Tampereen pikaratikkahanke

TAYS-yhteys sujuisi jatkossakin bussilla.
Miksi ihmeessä ? TAYS on niin suuri ja ruuhkainen liikennepaikka, että sinne se pikaratikka pitäisi saada ensimmäisten joukossa. Siis Hervannasta TAYSin kautta keskustaan: http://kuvaton.com/k/A2j.jpg

Tuo pistoraide on edelleen minun mielestäni käyttökelpoinen, vaikka se on asiantuntijoiden toimesta torpattukin. Se palvelisi TAYSin lisäksi myös viereistä TAMKia.
 

Mitä tulee seudullisiin
hankkeisiin, niin mielestäni Helsingin metron laajennus on kyllä melko hyvin verrannollinen Tampereen ratikkaan. Espoon pätkä on melkoista kosmetiikkaa, jos sillä markkinoidaan koko seudun hanketta.

Rohkenen olla eri mieltä. Kaikista vioistaan ja naurettavuudestaan huolimatta seudullisuuden puutteesta länsimetroa ei voi syyttää jos vertailukohteena käytetään Tampereen ratikkaa.


Tullaan siis jälleen kysymykseen mihin raideliikenteelle luvatut lähijunan rahoituseurot tulisi käyttää:
A. Ratikkaan, joka vie huippumodernin joukkoliikennevälineen muutaman vuoden sisään sinne missä matkustajat jo nyt ovat
vai:
B. Lähijunaan, joka joutuu odottamaan lisäraiteiden, seisakkeiden ja aseman rakentamista sekä uusia kaavoituspäätöksiä vielä kenties 10...20 v. Siihen asti lähijunan palveleva matkustajamäärä on kovin vähäinen ratikkaan verrattuna.


Hieman väritetyistä vaihtoehtojen kuvauksista huolimatta valitsen B:n
 
Lempäälän kirkonkylä on palveluiltaan Tesomaan verrattavissa oleva keskus, joka muuttuu kuntakeskusstrategian mukaan Keravan tapaiseksi radanvarsikauppalaksi 10 vuoden aikana.
Nokian asemanseutu on alle kilometrin päässä Pirkkalaistorista, joka on kuntakeskus. Nokiahan on aika haulikkomaisesti kaavoitettu, eräänlainen mini-Espoo. Nokian pääkonttorihan on muten Espoossa. :) Nokian keskusta on kuitenkin ison kauppalan tyyppinen.
Kangasalan asemanseutu on sikäli irrelevantti, että se on puhdas asemakylä, joka on junayhteyksien kadottua päässyt pahasti näivettymään. Sinnekin on luvassa aseman itäpuolelle lisää asutusta rakennemallityön mukaan. Kangasalan radanvarsi on tällaisten pikkutaajamien helminauha, Vatiala/Nattari kerrostalolähiönä on isoin, mutta toisaalta kaupungin rajalla, Lamminrahkaan nousee 10-20 vuoden aikajänteellä uusi lähiö, Jussila on omakotialue Ruutanan kyljessä, joka on aika suuri radanvarsitaajama ja viimeisimpänä muttei välttämättä vähäisimpänä maalaismainen Suinula, jossa on muuten aika komea rautatieasema. Kaikista näistä taajamista ehdottomasti nopein kulkuyhteys Tampereen keskustaan olisi junalla. Yhteys olisi jopa omaa autoa nopeampi. TAYS-yhteys sujuisi jatkossakin bussilla.
Ylöjärven asema, tai ainakin sen eteläpää on keskeisellä paikalla Soppeenmäen ja koko ajan kasvavan kirkonkylän välissä.

Toivottavasti näin.
Kuitenkin jokaisen näiden lähijunien pääasemien asuin- ja työpaikkarakentamisen kohdalla puhutaan "10...20 v. kuluttua".
Tosiasia mielestäni on, että tällä hetkellä näiden asemien ympäristöt ovat aivan liian hajanaisia riittävän tiheään liikennöintiin.
Kenties yhdysliikenteellä saataisiin homma toimimaan?

Itse uskon kuitenkin enemmän siihen, että asuin- tai työpaikan läheisyydessä kulkeva tiheävuoroinen joukkoliikenneväline voi menestyä ainakin Tampereen rajojen sisäpuolella huomattavasti paremmin kuin kerran tai maksimissaan kaksi kertaa tunnissa liikennöivä yhdysliikenteeseen perustuva vuoro.

