Tampereen pikaratikkahanke

Suomessa ei oikein voi rakentaa 8 kerrosta korkeampia taloja. Tuon korkuinen rakennus edellyttää parkkipaikalle varattua tonttia, joka on n. 3-4 kertaa itse talon vaatima pinta-ala.
Suomessa ei vielä osata tehdä kerrostaloja siten, että kaksi ensimmäistä kerrosta olisi parkkihalleja. Asuintaloja ei osata tehdä myöskään siten, että alin kerros olisi maanpinnan alapuolella, vaan rakentaminen aloitetaan maanpinnasta.

Mallissa, jossa kaksi ensimmäistä kerrosta on parkkihallia tulee helposti Merihaan oloista ympäristöä, jos parkkihalleja ei maisemoida hyvin.

Parkkipaikkojen rakentaminen talojen alle tai luoliin on ainoastaan kustannuskysymys. Helsingin kalliimmilla alueilla on kaavassa määrätty parkkipaikat muualle kuin tonteille. Muualla peltilehmät märehtivät yleensä tonteilla ja rajoittavat asuintiheyttä.
 
Suosittelen vierailemaan Helsigin Pasilassa katsomassa 13-kerroksisia tornitaloja ja talojen alakerroksiin (osittain myös maan alle) rakennettuja parkkihalleja.
Voisit esitellä nuo tornitalot tamperelaisille arkkitehdeille. Onhan Helsinki muussakin kehityksessä meitä edellä. Teillä on metrot, ratikat ja lähijunat, joita meillä ei vielä ole.
 
Vuores on suunniteltu pikaratikkaa varten sen verran, että puistokadulle on jätetty raitiotievaraus. Mikä tarkoittaa sitä, että sana "pika" voidaan jättää pois ratikasta.
Tuo raitiotievaraus kulkee kuitenkin koko matkan puistokadun keskellä olevalla ajokaistallaan, missä sitä ei muu liikenne häiritse. Risteyksiin toivon mukaan tajutaan pistää ainakin vilkkuvalot raitiovaunun lähestyessä risteysaluetta, jolloin ratikan ei tarvitse käytännössä pysähtyä muualla kuin pysäkeillään. Tämä on mielestäni juuri oikea tapa suunnitella uusia asuinalueita ratikan varaan. Oma muusta liikenteestä erillään kulkeva ratikka, joka kulkee melkolailla alueen keskeltä.

Särkijärven sillan kautta linja voidaan toki keskustasta rakentaa. Linjan varrelle ei vaan satu muuta merkittävää asutusta. Linjan pituus on tässä tapauksessa reilut 10 km ja asukaspotentiaali aivan liian pieni. Tehotonta rahankäyttöä.
Ainakin Särkijärven pohjoispuolella on hyvin tilaa rakentaa radan varteen asuinalueita. Lahdesjärveltä rata voisi kulkea vaikkapa Hatanpään valtaväylän kautta, jonka eteläpäästä löytyy Rantaperkiön asuinalue. Tulevaisuudessa on suunniteltu että ratapiha siirtyy Pirkkalan ja Lempäälän rajamaille, jolloin Viinikan ratapihan paikalle nousisi runsaasti asuintaloja ja työpaikkoja. Tosin hanke on ajoitettu 2050-luvulle aikaisintaan, joten on mielestäni aika turha jäädä odottelemaan siihen asti ja käyttää hyväksi jo olemassaolevat väylät.

Hervannan kautta matka pitenee vielä tästäkin, mutta etuna on suurempi matkustajapotentiaali.
Hervannan valtaväylän ns. pikaosuus auttaisi nopeuttamaan matkan tekoa keskustaan.

