriössä sopimuksen vähän sinne päin, eikä kenellekään tullut mieleen kyseenalaistaa tulkintaa. Varsinkin, kun ennen Internetiä sopimuksia oli työlästä saada käsiinsä tarkastettaviksi.
Tampereen ratikan turvallisuus
https://www.tampere.fi/liikenne-ja-...unnittelu/raitiotie/liikenneturvallisuus.html
https://www.tampere.fi/liikenne-ja-...unnittelu/raitiotie/liikenneturvallisuus.html
Ymmärsinkö oikein, että Tampereen ratikka pysähtyy jokaisella pysäkillä automaattisesti? Tässä ratikassa ei siis painella STOP-nappeja? Helsingissä tietääkseni toimitaan niin, että jos pysäkillä ei ole ketään, eikä kukaan ole painanut STOP-nappia, ratikka painaa pysähtymättä pysäkin ohi. Jos Tampereella pysähdellään turhaan, ilman että kukaan hyppää pois tai tulee sisään, kasvaa matka-aika.
Tuo käytäntö lienee melko yleinen maailmalla. Itse pidän kyllä Helsingin systeemiä parempana etenkin hiljaisina aikoina.
Saavat ainakin aikataulut toimimaan ja pitämään, jos ovat määritelleet jokaiselle pysäkille aikataulunmukaisen lähtöajan kuten junaliikenteessä. Hiljaisena aikana sitten pysähdellään tarpeettomasti.
Tampereella ratikka pysähtyy jokaisella pysäkillä eikä siis stop-nappeja ole. Ei ole myöskään Helsingin metrossa.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Näin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni Tampereen ratikan, tai ratikoita. Veikeä fiilis katsella Hämeenkadulla niiden kulkua. Ovat todella hiljaisia. Ja hienon värisiä. Vieläkin haluaisin, että keulakin olisi punainen, se on varsinkin kaukaa katsoen aika synkän näköinen ilmestys kun vain musta keula pilkottaa.
Pari huomiota:
1. Hämeenkadulla härvää aivan tolkuton määrä busseja. Tuntuu, että niitä oli enemmän kuin milloinkaan ennen. Tietysti osa jää pois elokuussa, mutta silti mietityttää, miten ratikka niiden seassa pärjää. Esimerkiksi kääntyminen Keskustorin bussiasemalle vilkkaan suojatien yli – jos bussi jää siihen jumittamaan, niin ratikka odottelee sitten perässä.
2. Stokkan pysäkki suunnassa itään. Miten ratikka ikinä pääsee siihen pysäkille, kun tiellä on jatkuvasti ainakin pari bussia? Siinä on piiitkät punaiset valot, joissa ne bussit seisovat blokaten samalla pysäkin.
3. Vaunujen järjestysnumerot on piilotettu liian hyvin. Minulle sillä on käytännön merkitystä lähinnä niin, että valokuvasta on vaikeaa tai mahdotonta nähdä, mitä vaunua on kulloinkin kuvannut. Mutta on sillä numerolla laajempaakin merkitystä. Mikä vaunu on se, joka hipaisi huomaamattaan jalankulkijaa kadunkulmassa, tai mikä vaunu on se, jonka nurkka osui hassusti ryhmittyneeseen autoon? Ei Helsingissä turhaan ole määrätty, että raitiovaunun järjestysnumeron tulee näkyä molemmille sivuille, eteen ja taakse. (Helsingin Articeihin lisättiin päätyihinkin järjestysnumerot, tosin en ole ihan varma, miten tuosta numeron näkymisestä on säädetty nyt, kun kaupungin omaa raitiovaunusääntöä ei enää ole.) Tampereella numero on vain sivussa ja siinäkin todella huomaamattomasti.
Pari huomiota:
1. Hämeenkadulla härvää aivan tolkuton määrä busseja. Tuntuu, että niitä oli enemmän kuin milloinkaan ennen. Tietysti osa jää pois elokuussa, mutta silti mietityttää, miten ratikka niiden seassa pärjää. Esimerkiksi kääntyminen Keskustorin bussiasemalle vilkkaan suojatien yli – jos bussi jää siihen jumittamaan, niin ratikka odottelee sitten perässä.
2. Stokkan pysäkki suunnassa itään. Miten ratikka ikinä pääsee siihen pysäkille, kun tiellä on jatkuvasti ainakin pari bussia? Siinä on piiitkät punaiset valot, joissa ne bussit seisovat blokaten samalla pysäkin.
