Tampereen pikaratikkahanke

Ratikka puolestaan houkuttelee myös autoilijota...
...Ihan turha velloa pessimismissä, ettei siitä kuitenkaan mitään tule, rahat eivät riitä eikä sitä oikeastaan edes tarvita

"Ei tästä mitään tule" miehiä riittää kyllä monessakin kommentointiin kiihkeästi osallistuvassa kansanosassa. Ja tällä sapluunalla nämä menevät sitten hautaan asti toivoen, että vielä tulisi se elämän suuri "momentum", jolloin pääsisi ääni mielihyvästä hyristen julistamaan isoon ääneen että "minähän sanoin"... :smile:

Sen verran näille pessimisteille annan kyllä toki ajatuksen siimaa, että pilalle passatuista autoilijoista ei missään nimessä saada kaikkia koskaan joukkoliikenteen kyytiin. Ei edes sitä yhtä kertaa.
Kaikki eivät kuitenkaan elä 70...80 luvulla enää ja uudenlaiseen ajattelutapaan sekä liikkumiskulttuurin muutokseen kykeneviä on yhä enemmän. Aika tekee tässäkin tehtävänsä jälkimmäisten hyväksi.

Näkisin asian niin, että nykyistä huomattavasti paremmalla ja monipuolisemmalla joukkoliikenteellä (incl. ratikat, busat ja lähijuna) saataisiin autoilijoista n. 5% joukkoliikennettä käyttämään kokonaan. 20 % alkaisi käyttää joukkoliikennettä n. puoliksi kaikista matkoistaan ja n. 25% käyttäisi ehkä noin joka kolmannella matkallaan joukkoliikenteellä.

Tampereen kaupungissa ja lähikuntien rajaseudulla auton omistajia on lienee luokkaa 1/3 osa väestöstä eli n. 70.000 (korjatkaa, jos tiedätte). Näistä ehkä korkeintaan 15% käyttää nyt joukkoliikennettä jossain määrin auton ohella. Ei koskaan bussila menevää autoihmistä olisi siis n. 60.000.

Edellisestä saataisiin ennusteen perusteella paremman joukkoliikenteen myötä 3.000 + 6.000 + 5.000 = 14.000 uutta joukkoliikennematkaajaa. Jäljelle siis jäisi yhä puolet autoilijoista, jotka eivät periaattesta tai muusta yhtä "viisaasta" syystä bussiin tai ratikkaan koskaan nouse. Itse en kyllä usko, että näitä jääriä olisi enää noinkaan paljoa (edellyttäen, että joukkoliikenne todellakin toimisi nykyistä huomattavasti paremmin). Anyhow, antaa kuitenkin olla ennusteet mieluummin alakanttiin.

Jos bussien käyttöaste olisi nyt Tampereella n. 50 % (edelleen, korjatkaa jos ei näin), niin 14.000 uutta matkaajaa päivässä tarkoittaa n. 470 lisäbussia per päivä. Nousupaine korostuu väkrikkaalle akselille Hervanta-Kaleva-Tammela-Keskusta-Amuri-Pyynikki-Pispala-Niemenranta-Lielahti-Lentävänniemi, jolle näistä lisbusseista menisi ainakin varmasti viidennes eli n. 95 lisäbussia per päivä. Liikennöintitunteja lienee keskimäärin 17, eli tunnissa tarvittaisiin busseja Hervanta - Lentsu välille nykyisten lisäksi 5,6 kpl. Ruuhka-aikoina tietty enemmänkin. Tämä on mielestäni melko huomattava joukkoliikenteen kasvun määrä jo varsin varovaisin arvioinkin. Ja tähän kasvuun voidaan oikeastaan vastata vain ratikalla.

Tämän päälle voidaan sitten vielä pamauttaa raidekerroin ja ratikkalinjan uusien asuntojen varrelle muuttavat uudet asukkaat, joista on ilman vanhoja jääräpäisiä asenteita ja rasitteita huomattavasti helpompi saada joukkoliikenteen käyttäjiä kuin nykyisistä "ei tää kannata ja ei tuu mitää" tyyppejä.
 