Lisäksi Tampere, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi ja Kangasala eivät ole tehneet mitään radanvarren kaavoituksen eteen.
Tampereella asiasta kyllä on "visioitu" jo vuosia, mutta niin vain uudet kaupunginosat ja kauppakeskukset suunnitellaan toinen toisensa perään mahdollisimman kauas nykyisistä raiteista. Yksittäistapauksena tästä muistuu viimeksi mieleen Tesoman keskuksen laajentaminen ja nykyaikaistaminen; Ei sanaakaan vierssä kulkevan radan mahdollisuuksista tyyliin "Vuosaaren kauppakeskus Kolumbus/Helsingin metro", vaikka lähijuna oli tuohon aikaan ollut jo pitkään tapetilla. Tapauksia on muitakin, kun katsoo, kuinka paljon ratojen varsissa on maata aivan keskustojenkin lähialueilla hyödyntämättä tai täysin toisarvoisessa käytössä (peltivarastot, lumenkaatopaikat, kesannot jne.).

Kehyskunnissa ei edes radanvarren kaavoitusasia suhteessa lähijunaan ole ollut puheen tasolla - asia on kuitattu mitätöivällä murahduksella "ehkä joskus tulevaisuudessa 30 v. kuluttua".

Voi toki olla, että minulta on kuka ties jäänyt jotain huomaamatta? Mieluummin toki niin.
 
Viimeksi muokattu:
Hieman väritetyistä vaihtoehtojen kuvauksista huolimatta valitsen B:n

Niin, laaja TASE- selvitys asettaa tuon ratikan kuitenkin ajallisesti lähijunan edelle. Omasta mielestäni juuri tuon TASE:en tuleva loppusuositus on se, mitä tulisi johdonmukaisesti noudattaa. Muussa tapauksessa Tampereen raideliikenneasialta saattaa mennä uskottavuus:
Ensin selvitetään omasta toimeksiannosta satojen asiantuntijoiden voimin parasta mahdollista liikennejärjestelmää pikkutarkasti 2..3 vuotta ja suosituksen tullessa käännettäänkin taas asiat ympäri. Tälläinen toimintatapa ei välttämättä herätä luottamusta.

Voisi kuvitella, että tuo laajan selvityksen tulevan toteutusjärjestyksen suosituksen noudattaminen olisi myös valtion mielestä järkevää, kun kerta perustellusti voidaan rahoituksen osin muuttunut tarve osoittaa mustaa valkoisella.

Parasta olisikin, että tuo valtiolta lähijunaan luvattu rahoitus voitaisiin neuvotella käytettäväksi yleisesti Tampereen seudun ja Tampereen raideliikennehankkeisiin.
Tällöin raha voitaisiin kohdistaa juuri niihin toimenpiteisiin mitkä selvityksen suosituksen mukaan kannattavinta on. Se voisi olla siis sekä ratikkaan että lähijunaan.
 
Lisäksi Tampere, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi ja Kangasala eivät ole tehneet mitään radanvarren kaavoituksen eteen.

Tämä asia on vähän kaksiteräinen mora. Kaavoitusintoa saattaisi lisätä pitävä päätös lähijunaliikenteen käynnistämisestä.

Niin, laaja TASE- selvitys asettaa tuon ratikan kuitenkin ajallisesti lähijunan edelle. Omasta mielestäni juuri tuon TASE:en tuleva loppusuositus on se, mitä tulisi johdonmukaisesti noudattaa. Muussa tapauksessa Tampereen raideliikenneasialta saattaa mennä uskottavuus:
Ensin selvitetään omasta toimeksiannosta satojen asiantuntijoiden voimin parasta mahdollista liikennejärjestelmää pikkutarkasti 2..3 vuotta ja suosituksen tullessa käännettäänkin taas asiat ympäri. Tälläinen toimintatapa ei välttämättä herätä luottamusta.

Erään metropoliksi haikailevan käpykylän raideliikenneratkaisua pohdittiin näennäisesti asiantuntijoiden toimesta vuosikausia ja jokusen vuoden kuluttua kyseisen pitäjän naapurikunta saa nahoissaan kokea "asiantuntijoiden" ratkaisut (liikenteellisesti), jo sitä ennen napsahtelevat tauluun tämän kuningasidean rahoitukselliset vaikutukset.
 
Tässäkö sopiva raitiovaunu Tampereelle?
http://www.vagonmash.ru/en_products-10-5.htm

Näyttää olevan vielä kaksi ohjaamoinen joten ei vaadi kääntösilmukkaakaan. Raideleveys 1524mm joka mahdollistaa yhteensopivuuden RHK:n raiteiden kanssa. Koska akselien muutostöitä ei tarvitse tehdä tilausmäärä voi olla jotain yhden ja äärettömän välillä. Näin ollen Tampereen raitioliikenteen riippuvuus Turun- ja Jokeriratikan etenemisestä ja teknisistä ratkaisuista vähenee.