Vuores ois pitänyt rakentaa mahdollisimman ekologisesti (=lähelle keskustaa), mieluiten Vuohenojan laaksoon tai Sarankulman teollisuusalueen paikalle, eikä lähteä hajottamaan kaupunkirakennetta entisestään. Tästä syystä Teivo ja muut kaukokohteet eivät ole hyviä. Nurmi-Sorila on kestävän kehityksen kannalta aivan älytön case.
Tuo esittämäsi kiinteä kaupunkirakenne kuulostaa toki järkevältä, mutta esim. Vuohenojan laaksoon pitää suorittaa varsinaista tehorakentamista, jotta saadaan sinne 13 000 asukasta. Ja vaikka Sarankulman teollisuusalue muutettaisiin asuinalueeksi, niin jonnekkin se teollisuusalue olisi pakko pistää. Eikö halvemmaksi tulisi rakentaa uusi asuinalue, sen sijaan että rakennetaan uusi asuinalue ja kaupan lisäksi vielä uusi teollisuusalue.

Tiivistäminen ja hyvä kaupunkisuunnittelu ovat avainsanoja, eikä se että rakennetaan kallis ratikkalinja parin kerrostalon takia (Haukiluoma). Linjojahan voi aina vetää jos rahasta ei tartte välittää.
Mutta niissä parissa kerrostalossa asustaa ihmisiä joiden tarvitsee päästä jollakin ilveellä keskustaan ja muuallekkin. Siinä sivussa palvellaan välissä olevia alueita ja radan varteen voidaan uudisrakentamista suorittaa, missä tilaa löytyy.
 
Voisit esitellä nuo tornitalot tamperelaisille arkkitehdeille. Onhan Helsinki muussakin kehityksessä meitä edellä. Teillä on metrot, ratikat ja lähijunat, joita meillä ei vielä ole.

Kyllä luulisi, että tieto näistä olisi kantautunut Tampereelle jo aiemminkin. Onhan maailman ensimmäinen raitiotieliikenne aloitettu jo vuonna 1804 ja ensimmäinen metroliikenne 1863.

Näitä esimerkin kaltaisia kerrostaloja ei luultavasti ole ollut ihan niin kauan olemassa, mutta kun näkee, miltä Merihaka ja Itä-Pasila näyttää, ei luulisi niiden keksimisen vaativan mitään hirveän jylhää luovuutta. :)
 
Onhan Helsinki muussakin kehityksessä meitä edellä. Teillä on metrot, ratikat ja lähijunat, joita meillä ei vielä ole.
Tampereella kuitenkin voi (ei niin kaukaisessakaan) tulevaisuudessa olla raitiovaunuja, joilla on metromaisia muusta liikenteestä erotettuja pikaosuuksia, sekä kyky hyödyntää rautateiden avulla liikennöintiä lähikuntiin saakka. Metro, ratikka ja lähijuna samalla kertaa. Sitten onkin Manse Hesaa edellä ;)
 
Raitioliikennepyrkimykset Tampereella ainakin olisi hyvä ottaa huomioon kaupungin kaavoituksessa. Lisätkää asuntotuotanto 10 000 vuodessa. Radat on pian välttämätön toteuttaa.
 
Tampereella kuitenkin voi (ei niin kaukaisessakaan) tulevaisuudessa olla raitiovaunuja, joilla on metromaisia muusta liikenteestä erotettuja pikaosuuksia, sekä kyky hyödyntää rautateiden avulla liikennöintiä lähikuntiin saakka. Metro, ratikka ja lähijuna samalla kertaa. Sitten onkin Manse Hesaa edellä ;)
Ratikka- ja lähijunaliikenne ei oikein onnistu samalla kalustolla. Esmes Tampereen ja Nokian välinen lähijunaliikenne voitaisiin aloittaa vaikka heti VRn 3,2 m leveällä kalustolla, jos vain tahtoa riittää. Syöttöliikenne voitaisiin hoitaa pikkubusseilla. Tampereen ja Lempäälän välille joku onkin jo ehdottanut kolmatta raidetta k.o. osuuden ruuhkaisuuden vuoksi, joten sen toteutuminen vie enemmän aikaa.

Se Tampereelta Orivedelle kulkeva kiskobussi saisi jo nyt pysähtyä ainakin Jankassa ja Vehmaisissa. Ei se parin laiturin teko teknisesti niin vaikeaa ole.
 