Jos ei Lentävänniemi niin mikä sitten olisi parempi vaihtoehto lännessä? Olen avoin kuulemaan eri näkemyksiä kunhan perustelut esitetään. Minun logiikkani on, että Lielahti on lännen tärkein kaupallinen keskus, jossa on myös julkisia palveluita. Jos ratikka tulee, Lielahdelle ei ole käytännössä vaihtoehtoja vaan sitä on palveltava. Ja jos reitti tulee Lielahteen asti, kaikkein loogisin jatkosuunta on Lentävänniemi: sinne on lyhyin matka ja se on suurin asutuskeskus lähistöllä. Ratikkaa ei siis tehdä pelkästään Lentävänniemen tarpeisiin vaan Lentävänniemi nyt sattuu sijaitsemaan sopivasti jotta ratikka kannattaa linjata juuri sinne.

Lännestä ei varmasti löydykkään parempaa jatkosuuntaa ratikalle kuin Lentsu -ainakaan Tampereen puolelta. Mikäli Siivikkala tulee kasvamaan hurjimpien kasvusuunnitelmien mukaan, niin se voisi olla myös vaihtoehtoinen linjaussuunta. Ongelmaksi jää silti edelleen alueen hajanaisuus. Ratikalla ei pystytä vähentämään bussiliikennettä, muuta kuin sen yhden korvaavan linjan osalta. Lietsun kaupallinen ydin jää myös auttamatta syrjään Niemenranta-Lentsu -ratikkareitillä. Niemenrannan ja muun täydennysrakentamisenkaan jälkeen alueen liikennöintitarpeet eivät ole lähellekkään sitä luokkaa, että bussiliikenteen kipuraja ylittyisi. Kapasiteetiltaan huomattavasti suuremmassa ratikassa puolestaan vaarana olisi se, että vuoroväli kasvaisi koska tyhjiä juniahan ei juurikaan kannata ajella. Tämä yhdistettynä harvempaan pysäkkiverkkoon ja vain marginaalisesti nopeampaan matka-aikaan eivät mielestäni tarjoa mitään parannuksia joukkoliikennematkustajalle.

Jatkossa ratikkaa kannattaa toki kehittää siihen suuntaan, että uusia alueita ja ratoja rakennetaan samanaikaisesti. Kiikkisensalmen alitus (toivottavasti ennemmin alitus kuin ylitys) olisi erinomainen mahdollisuus tuoda Aitolahti ja Nurmi lähemmäs kaupunkia joukkoliikenteellä kuin autolla (sama muuten toimii Lentävänniemen osalta jos rata linjataan Niemenrannan kautta).

Jatkossa toki näin, erityisesti tulevaisuudessa Kiikkisensalmen alitus/ylitys vaikuttaa hienolta idealta. Siinä on todellista potentiaalia luoda raideliikenteelle kilpailukykyiset olosuhteet. Lentsun tapauksessa tällaista kilpailuetua kumipyöräliikenteeseen nähden ei ikävä kyllä ole olemassa, jollei sitten lähdetä Ertsun ehdottamalle linjaukselle, jolla puolestaan on tiettyjä tässä ketjussa jo aiemmin käsiteltyjä ongelmakohtia.

Niin muuten: pakkokäyttäjille bussi voi olla toimiva joukkoliikenneväline, mutta se ei houkuttele vaihtamaan autosta julkisiin, ei ainakaan jos vuorovälejä harvennetaan rajusti iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin eli juuri niihin aikoihin jolloin matkustamista voisi kasvattaa verrattuna pakolliseen työmatkaliikenteeseen.

Vuoroväliharvennukset eivät ole riippuvaisia siitä onko liikennöintivälineen alla kumipyörät vai katolla virroitin.

Pakottavaa tarvetta ei kai ole myöskään tehdä kaupungista hyvää ja houkuttelevaa asuinpaikkaa. Kaipa täällä aina silti joku haluaisi asua sossun tukia nostaen. Silti näen että kaikki kehittäminen on positiivista. Järki kannattaa toki säilyttää eikä rakentaa mitään länsimetroa Hervantaan, mutta raitiotie on täysin realistinen hanke Tampereella. Ihan turha velloa pessimismissä, ettei siitä kuitenkaan mitään tule, rahat eivät riitä eikä sitä oikeastaan edes tarvita.

