Tampereen pikaratikkahanke

Luonteen ero menee myös toiseen suuntaan: minkä ihmeen takia kaksi eri linjaa kulkisi peräkanaa? Siksikö, että on hyväksyttävää suunnitella liikenne ihan miten sattuu? Helmi esimerkki Töölöstä: h14, h14B ja h18 tulevat kaikki parhaimmillaan yhtäaikaa pysäkille. Sitten jopa 20 minuuttia ilman ainuttakaan vuoroa.

Täsmällisyyttä petraamalla ja suunnittelua parantamalla saa aikataulut täsmäämään niin, ettei pysäkille osu useampia vaunuja kuin erikseen suunnitellusti (mm. ajantasaus, vaihtopysäkit, joilla erikoisjärjestelyt) tai poikkeustilanteessa. Keinot siihen ovat olemassa, mutta vaativat käytännössä katujen uudelleenjärjestelyä: kiskot ovat halpoja kadun uudelleenrakentamisen kokonaishintaan nähden. Miksei siis kannattaisi rakentaa ratikkalinjaa bussilinjan täsmällisyyden parantamiseksi?
 
Asia jota yritin tuoda esille: Bussi ohittaa, raitiovaunu ei. Kun 3 on kääntymässä Runeberginkadulle, takanaolevat 4 ja 10 odottavat tämän syyn takia. Topeliuksenkadulla linjat 14, 39 ja esim 45 pysähtyvät pysäkille ainoastaan tarvittaessa. Tätä raitiovaunupysäkin ja bussipysäkin "luonteen eroa" selvitin Temelle juuri äsken hieman tarkemmin.

Olet ottanut asian ainakin kolme kertaa esille, mutta sinulle on myös selostettu monesti, mikä tässä mättää. Keskustelu ei etene minnekään, jos ohitat vasta-argumentit ja jatkat itsepäistä inttämistä.

Kuten todettu, ohittamisesta ei ole mitään hyötyä, jos joukkoliikenne on järjestetty oikein. Sellaista tilannetta, että raitiovaunun pitäisi ohittaa toinen, ei pitäisi tulla, ja jos tulee, on siihenkin ratkaisu, josta on täällä jo ainakin kolme kertaa sinua valistettu. Pysäkkien erot on vain kosmeettista, mutta pysähtymisen ero on asia, josta foorumilla on jo vuosia keskusteltu.

Helsingin raitiolinjoilla 3B/T, 4 ja 10 ei ole mitään tekemistä Tampereen raitiolinjojen kanssa. Niillä ei pääse Tampereelle, vaan kaikki niistä on Helsingissä. Myöskään helsinkiläisiä liikennevaloja tai pysäkkjä ei olla viemässä Tampereelle.
 
Bussi ohittaa, raitiovaunu ei.

Muista myöskin: Dieselbussi tms. ohittaa, johdinauto ja raitiovaunu ei.

Johdinautolle on toki mahdollista tehdä vilkkaille pysäkeille "ohitusraiteita", mutta niin on raitiovaunuillekin.

Sarvien alasveto on toki mahdollista, mutta liikenteen suunnittelu sille pohjalle että pysäkkitilanteiden mukaan silloin tällöin vedetään sarvet alas, on epärealistista.
Alasveto ja ylösottokaan ei tapahdu ihan käden käänteessä tai missä nopeudessa tahansa.

Ilmajohdoton ajo on Bordeauxlaista tai roomalaista haihattelua: Suomen kaikkien kolmen suuren kaupungin katukuvaan ilmajohdot kuuluvat arimmillekin paikoille historiallisesti (1900 - edelleen, 1908-1972 ja 1949-1976).

Joillakin keskustapysäkeillä syntyy toki tilanteita, joissa väistämättä on paljon vaunuja samaan aikaan kohdalla. Hyvin suunnitellussa joukkoliikennejärjestelmässä ohitustarvetta "linjalla" ei pitäisi syntyä, vaan vaunujen pitäisi linjalla kulkea suhteellisen tasavälein.

Tampereellahan pääongelma on, että busseilla yritetään hoitaa niin suuria joukkoliikenteen volyymeja, että olisi realistisempaa ja taloudellisempaa hoitaa pääreitit raitiotienä. Tästä johtuen monessa paikkaa on samaan aikaan paljon busseja.

Johdinauto, jonka yksikkökoko ja kapasiteetti on täsmälleen sama kuin muidenkin bussien, ei auta Tampereen joukkoliikenteen perusongelmaan, joka on raskaiden reittien hoitaminen siihen sopimattomalla välineellä eli bussilla.
 
Johdinauto, jonka yksikkökoko ja kapasiteetti on täsmälleen sama kuin muidenkin bussien, ei auta Tampereen joukkoliikenteen perusongelmaan, joka on raskaiden reittien hoitaminen siihen sopimattomalla välineellä eli bussilla.

Tampereella kuitenkin raskaimminkin kuormitettujen bussireittien vuoroväli on ainoastaan samaa luokkaa kuin keskivertobussireitin vuoroväli helsingissä. Kyllähän tämä seikka jossain määrin laittaa epäilemään sitä, että onko ~200 M€:n investointi ratikkaan kuitenkaan se paras tapa kehittää joukkoliikennettä Tampereella.
 
Tampereella kuitenkin raskaimminkin kuormitettujen bussireittien vuoroväli on ainoastaan samaa luokkaa kuin keskivertobussireitin vuoroväli helsingissä. Kyllähän tämä seikka jossain määrin laittaa epäilemään sitä, että onko ~200 M€:n investointi ratikkaan kuitenkaan se paras tapa kehittää joukkoliikennettä Tampereella.

Muistitko ottaa huomioon sen seikan, että linjakohtainen vuoroväli on väylällä kulkevien bussien vuoroväli ainoastaan linjojen latvoilla? Tampereella on kaupungin muodosta johtuen paljon sellaisia väyliä, joilla kulkee monta bussilinjaa. Ja Hämeenkadulla kulkee suurin osa. Juuri tämä johtaa siihen järjettömyyteen, että bussit eivät pysy bussikaistalla jonossa kuin köyhän talon porsaat vaan ohittelevat toisiaan keskikaistojen kautta vuoronperään, kuin kilpaillen kuka pääsee ensiksi maaliin. On aika koomista kun yksi bussi ohittaa toisen yhden pysäkin kohdalla, ja seuraavan pysäkin kohdalla se ensin ohitettu ohittaa ohittajan. Ei mitään järkeä tällaisessa poukkoilussa. Se tuntuu matkustajasta epämiellyttävältä (kova jarrutus, yhtäkkiä veto sivulle, kaasu pohjaan ja veto takaisin toiselle sivulle), aiheuttaa vaaraa muille kadun käyttäjille eikä loppujen lopuksi hyödytä yhtään ketään.

Tämä ohittelu näkyy koomisesti myös aikataulunäytöissä, silloin kun sattuvat toimimaan ja näyttämään GPS-sijainnista laskettuja aikoja eikä pelkkiä aikataulun mukaisia pysäkkiaikoja. Joskus kaksi linjanumeroa vaihtaa yhtäkkiä paikkaa, vaikka nyt sitten 25 hyppää 13:n edelle. Hetken päästä sama 13 saattaakin hypätä 25:n edelle. Matkustaja sitten arpoo siinä, että mitäköhän sieltä ensimmäisenä tulee. Ja yrittää tarkkailla, ettei oma bussi sattumalta ohita pysäkillä seisovaa toisen linjan bussia luullen, ettei ketään ole kyytiin nousemassa.

Muuten, minua ihmetyttää jatkuvasti kuinka esim. Tampereella Pispalantorin pysäkillä, länteen päin ajaessa, suurin osa busseista ajaa suoraan katua pitkin pysäkin ohi kiertämättä pysäkkilenkin kautta. Näin siis jos kukaan ei ole jäämässä pois. Pysäkillä lienee niukasti kyytiin nousijoita, mutta mistä kuljettaja voi nähdä niin kaukaa 100 % varmasti, ettei siellä pysäkillä ketään seiso kuitenkin pyrkimässä kyytiin? Minusta pysäkkiä ei ikinä saisi ohittaa tuolla tavoin. Kun lenkki on tehty, pitää sen kautta kiertää, jotta matkustaja pystyy näyttämään pysähtymismerkin kuljettajalle inhimillisen etäisyyden päästä eikä jonnekin kauas toiselle ajoradalle päin huitoen.

Jos bussiliikennettä hoidettaisiin järkevästi, pyrittäisiin pysymään täsmällisesti aikataulussa, ei koskaan ohitettaisi toista bussia vaan pysyttäisiin kiltisti siinä jonossa joka bussikaistalle muodostuu, eikä kuormitettaisi bussikaistaa niin monella vuorolla että näistä periaatteista ei voida pitää kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Olet ottanut asian ainakin kolme kertaa esille, mutta sinulle on myös selostettu monesti, mikä tässä mättää. Keskustelu ei etene minnekään, jos ohitat vasta-argumentit ja jatkat itsepäistä inttämistä
Tuon sen esille niin kauan kuin se teitä vaivaa, Bussi poikkeaa ajolinjaltaan pysäkille, raitiovaunun pysäkki on ajolinjalla. Erittäin merkityksellinen asia varsinkin Helsingin kiviakaupunkirakenteessa, jossa on runsaasti kapeita joukkoliikennekatu. toistan vielä: BUSSI POIKKEAA AJOLINJALTAAN PYSÄKILLE, RAITIOVAUNUN PYSÄKKI ON´AJOLINJALLA.

Kuten todettu, ohittamisesta ei ole mitään hyötyä, jos joukkoliikenne on järjestetty oikein. Sellaista tilannetta, että raitiovaunun pitäisi ohittaa toinen, ei pitäisi tulla, ja jos tulee, on siihenkin ratkaisu, josta on täällä jo ainakin kolme kertaa sinua valistettu. Pysäkkien erot on vain kosmeettista, mutta pysähtymisen ero on asia, josta foorumilla on jo vuosia keskusteltu
Vaikka tämä menikin inttämiseksi, niin tästä on se hyöty, että paljastuu vaiheittain ketkä foorumillakirjoittajista käyttävät joukkoliikennettä ja kuinka paljon. Minulla ei henkilökohtaisesti ole hirveä kiire, mutta Raitiovaunuliikenteen nopeuttamiskeskustelun on pyörinyt virkamiesten ja poliitikkojen keskuudessa jonkin aikaa. Nyt voisit jo lopultakin kertoa ratkaisun ongelmaan, jossa suoraan menevat vaunut odottavat kääntyvän vaunun takana.

Helsingin raitiolinjoilla 3B/T, 4 ja 10 ei ole mitään tekemistä Tampereen raitiolinjojen kanssa. Niillä ei pääse Tampereelle, vaan kaikki niistä on Helsingissä. Myöskään helsinkiläisiä liikennevaloja tai pysäkkjä ei olla viemässä Tampereelle.

Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Muistitko ottaa huomioon sen seikan, että linjakohtainen vuoroväli on väylällä kulkevien bussien vuoroväli ainoastaan linjojen latvoilla? Tampereella on kaupungin muodosta johtuen paljon sellaisia väyliä, joilla kulkee monta bussilinjaa. Ja Hämeenkadulla kulkee suurin osa. Juuri tämä johtaa siihen järjettömyyteen, että bussit eivät pysy bussikaistalla jonossa kuin köyhän talon porsaat vaan ohittelevat toisiaan keskikaistojen kautta vuoronperään, kuin kilpaillen kuka pääsee ensiksi maaliin. On aika koomista kun yksi bussi ohittaa toisen yhden pysäkin kohdalla, ja seuraavan pysäkin kohdalla se ensin ohitettu ohittaa ohittajan. Ei mitään järkeä tällaisessa poukkoilussa. Se tuntuu matkustajasta epämiellyttävältä (kova jarrutus, yhtäkkiä veto sivulle, kaasu pohjaan ja veto takaisin toiselle sivulle), aiheuttaa vaaraa muille kadun käyttäjille eikä loppujen lopuksi hyödytä yhtään ketään.

Aivan sama latvailmiö on havaittavissa helsingissäkin ja oikeastaan ihan missä tahansa kaupungissa jossa on joukkoliikennettä. Mielestäni nyt vähän ylidramatisoit Hämeenkadun ongelmia. Omasta mielestäni bussit kulkevat varsin sujuvasti sielläkin, eikä tästä ohittelusta nyt niin suurta haittaa matkustusmukavuudelle ole. Jos Hämeenkadun bussiliikenteestä noin matkustajan kannalta jotain negatiivista pitäisi sanoa, niin eiköhän se ole kadun pintamateriaalin aiheuttama tärinä. Tähänhän ratikka luonnollisesti toisi parannuksen, mutta kyseessä on kuitenkin vain kilsan pätkä eikä se röykytys nykyäänkään niin kamalan kauheaa ole. Sitäpaitsi nuo kuvailemasi proseduurit ovat enemmänkin kuljettajasta riippuvaisia, hyvä kuski klaaraa bussinsa hyvin Hämpilläkin, kun taas surkeampi suhailija onnistuu tekemään matkustajan reissusta infernaalisen tasaisellakin osuudella.
 
toistan vielä: BUSSI POIKKEAA AJOLINJALTAAN PYSÄKILLE, RAITIOVAUNUN PYSÄKKI ON´AJOLINJALLA.
No onhan joskus bussipysäkitkin ajolinjalla, kun pysäkkisyvennystä ei syystä tai toisesta ole.

Nyt voisit jo lopultakin kertoa ratkaisun ongelmaan, jossa suoraan menevat vaunut odottavat kääntyvän vaunun takana.
Siis edellä oleva ratikka kääntyy esim. oikealle, mutta takana oleva haluaa mennä suoraan? Ei muuta kuin Mannerheimintielle Erottajan kulmille pyörimään. Jos kyseessä on oikeasti vilkas risteys, niin silloin kääntyville vaunuille on usein oma raiteensa, jolloin kääntymistä odottava vaunu ei tuki muitten kulkua.

Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.
Samaa mieltä.

- Tampereen ratikka ei tule olemaan mikään kantakaupungin kulkuväline, vaan oikeasti koko kaupungin (tulevaisuudessa lähikuntiin saakka) halki kulkeva tehokas heiluri.

- Tampereen ratikalle pyritään järjestämään omat kaistat aina kun mahdollista.

- Tampereen ratikan kaarresäteet pyritään pitämään mahdollisimman loivina.

- Tampereelle aiotaan hankkia kaksisuuntavaunuja ja kaksinajomahdollisuudet.

- Tampereella ei ole kuljettajarahastusta.
 
Minua syytetään siitä että toistan samaa asiaa. Mutta en minä syytä niitä, jotka väittävät että toistuvasti että johdinauton ja bussin kapasiteetti on sama. Minä selitän tämän uudelleen mutta elkää minua syyttäkö inttäjäksi. Helsingissä ja Tamperereella sekä myös vielä esim paljolti Tallinnassa käytössä olleista johdinautoissa korimalli oli sama kooltaa kuin vastaavissa diesel-busseissa. Johdiautojen korisuunnittelu on nykyisen eriytetty eli johdinauton kuljetuskapasiteeti nykyaikaisella johdinautolla on suurempi kuin dieselbussilla.

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
. tuon sen esille niin kauan kuin se teitä vaivaa, Bussi poikkeaa ajolinjaltaan pysäkille, raitiovaunun pysäkki on ajolinjalla. Erittäin merkityksellinen asia varsinkin Helsingin kiviakaupunkirakenteessa, jossa on runsaasti kapeita joukkoliikennekatu.

Kaikki muut täällä näyttäisi ymmärtävän asian ytimen, mutta sinua se tuntuu vaivaavan.
- Bussi poikkeaa ajolinjaltaan: so what? Mitä se tässä keskustelussa hyödyttää?
- Trollikka poikkeaa ajolinjaltaan, jos tällainen järjestely tehdään.
- Raitiovaunu poikkeaa ajolinjaltaan jos tällainen järjestely tehdään.

Kapea tai leveä joukkoliikennekatu, millään muulla ajoneuvolla ei pitäisi sinne olla asiaa. Ja se, että käytät tätä ohittelupakkoa ilmeisesti viimeisenä argumenttina antaa vahvasti sellaisen mielikuvan, että tämän päivän johdinautot on niin surkeita, että ne leviävät jatkuvasti tukkimaan teitä.

Nyt voisit jo lopultakin kertoa ratkaisun ongelmaan, jossa suoraan menevat vaunut odottavat kääntyvän vaunun takana.

Inttämiseksi tosiaan menee: Jos raitiovaunuja ajetaan jonossa, tapahtuu se vain yhteenkytkettyinä. Jos on pakko ajaa jonossa, järjestetään puolenvaihtopaikkoja (kerrottu sinulle neljä kertaa pelkästään tässä ketjussa!), joilla voidaan välttää mahdollisia ongelmia. Jos tämä ei riitä, tehdään pysäkkijärjestelyjä, että ohittaminen on mahdollista.

Et ole edes yrittänyt kertoa, mikä näissä ratkaisussa nyt sitten mättää.

Helsingistä saatavalla kokemuksella on hyvin paljon tekemistä juuri tässä selvitysvaiheessa.

Niin on, joten toivottavasti epäkohdat osataan ottaa huomioon. Olen tätäkin jauhanut jo toista päivää...
 
No onhan joskus bussipysäkitkin ajolinjalla, kun pysäkkisyvennystä ei syystä tai toisesta ole.

Näin sait kuitattua raitioliikennettä keskeisesti hidastavan tekijän. On Kaupintiellä, mutta ei niitä monta ole, ja jos on niin on erityinnen syy, niinkuin kaupintiellä.

Siis edellä oleva ratikka kääntyy esim. oikealle, mutta takana oleva haluaa mennä suoraan? Ei muuta kuin Mannerheimintielle Erottajan kulmille pyörimään. Jos kyseessä on oikeasti vilkas risteys, niin silloin kääntyville vaunuille on usein oma raiteensa, jolloin kääntymistä odottava vaunu ei tuki muitten kulkua.

Kyllä esim 4 ryhmittyy omalle radalleen Stockan kulmalla. Mutta Pub 99 eteen sitä ei tehdä kun Helsingin autopuolue ei suostu.

- Tampereen ratikka ei tule olemaan mikään kantakaupungin kulkuväline, vaan oikeasti koko kaupungin (tulevaisuudessa lähikuntiin saakka) halki kulkeva tehokas heiluri.

- Tampereen ratikalle pyritään järjestämään omat kaistat aina kun mahdollista.

- Tampereen ratikan kaarresäteet pyritään pitämään mahdollisimman loivina.

- Tampereelle aiotaan hankkia kaksisuuntavaunuja ja kaksinajomahdollisuudet.

- Tampereella ei ole kuljettajarahastusta

Pidä yllä keskustelua kuljettajarahastuksesta. Se on se tekijä, jonka minä ensimmäinen poistaisin ainakin ensiksi raitiovaunuista, miksei samantien myös busseista. Olen ehdottomasti ilmoinen, jos Tampereella olisin linja millä laitteella tahansa ilman kuljettajarahastusta. Silloin minä tällä pálstalla JANKUTTAISIN ja INTTÄISIN : "Tampereella on jo !"

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Helsingissä ja Tamperereella sekä myös vielä esim paljolti Tallinnassa käytössä olleista johdinautoissa korimalli oli sama kooltaa kuin vastaavissa diesel-busseissa. Johdiautojen korisuunnittelu on nykyisen eriytetty eli johdinauton kuljetuskapasiteeti nykyaikaisella johdinautolla on suurempi kuin dieselbussilla.
Johdinauto on bussi. Sillä on bussinkori. Se että kulkeeko tämä kori eteenpäin sähkön, vai jonkin muun polttoaineen voimin ei muuta kapasiteettiä. Hessin Lighttram 3 kaksiniveljohdinauton saa myös dieselinä.

Ainoa keino lisätä kapasiteettiä on pistää kumipyörien tilalle teräspyörät, sillä vain kiskot pystyvät kuljettamaan turvallisesti ja tehokkaasti suuren määrän matkustajia. 30-metrinen bussi ei käänny enää kovin mukavasti mutkista.
 
Bussi poikkeaa ajolinjaltaan: so what? Mitä se tässä keskustelussa hyödyttää?
- Takana tuleva tyhjä bússi pääsee ohi, jos sillä ei tarvetta pysähtyä pysäkille.

- Raitiovaunu poikkeaa ajolinjaltaan jos tällainen järjestely tehdään.
Miksei sitten tehdä ? Tilanne on nyt se, että raitiovaunut jonottavat pysäkille . Näitä pysäkkejä on Helsingissä useita.

Kapea tai leveä joukkoliikennekatu, millään muulla ajoneuvolla ei pitäisi sinne olla asiaa. Ja se, että käytät tätä ohittelupakkoa ilmeisesti viimeisenä argumenttina antaa vahvasti sellaisen mielikuvan, että tämän päivän johdinautot on niin surkeita, että ne leviävät jatkuvasti tukkimaan teitä
Siirtyisin mielelläni muihin teemoihin, mutta teille ei tule selväksi että yksi oleellinen syy raitiovaunun hitauteen on jonottaminen pysäkille.

Inttämiseksi tosiaan menee: Jos raitiovaunuja ajetaan jonossa, tapahtuu se vain yhteenkytkettyinä. Jos on pakko ajaa jonossa, järjestetään puolenvaihtopaikkoja (kerrottu sinulle neljä kertaa pelkästään tässä ketjussa!), joilla voidaan välttää mahdollisia ongelmia. Jos tämä ei riitä, tehdään pysäkkijärjestelyjä, että ohittaminen on mahdollista.