Tampereen pikaraitiotie ja lähijunat ovat hyvin keskeinen hanke Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä. Keskustelun viime aikojen ongelmana on ollut se, että keskustelussa intetään erityisesti tunnelin siunauksellisuutta oman päättelyn perusteella, vaikka käsillä olisi paljon tietoa käytännön kokemuksista.

Yleinen kokemus pikaraitiotiehankkeista on se, että tunnelit maksavat noin 5-10 kertaa enemmän kuin maanpäällinen rata, ja maan päälle siirtymiseen kuluva aika kumoaa matkustajan kannalta vaunun liikkeen pienen nopeutumisen. Kallein tunnelin tekemisen tapa on avotunneli maan pinnan lähelle.

Tätä ei voi kuitata spekulaatiolla.

Saksan kokemuksia vertailevan artikkelin mukaan pintarata Tampereen keskustaa vastaavissa oloissa maksaa 10-15 M€/km ja tunneli 55-70 M€/km tai vieläkin enemmän.
Suomenkielinen tiivistelmä

Näissä on otettu nykyiset EU:n turvanormit huomioon.

Ratikka- ja lähijunaliikenne ei oikein onnistu samalla kalustolla.

Fakta on, että onnistuu. Katso esim:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Duoraitiovaunu
Eri kieliversioista löytyy lisätietoa.

Eri asia on, että Tampereen seudulla voi olla perusteltua kehittää nopeita pitkän matkan paikallisjunia R-junan tyyliin esim. tunnin välein Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Raumalle sekä Orivedelle. Tällaiseen liikenteeseen duoraitiovaunu ei välttämättä sovellu.
 
Tampereen pikaraitiotie ja lähijunat ovat hyvin keskeinen hanke Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä. Keskustelun viime aikojen ongelmana on ollut se, että keskustelussa intetään erityisesti tunnelin siunauksellisuutta oman päättelyn perusteella, vaikka käsillä olisi paljon tietoa käytännön kokemuksista.

Yleinen kokemus pikaraitiotiehankkeista on se, että tunnelit maksavat noin 5-10 kertaa enemmän kuin maanpäällinen rata, ja maan päälle siirtymiseen kuluva aika kumoaa matkustajan kannalta vaunun liikkeen pienen nopeutumisen. Kallein tunnelin tekemisen tapa on avotunneli maan pinnan lähelle.

Tätä ei voi kuitata spekulaatiolla.

Voin vahvistaa tämän. Terveisiä vaan täältä Helsingin Hakamäentien työmaalta YIT:n lohkolta (Mannerheimintien eritasoliittymä) :p Kolme kuukautta tätä on tullut täällä seurattua ns. sisältä...

Pintatunnelissa tulee kalliotunneliin nähden lisäkustannuksia betonirakenteista, sekalaisista maankaivuutöistä (kaikenmaailman täyttöjä, "miljoona kilometriä" erilaisia kaapeleita, vesi- ja viemärilinjoja ja kaukolämpöputkia siirrettävänä, tilapäisten liikennejärjestelyjen aiheuttamia maansiirtotöitä) ja kaivantojen tuentatarpeesta. Näihin menee rahaa ja aikaa...

Louhihtatöitä on käytännössä molemmissa tehtävä, joten siltäkään osin pintatunneli ei tule edullisemmaksi. Kalliotunnelia pystyy vielä tekemään suhteessa pienellä porukalla (porarit, panostajat, louhintatyönjohtaja, kaivinkone- + kuorma-autokuskit + näiden työnjohto) ja ennenkaikkea tasaisemmalla resurssien käytöllä kuin pintatunnelia. Sitten kun louhintaporukalta loppuvat työt, niin alkaa tunnelin + asemien varustelu. Pintatunnelia tehdessä koko porukka taas roikkuu lähes alusta loppuun mukana...
 
Tampereen pikaraitiotie ja lähijunat ovat hyvin keskeinen hanke Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä. Keskustelun viime aikojen ongelmana on ollut se, että keskustelussa intetään erityisesti tunnelin siunauksellisuutta oman päättelyn perusteella, vaikka käsillä olisi paljon tietoa käytännön kokemuksista.

Yleinen kokemus pikaraitiotiehankkeista on se, että tunnelit maksavat noin 5-10 kertaa enemmän kuin maanpäällinen rata, ja maan päälle siirtymiseen kuluva aika kumoaa matkustajan kannalta vaunun liikkeen pienen nopeutumisen. Kallein tunnelin tekemisen tapa on avotunneli maan pinnan lähelle.

Tätä ei voi kuitata spekulaatiolla.

Saksan kokemuksia vertailevan artikkelin mukaan pintarata Tampereen keskustaa vastaavissa oloissa maksaa 10-15 M€/km ja tunneli 55-70 M€/km tai vieläkin enemmän.
Suomenkielinen tiivistelmä

Näissä on otettu nykyiset EU:n turvanormit huomioon.
Miksei tässä Tampereen pikaratikkahankkeessa voisi edetä askeleittain? Eli ensin rakennettaisiin raitiotie Hervannasta keskustaan asti. Sitten kun ja jos tulee tarve laajentaa, jatketaan sitä keskustan läpi Pispalaan ja Nokialle/Ylöjärveen. (Huom, tunnen Tamperetta aika huonosti, nämä ovat vain ehdotuksia, jos jollakin parempia niin sana on vapaa). Sitten viimeisenä vaiheena voisi olla tunnelin rakentaminen keskustaan, jos maanpäällisen radan kapasiteetti ei riitä.

Täytyy muistaa myös että Saksassa ja Itävallassa on joissakin Tamperenkin kokoisissakin kaupungeissa jonkinlainen tunnelipätkä raitioteitä varten keskustassa, mutta tämä johtunee myös siitä että verkosto on paljon laajempi ennestään ja verkon kuormitus tai maasto-olosuhteet ovat pakottaneet rakentaa sellaisen.

t. Rainer
 
Tampereen pikaraitiotie ja lähijunat ovat hyvin keskeinen hanke Suomen joukkoliikenteen kehittämisessä. Keskustelun viime aikojen ongelmana on ollut se, että keskustelussa intetään erityisesti tunnelin siunauksellisuutta oman päättelyn perusteella, vaikka käsillä olisi paljon tietoa käytännön kokemuksista.
Ei intetä. Vain minä intän ja olen edelleen sitä mieltä. Olen kuitenkin täysin yksin tuon mielipiteeni kanssa, joten toteutumispelkoa ei ole.

Yleinen kokemus pikaraitiotiehankkeista on se, että tunnelit maksavat noin 5-10 kertaa enemmän kuin maanpäällinen rata, ja maan päälle siirtymiseen kuluva aika kumoaa matkustajan kannalta vaunun liikkeen pienen nopeutumisen. Kallein tunnelin tekemisen tapa on avotunneli maan pinnan lähelle.
Minä kannatan nimenomaan peruskallioon luohittavaa tunnelia, jolla päästään Tammerkosken ali. Sellainenhan tuleva Rantaväylän tunnelikin on. Mitä tulee maanpinnalle siirtymiseen tunneliseisakkeelta, siihen ei mene sen enempää aikaa kuin kadun ylitykseen. Suojatien risteyksessä joudut usein odottelemaan 5-10 min. jalankulkijoiden vihreitä.

Tätä ei voi kuitata spekulaatiolla.

Saksan kokemuksia vertailevan artikkelin mukaan pintarata Tampereen keskustaa vastaavissa oloissa maksaa 10-15 M€/km ja tunneli 55-70 M€/km tai vieläkin enemmän.
Suomenkielinen tiivistelmä

Näissä on otettu nykyiset EU:n turvanormit huomioon.

Olen edelleen sitä mieltä, että ratikan pitäisi kulkea omalla väylällään ja keskustassa se tarkoittaa tunnelia. Mitä sitten, jos se vähän enemmän maksaa ? 10 vuoden kuluttua sitä ei muista enää kukaan. Olihan Helsingin metrostakin aikanaan kova kädenvääntö. Nykyiset matkustajat lienevät hyvinkin tyytyväisiä metroon.