Oma ratikkauskoni ei ilmeisesti ole aivan yhtä vahva kuin sinulla, enkä lähtisi ylikorostamaan ratikan asemaa kaupungin kriittisenä vetovoimatekijänä. Siinä mielessä olen samaa mieltä kanssasi, että ratikka on täysin realistinen ja jopa toivottava hanke Tampereella. Kyseenalaistan kuitenkin sen, onko se sitä myös Lentsussa tai ylipäätään Länsi-Tampereella, ainakaan alkuvaiheessa.

Kyse ei ole pelkästään linjasta 16. Jos ratikka linjataan oikein, siihen saadaan paitsi linja 16:n matkustajat niin myös matkustajia mm. Lielahdesta ja Pispalasta, jotka nykyisin kulkisivat muilla linjoilla. Lisäksi tulevat Niemenrannan matkustajat. Kyllä näistä yhteensä löytyy potentiaalia ratikkalinjaa varten. Varsinkin kun palvelutaso paranee ja osa ihmisistä vaihtaa autosta joukkoliikenteeseen.

Viittasinkin lähinnä siihen, kun kirjoitit että jo nykyisellään 16:sta olisi edellytykset ratikkalinjaksi. Ja Pispalastahan tuskin isoja massoja ratikkaan siirtyy, sen verran hyvä joukkoliikennekäytävä tuo valtaväylä on.

Eikä muuten nykyisen bussilinjan aikataulusta voi päätellä yhtään mitään ratikan kysynnästä. Nykyiset aikataulut voidaan hallinnollisesti tehdä vaikka kuinka huonoiksi halutaan. Matkustajat sitten äänestävät jaloillaan eivätkä täytä edes noita harvoja vuoroja. Negatiivinen kierre on valmis.

Ei liity liikennöintivälineeseen. Myös ratikka-aikataulut voidaan sössiä hallinnollisesti. Toisaalta en oikein keksi syytä sille miksi hallinnollisesti haluttaisiin tuhota nimenomaan Lentsun yhteydet. Esim. Hervannan suunnan runkolinjoilla vuorovälit ovat huomattavasti parempia myös kesäaikaan. Johtuisiko mahdollisesti kysynnästä?
 
Jäljelle siis jäisi yhä puolet autoilijoista, jotka eivät periaattesta tai muusta yhtä "viisaasta" syystä bussiin tai ratikkaan koskaan nouse.
Mikähän tuollainen "viisas" syy voisi olla ? Oletko koskaan ollut työelämässä ? Kuvitellaan, että kävisit töissä toisella puolella kaupunkia ja työvuorosi alkaisi klo. 06:00. Ensimmäinen bussi Pohtolasta lähtee klo 04:50. Ata-Gears Oyn:n tehtaalla Atalassa olet joskus minuuttia vaille 6 ja joskus 20 yli 6, riippuen vaihtobussin aikataulusta. Aikaisempaan vaihtobussiin ehdit joskus ja joskus et. Sinun pitää jatkaa työpäivääsi niinä päivinä, jolloin et ehtinyt vaihtobussiin. Mestarille joudut tekemään tiliä, miksi myöhästyit.

Olisiko tuossa joku "viisas" syy kulkea omalla peltilehmällä ???
 
Lietsun kaupallinen ydin jää myös auttamatta syrjään Niemenranta-Lentsu -ratikkareitillä...
Lentsun tapauksessa tällaista kilpailuetua kumipyöräliikenteeseen nähden ei ikävä kyllä ole olemassa, jollei sitten lähdetä Ertsun ehdottamalle linjaukselle, jolla puolestaan on tiettyjä tässä ketjussa jo aiemmin käsiteltyjä ongelmakohtia.
Mikä tässä on se ongelmakohta ?
lentsunoikaisu.JPG

Lenkkiä kierrettäisiin eri suuntiin eri vuoroilla.
 
Viimeksi muokattu:
Minusta Pariisissa käytössä oleva vaalenvihreä korosteväri yhdistettynä vaaleaan pohjaan on melko onnistunut. Se on samaan aikaan siron kevyt, moderni ja henkii nykyään trendikästä ympäristöaatetta.
Valkoisen käyttäminen pohjavärinä tuntuu olevan muodissa joukkoliikenteen värityksissä. Tässä ei sinällään ole mitään vikaa, mutta valkopohjainen väritys vaikuttaa helposti persoonattomalta kun niin monet kaupungit käyttävät sellaista. Omanlaisemman värityksen aikaansaamiseksi näkisin mielelläni tummemman värin päävärinä ja valkoisen koristeraitoina. Tämä toki vain henkilökohtaisena mielipiteenä.

