Tampereen pikaratikkahanke

Tämä menee vähän höpöksi spekulaatioksi nyt, mutta...

Jos tunneli rakennettaisiin Hämeenkadun päästä päähän, sen ei tarvitsisi kulkea rakennusten ali. Tuulensuussa tulisi kieltämättä ikävä, hidastusta vaativa mutka, mutta kuuna kullanvalkeana en lähtisi kaivamaan kirkkopuistoon, vanhaa hautausmaata vielä kaiken lisäksi. Rautatieaseman alitus onnistuisi varmaankin suoraan nykyisen katutunnelin alapuolella.
Sitä mutkaa ei tarvita, vaan tulla P-torilta suoraa Tuulensuuhun.
Vanha hautausmaa ei ole peruskalliossa. Niinhän uittotunnelikin tehtiin Pispalan kirkon ali, joka tosin paloi tuon työn aikana.

2) Ihan villinä ajatuksena ylitys samassa tasossa kuin cut and cover -tunneli, Hämeensillan rakenteita muokaten siten että ratikka kulkisi katutason alapuolella mutta vesirajan yläpuolella. Tosin tästä voisi olla jo museovirastollakin sanomista...
Ei hyvä. Miksi Rantaväylän tunneli kannattaa louhia peruskallioon, mutta ratikkatunnelia ei ?

Käsittääkseni Hämeenkadun pinnan alla on pääosin muutaman metrin hiekkakerros ennen peruskalliota, korjatkaa joka tietää paremmin.
Ei haittaa, vaikka olisi 10 m. Jostain syvyydestä se peruskallio aina löytyy.

Mitä tulee syvään tunneliin, niin sellainen ei mielestäni ole vastaus ainakaan siihen miten saadaan keskustassa asiointi houkuttavammaksi. Jos rautatieasemalla pitää vaihtaa syvällä kulkevaan liikennevälineeseen ja nousta sitten uudestaan maan pinnalle pitkillä liukuportailla, niin se ei kyllä yleensä toimi yhtä hyvin kuin katutasossa liikennöinti. Hissit puolestaan eivät toimi pääasiallisena kulkuvälineenä joukkoliikenteen asemille siirtymisessä (vaikka Lontoossakin taitaa vielä olla muutama metroasema puhtaasti hissien varassa -- siellä sen huomaa että hissien eteen muodostuu aina käsittämättömän paha tungos).
Tuohan tarkoittaa sitä hissikapasiteettia on liian vähän. Hissit ovat joko hitaita, pieniä tai niitä on liian vähän. Mahdollisesti kaikkia noita.
Mitä tulee korkeissa rakennuksissa asioimiseen, niin hissillä niissäkin kuljetaan. Miksei hissillä voi mennä myös maan pinnasta alaspäin ? Suomessa osataan kyllä tehdä nopeita hissejä. Vrt Näsinneula. Kun hissillä on vain kaksi kerrosta, se saa olla nopeampi kuin kerrostalohissi.

Toisekseen. Helsingissä on sekä metro, että maanpinnan ratikat. Tampereella nuo voisi yhdistää. Jos pikaratikka laitetaan kulkemaan kadulla, niin sen "pika"-etuliitteen voi jättää pois.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ei hyvä. Miksi Rantaväylän tunneli kannattaa louhia peruskallioon, mutta ratikkatunnelia ei ?
Mitä lähempänä ratikkatunneli kulkee maan pintaa, sitä lyhyempi matka maan pinnalle.

Ei haittaa, vaikka olisi 10 m. Jostain syvyydestä se peruskallio aina löytyy.
Tämä mielipide tuntuu olevan lähes kaikilla metron kannattajilla. Viis palvelutasosta ja kustannuksista kunhan se vain kulkee maan alla.

Tuohan tarkoittaa sitä hissikapasiteettia on liian vähän. Hissit ovat joko hitaita, pieniä tai niitä on liian vähän. Mahdollisesti kaikkia noita.
Mitä tulee korkeissa rakennuksissa asioimiseen, niin hissillä niissäkin kuljetaan. Miksei hissillä voi mennä myös maan pinnasta alaspäin ? Suomessa osataan kyllä tehdä nopeita hissejä. Vrt Näsinneula. Kun hissillä on vain kaksi kerrosta, se saa olla nopeampi kuin kerrostalohissi.
Taloissa hisseillä kuljetaan varsin epäsäännöllisesti. Ratikan/metron tullessa asemalle, hisseihin muodostuisi ruuhkia.

