Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Asia jota yritin tuoda esille: Bussi ohittaa, raitiovaunu ei. Kun 3 on kääntymässä Runeberginkadulle, takanaolevat 4 ja 10 odottavat tämän syyn takia. Topeliuksenkadulla linjat 14, 39 ja esim 45 pysähtyvät pysäkille ainoastaan tarvittaessa. Tätä raitiovaunupysäkin ja bussipysäkin "luonteen eroa" selvitin Temelle juuri äsken hieman tarkemmin.

Olet ottanut asian ainakin kolme kertaa esille, mutta sinulle on myös selostettu monesti, mikä tässä mättää. Keskustelu ei etene minnekään, jos ohitat vasta-argumentit ja jatkat itsepäistä inttämistä.

Kuten todettu, ohittamisesta ei ole mitään hyötyä, jos joukkoliikenne on järjestetty oikein. Sellaista tilannetta, että raitiovaunun pitäisi ohittaa toinen, ei pitäisi tulla, ja jos tulee, on siihenkin ratkaisu, josta on täällä jo ainakin kolme kertaa sinua valistettu. Pysäkkien erot on vain kosmeettista, mutta pysähtymisen ero on asia, josta foorumilla on jo vuosia keskusteltu.

Helsingin raitiolinjoilla 3B/T, 4 ja 10 ei ole mitään tekemistä Tampereen raitiolinjojen kanssa. Niillä ei pääse Tampereelle, vaan kaikki niistä on Helsingissä. Myöskään helsinkiläisiä liikennevaloja tai pysäkkjä ei olla viemässä Tampereelle.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Bussi ohittaa, raitiovaunu ei.

Muista myöskin: Dieselbussi tms. ohittaa, johdinauto ja raitiovaunu ei.

Johdinautolle on toki mahdollista tehdä vilkkaille pysäkeille "ohitusraiteita", mutta niin on raitiovaunuillekin.

Sarvien alasveto on toki mahdollista, mutta liikenteen suunnittelu sille pohjalle että pysäkkitilanteiden mukaan silloin tällöin vedetään sarvet alas, on epärealistista.
Alasveto ja ylösottokaan ei tapahdu ihan käden käänteessä tai missä nopeudessa tahansa.

Ilmajohdoton ajo on Bordeauxlaista tai roomalaista haihattelua: Suomen kaikkien kolmen suuren kaupungin katukuvaan ilmajohdot kuuluvat arimmillekin paikoille historiallisesti (1900 - edelleen, 1908-1972 ja 1949-1976).

Joillakin keskustapysäkeillä syntyy toki tilanteita, joissa väistämättä on paljon vaunuja samaan aikaan kohdalla. Hyvin suunnitellussa joukkoliikennejärjestelmässä ohitustarvetta "linjalla" ei pitäisi syntyä, vaan vaunujen pitäisi linjalla kulkea suhteellisen tasavälein.

Tampereellahan pääongelma on, että busseilla yritetään hoitaa niin suuria joukkoliikenteen volyymeja, että olisi realistisempaa ja taloudellisempaa hoitaa pääreitit raitiotienä. Tästä johtuen monessa paikkaa on samaan aikaan paljon busseja.

Johdinauto, jonka yksikkökoko ja kapasiteetti on täsmälleen sama kuin muidenkin bussien, ei auta Tampereen joukkoliikenteen perusongelmaan, joka on raskaiden reittien hoitaminen siihen sopimattomalla välineellä eli bussilla.

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Johdinauto, jonka yksikkökoko ja kapasiteetti on täsmälleen sama kuin muidenkin bussien, ei auta Tampereen joukkoliikenteen perusongelmaan, joka on raskaiden reittien hoitaminen siihen sopimattomalla välineellä eli bussilla.

Tampereella kuitenkin raskaimminkin kuormitettujen bussireittien vuoroväli on ainoastaan samaa luokkaa kuin keskivertobussireitin vuoroväli helsingissä. Kyllähän tämä seikka jossain määrin laittaa epäilemään sitä, että onko ~200 M€:n investointi ratikkaan kuitenkaan se paras tapa kehittää joukkoliikennettä Tampereella.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Muistitko ottaa huomioon sen seikan, että linjakohtainen vuoroväli on väylällä kulkevien bussien vuoroväli ainoastaan linjojen latvoilla? Tampereella on kaupungin muodosta johtuen paljon sellaisia väyliä, joilla kulkee monta bussilinjaa. Ja Hämeenkadulla kulkee suurin osa. Juuri tämä johtaa siihen järjettömyyteen, että bussit eivät pysy bussikaistalla jonossa kuin köyhän talon porsaat vaan ohittelevat toisiaan keskikaistojen kautta vuoronperään, kuin kilpaillen kuka pääsee ensiksi maaliin. On aika koomista kun yksi bussi ohittaa toisen yhden pysäkin kohdalla, ja seuraavan pysäkin kohdalla se ensin ohitettu ohittaa ohittajan. Ei mitään järkeä tällaisessa poukkoilussa. Se tuntuu matkustajasta epämiellyttävältä (kova jarrutus, yhtäkkiä veto sivulle, kaasu pohjaan ja veto takaisin toiselle sivulle), aiheuttaa vaaraa muille kadun käyttäjille eikä loppujen lopuksi hyödytä yhtään ketään.

Aivan sama latvailmiö on havaittavissa helsingissäkin ja oikeastaan ihan missä tahansa kaupungissa jossa on joukkoliikennettä. Mielestäni nyt vähän ylidramatisoit Hämeenkadun ongelmia. Omasta mielestäni bussit kulkevat varsin sujuvasti sielläkin, eikä tästä ohittelusta nyt niin suurta haittaa matkustusmukavuudelle ole. Jos Hämeenkadun bussiliikenteestä noin matkustajan kannalta jotain negatiivista pitäisi sanoa, niin eiköhän se ole kadun pintamateriaalin aiheuttama tärinä. Tähänhän ratikka luonnollisesti toisi parannuksen, mutta kyseessä on kuitenkin vain kilsan pätkä eikä se röykytys nykyäänkään niin kamalan kauheaa ole. Sitäpaitsi nuo kuvailemasi proseduurit ovat enemmänkin kuljettajasta riippuvaisia, hyvä kuski klaaraa bussinsa hyvin Hämpilläkin, kun taas surkeampi suhailija onnistuu tekemään matkustajan reissusta infernaalisen tasaisellakin osuudella.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

toistan vielä: BUSSI POIKKEAA AJOLINJALTAAN PYSÄKILLE, RAITIOVAUNUN PYSÄKKI ON´AJOLINJALLA.

No onhan joskus bussipysäkitkin ajolinjalla, kun pysäkkisyvennystä ei syystä tai toisesta ole.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Nyt voisit jo lopultakin kertoa ratkaisun ongelmaan, jossa suoraan menevat vaunut odottavat kääntyvän vaunun takana.

Siis edellä oleva ratikka kääntyy esim. oikealle, mutta takana oleva haluaa mennä suoraan? Ei muuta kuin Mannerheimintielle Erottajan kulmille pyörimään. Jos kyseessä on oikeasti vilkas risteys, niin silloin kääntyville vaunuille on usein oma raiteensa, jolloin kääntymistä odottava vaunu ei tuki muitten kulkua.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.

Samaa mieltä.

- Tampereen ratikka ei tule olemaan mikään kantakaupungin kulkuväline, vaan oikeasti koko kaupungin (tulevaisuudessa lähikuntiin saakka) halki kulkeva tehokas heiluri.

- Tampereen ratikalle pyritään järjestämään omat kaistat aina kun mahdollista.

- Tampereen ratikan kaarresäteet pyritään pitämään mahdollisimman loivina.

- Tampereelle aiotaan hankkia kaksisuuntavaunuja ja kaksinajomahdollisuudet.

- Tampereella ei ole kuljettajarahastusta.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

. tuon sen esille niin kauan kuin se teitä vaivaa, Bussi poikkeaa ajolinjaltaan pysäkille, raitiovaunun pysäkki on ajolinjalla. Erittäin merkityksellinen asia varsinkin Helsingin kiviakaupunkirakenteessa, jossa on runsaasti kapeita joukkoliikennekatu.

Kaikki muut täällä näyttäisi ymmärtävän asian ytimen, mutta sinua se tuntuu vaivaavan.
- Bussi poikkeaa ajolinjaltaan: so what? Mitä se tässä keskustelussa hyödyttää?
- Trollikka poikkeaa ajolinjaltaan, jos tällainen järjestely tehdään.
- Raitiovaunu poikkeaa ajolinjaltaan jos tällainen järjestely tehdään.

Kapea tai leveä joukkoliikennekatu, millään muulla ajoneuvolla ei pitäisi sinne olla asiaa. Ja se, että käytät tätä ohittelupakkoa ilmeisesti viimeisenä argumenttina antaa vahvasti sellaisen mielikuvan, että tämän päivän johdinautot on niin surkeita, että ne leviävät jatkuvasti tukkimaan teitä.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Nyt voisit jo lopultakin kertoa ratkaisun ongelmaan, jossa suoraan menevat vaunut odottavat kääntyvän vaunun takana.

Inttämiseksi tosiaan menee: Jos raitiovaunuja ajetaan jonossa, tapahtuu se vain yhteenkytkettyinä. Jos on pakko ajaa jonossa, järjestetään puolenvaihtopaikkoja (kerrottu sinulle neljä kertaa pelkästään tässä ketjussa!), joilla voidaan välttää mahdollisia ongelmia. Jos tämä ei riitä, tehdään pysäkkijärjestelyjä, että ohittaminen on mahdollista.