Ja mikä parasta tässä ratikassa on tamperelaiset ovet!
 
Erään metropoliksi haikailevan käpykylän raideliikenneratkaisua pohdittiin näennäisesti asiantuntijoiden toimesta vuosikausia ja jokusen vuoden kuluttua kyseisen pitäjän naapurikunta saa nahoissaan kokea "asiantuntijoiden" ratkaisut (liikenteellisesti), jo sitä ennen napsahtelevat tauluun tämän kuningasidean rahoitukselliset vaikutukset.

Tähän en lähde kommentoimaan, koska en tunne viittaamasi pohdintaa. Kovia väittämiä kylläkin, joten mielenkiintoista olisi tutustua tähän.
Oliko tämä pohdinta TASE-selvityksen verrattavissa? Mikä oli laajuus? Ketä osallisena? Millä työnimellä pohdinta kulki ja onko vielä aineisto netissä?

Itse kuvittelisin, että valtio tekisi ratkaisunsa melko pitkälle laajan TASE-tutkimuksen pohjalta, jossa on mukana ollut mm.
Ratahallintokeskus, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto, Lääninhallitus, TTY, Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Vesilahti, Kangasala, Orivesi jne.
 
Miksi ihmeessä ? TAYS on niin suuri ja ruuhkainen liikennepaikka, että sinne se pikaratikka pitäisi saada ensimmäisten joukossa.
Tarkoitin, että Kangasalan radanvarsilähiöistä pääsisi jatkossakin bussilla Teiskontien kautta Tampereelle linjoilla 45 ja 95.

Tässäkö sopiva raitiovaunu Tampereelle?
http://www.vagonmash.ru/en_products-10-5.htm

Näyttää olevan vielä kaksi ohjaamoinen joten ei vaadi kääntösilmukkaakaan. Raideleveys 1524mm joka mahdollistaa yhteensopivuuden RHK:n raiteiden kanssa. Koska akselien muutostöitä ei tarvitse tehdä tilausmäärä voi olla jotain yhden ja äärettömän välillä. Näin ollen Tampereen raitioliikenteen riippuvuus Turun- ja Jokeriratikan etenemisestä ja teknisistä ratkaisuista vähenee.
Satuin juuri pari päivää sitten katselemaan juuri tuota sivua. Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta ja varmaankin tuotantoetäisyyteen nähden edulliseltakin ratkaisulta. Lähinnä pistää silmään tuo vähäinen istumapaikkojen määrä – voisikohan ovia karsimalla ja 2+2-istuinjärjestykseen (ja 2650 mm vaunuleveyteen siirtymällä) saada lisää kapasiteettia?
 
Jos tuon lullan mukavuus- ja melutaso muistuttaa edes etäisesti Moskovan metroa, niin спасибо, но нет спасибо...

Vaan täytyypä käydä koeajamassa kyseinen rauta Pietarissa - ei hutkita ennen kuin tutkitaan.
Ainakin VR:n puolella ne Siperian sudet on pelittäneet ihan hyvin, vaikka alunperin poliittisista syistä hankittiinkin. Ne eivät hyydy ihan heti pienellä pakkasella kuten Italian ihmeet.
 
Satuin juuri pari päivää sitten katselemaan juuri tuota sivua. Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta ja varmaankin tuotantoetäisyyteen nähden edulliseltakin ratkaisulta. Lähinnä pistää silmään tuo vähäinen istumapaikkojen määrä – voisikohan ovia karsimalla ja 2+2-istuinjärjestykseen (ja 2650 mm vaunuleveyteen siirtymällä) saada lisää kapasiteettia?
Tuo istuinjärjestys 2+1 tosiaankin leikkaa tuota istumapaikkojen määrää. Mutta kyllähän 2,55 leveään vaunuun mahtuu 2+2 järjestys kuten hyvin tiedämme linja-autoista. Varsinkin kun käytössä on avorahastus joka poistaa tarvetta kulkea vaunua päästä päähän.

Yleisesti on hyvä että Venäjällä on tajuttu matalalattiaisuuden edut. Se helpottaa kaluston hankintaa myös Suomeen kun on saatavissa 1524mm raideleveydelle kelpaavaa matalalattiakalustoa. Lisäksi kun ostetaan pieneltä toimijalta Bombardierin tai Alstomin sijaan on mahdollista saada myös kokoonpanoa Suomeen.

Moskovasta muuten löytyy tälläinen raitiovaunu. Tuo leveyttä en löytänyt, mutta istuinjärjestys on kuvien perusteella 2+2.
 
Moskovasta muuten löytyy tälläinen raitiovaunu. Tuo leveyttä en löytänyt, mutta istuinjärjestys on kuvien perusteella 2+2.

Hyvä, että Moskovaan on uusia tramvaj- vaunuja saatu! Vanhojen käytössä olevien (ja huoltamattomien) vaunujen matkustusmukavuus ja -nopeus (johtuen surkeasta infrasta) on nimittäin sieltä ittestänsä.

Enpä ole vielä kyseistä lullaa bongannut 8 v. aikana, vaikka olen lähes viikoittain siellä seikkaillut. Mutta Stroginossahan tuo näyttää todella rullaavan. Ja tässä linkissä rauta itse teossa:
http://video.aol.com/video-detail/new-russian-tram-ktm-30-in-moscow-30/2032483723

Raitiotiet alkaa muuten Mossessa kyllä olemaan vähissä - suurin osa niistä on revitty pois ydinkeskustasta, jotta on saatu yhä lisää likaisia ja meluisia autoja savuttamaan jo muutenkin aivan järjetöntä autopaljoutta.

Mosse onkin erittäin hyvä (tai helvetin huono) esimerkki siitä, kuinka "viihtyisä" kaupungista tulee kun painellaan vaan autojen ehdoilla. Kaupungissa on pääosin kaikilla julkisilla (kyllä, myös metrolla) vaikea ja epämiellyttävä matkustaa, kävely on unohdettu täysin ja pyöräilylle nyt ei ole edes marginaalisia mahdollisuuksia annettu. Keskustaa ei tämän vuoksi ole oikein missään ja kaikki korttelit ovat hyvin karuja, elottomia ja likaisia autojen läpiajopaikkoja.

Viimeiset keskustan jäljellä olevat ratikkalinjat on jätetty täysin heitteille ja vaunukalusto myös. Mahdollisimman iso maasto-auto onkin paras liikennemuoto kaupungissa - ja mieluiten yöllä klo 24...06 välillä, jolloin ruuhkat ovat hieman pienemmät.

Että sieltä vaan Tampereellekin oppia, kuinka autoteillä ratkaistaan kaupunkilaisten liikkunmis- ja viihtymisongelmat...
 
Viimeksi muokattu:
Näyttää olevan vielä kaksi ohjaamoinen joten ei vaadi kääntösilmukkaakaan.
Ei siinä kahta ohjaamoa kyllä ole. Ovien välinen osuus on matalaa, keula ja perä korkeita.

Mitä nyt jonkin verran noilla on Pietarissa tullut matkustettua, niin kyllä tuossa yritystä selvästi on. Jos rata on hyvä, se kulkee ihan tasaisesti ja suhteellisen hiljaisesti. Tuplalasit kyllä mieluusti laittaisin, perusmallissa on vain yksinkertaiset.

Näitä vaunuja on Pietarissa liikenteessä jo ainakin 25 kpl.
 

Liitetiedostot

  • 1122_etu.jpg
    1122_etu.jpg
    113.9 KB · Lukukerrat: 479
  • 1103_taka.jpg
    1103_taka.jpg
    60.9 KB · Lukukerrat: 427
  • Rv_sisä.jpg
    Rv_sisä.jpg
    112.8 KB · Lukukerrat: 428
Lähinnä pistää silmään tuo vähäinen istumapaikkojen määrä – voisikohan ovia karsimalla ja 2+2-istuinjärjestykseen (ja 2650 mm vaunuleveyteen siirtymällä) saada lisää kapasiteettia?

Jos laittaa viisi penkkiä riviin ja luopuu käytävästä, kapasiteettiä saa vielä vähän enemmän. Raidekerrointa vois näppärästi kompensoida matkustusmukavuutta laskemalla.

Jos vaunun kyytiin kaivataan autoilevia miehiä, olisi syytä olla myös penkkejä joihin mies mahtuu. Tampereen joistain telibusseista voidaan kopioida myös näppärä kotelointo ikkunoiden yläpuolella. Perän ikkunanvieripaikoilla, kun ei mahdu istumaan suorassa.

Käsittääkseni samalle pinta-alalle saadaan enemmän väkeä seisomaan, kuin istumaan. Ruuhka-aikaan harvempi penkitys luo lisää paikkoja ja muulloinkin parempaa matkustusmukavuutta.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös