Tampereen pikaratikkahanke

Hervannassa tilanne on jo nyt tämä. Ensi syksyksi Insinöörinkadulla kulkee 8 bussivuoroa tunnissa suuntaansa (linjat 30 + 39) ja Länsi-Hervantaan linja 23 parhaimmillaan ehkä jopa viiden minuutin välein, koska muuten väki ei mahdu busseihin. Näiden lisäksi Hermian puolella palvelee linjat 20 + 24 yhdistetyllä 10 minuutin vuorovälillä ja linja 13 vartin vuorovälillä.

Jos siis Hervannan runkolinja 23 ja Vuoreksen kasvaessa vähintään kymmenen minuutin vuoroväliin tihentyvä 39 muutetaan raitiotieksi, jolla kullakin on 10 minuutin vuoroväli, Hervantaan ajetaan ratikoilla viiden minuutin välein. 10 minuuttia riittää Länsi-Hervannan palvelemiseen ja toiset 10 minuuttia Etelä-Hervannan ja Vuoreksen palvelemiseen.

Kapasiteetin ohella myös kaupunkikehityshankkeet perustelevat nimenomaan Hervannan suunnan ensisijaisuutta. Tieteenkadun 2000...2500 asukkaan uudesta asuinalueesta, 3000 asukkaan Hervantajärvestä ja Vuoreksen 13 000 asukkaan pikkukaupungista luonnon kainalosta ei saada perittyä investointikorvauksia, jos ratikka tulee vasta kun talot ovat valmiita. Varsinkin Vuorekseen ratikalla alkaa olla jo kiire, nimittäin raitiotien varsi on näillä näkymin 2016 mennessä rakennettu. Jos rakennustyöt saadaan esimerkiksi 2011 käyntiin, voidaan kehittämiskorvaukset vielä perustellusti periä.

Lännessä on toki 1800 asukkaalle suunniteltu Santalahti ja 4000 asukkaalle suunniteltu Niemenranta, joista edellinen voi alkuvaiheessa tukeutua lähijunaseisakkeeseen ja Paasikiventien busseihin (voisiko bussikaistoista rahastaa maanomistajia?) ja jälkimmäinen on vasta osayleiskaavaluonnosvaiheessa, eli tuskin ehtii rakentua valmiiksi ennen vuotta 2020. Koplaisinkin Niemenrannan Lentävänniemen ratikan rakentamiseen.

Käytännössä Lentävänniemen ratikka vaatii myös keskustan raitiotien (Amuri-Yliopisto), joka maksanee noin 20 miljoonaa euroa.

Yhdellä ratikkalinjalla ei Hervannassa paljon juhlita, etenkin jos tarkoituksena on taata myös Vuorekseen inhimilliset matka-ajat. Useampi reitti Hervannan päässä taas lisää investointikustannuksia. Näin ollen Hervantaan jäisi ratikan toteutuessakin tod.näk. useampia bussilinjoja, jollei tarkoitus ole pyrkiä liityntäliikenteeseen.

Suhtaudun vähän skeptisesti mahdollisuuteen saada perittyä minkäänlaisia investointikorvauksia Vuoreksen päässä. Torpat tontteineen menevät varmasti kaupaksi hyvään hintaan, mutta kerrosmökkihehtaareista tuskin saadaan mitään ökyhintaa nyhdettyä, tuli ratikkaa tai ei.

Taloudelliset ja liikenteelliset seikat osoittavat selkeästi sen, että ykkösvaiheessa ratikka kannattaa tuupata länteen.
 
TASE 2025:ssa Hervantaan on suunniteltu kaksi linjaa, joista toinen haarautuu Vuorekseen ja toinen Länsi-Hervantaan.
 
Itsekin olin ällikällä lyöty, kun luin TASE 2025-raportista, että Lentävänniemi saa ratikat vasta kakkosvaiheessa joskus 2020. Mutta kun ajattelee tarkemmin, oivaltaa että Lentävänniemen ja koko muun länsipuolen ensisijainen ongelma on joukkoliikenteen nopeus, ei vielä kapasiteetin puute.

Länsipuolen joukkoliikenteen kroonista hitautta nopeutetaan kattavimmin rakentamalla Paasikiventielle ja Sepänkadulle bussikaistat. Jos Lentävänniemen linjalla 10 minuuttia käy aivan liian ahtaaksi ja joudutaan menemään esimerkiksi viiden minuutin vuoroväleihin, alkaa raitiotie tulla jo järkeväksi rakentaa.

Jos tämä on logiikka niin silloin raidekerroin on unohdettu kokonaan. Olen asunut Lentävänniemessä (ja sattumoisin olin tuolloin töissä Hervannassa), joten voin väittää tietäväni jotain alueen oloista. Käsitykseni mukaan bussiliikenne ei ole Lentävännimessä houkuttelevaa ja bussia käyttävät vain ne joiden on pakko. Yksi tekijä toki on nopeus mutta eivät Paasikiventien bussikaistat sitä lopullisesti ratkaise mitenkään. Ruuhkattominakin aikoina oli henkisesti tappavaa istua sitä matkaa bussin kyydissä.

Toisaalta Lentävänniemi ei ole koko Länsi-Tampere (tai Tampereen läntiset naapurit), vain pieni osa siitä. Suuri osa joukkoliikenteestä kulkee Pispalan valtatien kautta, kuten on järkevää sekä historiallisesti että ajatellen missä reitin varrella on asutusta ja tärkeitä kohteita. Ei käsittääkseni esim. Tesoman / Raholan jne. suunnasta kannata ohjata liikennettä Paasikiventielle: se pidentäisi matkaa ja toisaalta kohteet kuten Pispan koulu, ammattikoulun toimipisteet, Ahjola, Pyynikintori (Tampereen Lyseo, konsevatorio) jäisivät jossain määrin syrjemmäksi reitiltä. Samalla yhteydet keskustasta noihin paikkoihin kärsisivät. Pispalan asutus painottuu myös enemmän Pispalan valtatien kuin Paasikiventien varteen. Paasikiventien linjaus tajoaisi yhtedet vain Rantatien varren muutamaan kerrostaloon ja vähäiseen määrän pienyritystoiminnan toimipisteitä.

Jos siis bussikaistat Paasikiventielle tehdään, niin Lentävänniemen bussiyhteydet nopeutuvat marginaalisesti mutta muutoin länteen ei saada mitään parannusta muutoin kuin reitittämällä muitakin bussilinjoja tuota kautta, mikä taas heikentäisi palvelua Pispalassa/-aan sekä lännestä että keskustan suunnasta eikä oikeastaan parantaisi tilannetta myöskään lännempänä asuvien osalta.

Jos pikaraitiotie Lentävänniemestä keskustaan tehdään, ensinnäkin Lentävänniemen yhteydet paranevat niin ratkaisevasti että matkustajamäärä lisääntyy radikaalisti. Muualta lännestä tulevat voisivat halutessaan nopeuttaa matkaansa esim. Hervantaan vaihtamalla raitiotielle jo Lielahden aseman kohdalla ja näin ohittaa kannaksen ruuhkat. Ja jos pikaraitiotie rakennetaan Pispalan valtatien / radan maastokäytävään, yhteydet Pispalasta/-aan paranevat huomattavasti. Seuraavassa vaiheessa raitiotietä voitaineen laajentaa muualle länteen.

Raitiotien linjaaminen Paasikiventien maastokäytävään olisi helppo ratkaisu, mutta pahaa pelkään että se olisi mammuttimainen virhe pitkällä aikavälillä: pitkä pätkä rataa jonka varressa ei ole juuri mitään -- siitä huolimatta jos sinne muutama kerrostalo lisää jossain vaiheessa rakennetaan.
 
Raitiotien linjaaminen Paasikiventien maastokäytävään olisi helppo ratkaisu, mutta pahaa pelkään että se olisi mammuttimainen virhe pitkällä aikavälillä: pitkä pätkä rataa jonka varressa ei ole juuri mitään -- siitä huolimatta jos sinne muutama kerrostalo lisää jossain vaiheessa rakennetaan.
Jos ratikka kulkisi nykyisellä rautatiellä (lisäraiteineen), niin se tarjoaisi paremman yhteyden paitsi Pispalaan, niin myös mahdollisuuden rakentaa vaihtoasema lähijunan ja ratikan välillä, mikä olisi suoraan sanottuna elintärkeä asia, jotta nykyinen TASE:een suunnitelma toimisi.
 
Jos ratikka kulkisi nykyisellä rautatiellä (lisäraiteineen), niin se tarjoaisi paremman yhteyden paitsi Pispalaan, niin myös mahdollisuuden rakentaa vaihtoasema lähijunan ja ratikan välillä, mikä olisi suoraan sanottuna elintärkeä asia, jotta nykyinen TASE:een suunnitelma toimisi.

Niinpä. Tämä olikin ensimmäinen pikaraitiotieskenaario, jonka kimppuun julkisuudessa hyökättiin niin kovin, että koko pikaraitiotiestä tuli lähes kirosana. Siksi TASE:essa puhutaan "katuraitiotiestä" ja samasta syystä yhteisten raiteiden käyttö on nyt tabu ainakin vähän aikaa. Samaan maastokäytävään (tai mahdollisimman lähelle) rata kyllä kannattaisi sijoittaa jo vaihtoyhteydenkin vuoksi.
 
Tämä olikin ensimmäinen pikaraitiotieskenaario, jonka kimppuun julkisuudessa hyökättiin niin kovin, että koko pikaraitiotiestä tuli lähes kirosana.
Täysin totta. Mikähän ihme siinä sanassa oikein sai ihmiset niin suuresti vastustamaan? Nykyistä katuratikkaa ei ole vastustettu nimeksikään, niin kuin entistä pikaratikkaa. Onkohan nykyinen suunnitelma ihmisten mielestä parempi, vai helpommin hahmotettava, vai onko ratikkakeskustelu jo niin puhkikulunut juttu Tamperelaisille? :lol:
 
Päivän Helsingin sanomat sivuaa asumiseen liittyvässä jutussaan myös Tampereen ratikkakysymystä Hervannan osalta näin:

"Tampereen keskustaan pääsee bussilla parin minuutin välein, ja jos Tampereen kaupunginisät ymmärtävät parhaan päälle, joskus ensi vuosikymmenellä täältä pääsee keskustaan myös pikaratikalla. Linjat on jo vedetty karttaan".
 
Täysin totta. Mikähän ihme siinä sanassa oikein sai ihmiset niin suuresti vastustamaan? Nykyistä katuratikkaa ei ole vastustettu nimeksikään, niin kuin entistä pikaratikkaa. Onkohan nykyinen suunnitelma ihmisten mielestä parempi, vai helpommin hahmotettava, vai onko ratikkakeskustelu jo niin puhkikulunut juttu Tamperelaisille? :lol:

Tavallinen kaduntallaajakin tajusi, että pikaratikka ei mahdu VR:n romujen kanssa samoille kiskoille. Ykkösvaihetta puuhanneet valopäät eivät tätä kuitenkaan ymmärtäneet, vaan tunkivat hanketta eteenpäin kuin käärmettä piippuun. Varmasti osittain tästä syystä pikaratikka -sana on leimautunut kohtalaisen naurettavaksi termiksi Tampereella.

Ratikka voidaan, ja pitääkin lyödä samaan ratakäytävään muun raideliikenteen kanssa Tampereella ainoastaan välillä Santalahti-Lielahti. Tälle muutaman kilometrin mittaiselle yhteiskäytössä olevalle käytävälle on alkuvaiheessa vähintään kaavoituksen keinoin varmistettava riittävä kapasiteetti nykyisen junaliikenteen ohella sekä ratikalle, että Nokian ja Ylöjärven lähijunille.
 
Tavallinen kaduntallaajakin tajusi, että pikaratikka ei mahdu VR:n romujen kanssa samoille kiskoille. Ykkösvaihetta puuhanneet valopäät eivät tätä kuitenkaan ymmärtäneet, vaan tunkivat hanketta eteenpäin kuin käärmettä piippuun.
Muistelisin edellisessä pikaratikassa mainittaneen, että ainakin Ylöjärven ja Kangasalan ratikoiden vuorovälit olisivat olleet 20 min. ensimmäisessä vaiheessa, elikkä toisin sanoen samat kuin nyt suunnitelluilla lähijunillakin.
Edellisen hankkeen todellinen pullonkaulahan oli asemalta Vuohenojalle, jossa ratikoiden vuoroväli oli jo niin tiheä, että olisi käytännössä tarvittu kaupunkirata nykyisen radan rinnalle. Pikaratikan loppuaikoinahan alettiin suunnitella myös kadulla kulkevaa versiota, jonka suunnitteleminen tuntui jäävän puolitiehen. Samalla olisi pitänyt miettiä vaihtoehtoista linjausta (jollaista jo aikoinaan tälläkin foorumilla ehdotettiin) Kalevan kauta hyödyntäen Sammonkatua ja Teiskontietä (jolloin saataisiin TAYS:kin palveltua). TASE:en sivuilla on esitettynä kadulla kulkeva suppeakin vaihtoehto pikaratikasta kadulla, jossa ratikat kulkisivat Hatanpään valtaväylää Nekalaan ja siitä Hervantaan ja Vuorekseen.
Ratikka voidaan, ja pitääkin lyödä samaan ratakäytävään muun raideliikenteen kanssa Tampereella ainoastaan välillä Santalahti-Lielahti.
Miksei ratikka voisi myös Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Toijalan suuntiinkin kulkea raiteilla? Sehän tarjoaisi vaihdottoman yhteyden keskustaan ja ei tarvitsisi hommata erikseen raskasta ja kevyttä raidekalustoa, vaan liikenne voitaisiin hoitaa yhdellä ja samalla kalustolla.
 