Miksi muuten perinteitä pitäisi korostaa yli kaiken värivalinnoissa? Ei Pariisissa kuten missään muuallakaan ole vuosikymmenestä toiseen käytetty samaa väriä. RATP:n metrojunissa oli sininen maalaus ennen nykyistä vihersävyistä eli muualla uskalletaan suunnitella ajan henkeen sopivaa modernia designia. Miksei siis meilläkin.
Suomalaisten muutosvastaisuus tuntuu olevan varsin voimakasta varsinkin, kun puhutaan joukkoliikennevälineiden värityksestä. Esimerkiksi Helsingissä sporien (sinällään minusta varsin viehättävä) oranssi/valkoinen väritys piti palauttaa takaisin kelta/vihreään, varioiden alkuperäiseen kokovihreään piti lisätä keltainen raita, ja HKL-bussiliikenteen muuttuessa HelB:ksi itkettiin Helsingin Sanomien yleisönosastolla HelB:n värityksen olevan liian erilainen ja kaupunkikuvaan sopimaton. Tampereen raitiotie voi toivottavasti uutena järjestelmänä välttyä tältä muutosvastaisuudelta ja uusille vaunuille voidaan saada omanlaisensa väritys. Mutta jos ei voida, niin perinteitä pitäisi lähteä hakemaan jostain muualta kuin nykyisestä Tampereen bussien värityksestä.

EDIT: vielä uusi luonnos pikaraitiovaunusta liitteenä, onko yhtään parempi?
Itse pidin enemmän ensimmäisestä versiosta, keltainen raita ikkunoiden kohdalla oli hauska yksityiskohta joka sai värityksen näyttämään vähemmän kopiolta VR:n vanhasta värityksestä. Lisäksi murrettu punainen saa vaunun näyttämään nuhjuiselta ja vanhanaikaiselta (tämä oli mielestäni alkujaankin ongelma mallina olleessa VR:n värityksessä), kirkkaampi sävy antaisi modernimman ilmeen.

Otin vapauden tehdä oman tulkintani väritysluonnoksestasi.
 
Mikähän tuollainen "viisas" syy voisi olla ? Oletko koskaan ollut työelämässä ? Kuvitellaan, että kävisit töissä toisella puolella kaupunkia ja työvuorosi alkaisi klo. 06:00. Ensimmäinen bussi Pohtolasta lähtee klo 04:50. Ata-Gears Oyn:n tehtaalla Atalassa olet joskus minuuttia vaille 6 ja joskus 20 yli 6, riippuen vaihtobussin aikataulusta. Aikaisempaan vaihtobussiin ehdit joskus ja joskus et. Sinun pitää jatkaa työpäivääsi niinä päivinä, jolloin et ehtinyt vaihtobussiin. Mestarille joudut tekemään tiliä, miksi myöhästyit.

Olisiko tuossa joku "viisas" syy kulkea omalla peltilehmällä ???

Parahin blogiveljeni Ertsu!

Kommentini ja arvioni perustui juurikin siihen, että joukkoliikenteen tarjonta dramaattisesti paranee, joka puolestaan antaa todelliset eväät pelkän autoilun vaihtoehdoille.

Tuskinpa myöskään liikennöinin huippukohta koskaan ajoittuu tuohon manitsemaasi klo 4:50...6:00 aikaan. Se ei siis yksinään vaikuta autoilun ja joukkoliikenteen mittasuhteisiin. Tärkein ja suurin ryhmä lienee klo 7:00 - 20:00 välillä liikkuvat työ- ja vapaa-ajanmatkaajat. Toki en vähättele aamuvirkkujenkaan liikennetarpeita lain.
 
Itse pidin enemmän ensimmäisestä versiosta, keltainen raita ikkunoiden kohdalla oli hauska yksityiskohta joka sai värityksen näyttämään vähemmän kopiolta VR:n vanhasta värityksestä. Lisäksi murrettu punainen saa vaunun näyttämään nuhjuiselta ja vanhanaikaiselta (tämä oli mielestäni alkujaankin ongelma mallina olleessa VR:n värityksessä), kirkkaampi sävy antaisi modernimman ilmeen.

Otin vapauden tehdä oman tulkintani väritysluonnoksestasi.

Minusta tummanpunainen kirkas on tyylikäs joka muodossaan. Ja kuten aikaisemmin kirjoitin, se sopii Tampereen katukuvaan (siis muutenkin kuin verisen punakapinan vuoksi). En Tukholmassakaan ajattele punaisen bussin nähdessäni, että aha, siinäpä VR:n vanha vaunu, tai onpas siinä sotainen vasemmistolainen väri. Pikemminkin mieleen tulee Ferrari...
 
Miksi juuri Lentsu ansaitsee ratikan? ... Paasikiventien bussikaista parantaa joukkoliikenteen nopeutta nykyisestä, mutta ei vaikuta kapasiteettiongelmaan. Tesomalla kapasiteettiongelmaa ei ole, koska sen kautta ajaa monta linjaa, jotka haarautuvat eri puolille: Kalkkuun, Ikuriin, Haukiluomaan... Lentävänniemeenkin voidaan periaatteessa ajaa viiden minuutin välein bussilla, mutta se ei ole taloudellista ja on altis peräkkäinajolle. Sen lisäksi ratikkaa tukee – toistonkin uhalla – Niemenrannan ja Halkoniemen uudisrakentaminen aivan ratikkalinjan varteen.

Lentävänniemessä on tilaa enintään kahdelle linjalle: Vähäniemenkadun ja Lielahdenkadun kautta, toinen Reuhariin ja toinen Jänislahdenkadulle. Se voi kuitenkin korkeintaan olla väliaikaisratkaisu, sillä Reuharissa ja Vähäniemenkadulla ei ole tarpeeksi kysyntää 10 minuutin vuorovälille toisin kuin Jänislahdenkadun ja Lielahdenkadun (Niemenrannan) alueilla.

Kapasiteettiongelmaa ei ole Lentsussakaan ja kun uusia asuinalueita rakennetaan myös bussiliikennettä voidaan kehittää. Näiden kahden esittämäsi linjan kapasiteetti tulee riittämään Niemenrannan rakentamisen jälkeenkin alueelle, eikä sen ainakaan lähitulevaisuudessa tarvitse olla pelkästään mikään väliaikaisratkaisu.

Ongelmana Tampereella on se, että kun jatkuvasti parannetaan yksityisautoilun asemaa miljoonainvestoinneilla (mm. tunneli, Hämeenkadun parkkiluolat) niin joukkoliikenteen suhteellista asemaa on äärimmäisen hankala parantaa. Paasikiventien bussikaista on hyvä esimerkki siitä, miten itseasiassa lännen ratikkayhteydeltä rouhitaan pohjaa pois. Jos rahat kerran lyödään bussikaistaan, niin mitä järkeä on toteuttaa kilpaileva ratikkaväylä samaan tarpeeseen. Ja mitä näille bussikaistoille sitten tehdään jos lännen ratikka toteutuu -annetaan yksityisautoilijoille?

Lähijunaliikenne tiheämmin kuin tunnin välein liikennöitynä vaatii ikävä kyllä suhteessa hyötyihin erittäin raskaat infrainvestoinnit. Koska Tampere on yksi kaukoliikenteen hubeista ja Suomen rataverkko on enimmäkseen yksiraiteista, ei tiheämmin voida nykyverkolla liikennöidä. Tarkoitan kuitenkin, että se tunnin vuorovälillä kulkeva juna pitää sinne rataverkolle saada mahdollisimman pian, eikä jäädä odottamaan jotain 20-30 minuutin välillä kulkevaa junaa "sitten joskus" kun ne lisäraiteet on rakennettu ja asutus sillä välin hajaantunut pitkin Pirkanmaata.

Juurikin samaa mieltä. Lähijunaliikennöinti olisi käynnistettävä välittömästi siinä laajudessaan kuin mahdollista, eikä odottaa sitä että infra mahdollistaa helsingin lähiliikenteen tyyppiset vuorovälit. Liikennöinnin aloittamisen jälkeen lähijunailua on kehitettävä edelleen ja tarkastelualueena tulee nimenomaa olla seutu, eikä yksittäinen pitäjä. Ratikan yksi suurimmista ongelmista on sen tamperekeskeisyys, joka jättää muun seudun täysin ulkopuolelle.

Hervantaan alkaa kohta olla jo pakottava tarve rakentaa raideliikennettä. Itse asiassa Hervantaan olisi alun alkajenkin ollut järkevää rakentaa raideliikenne, mutta pian 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan Hervanta yhdessä 13 000 asukkaan Vuoreksen kanssa ei selviä pelkällä bussiliikenteellä. Tai no ehkä selviää, mutta tällöin Hervannasta keskustaan pääsee noin minuutin välein ruuhka-aikaan ja rahaa kuluu naftaan ja kuljettajiin.

Hervannan suunnasta en ole eri mieltä, vaan Lentsusta.

Alustavia pohdintoja on, että jokin itäsuunnan 20 minuutin välein liikennöitävä linja ajettaisiin Reuharinniemeen Vähäniemenkadun kautta, jolloin linja 16 voitaisiin suoristaa ajamaan Lielahdenkatua (tulevaisuudessa Niemenrannan läpi) ja edelleen Enqvistinkatua Paasikiventielle. Kuten ylempänä totesin, tämä on vain ensiapua.

Tämä ei ole vain ensiapua, vaan täysin toimiva ehdotus alueen joukkoliikenteen järjestämiseksi. Ratikkaa ei Lentsuun tässä vaiheessa tarvita, ei nopeuden eikä kapasiteetin vuoksi.
 
Kuvitellaan, että kävisit töissä toisella puolella kaupunkia ja työvuorosi alkaisi klo. 06:00. Ensimmäinen bussi Pohtolasta lähtee klo 04:50. Ata-Gears Oyn:n tehtaalla Atalassa olet joskus minuuttia vaille 6 ja joskus 20 yli 6, riippuen vaihtobussin aikataulusta. Aikaisempaan vaihtobussiin ehdit joskus ja joskus et. Sinun pitää jatkaa työpäivääsi niinä päivinä, jolloin et ehtinyt vaihtobussiin. Mestarille joudut tekemään tiliä, miksi myöhästyit.
Ei tämä ole mikään syy asettaa autoilua joukkoliikenteen edelle. Kuvailet esimerkissäsi tyypillistä huonosti järjestettyä joukkoliikennettä. Sitä pitäisi verrata vaikka autoiluun päällystämättömillä kapeilla teillä, joita ei juuri koskaan huolleta, ja joita käyttävät kaikenlaiset kulkijat lehmälaumoista lähtien.

Eli lähdet aamulla autollasi töihin, muttet koskaan voi tietää, puuttuiko kaivonkansi ja matkasi tyssäsi siihen, oliko silta hajonnut ja saat kiertää 6 km tai juutuitko navetasta laitumelle tallustelevien lehmien perään. Sen sijaan esikaupunkiratikan rata pidetään aina kunnossa ja se kulkee minuutinvarmasti joka aamu...

Saksalaisen kaupungin Pohtolasta lähtee bussi, joka ajaa keskustan läpi Atalaan. Ja jos ei aja, sillä on järjestetyn vaihdon pysäkki, josta jatkoyhteys ei lähde ennen kuin omasi on tullut. Ei se sen kummempaa ole, kun vaan on halua hoitaa joukkoliikenne kunnolla.

Antero
 
Ehdotan, että länsisuunnan linjan hyödyllisyyden lisäämiseksi linja jaetaan Lielahdessa kahteen haaraan:
1. Lentävänniemi
2. Tesoman, Tohlopin ja Haukiluoman kerrostaloalueita palveleva haara

En esitä nyt Tesoman haaralle linjausta, toteanpahan vain, että pikaraitiotien ei tarvitse sitoutua nykyiseen katuverkkoon. Visiot tervetulleita.
 
Ehdotan, että länsisuunnan linjan hyödyllisyyden lisäämiseksi linja jaetaan Lielahdessa kahteen haaraan:
1. Lentävänniemi
2. Tesoman, Tohlopin ja Haukiluoman kerrostaloalueita palveleva haara

En esitä nyt Tesoman haaralle linjausta, toteanpahan vain, että pikaraitiotien ei tarvitse sitoutua nykyiseen katuverkkoon. Visiot tervetulleita.
Olen jo moneen kertaan esittänyt omia visioitani, mutta tapanasi on johdonmukaisesti tyrmätä kaikki sillä perusteella, että missään muuallakaan ei käytetä sellaisia ratkaisuja. Miksi nyt kuitenkin toivotat visiot tervetulleiksi ? Tätä sivua taaksepäin kelaamalla löydät yhden minun visioni. Tuo lenkkihän on sama kuin kaksi haaraa. Haarat on vain yhdistetty toisesta päästä.
 
Tarkoitan ratkaisua, jossa on kaksi arkisin päiväaikaan 10 minuutin välein kulkevaa linjaa toinen Lentävänniemeen ja toinen Tesomalle, joilla on yhteisellä osuudella Lielahdesta itään 5 minuutin vuoroväli. Tällaiset ratkaisut ovat varsin yleisiä raitioteillä ympäri eurooppaa.
 
Tarkoitan ratkaisua, jossa on kaksi arkisin päiväaikaan 10 minuutin välein kulkevaa linjaa toinen Lentävänniemeen ja toinen Tesomalle, joilla on yhteisellä osuudella Lielahdesta itään 5 minuutin vuoroväli. Tällaiset ratkaisut ovat varsin yleisiä raitioteillä ympäri eurooppaa.
Kyllä kyllä ja sen lisäksi ne haarat voisi yhdistää toisesta päästä, jolloin matkustajilla olisi mahdollisuus päästä myös Lentävänniemestä Tesomalle ja päinvastoin.
 
Juurikin samaa mieltä. Lähijunaliikennöinti olisi käynnistettävä välittömästi siinä laajudessaan kuin mahdollista, eikä odottaa sitä että infra mahdollistaa helsingin lähiliikenteen tyyppiset vuorovälit. Liikennöinnin aloittamisen jälkeen lähijunailua on kehitettävä edelleen ja tarkastelualueena tulee nimenomaa olla seutu, eikä yksittäinen pitäjä. Ratikan yksi suurimmista ongelmista on sen tamperekeskeisyys, joka jättää muun seudun täysin ulkopuolelle.

Osittain samaa mieltä. Lähijunaa tulisi ehdottomasti yrittää saada toimimaan sillä nykyisten kiskojen sallimalla 1 h vuoroväillä, jonka VR ja RHK ilmeisesti voisivat pitkin hamain hyväksyä.

Tiheämpi lähijunan liikennöintiväli mahdollistuu kuitenkin ainoastaan raskaan raideliikenteen infrarakentamisella ja se on monin verroin kalliimpaa ja vaikeampaa toetutaa kuin kevyt raideliikenne. Sitten kun meillä on lähijunan kanssa yhteistyökumppaneina VR ja RHK sekä kaavoittamaton nykyraiteiden varsi, niin enpä tiedä...

Ratikka voidaan kuitenkin viedä suoraan sinne, jossa jo nyt on kapasiteettia ja sitä kapasiteettia voidaan ratikan myötä sitten alkaa johdonmukaisesti lisäämään.
Mikään ei myöskään estä jatkamasta ja varaamasta ratikan linjaa kehyskuntien puolelle. Tämä nyt olisi järkevääkin ja varmasti näin tarkoitus suunnitelmissa onkin.
 
Ehdotan, että länsisuunnan linjan hyödyllisyyden lisäämiseksi linja jaetaan Lielahdessa kahteen haaraan:
1. Lentävänniemi
2. Tesoman, Tohlopin ja Haukiluoman kerrostaloalueita palveleva haara

En esitä nyt Tesoman haaralle linjausta, toteanpahan vain, että pikaraitiotien ei tarvitse sitoutua nykyiseen katuverkkoon. Visiot tervetulleita.

Kannatan lämpimästi tätä ajatusta. Näin se alunperin olisi pitänyt ajatellakin. Ja hyödyt saadaan todellakin siitä että mennään suorinta reittiä eikä katuverkon mukaan.
 
Takaisin
Ylös