3. Vaunujen järjestysnumerot on piilotettu liian hyvin. Minulle sillä on käytännön merkitystä lähinnä niin, että valokuvasta on vaikeaa tai mahdotonta nähdä, mitä vaunua on kulloinkin kuvannut. Mutta on sillä numerolla laajempaakin merkitystä. Mikä vaunu on se, joka hipaisi huomaamattaan jalankulkijaa kadunkulmassa, tai mikä vaunu on se, jonka nurkka osui hassusti ryhmittyneeseen autoon? Ei Helsingissä turhaan ole määrätty, että raitiovaunun järjestysnumeron tulee näkyä molemmille sivuille, eteen ja taakse. (Helsingin Articeihin lisättiin päätyihinkin järjestysnumerot, tosin en ole ihan varma, miten tuosta numeron näkymisestä on säädetty nyt, kun kaupungin omaa raitiovaunusääntöä ei enää ole.) Tampereella numero on vain sivussa ja siinäkin todella huomaamattomasti.
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,485
Se on Hämeenkatu. Bussien määrä Hämeenkadulla suorastaan romahtaa elokuussa, kun varsinainen ratikkaliikenne alkaa. 1.4. alkavan koeliikenteen aikana bussit säilyvät, ja silloin on mielenkiintoista seurata, minkä verran bussien meno siellä sitten ratikkaa hidastaa.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,166
Niinhän se on. Mietin että miksi huomautat, kun se lukee viestissänikin noin.
Mutta näemmä olen skarpannut vain ekassa virkkeessä ja sitten olen kirjoittanut ykköskohtaan stadilaisesti Hämeentie kuitenkin. Käynpä nyt korjaamassa sen oikeaksi!Toivottavasti romahtaa. Kolmoset sieltä ainakin lähtevät, mutta niitä linjoja näytti olevan vaikka millä numerolla ja määränpäällä. En ole perehtynyt bussilinjaston muutoksiin, mutta olisiko sinulla mitään lukuja (mallia kuinka monta autoa per tunti per suunta) nykytilanteesta ja syksystä?
Pitää muistaa, että Tampereella ratikan rooli joukkoliikennejärjestelmässä on lähempänä Helsingin ja Espoon metroa, kuin Helsingin nykyisiä kaupunkiratikoita. Ratikka on Tampereella "selkäranka", joka kokoaa yhteen usean aiemman bussilinjan matkustajia niillä alueilla, joilla se kulkee. Pysäkkejä ei myöskään ole niin tiheässä kuin Helsingissä.
Matka-aika on tästä johtuen hiljaisina aikoina mahdollisesti aavistuksen hitaampi kuin ilman pysähtelyä joka pysäkillä, mutta vastaavasti tasainen ja ennalta-arvattava myös ruuhka-aikoina. Matka-aikojen vaihteluväli pysyy siis pienenä. Täsmällisyys ja vuorovälien säännöllisyys on se, mitä tällaisella liikennöintitavalla tavoitellaan.
- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Jos ei ole niin tulevat jälkiasenuksena myöhemmin. Eivät ne kovin monta kuukautta katsele järjetöntä pysäyttämistä. Kannattaisi asentaa nyt jo tehtaalla vielä tilauksessa oleviin vaunuihin. Jokerikin tulee ilalla ajelemaan suurella todennäköisyydellä esim Pitäjänmäen ja Otaniemen välillä 3-5 matkustajalla. Joten Tampereesta puhumattakaan.
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 5,485
Kiitos kun korjasit sen oikeaksi.Niinhän se on. Mietin että miksi huomautat, kun se lukee viestissänikin noin.
Tampereella on sekä Hämeenkatu että Hämeenpuisto, mutta ei Hämeentietä. Joillakin paikkakunnilla voi olla sekä Hämeenkatu että Hämeentie. Foorumia lukevista osa ei välttämättä tiedä, millä paikkakunnilla on vain jompikumpi - ja kumpi niistä, tai millä paikkakunnilla ihan oikeasti on molemmat. Turussa ainakin on sekä Hämeenkatu että Hämeentie. Tampereella, josta tässä tietenkin nyt puhutaan, Hämeenkatu on pääkatu ja sikäli sen nimen kirjoittaminen oikein on tietenkin tärkeydessään omaa luokkaansa. Muutoinhan tällaisista viisastelun voisi jättää jonnekin muualle.