Miksei ratikka voisi myös Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Toijalan suuntiinkin kulkea raiteilla? Sehän tarjoaisi vaihdottoman yhteyden keskustaan ja ei tarvitsisi hommata erikseen raskasta ja kevyttä raidekalustoa, vaan liikenne voitaisiin hoitaa yhdellä ja samalla kalustolla.
Raskasta, tai oikeastaan keskiraskasta kalustoa ei tarvitse hommata erikseen, vaan vanhoja lähijunia jää ylimääräisiä pääkaupunkiseudulta, joka saa uusia junia, kunhan liikenteen operaattorina on VR.

Mitä tulee Lentävänniemen raideyhteyteen, niin tällainen silta lyhentäisi huomattavasti sekä matkaa että aikaa: http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/siltalentniem.gif
K.o. silta olisi siis vain ratikalle.
 
Raskasta, tai oikeastaan keskiraskasta kalustoa ei tarvitse hommata erikseen, vaan vanhoja lähijunia jää ylimääräisiä pääkaupunkiseudulta, joka saa uusia junia, kunhan liikenteen operaattorina on VR.
VR tuskin niitä sijoittaisi Tampereen liikenteeseen, sillä kyseiset vaunuthan lähtevät ensi vuodesta menemään romuksi. Omasta mielestäni toki näiden lähijunien ikä ei olisi vielä este, etteikö niillä voisi jatkaa liikennöintiä.

Mitä tulee Lentävänniemen raideyhteyteen, niin tällainen silta lyhentäisi huomattavasti sekä matkaa että aikaa: http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/siltalentniem.gif
K.o. silta olisi siis vain ratikalle.
Tuo silta toki lyhentäisi matkaa, mutta toisaalta se taasen kiertää Lielahden ja Lintulammen alueet tehokkaasti. Raitiotie voidaan rakentaa Lentävästäniemestä Amuriin saakka kokonaan omalla väylällään, joten matkanteko on jo ilman siltaakin nopeaa.
 
VR tuskin niitä sijoittaisi Tampereen liikenteeseen, sillä kyseiset vaunuthan lähtevät ensi vuodesta menemään romuksi. Omasta mielestäni toki näiden lähijunien ikä ei olisi vielä este, etteikö niillä voisi jatkaa liikennöintiä.
Miksi toimivaa kalustoa pitää romuttaa ? Kuka sen on päättänyt ?

Tuo silta toki lyhentäisi matkaa, mutta toisaalta se taasen kiertää Lielahden ja Lintulammen alueet tehokkaasti. Raitiotie voidaan rakentaa Lentävästäniemestä Amuriin saakka kokonaan omalla väylällään, joten matkanteko on jo ilman siltaakin nopeaa.
Raideyhteyden voisi kyllä jatkaa Lentävänniemestä Lintulammen kautta Pohtolaan. Matkanteko olisi toki nopeaa ilman siltaakin, mutta kauas on aina pitkä matka. Silta lyhentäisi tuota matkaa oleellisesti.
 
Miksi toimivaa kalustoa pitää romuttaa ? Kuka sen on päättänyt ?
Ikä painaa päälle ja päätöksen takana on mitä luultavammin VR.

Raideyhteyden voisi kyllä jatkaa Lentävänniemestä Lintulammen kautta Pohtolaan. Matkanteko olisi toki nopeaa ilman siltaakin, mutta kauas on aina pitkä matka. Silta lyhentäisi tuota matkaa oleellisesti.
Ja ohittaisi Lielahden kauppakeskuksen ja Lielahden koulun kaltaiset tärkeät pysäkit.
 
Miksei ratikka voisi myös Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Toijalan suuntiinkin kulkea raiteilla? Sehän tarjoaisi vaihdottoman yhteyden keskustaan ja ei tarvitsisi hommata erikseen raskasta ja kevyttä raidekalustoa, vaan liikenne voitaisiin hoitaa yhdellä ja samalla kalustolla.

Siinä taitaa olla jotain teknis-juridisia esteitä. Pahvista tehtyjä ratikoita, joiden huippunopeus ei yllä muun raideliikenteen tasoon ei ilmeisesti voi laittaa kulkemaan samoille kiskoille junaliikenteen kanssa ainakaan pitemmillä yhteysväleillä.
 
Takaisin
Ylös