Tampereen pikaratikkahanke

nuo numerot eivät ole muuttumassa mihinkään, itse olen nähnyt oikein hyvin ne.
Jotenkin tuntuu, että et voi tai halua sanoa mitään kriittistä Tampereen ratikkahankkeesta. Onhan nuo numerot aivan käsittämättömän pienet. Jopa Helsinki hoitaa ajoneuvojen tunnukset selkeämmin kuin Tampereen Raitiotie.

Nyssen alaisessa bussiliikenteessä voitaisiin tehdä kokeilu, jossa numerot teipatattaisiin yhtä pienellä perään, kylkiin ja sisätiloihin. Ja kokeilua voitaisiin jatkaa niin kauan, kunnes muutat mielesi. Mutta kuitenkin numerot on tällä hetkellä teipattu ainakin neljä kertaa korkeammilla numeroilla.

Tuleekohan näihin rotiskoihin myös Nyssen logo yhtä pienellä kuin järjestysnumero?
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuu, että et voi tai halua sanoa mitään kriittistä Tampereen ratikkahankkeesta. Onhan nuo numerot aivan käsittämättömän pienet. Jopa Helsinki hoitaa ajoneuvojen tunnukset selkeämmin kuin Tampereen Raitiotie.

Nyssen alaisessa bussiliikenteessä voitaisiin tehdä kokeilu, jossa numerot teipatattaisiin yhtä pienellä perään, kylkiin ja sisätiloihin. Ja kokeilua voitaisiin jatkaa niin kauan, kunnes muutat mielesi. Mutta kuitenkin numerot on tällä hetkellä teipattu ainakin neljä kertaa korkeammilla numeroilla.

Tuleekohan näihin rotiskoihin myös Nyssen logo yhtä pienellä kuin järjestysnumero?

Ja nuo numerot on tarkoitettu pääasiassa kuljettajien käyttöön.

ja näissä vaunuissa on jo Nyssen logo.

ja testimatkustajien kuvia: https://twitter.com/O_Joonas/status/1362412828397875200/photo/1
 
Viimeksi muokattu:
Ja nuo numerot on tarkoitettu vain kuljettajien käyttöön.

Missä vaunuissa on sitten muiden käyttöön tarkoitetut numerot ulkopuolella? Ratikoissa kun ei ole rekisterikilpeä, toimii vaunun numero sitä vastaavana tunnisteena ulkopuolisille.
 
Missä vaunuissa on sitten muiden käyttöön tarkoitetut numerot ulkopuolella? Ratikoissa kun ei ole rekisterikilpeä, toimii vaunun numero sitä vastaavana tunnisteena ulkopuolisille.

Ehkäpä Tampereella on omaksuttu ajatusmalli, että koska ratikalla on aina ja kaikkialla etuajo-oikeus, ei ole mitään merkitystä mikä ratikkayksilö on kolarin toinen osapuoli, koskapa muut ovat kuitenkin syypäitä.
 
Ehkäpä Tampereella on omaksuttu ajatusmalli, että koska ratikalla on aina ja kaikkialla etuajo-oikeus, ei ole mitään merkitystä mikä ratikkayksilö on kolarin toinen osapuoli, koskapa muut ovat kuitenkin syypäitä.

Niin ehkä. Onko Tampereelle yhtään sellaista risteystä jossa spåra tulee kärkikolmion takaa? Tällöin on nimittäin spåralla väistämisvelvollisuus. Esimerkkinä käy Viipurinkadun ja Sturenkadun risteys, jossa on kolmio ja liikennevalojen ollessa vilkulla pohjoisesta tuleva linjan 3 vaunu väistää Sturenkadun kadun liikennettä. Tosin on siinäkin risteyksessä ainakin yhtä Saksanseisojaa (lue. Vario) kunnolla romutettu.
 
Ehkäpä Tampereella on omaksuttu ajatusmalli, että koska ratikalla on aina ja kaikkialla etuajo-oikeus, ei ole mitään merkitystä mikä ratikkayksilö on kolarin toinen osapuoli, koskapa muut ovat kuitenkin syypäitä.

Etuajo-oikeus ei tarkoita, etteikö kuljettaja voisi rikkoa liikennesääntöjä tai toimia muuten tavalla, josta asiakas esimerkiksi haluaisi antaa palautetta (missä vaunun numerosta on kyllä hyötyä).
 