Uskon edelleen, että Outokumpu Oy pystyisi tekemään tunnelia puolet halvemmalla kuin YIT. Kaivostoiminnan tunnelit syntyvät sivutuotteina, eivätkä näin ollen maksa mitään.



Fakta on, että onnistuu. Katso esim:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Duoraitiovaunu
Eri kieliversioista löytyy lisätietoa.

Eri asia on, että Tampereen seudulla voi olla perusteltua kehittää nopeita pitkän matkan paikallisjunia R-junan tyyliin esim. tunnin välein Helsinkiin, Turkuun, Poriin ja Raumalle sekä Orivedelle. Tällaiseen liikenteeseen duoraitiovaunu ei välttämättä sovellu.
No joo. Ehkä se sitten onnistuu, mutta kalliita ovat ratikan ja RHKn risteysvaihteetkin.
Samoin ratikoiden pitäisi ottaa aina huomioon VRn liikenne. Siinä sitä sitten odoteltaisiin aina 5-10 min.

Olen kyllä R-junien kannattaja. Ratikat kulkekoot omilla kiskoillaan. Tampereella ei tarvitsisi tehdä kuin yksi haara Keskustorilla. Toinen ratikka lähtisi Keskussairaalaan ja toinen Koskikeskuksen suuntaan. Haara pitäisi tehdä jo Keskustorin alle, jotta sen reitti olisi mahdollisimman suora Koskikeskukseen. Ei katulinjauksia pitkin, vaan suoraan. Samoin ratikat voisivat kulkea Pyynikintorilta Aleksanterin kirkon alta suoraan Tuulensuuhun. Kts. kartasta.

Linja-autoasemalla se voisi nousta jo maanpinnalle, josta se jatkaisi Hatanpään ja Hallilan kautta Hervantaan.

Edit. Piti vielä lisätä, että keskustan liikkeet voisivat myös osallistua tunnelin rahoitukseen. Toisihan se asiakkaita. Ainakin Koskikeskuksen seisakkeen voisi tehdä siten, että ratikkaseisakkeelta pääsisi hissillä ja liukuportailla suoraan liikekeskuksen sisälle. Sen verran lähelle Ilves-Hotellia, että ratikka palvelisi samalla myös sitä.
 
Viimeksi muokattu:
Ei intetä. Vain minä intän ja olen edelleen sitä mieltä.

Kannattaa perehtyä faktoihin, ja ymmärtää mitkä omat oletukset ovat virheellisiä.

Mitä tulee maanpinnalle siirtymiseen tunneliseisakkeelta, siihen ei mene sen enempää aikaa kuin kadun ylitykseen. Suojatien risteyksessä joudut usein odottelemaan 5-10 min. jalankulkijoiden vihreitä.

Ymmärtänet itsekin, että tämä ei pidä paikkansa. Suojatievalojen viiveet Tampereen keskustassa eivät ole 5-10 min, vaan yleensä kymmenissä sekunneissa.

Kansainvälisen kokemuksen mukaan järkevin liikenneratkaisu Tampereen keskustassa olisi Hämeenkadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi, jolloin pääosan liikennevaloista voisi poistaa.

Mitä sitten, jos se vähän enemmän maksaa?

Jos ei tehdä keskustan tunnelia (esim 2 km x 70 M€ vrt 2 km x 15 M€ = 110 M€ hintaero)
saadaan noin 10-15 km laajempi raitioverkko esikaupunkialueille. Tampereella tämä tarkoittaisi esimerkiksi raitiotietä myös Tesomalle, Kaukajärveen ja Vuorekseen Lentävänniemi - Hervannan lisäksi.

Raha kannattaa aina sijoittaa niin, että se tuottaa eniten hyötyä.

Tunneli Tampereen keskustassa ei tuota mainittavia hyötyjä seuraavista yksinkertaisista syistä:
- Raitiotien matkanopeus keskustan läpi olisi tunnelissa vain marginaalisesti nopeampi
- Hyvilläkin asemajärjestelyillä tämä aikahyöty häviää siirtymiseen tunnelista maan pinnalle
- Maanalaisuus heikentää raitiotien vetovoimaisuutta verrattuna liikkumiseen Hämeenkadulla maan päällä.