Toisekseen. Helsingissä on sekä metro, että maanpinnan ratikat. Tampereella nuo voisi yhdistää. Jos pikaratikka laitetaan kulkemaan kadulla, niin sen "pika"-etuliitteen voi jättää pois.
Etkö ole lukenut mitään edellä olevaa, joka koskee maan pinnalla kulkevia ratikoita? Oikeilla etuuksilla raitiovaunu ansaitsee "pika"-etuliitteensä.

Suunnitelmissa oleva keskustan linjaus on seuraavanlainen: Hatanpään valtaväylältä Hämeensillalle (liikennevaloetuudet ehdottomasti), jolta taasen Viistokadun kohdalle jossa on pysäkki (keskellä toria ei tarvitse murehtia busseja ja vaunun pituutta, mutta Hämeenkadullakin on mahdollista kulkea ja pysähtyä). Siltä matka jatkuu Kauppakatua pitkin, joka toimii yhdistettynä raitiotie ja kävelykatuna. Sen jälkeen käännytään Hämeenpuistoon (Helsingistä tutut "Jokeri" liikennevalot tarjoavat ratikalle taatun etuajo oikeuden) kohti pohjoista (pysäkki puiston kohdalla vaikkapa puiston keskikäytävän vieressä olevien puiden ja ajotien välissä omalla viherkaistallaan). Tämän jälkeen käännös Puutarhakadulle, joka voitaisiin pyhittää ratikoille. Sitten käännös Kortelahdenkadulle, jolla mahtuu oikein hyvin autot ja ratikat kulkemaan yhteiselossa (Satakunnankadun risteyksessä liikennevaloetuisuudet). Tällä välillä ratikan ei tarvitse pysähtyä oikein toteutettuna muualla kuin pysäkeillä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuohan tarkoittaa sitä hissikapasiteettia on liian vähän. Hissit ovat joko hitaita, pieniä tai niitä on liian vähän. Mahdollisesti kaikkia noita.

Jos joukkoliikenneasemien matkustajat olisi järkevää, nopeaa ja kustannustehokasta tuoda maan pinnalle hissillä, miksi mielestäsi niin ei sitten tehdä jo maailman kaikilla metroasemilla?

Matkustajat alaspäin tulevat tipoittain, joten teoriassa ne olisi mahdollista hoitaa hissillä sujuvasti. Mutta ylöspäin matkustat tulevat suurissa, parhaimmillaan satojen henkien ryppäissä yhdellä kertaa, jolloin ruuhka täytyy saada purettua erittäin nopeasti. Vaikka arvioitaisiin, että Tampereen vilkkaimmalla keskusta-asemalla hetkittäinen purkaus olisi vain 100 henkeä, hissikapasiteetin rakentaminen jo 100 hengelle olisi melko älytöntä, ja 50 hengen jono hissin edessä tukkisi koko aseman. Ja jo minuutin odotus hissin takaisintuloon on aika kestämätöntä koetun palvelutason kannalta. Liukuportaille määrä taas ei tuota mitään vaikeuksia.

Mitä tulee korkeissa rakennuksissa asioimiseen, niin hissillä niissäkin kuljetaan.

Korkeissa rakennuksissa, edes maailman vilkkaimmissa tavarataloissa, ei asioi kerralla satoja ihmisiä minuutin välein. Lähes kaikissa vilkkaissa tavarataloissa on sitä paitsi myös liukuportaat; miksiköhän?

Jos pikaratikka laitetaan kulkemaan kadulla, niin sen "pika"-etuliitteen voi jättää pois.

Tämä on vain oma keksintösi, jota et perustele kovinkaan hyvin. Rehellisyyden nimissä on mainittava, että joskus vuonna 2003 ajattelin itsekin monilta osin samoin. Ei oppi kuitenkaan ojaan kaada. Katuraitiovaunu vaatii vain uskallusta antaa sille riittävän suuri kulkuoikeus. Ja on tälläkin foorumilla tullut jo esiin, että riittävät etuudet parantavat jopa henkilöautoilun sujuvuutta.

Kunhan uskalletaan tehdä riittävästi joukkoliikennettä suosiva ratkaisu, sen rakentaminen kadulle on palvelutasoltaan huomattavasti parempi ja kaiken lisäksi edullisempi.

Pitää huomioida tunnelilla saavutettava nopeushyöty: Jos raitiovaunu kulkisi keskustan kahden kilometrin osuuden vaikka vain 15 km/h, on saavutettu hyöty metromaiseen 40 km/h keskinopeuteen (pysähdykset huomioiden) vain 5 minuuttia niillä, jotka kulkevat kaikkien asemien ohi. Ja 15 km/h on ehdoton minimitaso. 20 km/h nopeus katuympäristössä on vielä helppo saavuttaa ja jopa 25 km/h mahdollista, kunhan raitiovaunulla on nollaviive-etuudet ja vaunu ei kulje aivan kävelykadulla.

Lisäksi 15 km/h nopeudella pysäkkejä voisi olla esimerkiksi 500 metrin välein, eli 2 km matkalla pysäkkejä olisi kaksi enemmän. Puhtaasti geometrisellä tarkastelulla 500 m pysäkkiväli verrattuna 1 km pysäkkiväliin lyhentää kävelymatkoja n. 190 metriä 1 kilometrin nauhavyöhykkeellä. Korttelikaupunkirakenteessa (jossa voi kävellä vain radan suuntaisesti tai siihen nähden kohtisuoraan) ero on vielä suurempi, n. 250 metriä. Houkuttelevuuden paranemisen lisäksi se tarkoittaa 2-4 minuutin aikasäästöä. (EDIT klo 18.21: laskuvirhe; lyhennys on 190 metriä, ei 170 metriä)

Tunnelilla säästyvillä rahoilla on mahdollista tehdä melko merkittävästi katuremonttia, jossa luodaan olosuhteet, jossa joukkoliikenne istuu katukuvaan ja luo myös vaikutelman hyvästä palvelutasosta. Katuraitiovaunu keskustassa viestii, että keskustaan on helppo tulla raitiovaunulla. Tunneliraitiovaunulla sitä etua ei saada. Mielikuvien osuus joukkoliikenteessäkin on hyvin tärkeä.

Tunneliraitiovaunulle on omat perusteensa, mutta Tampereella sen hyödyt verrattuna haittoihin ja kustannuksiin eivät vain riitä perustelemaan sitä. Tunneliraitiotien hyödyt tulisivat nimenomaan keskustan ohittajille, mutta suurin käyttäjäryhmä, jonka palvelutasoa kannattaa edelleen merkittävästi parantaa, on keskustaan tulijat. Varsinkin, kun haitta keskustan ohittajille ei ole merkittävä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joukkoliikenneasemien matkustajat olisi järkevää, nopeaa ja kustannustehokasta tuoda maan pinnalle hissillä, miksi mielestäsi niin ei sitten tehdä jo maailman kaikilla metroasemilla?
Enpähän osaa tuohon vastata. En ole käynyt kaikilla maailman metroasemilla.
Joissain kaupungeissa metro tosin kulkee heti kadun pinnan alla. Budapestissa oli vain tavalliset portaat sillä asemalla jota käytin. Jossain vaihessa se sukelsi kuitenkin Tonavan alta, joten siinä kohdassa sen oli pakko sukeltaa syvemmälle.

Matkustajat alaspäin tulevat tipoittain, joten teoriassa ne olisi mahdollista hoitaa hissillä sujuvasti. Mutta ylöspäin matkustat tulevat suurissa, parhaimmillaan satojen henkien ryppäissä yhdellä kertaa, jolloin ruuhka täytyy saada purettua erittäin nopeasti. Vaikka arvioitaisiin, että Tampereen vilkkaimmalla keskusta-asemalla hetkittäinen purkaus olisi vain 100 henkeä, hissikapasiteetin rakentaminen jo 100 hengelle olisi melko älytöntä, ja 50 hengen jono hissin edessä tukkisi koko aseman. Ja jo minuutin odotus hissin takaisintuloon on aika kestämätöntä koetun palvelutason kannalta. Liukuportaille määrä taas ei tuota mitään vaikeuksia.
Kyllä ne liukuportaat saisi hissien lisäksi olla. Täytyyhän sieltä asemalta pois päästä kuitenkin sähkökatkoksenkin aikana, joten jonkinlaiset portaat pitää joka tapauksessa olla.

Korkeissa rakennuksissa, edes maailman vilkkaimmissa tavarataloissa, ei asioi kerralla satoja ihmisiä minuutin välein. Lähes kaikissa vilkkaissa tavarataloissa on sitä paitsi myös liukuportaat; miksiköhän?
Varmaan siksi, että hissit eivät toimi sähkökatkoksen aikana. Liukuportaita voi käyttää tavallisina portaina tuolloin.



Tämä on vain oma keksintösi, jota et perustele kovinkaan hyvin. Rehellisyyden nimissä on mainittava, että joskus vuonna 2003 ajattelin itsekin monilta osin samoin. Ei oppi kuitenkaan ojaan kaada. Katuraitiovaunu vaatii vain uskallusta antaa sille riittävän suuri kulkuoikeus. Ja on tälläkin foorumilla tullut jo esiin, että riittävät etuudet parantavat jopa henkilöautoilun sujuvuutta.
Tämä ei ole minun keksintöni, vaan mielipiteeni. Maanalaisia metroja käytetään monissa maailman kaupungissa ja on käytetty ennen minun syntymääni ja joku muu on ne kyllä keksinyt ennen minua. Vaikka katuratikalle annettaisiin minkälaisia oikeuksia tahansa, sen on noudatettava sitä Tampereen keskustaan tulevaa 30 km/h nopeusrajoitusta.

Kunhan uskalletaan tehdä riittävästi joukkoliikennettä suosiva ratkaisu, sen rakentaminen kadulle on palvelutasoltaan huomattavasti parempi ja kaiken lisäksi edullisempi.
Mikä sen palvelutasoa parantaa maan pinnalla ? Bussit ovat sitä varten, että ne palvelevat maan pinnalla. Ei pikaratikan tulo poista bussien tarvetta.

Pitää huomioida tunnelilla saavutettava nopeushyöty: Jos raitiovaunu kulkisi keskustan kahden kilometrin osuuden vaikka vain 15 km/h, on saavutettu hyöty metromaiseen 40 km/h keskinopeuteen (pysähdykset huomioiden) vain 5 minuuttia niillä, jotka kulkevat kaikkien asemien ohi. Ja 15 km/h on ehdoton minimitaso. 20 km/h nopeus katuympäristössä on vielä helppo saavuttaa ja jopa 25 km/h mahdollista, kunhan raitiovaunulla on nollaviive-etuudet ja vaunu ei kulje aivan kävelykadulla.
Kannattaa huomioida, että pikaratikka tunnelissa voisi kulkea tunnelissa max. 60 km/h nopeutta ja pidemmillä pysäkkiväleillä 100 km/h. Toinen nopeuttava tekijä tulee siitä, että tunnelin ei tarvitse seurata katulinjauksia.

Lisäksi 15 km/h nopeudella pysäkkejä voisi olla esimerkiksi 500 metrin välein, eli 2 km matkalla pysäkkejä olisi kaksi enemmän. Puhtaasti geometrisellä tarkastelulla 500 m pysäkkiväli verrattuna 1 km pysäkkiväliin lyhentää kävelymatkoja n. 190 metriä 1 kilometrin nauhavyöhykkeellä. Korttelikaupunkirakenteessa (jossa voi kävellä vain radan suuntaisesti tai siihen nähden kohtisuoraan) ero on vielä suurempi, n. 250 metriä. Houkuttelevuuden paranemisen lisäksi se tarkoittaa 2-4 minuutin aikasäästöä. (EDIT klo 18.21: laskuvirhe; lyhennys on 190 metriä, ei 170 metriä)
Bussipysäkkejä saisi edelleen olla 500 m:n välein, mutta maanalaisratikan pysäkkiväli saisi olla pidempi. Keskustassa vähän tiheämpi kuin laitamilla.

Tunnelilla säästyvillä rahoilla on mahdollista tehdä melko merkittävästi katuremonttia, jossa luodaan olosuhteet, jossa joukkoliikenne istuu katukuvaan ja luo myös vaikutelman hyvästä palvelutasosta. Katuraitiovaunu keskustassa viestii, että keskustaan on helppo tulla raitiovaunulla. Tunneliraitiovaunulla sitä etua ei saada. Mielikuvien osuus joukkoliikenteessäkin on hyvin tärkeä.
Mikseivät bussit sitten luo samaa mielikuvaa ? Miksei busseilla ole yhtä helppo tulla keskustaan ?

Tunneliraitiovaunulle on omat perusteensa, mutta Tampereella sen hyödyt verrattuna haittoihin ja kustannuksiin eivät vain riitä perustelemaan sitä. Tunneliraitiotien hyödyt tulisivat nimenomaan keskustan ohittajille, mutta suurin käyttäjäryhmä, jonka palvelutasoa kannattaa edelleen merkittävästi parantaa, on keskustaan tulijat. Varsinkin, kun haitta keskustan ohittajille ei ole merkittävä.
Päin vastoin. Tunneliratikalla olisi seisakkeita keskeisillä paikoilla keskustassa, joten se toisi väkeä nimenomaan keskustaan. Rantaväylän autotunneli palvelee keskustan ohittajia.
 
Tuohon kuvaasi olisin kaivannut vähän selityksiä. Ainakin Pyynikintorin ja TAYSin väli saisi mennä tunnelissa, samoin kuin Keskustorin ja L-autoaseman väli. Nuo tunnelit eivät maksaisi kuin murto-osan Rantaväylän tunnelista.

Moni yksityisautoilija voisi tulla keskustaan julkisilla, mutta he kaipaavat nopeutta, jota bussi ja katuratikka eivät pysty tarjoamaan ydinkeskustassa.

Itsekin käytän kaupunkien välillä mieluimmin junaa nimenomaan nopeuden tähden.
 
Viimeksi muokattu:
Moni yksityisautoilija voisi tulla keskustaan julkisilla, mutta he kaipaavat nopeutta, jota bussi ja katuratikka eivät pysty tarjoamaan ydinkeskustassa.

Pystyy tarjoamaan toki, jos vaan AUTOliikenne saadaan tunneliin. Autoilijoiden kustannuksella tietenkin. Ensin rakennetaan tunneli, sitten veloitetaan tunnelin käyttäjiä. Veloitetaanhan ratikankin käyttäjiä, joten nyt täytyy vain päättää, kumpi on pahempi haitta kaupungissa.
 
Pystyy tarjoamaan toki, jos vaan AUTOliikenne saadaan tunneliin. Autoilijoiden kustannuksella tietenkin. Ensin rakennetaan tunneli, sitten veloitetaan tunnelin käyttäjiä. Veloitetaanhan ratikankin käyttäjiä, joten nyt täytyy vain päättää, kumpi on pahempi haitta kaupungissa.

Ensinnäkin keskikaupungilla on aina se 40 km:n nopeusrajoitus, oli autoja tai ei. Jalankulkijoita siellä on kuitenkin aina. Pikaratikka voisi ajaa tunnelissa 60-100 km/h, koska siellä ei ole jalankulkijoita eikä risteävää liikennettä. Veloitetaanhan pikaratikankin käyttäjiä tunnelissa.

Kyllä minun mielestäni h-autot ja bussit saisivat pysyä maanpinnalla. Sitäpaitsi ratikkatunneli saisi olla puolta kapeampi kuin autotunneli.

Sitäpaitsi autotunnelissa voisi olla hankala löytää parkkipaikkaa. Pikaratikan seisakkeelta voisit tulla hissillä suoraan esim Koskikeskukseen, Stockmannille tai Rautatiasemalle.

Ne henkilöautot todennäköisesti vähenisivät sieltä keskustasta, jos vaihtoehtona olisi nopea pikaratikka. Niinhän Kerava-Lahti oikoratakin vähensi yksityiautoilua enemmän, kuin suunnittelijat osasivat odottaa.
 
Moni yksityisautoilija voisi tulla keskustaan julkisilla, mutta he kaipaavat nopeutta, jota bussi ja katuratikka eivät pysty tarjoamaan ydinkeskustassa.
Tässä tuli käytyä viime kesäkuussa Zürichissä, jossa on samankaltainen raitiotie kuin Helsingissäkin raideleveytensä ansiosta (1000 mm). Matkustin kolmen päivän ajan hyvin paljon ratikoilla keskustassa. Matkan teko oli nopeaa, vaikka ratikat pysähtyivät joka pysäkillä (jäi joku pois tai ei). Ainoastaan kerran raitiovaunumme joutui pysähtymään liikennevaloihin päärautatieaseman edustan vilkkaassa raitioteiden risteyksessä. Keskustasta lähdettäessä monet radat kulkivat laitakaupungille pitkiä matkoja omilla muusta liikenteestä erotetuilla kaistoillaan. Matkustus oli todella nopeaa ja mukavaa. Samaten kaupunki oli täynnä loistavia vaihtoasemia bussien ja raitiovaunujen välllä.

Hyvällä liikennesuunnittelulla saadaan aikaan nopeaa ja mukavaa maanpäällistä joukkoliikennettä, myös Tampereelle.
 
Ensinnäkin keskikaupungilla on aina se 40 km:n nopeusrajoitus, oli autoja tai ei. Jalankulkijoita siellä on kuitenkin aina. Pikaratikka voisi ajaa tunnelissa 60-100 km/h, koska siellä ei ole jalankulkijoita eikä risteävää liikennettä. Veloitetaanhan pikaratikankin käyttäjiä tunnelissa.

Taajamassa yleisrajoitus on 50 km/h, ja tämä saavutetaan, jos todetaan, että raitiovaunu kulkee tarpeeksi erillään kevyestä liikenteestä. Helsingissä tämä tapahtuu esimerkiksi kahden ajoradan välissä. Tämä voidaan tahdottaessa toteuttaa vaikka Hämeenkadulla. Suojatiet tulisi tällöin järjestää pysäkkien lähelle, jotta vauhti kevyen liikenteen kanssa risteytyessä ei olisi niin suuri. Jos tämä ei jossain kohtaa ole mahdollista, ohjataan valoilla ja/tai nopeusrajoituksilla. Autoliikenne, jopa kuorma- ja linja-autoliikenne voi ajaa Suomessa suojatien kohdalla 60 km/h. Olisi perin merkillistä, jos raitioliikenne ei voisi.

Tampere on pitkä, mutta ei kuitenkaan niin pitkä, että aikaa säästyisi rakentamalla pätkiä maan alle ja nostamalla nopeutta esimerkiksi kahdeksaankymppiin. Riippumatta siitä, kuinka syvälle tunneli rakennettaisiin, nousu katutasolle veisi joka tapauksessa ratikkamatkustajalta aikaa niin paljon, että suurta hyötyä ei saavuteta.

Edellisen viesini viimeinen lause koskikin juuri sitä, että yhteiskunta maksaa ratikkatunnelin, autoilijat voisivat vaikka tietulleilla maksaa autotunnelin. Kumpi on yhteiskunnalle kannattavampi? Itse ainakin haluaisin, että autoilijat maksaisivat siitä, että pääsisin julkisilla nopeammin työpaikalle. Ja näin siksi, että tarvitaan 80 autoa korvaamaan yksi raitiovaunu. Tämä vie kadulla tilaa aivan turhaan.

Kyllä minun mielestäni h-autot ja bussit saisivat pysyä maanpinnalla. Sitäpaitsi ratikkatunneli saisi olla puolta kapeampi kuin autotunneli.

Ratikkapysäkki maan alla maksaa, ja tähän ei vaikuta se, kuinka kapea ratikkatunneli on. Uskoisin, että 4-kaistainen autotunneli ei loppupeleissä ole paljonkaan kalliimpi kuin ratikkatunneli asemalla. Ja järjestämällä henkilöautoliikenne maan alle, saadaan kadulle tilaa myös busseille.

Sitäpaitsi autotunnelissa voisi olla hankala löytää parkkipaikkaa. Pikaratikan seisakkeelta voisit tulla hissillä suoraan esim Koskikeskukseen, Stockmannille tai Rautatiasemalle.

Mielestäni tunnelissa on helppo löytää parkkipaikka, koska nykyään ne rakennetaan maan alle. Maan päällä pysäköinti on mielestäni sekä haitta että turvallisuusriski. Pikaratikan pysäkiltä voisi kävellä kaksi metriä suoraan rautatieaseman, Stockmannin ja jopa Koskikeskuksen ovelle. Hissillä tähän menee aikaa.
 
Tampereen pikaratikkahankkeessa on kummallisia koukeroita ja kiertoteitä keskustassa, siis kiertäen keskustan. Ehdottomasti tarvitaan ratikkatunneli Hämeenkadun alle. Tampere satsatkoon ensin tähän ja sitten vasta rantatunneleita autoille.
 
Pintatunneli voisi olla asiaa. Sen voisi yhdistää maanalaiseen kävelykatu- ja kauppakatuverkostoon. Suomen sääolosuhteissa tällainen järjestely olisi aika hyvä. Maanalaisuus takaisi sen, että ratikan alle juoksevat ihmiset tai henkilöautoilijat eivät olisi tiellä ratikan kululle ja pysyttäisiin loistavasti aikataulussa ilman mitään liikennevaloetuuksia. Kadun päällä olisi ydinkeskustassa kävelykatua sekä toria ja muualla sekakatua.
 
Pintatunneli kuulostaa mainiolta. Hämeenkadun kiinteistöt varmaan mielellään remontoivat ja avaavat kellarinsa raitiomatkustajille.
 
Vesa Nurminen sanoi:
Helsingissä tämä tapahtuu esimerkiksi kahden ajoradan välissä. Tämä voidaan tahdottaessa toteuttaa vaikka Hämeenkadulla.
Helsingissä tapahtuu myös metron kulkua tunnelissa.

Vesa Nurminen sanoi:
Tampere on pitkä, mutta ei kuitenkaan niin pitkä, että aikaa säästyisi rakentamalla pätkiä maan alle ja nostamalla nopeutta esimerkiksi kahdeksaankymppiin. Riippumatta siitä, kuinka syvälle tunneli rakennettaisiin, nousu katutasolle veisi joka tapauksessa ratikkamatkustajalta aikaa niin paljon, että suurta hyötyä ei saavuteta.
Miten kauan Helsingissä menee aikaa metroasemalta noustessa ? Toisekseen pikaratikkaan päästäkseen matkustajien pitäisi kävellä usein kadun yli ainakin Hatanpään Valtatiellä. Mitenkäs kauan se kestää. Sitäpaitsi tunneli nopeuttaisi myös toisella tapaa matkan tekoa. Tunnelin ei tarvitse seurata katulinjauksia, vaan se voi oikaista monessa kohdassa.

Vesa Nurminen sanoi:
Edellisen viesini viimeinen lause koskikin juuri sitä, että yhteiskunta maksaa ratikkatunnelin, autoilijat voisivat vaikka tietulleilla maksaa autotunnelin. Kumpi on yhteiskunnalle kannattavampi?
Kuka maksaa Helsingin metrotunnelin tai Tampereen Rantaväylän tunnelin ? Ettei vaan yhteiskunta.

Vesa Nurminen sanoi:
Ratikkapysäkki maan alla maksaa, ja tähän ei vaikuta se, kuinka kapea ratikkatunneli on. Uskoisin, että 4-kaistainen autotunneli ei loppupeleissä ole paljonkaan kalliimpi kuin ratikkatunneli asemalla. Ja järjestämällä henkilöautoliikenne maan alle, saadaan kadulle tilaa myös busseille.
Onhan henkilöautoliikennettä järjestetty jo nyt osittain maan alle. Esim Koskikeskuksen parkkihalli on maan alla. Mikä sen "asemassa" maksaa enemmän kuin pikaratikan asema tunnelissa. Tuleehan sieltä parkkihallistakin hissit ja liukuportaat maan pinnalle K-keskuksen liikkeisiin.

Toisekseen Rantaväylän autotunneli ei palvele keskustan kauppiaita hitusen vertaa.

Vesa Nurminen sanoi:
Pikaratikan pysäkiltä voisi kävellä kaksi metriä suoraan rautatieaseman, Stockmannin ja jopa Koskikeskuksen ovelle. Hissillä tähän menee aikaa.
Riippuu tulosuunnastasi. Useissa tapauksissa joutuisit kävelemään kadun yli. Sitäpaitsi Koskipuiston bussipysäkit ovat hyvinkin kaukana Koskikeskuksesta riippumatta siitä, joudutko kävelemään kadun yli vai et. Samoin Rautatieaseman pysäkki, jos tulet Kalevan suunnasta.
 
Viimeksi muokattu:
Tampereen pikaratikkahankkeessa on kummallisia koukeroita ja kiertoteitä keskustassa, siis kiertäen keskustan. Ehdottomasti tarvitaan ratikkatunneli Hämeenkadun alle. Tampere satsatkoon ensin tähän ja sitten vasta rantatunneleita autoille.
Muuten hyvä, mutta mitenkäs Tammerkoski alitetaan pintatunnelissa ?
 
Takaisin
Ylös