Etuajo-oikeus ei tarkoita, etteikö kuljettaja voisi rikkoa liikennesääntöjä tai toimia muuten tavalla, josta asiakas esimerkiksi haluaisi antaa palautetta (missä vaunun numerosta on kyllä hyötyä).

Täsmälleen näin.

Moottoriajoneuvojen ja kevyen liikenteen kohtaamisesta syntyneet vahingot korvataan tai ainakin voidaan korvata (jos kevyellä osapuolella ei ole mitään vakuutusta) moottoriajoneuvon liikennevakutuuksesta, vaikka kevyt osapuoli olisi syypää vahingon syntymiseen. Miten on asia ratikoiden kanssa, onko niissäkin pakollinen liikennevakuutus? Vai onko ajateltu niitä hallinnoivien julkistahojen olevan riittävän vakavaraisia maksamaan vahingot ilman vakuutusturvaa?
 
Ehkäpä Tampereella on omaksuttu ajatusmalli, että koska ratikalla on aina ja kaikkialla etuajo-oikeus, ei ole mitään merkitystä mikä ratikkayksilö on kolarin toinen osapuoli, koskapa muut ovat kuitenkin syypäitä.

Onko näin? Eikö Tampereella ole yhtään valotonta suojatietä raitiovaunureitillä?

Eipä tietysti Helsingissäkään raitiovaunukuskit suojatiesäännöistä paljon piittaa. Pahempia kuin autoilijat.
 
Sepänkadun sillan uusiminen on käynnistymässä

"Sepänkadun nykyinen silta korvataan uudella, entistä leveämmällä sillalla, joka mitoitetaan sekaliikenteelle (raitiotieliikenne, autoliikenne, jalankulku ja pyöräily). Sepänkadun silta levenee enimmillään yli 40-metriseksi, kun sillan nykyinen leveys on reilut 15 metriä. Työt kestävät tämän vuoden toukokuulta loppukesään 2022 asti."

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/3880579
 
Onpas kaunis havainnekuva tuossa Tamperelaisen uutisessa. Olisiko jopa kauneinta maisemaa koko ratikkareitin varrella.
 
Hämeenkadulta poistuu suojateitä

"Hämeenkadun ylittävä suojatie Koskikadun kohdalla poistuu käytöstä – tilalle tulee raitiotien ylityspaikka, näin sen säännöt eroavat suojatiestä"

https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/3881460

---------- Viestit yhdistetty klo 12:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:32 ----------

Onpas kaunis havainnekuva tuossa Tamperelaisen uutisessa. Olisiko jopa kauneinta maisemaa koko ratikkareitin varrella.

Kaupungin havainnekuvia https://www.tampere.fi/liikenne-ja-kadut/liikenne-ja-katusuunnittelu/raitiotie/kuvapankki.html.


Sepänkatu toiseen suuntaan ja samalla Särkänniemen pysäkki

https://www.tampere.fi/tiedostot/r/szuPLJESh/raitiovaunu_sepankadulla.jpg
 
Tämä tulkinta Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskevasta yleissopimuksesta on hiukan suppea. Sopimuksessa lukee:


Eli tasoristeyksessä tulee käyttää vilkkuvia valoja. Tasoristeykseksi sopimuksessa katsotaan tien risteäminen (rautatien lisäksi) sellaisen raitiotien kanssa, jolla on "own track formation". Jo tämä sulkee vaatimuksista pois kaikki sellaiset kohteet, joissa raitiotie on sekaliikenteessä. Lisäksi varsinaisen tieliikennettä kokevan Wienin sopimuksen mukaan tasoristeyksessä muiden tienkäyttäjien tulee antaa raideliikenteelle esteetön kulku. Kääntäen mikään sellainen kohde ei voine olla tasoristeys, jossa esteetöntä kulkua ei automaattisesti anneta.

Lisäksi:



Eli tasoristeyksissäkin saa käyttää normaalia kolmiväristä opastetta (punainen, keltainen, vihreä) tai vastaavaa opastetta ilman vihreää opastikuvaa, jos risteykseen liittyvällä kadulla käytetään tasoristeyksen lähellä tavallisia liikennevaloja. Läheisyyttä ei tarkemmin määritellä.

Esimerkiksi Saksassa tilanne on sikäli selkeä, että myös raitiotien tasoristeykset merkitään tasoristeyksen merkeillä. Saksan lainsäädännössä on myös tarkemmin määritelty, milloin raitiotie täyttää omalla uralla kulkemisen vaatimuksen, jolloin kyse on tasoristeyksestä. Ja näissä tasoristeyksissäkin käytetään normaaleja liikennevaloja, jos samalla kadulla niitä muutenkin käytetään. Suomenkin tieliikennelaissa on kesän 2020 uudistuksesta alkaen ollut mahdollisuus merkitä tien ja "erillisen raitiotien" risteäminen tasoristeykseksi. Kääntäen näin merkitty ristäminen on tasoristeys. Toistaiseksi tätä mahdollisuutta ei tietääkseni ole käytetty missään. Erillistä raitiotietä ei ole laissa määritelty.

Arveluni on, että aikoinaan joku luki ministeriössä sopimuksen vähän sinne päin, eikä kenellekään tullut mieleen kyseenalaistaa tulkintaa. Varsinkin, kun ennen Internetiä sopimuksia oli työlästä saada käsiinsä tarkastettaviksi.

Jotta asia ei olisi liian sekavaa pyysin Liikenne- ja Viestintäministeriöstä näkemyksen asiasta ja tänään sain asiaan vastauksen. Mutta kaikenkaikkiaan näkemys vastaa hyvin pitkälti sitä, mitä Late tuossa aiemmin kertoi.

LVM sanoi:
Hyvä xxx,
Kiitos yhteydenotostanne, joka koski raitiovaunuvaloja.
Valtioneuvoston asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (379/2020) säädetään muun muassa
raitiovaunuvalojen toiminnasta. Tällä hetkellä on olemassa kahdella eri tavalla toimivia
raitiovaunuvaloja.
Tapa 1:
Asetuksen 18 §:n mukaan tieliikenteen ohjaamiseen rautatien tasoristeyksessä on käytettävä
liikennevalo-opastinta, jossa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa
ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa valkoista valoa varten. Säännöstä sovelletaan myös
raitiotien tasoristeyksessä.
Kyseinen pykälä viittaa niin sanottuun ”tasoristeysvaloon”, jota käytetään aina rautateiden
tasoristeyksissä. Myös sellaiset risteykset, joissa kulkee rautatien sijasta raitiotie, voidaan tarvittaessa
luokitella tasoristeyksiksi. Näin ollen myös raitiotien tasoristeyksessä voidaan käyttää kyseisen pykälän
mukaista valo-opastinta. Asetuksen 18 §:n mukainen raitiovaunuvalo näyttää siis vilkkuvaa punaista
valoa raitiovaunun ohittaessa risteyksen.

Tapa 2:
Asetuksen 19 §:n mukaan liikenteen ohjaamiseen lauttapaikalla, nostosillalla, kääntösillalla ja
paloaseman kohdalla saa käyttää liikennevalo-opastinta, jossa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää
valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa ja kiinteää keltaista
valoa varten.
Saman pykälän 3 momentissa kuitenkin säädetään, että kyseenomaista liikennevalo-opastinta voidaan
käyttää myös raitiovaunuliikennettä ja linja-autoliikennettä risteävän liikenteen ohjaamiseen. Valo-
opasteet on annettava tällöin seuraavassa järjestyksessä: vilkkuva keltainen, kiinteä keltainen, kiinteä
punainen, vilkkuva keltainen. Kun tarvetta ohjaukseen ei ole, opastimet pidetään sammutettuina.
Toisin sanoen käytettäessä 19 §:n mukaista valo-opastetta raitiovaunuvalona, punainen valo pysyy
poikkeuksellisesti kiinteänä. Asetuksen 19 §:n mukainen raitiovaunuvalo näyttää siis kiinteää punaista
valoa raitiovaunun ohittaessa risteyksen.
Raitiovaunuvalon toimintatapa riippuu siis siitä, katsotaanko kyseessä olevan asetuksen 18 §:n
mukainen tasoristeys vai 19 §:n mukainen risteys. Kaupunki saa itse päättä, luetaanko raitiotieristeykset
18 §:n mukaisiksi tasoristeyksiksi vai 19 §:n mukaisiksi risteyksiksi ja näin ollen määrätä, kummanlaisia
valoja käytetään.




Liikenne- ja viestintäministeriö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin www.lvm.fi

Eteläesplanadi 16 PL 31 029516001 etunimi.sukunimi@lvm.fi
Helsinki 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@lvm.fi

Ystävällisin terveisin,
XXX
Yksikön johtaja, hallitusneuvos
Tieto-osasto, turvallisuusyksikkö
Liikenne- ja viestintäministeriö
 
Takaisin
Ylös