Et ole edes yrittänyt kertoa, mikä näissä ratkaisussa nyt sitten mättää.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.

Niin on, joten toivottavasti epäkohdat osataan ottaa huomioon. Olen tätäkin jauhanut jo toista päivää...

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Helsingissä ja Tamperereella sekä myös vielä esim paljolti Tallinnassa käytössä olleista johdinautoissa korimalli oli sama kooltaa kuin vastaavissa diesel-busseissa. Johdiautojen korisuunnittelu on nykyisen eriytetty eli johdinauton kuljetuskapasiteeti nykyaikaisella johdinautolla on suurempi kuin dieselbussilla.

Johdinauto on bussi. Sillä on bussinkori. Se että kulkeeko tämä kori eteenpäin sähkön, vai jonkin muun polttoaineen voimin ei muuta kapasiteettiä. Hessin Lighttram 3 kaksiniveljohdinauton saa myös dieselinä.

Ainoa keino lisätä kapasiteettiä on pistää kumipyörien tilalle teräspyörät, sillä vain kiskot pystyvät kuljettamaan turvallisesti ja tehokkaasti suuren määrän matkustajia. 30-metrinen bussi ei käänny enää kovin mukavasti mutkista.

Alunperin kirjoittanut Jykke

30-metrinen bussi ei käänny enää kovin mukavasti mutkista.

Ehkä Salomaa saa hommattua tällaisia trollikoina ja vielä kaksinivelisinä:
http://karlspix.fotopic.net/p2379611.html

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Näin sait kuitattua raitioliikennettä keskeisesti hidastavan tekijän.

Sori. Minut voi haukkua tyhmäksi, mutta en tajua. Eikä taida moni muukaan. Ratikan pysäkki on usein omalla kaistallaan, jolloin siitä ei pitäisi koitua haittaa kenellekkään. Ratikalle ei pitäisi muodostua turhaa seisomista valoissa, koska aika käytetään hyödyksi pysäkillä. Jos ratikka nytkähtää liikkeelle, mutta valot estävät etenemisen niin se on ikävä tilanne, mikä myös on bussilla, johon mattimyöhästyneet juoksevat ovea koputtamaan. Jotkut kuskit avaavat oven hyvyyttään, jotkut eivät sillä pysäkiltä lähdettiin jo. Eräs ystäväni (myös tämän foorumin jäsen) näytti minulle kuvaa Freiburgilaiselta ratikkapysäkiltä, jossa isossa kyltissä todetaan tylysti: Pysähdymme vain kerran. Eli kyytiin ei enää ole asiaa, jos myöhästyit.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

On Kaupintiellä, mutta ei niitä monta ole, ja jos on niin on erityinnen syy, niinkuin kaupintiellä.

Kaupintie. Missäs päin Hesaa se on? Tampereella on Kaupinkatu, mutta sillä ei ole mitään bussiliikennettä, joten sitä tuskin tarkoitetaan. Ja onko siis Kaupintiellä pysäkkisyvennyksiä vai ei ja mikä on erityinen syy siihen?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Kyllä esim 4 ryhmittyy omalle radalleen Stockan kulmalla. Mutta Pub 99 eteen sitä ei tehdä kun Helsingin autopuolue ei suostu.

Kaksi ratkaisua. Joko se ohitusraide tehdään vaikka verta itkien. Tai mikä järkevämpää... Katsotaan voitaisiinko siltä kohtaa Rv-liikennetä tahdistaa paremmin, jotta toisen ratikan perässä jonottelu vähenisi.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Pidä yllä keskustelua kuljettajarahastuksesta. Se on se tekijä, jonka minä ensimmäinen poistaisin ainakin ensiksi raitiovaunuista, miksei samantien myös busseista.

Itse en periaatteessa vastusta kuljettajarahastuksen poistoa busseista, mutten näe sitä tarpeellisena. Bussien käyttäjämäärä on muilla kuin runkolinjoilla sopivankokoinen siihen, että kaikki sisääntulijat kulkevat etuovesta. Ratikoissa kaikista ovista kulkeminen on perusteltua ja pummilla matkustamista voidaan ehkäistä tehokkailla tarkastuksilla (ja tarkastusmaksujen summa mieluusti niin suolaiseksi että toista kertaa ei pummilla mennä), kun taas busseissa, joilla tulee olemaan sekä pääkaupunkiseudulla, että Tampereen seudulla raideliikennettä suurempi osuus joukkoliikennetarjonnasta. Tällöin pummilla matkustamisen estää tehokkaasti kuljettajan valvova katse.