Et ole edes yrittänyt kertoa, mikä näissä ratkaisussa nyt sitten mättää.

Eihän jonossa ajaminen ole mikään ongelma, jos jono kulkee. Kaikki vehkeet ruuhkassa ajavat jonossa. Mutta kun jonosta yksi vaunu kerrallaan suorittaa pysäkkitoiminnot, niin se on ongelma. Helsinkiläiset raitiovaunukäyttäjät ovat kertoneet raitiovaunun hitaudesta jo useiden vuosien ajan. Otetaan tähän juupas -eipas -keskusteluun yhteiskunnallista aspektia. Yhtä mieltä ollaan siitä että raitioliikennettä pitää nopeuttaa. Kun siirrytää keinoihin alkaa joukkoliikennepuolueen ja autopuolueen INTTÄMINEN. 10 parkkipaikkaa on tärkeämpi kuin useiden tuhansien joukkoliikennnekäyttäjien saasteeton liikkuminen kantakaupungissa.

Niin on, joten toivottavasti epäkohdat osataan ottaa huomioon. Olen tätäkin jauhanut jo toista päivää..

Jatketaan, jos ei tullut selväksi

Martti
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Näin sait kuitattua raitioliikennettä keskeisesti hidastavan tekijän.
Sori. Minut voi haukkua tyhmäksi, mutta en tajua. Eikä taida moni muukaan. Ratikan pysäkki on usein omalla kaistallaan, jolloin siitä ei pitäisi koitua haittaa kenellekkään. Ratikalle ei pitäisi muodostua turhaa seisomista valoissa, koska aika käytetään hyödyksi pysäkillä. Jos ratikka nytkähtää liikkeelle, mutta valot estävät etenemisen niin se on ikävä tilanne, mikä myös on bussilla, johon mattimyöhästyneet juoksevat ovea koputtamaan. Jotkut kuskit avaavat oven hyvyyttään, jotkut eivät sillä pysäkiltä lähdettiin jo. Eräs ystäväni (myös tämän foorumin jäsen) näytti minulle kuvaa Freiburgilaiselta ratikkapysäkiltä, jossa isossa kyltissä todetaan tylysti: Pysähdymme vain kerran. Eli kyytiin ei enää ole asiaa, jos myöhästyit.

On Kaupintiellä, mutta ei niitä monta ole, ja jos on niin on erityinnen syy, niinkuin kaupintiellä.
Kaupintie. Missäs päin Hesaa se on? Tampereella on Kaupinkatu, mutta sillä ei ole mitään bussiliikennettä, joten sitä tuskin tarkoitetaan. Ja onko siis Kaupintiellä pysäkkisyvennyksiä vai ei ja mikä on erityinen syy siihen?

Kyllä esim 4 ryhmittyy omalle radalleen Stockan kulmalla. Mutta Pub 99 eteen sitä ei tehdä kun Helsingin autopuolue ei suostu.
Kaksi ratkaisua. Joko se ohitusraide tehdään vaikka verta itkien. Tai mikä järkevämpää... Katsotaan voitaisiinko siltä kohtaa Rv-liikennetä tahdistaa paremmin, jotta toisen ratikan perässä jonottelu vähenisi.

Pidä yllä keskustelua kuljettajarahastuksesta. Se on se tekijä, jonka minä ensimmäinen poistaisin ainakin ensiksi raitiovaunuista, miksei samantien myös busseista.
Itse en periaatteessa vastusta kuljettajarahastuksen poistoa busseista, mutten näe sitä tarpeellisena. Bussien käyttäjämäärä on muilla kuin runkolinjoilla sopivankokoinen siihen, että kaikki sisääntulijat kulkevat etuovesta. Ratikoissa kaikista ovista kulkeminen on perusteltua ja pummilla matkustamista voidaan ehkäistä tehokkailla tarkastuksilla (ja tarkastusmaksujen summa mieluusti niin suolaiseksi että toista kertaa ei pummilla mennä), kun taas busseissa, joilla tulee olemaan sekä pääkaupunkiseudulla, että Tampereen seudulla raideliikennettä suurempi osuus joukkoliikennetarjonnasta. Tällöin pummilla matkustamisen estää tehokkaasti kuljettajan valvova katse.
 
Takaisin
Ylös