Uskon edelleen, että Outokumpu Oy pystyisi tekemään tunnelia puolet halvemmalla kuin YIT.

Kaikkea voi uskoa. Itse uskon tällaista oletusta mieluummin käytännön kokemuksiin Helsingin tunneliprojekteista, joissa Outokumpu Oy ei ollut tarjoajana.

Samoin ratikoiden pitäisi ottaa aina huomioon VRn liikenne. Siinä sitä sitten odoteltaisiin aina 5-10 min.

Nykyisen rautatielain mukaan se, joka on myöhässä, väistää. Karlsruhessa, jonka ympäristössä on Tamperetta vilkkaampi junaliikenne, tällaisia viiveitä ei ole.

Piti vielä lisätä, että keskustan liikkeet voisivat myös osallistua tunnelin rahoitukseen. Toisihan se asiakkaita.

Tunneli ei tuo enempää vaan vähemmän asiakkaita kuin pintarata. Pintarata houkuttelee käytännön kokemusten enemmän matkustajia kuin tunneli, kun muut parametrit ovat samat.
Ainoa erityishyöty tunnelissa keskustan liikkeiden kannalta on se, että sillä voidaan ihmiset pakottaa esim. tiettyyn kauppakeskukseen.
 
Laaksosen Mikolla oli viisas lause: raha kannattaa aina sijoittaa sinne mistä siitä on eniten hyötyä.
Tässä keskustelussa tämä ei aina ole viidenkään tärkeimmän kriteerin joukossa.
Eikä siiinä mitään, saahan siitä unelmoida ja heittää villejäkin ideoita. Jotenkin silti tällaiset heitot "kadun ylitys kestää 5-10 minuuttia" tai "Outokumpu tekisin tunnelin puoleen hintaan siitä mitä YIT" vähän arveluttaa.. aina ei selviä onko kirjottaja tosissaan vai kieli poskessa.
 
Miksei tässä Tampereen pikaratikkahankkeessa voisi edetä askeleittain? Eli ensin rakennettaisiin raitiotie Hervannasta keskustaan asti. Sitten kun ja jos tulee tarve laajentaa, jatketaan sitä keskustan läpi Pispalaan ja Nokialle/Ylöjärveen.
Näin on oikeastaan tarkoitus toimia. Elikkä ensimmäisessä vaiheessa raitiotie kulkisi Vuoreksesta Hervannan kautta Amuriin, josta rataa jatketaan myöhemmin Lentäväänniemeen. Tästä eteenpäin tulevaisuuden suuntina on mainittu Kalkun, Linnainmaan ja Pirkkalan suunnat. Nykyisiä rautatiekiskojen hyödyntämisestä tämän nykyisen suunnitelman yhteydessä ei ole puhuttu mitään varmaa, mutta ratikoille jätetään kuitenkin varaus tällaiseen mahdollisuuteen, koska raideleveys on sama kuin rautateillä.
 
Ymmärtänet itsekin, että tämä ei pidä paikkansa. Suojatievalojen viiveet Tampereen keskustassa eivät ole 5-10 min, vaan yleensä kymmenissä sekunneissa.
No kyllä minulla kokemusta on. Ne punaiset palavat kyllä minuutteja ennemminkin kuin sekunteja. Autojakin päästetään risteyksestä minuutin verran, jonka jälkeen tulle n. 5 sek, jolloin molemmille on punainen.

- Maanalaisuus heikentää raitiotien vetovoimaisuutta verrattuna liikkumiseen Hämeenkadulla maan päällä.
Miksi ???

Tunneli ei tuo enempää vaan vähemmän asiakkaita kuin pintarata. Pintarata houkuttelee käytännön kokemusten enemmän matkustajia kuin tunneli, kun muut parametrit ovat samat.
T.s. bussit houkuttelevat enemmän asiakkaita. Miksi siis touhuta koko ratikkaa, kun bussit palvelevat "pintaradalla" ?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös