Oikeastaan tämä on Suomessa ongelma vain siksi, että Helsingin metropropaganda on onnistunut pilaamaan raitiotien käsitteen ja samalla omimaan metro-sanan tarkoittamaan vain ja ainoastaan HKL:n oranssinvärisiä vaunuja. Ranskassa tram-sana on paljon suositumpi kuin metro, koska metro yhdistyy Pariisin metroon, joka on sata vuotta vanha ja kuvaa siis jotain vanhanaikaista. Ranskalaiset hävittivät ratikkansa niin tyystin, että ne on unohdettu ja siksi niitä voi lanseerata ja on lanseerattu uutena ja modernina - mitä ne tietenkin ovatkin.
Totta. Ranskassa nykyään tram-sanalla on hyvin positiivinen konnotaatio. Siihen liittyy aina kaupunkitilan valtaaminen autoilta takaisin jalankulkijoille. Siinä mielessä ehkä metro-sanan nappaaminen käyttöön Tampereella voisi olla vähän tarpeetonta. Mutta kun Suomessa ratikasta tulee väistämättä mieleen jotain kolkuttavaa, hidasta ja vanhanaikaista. Kaikki kunnia historialle, mutta jos rakennetaan uutta järjestelmää, niin tämä mielikuva hämää niin päättäjiä kuin kansalaisia. Kaikkein parasta olisi jos olisi jokin uusi dynaaminen ja silti konstailematon, yleismaailmallisesti ymmärrettävä termi tälle "uudelle" liikennemuodolle. Ei siis erisnimi vaan joku jolla samanlaiset järjestelmät voitaisiin tunnistaa muuallakin.
Yksi huomioitava aspekti on, että jos lähijunaliikenne joskus alkaa Tampereen seudulla, raitiotie ja juna voidaan yhdessä brändätä samalla termillä -- olkoon sitten metro tai joku muu. Se antaa kuvan yhtenäisestä liikennejärjestelmästä. Matkustavan asiakkaan kannaltahan ei ole niin merkityksellistä mikä kulkuneuvo on teknisesti, kunhan sillä toteutettava palvelukonsepti on sama koko brändin alla.
Muuten, aikaisemmin esimerkkinä heitettiin Porton metro joka on käytännössä nykyaikainen raitiotie. Näitä on muitakin maailmalla, Ranskassakin Rouen on nimennyt raitiotiensä metroksi, tosin siinä on lyhyt keskustatunneli.
Mutta jos lähdetään kreikankielisestä alkusanasta, metropolin voi kääntää Suomeksi vaikka seutukeskukseksi.
Helsingin seudun keskus on Helsinki, Tampereen seudun Tampere, Turun seudun Turku jne. Pirkanmaan metropolissa voi ihan hyvin olla metro-niminen kaupunkiliikennejärjestelmä - joka Helsingin metrosta poiketen on toteutettu nykyaikaisella tekniikalla.
Tämä metropoli on terminä oikea runsaudensarvi. Otan jälleen esimerkkini Ranskasta / ranskasta. Pohjoisranskalainen Lillen kaupunki (se sama jossa on VAL-metro) on noin Tampereen kokoinen asukasluvultaan, jos katsotaan itse kaupunkia. Sen ympärillä on kuitenkin kymmeniä pikkukuntia, jotka muodostavat yhtenäisen yli miljoonan ihmisen suurkaupunkialueen, joka jatkuu vieläpä rajan yli Belgian puolelle katkeamattomana urbaanina mattona. Lille ja joukko näitä naapurikuntia muodostavat yhteisen hallinnollisen kokonaisuuden, sanoisinko suurkunnan, jota kutsutaan nimellä Lille Métropole tai Lille Métropole Communauté Urbaine (aikaisemmin tunnettiin nimellä CUDL = Communauté Urbaine de Lille). (Ranskassa on muutama muukin samalla tavalla hallinnoitu kaupunkialue, mutta Pariisi ei kuulu näihin.)
Arkikielessä puhutaan käsitteestä la métropole lilloise, joka viittaa käsittääkseni suunnilleen samaan alueeseen. Tästä johtaen tulee toisinaan hieman hupaisia lehtiotsikoita ja vastaavia, kun kirjoitetaan "XXXXX en métropole", missä XXXXX voi olla mitä hyvänsä kuten hellettä, työttömyyttä, kävelyretkiä ("flâneries en métropole") tms. Vähän kuin Suomessa sanoisi "pääkaupunkiseudulla paistaa", vaikkei auringolla ole mitään tekemistä hallinnon kanssa.
Se varsinainen hupaisuus tulee siitä, että Ranskassa Pariisista ei ikinä käytetä sanaa métropole, mutta Lillestä käytetään. Pariisi on aina joko Paris, région parisienne, proche banlieu = petite couronne (=sisemmän kehän esikaupungit), grande couronne (=ulommat esikaupungit), banlieu parisienne (=esikaupungit), département 75, bassin parisien (=Pariisin allas, maantieteellis-geologisessa mielessä), Île-de-France (hallinnollisen alueen nimi) tms. Vaikka Suomessa aina kohkataan pääkaupungista ja pääkaupunkiseudusta, en muista juuri kuulleeni Pariisiin viitattavan edes termillä la capitale. Olisiko niin, että sen jälkeen kun Compagnie du Chemin de Fer Métropolitain sai nimensä, ei kukaan ole tainnut enää uudestaan käyttää tuota termiä koko kaupungista...?
Métropole-termillä on myös Ranskassa toinen yleismerkitys. France métropolitaine on vastakohta merentakaisille departementeille ja territorioille, eli käytännössä tarkoittaa sitä Euroopassa sijaisevaa osaa Ranskan valtion maa-alasta, jonka me yleensä Ranskaksi miellämme. Jos uutisissa kerrotaan mitä esim. Guadeloupella tai Martiniquella tapahtuu, niin juttu voi sen jälkeen jatkua "en métropole..." tarkoittaen että sitävastoin emämaassa asiat ovat niin ja niin.
Sama juttu Englannissa: viimeksi kuulin Lontoota kutsuttavan termillä metropolis ironisessa merkityksessä Bertie Woosterin puhuessa Jeevesille. Metropolitan Railway (sittemmin Metropolitan Line) ja Metropolitan Police vahvistavat säännön.
Oikeastaan taitaa olla niin, että todelliset metropolit eivät kauheasti korosta asemaansa tällä sanalla ja wanna-be -metropolit sitten käyttävät sitä sitäkin enemmän.
Luettuani Jani Hyvärisen kirjoituksen täytyy muistaa tällä kertaa kehua HKL:lää: raitiovaunujen pysäkit ovat todella hyvin toteutettuja. Helsingin ratikat ovat oikeastaan jo toimiva brändi ja sen pysäkit erottuvat hyvin katukuvasta kiitos yhtenäisen visuaalisen ilmeen: vihreät katokset ja raidallinen kiveys. Konsepti on myös hyvin sopeutuva, kun on saatu toteutettua niin isoja pysäkkejä joita voisi kutsua jo asemiksi kuin sitten aivan pieniä, myös fyysisesti hyvin pieneen tilaan ahdettuja. Oikeastaan ainoa mikä puuttuu on oma logo joka voisi olla pysäkkien yhteydessä. Myöskin reittikartta on ihan kelpo.
Kävimme lomalla kerrankin Helsingissä viettämässä hieman vapaa-aikaa, (työmatkoilla ei paljon ehdi ympärille katsella...) ja kiinnitin huomiota samaan asiaan. Pysäkit oli hyvin sopeutettu samaan vihreään kuin itse ratikat. Ja laiturit olivat siistit ja oikealla korkeudella. Oikeastaan olin vähän yllättynyt kuinka hyvä kokonaisuus niistä muodostui. Joitakin asioita tekisin ehkä hieman toisin (mm. lipunmyynnin, sekä modernisoisin linjakartan yms.), mutta toisaalta kyse lienee aika pitkälti makuasioista. Eli ihan huonoksi en haukkuisi, suorastaan kelvolliseksi. Tämän saa ottaa kehuna.
Itse olen jotenkin ajatellut, että Tampereen ratikalle tietenkin tehdään aivan samalla tavalla omat pysäkit ja kun täällä raitiotie olisi uusi juttu, oma logo olisi aivan ok. Siitähän sitten voi tulla traditio, jos sitä käytetään seuraavat sata vuotta. Itse toivoisin, että raitioteiden ilmeessä olisi joku muistuma johdinautokauteen: vaunujen väritys voisi esimerkiksi olla täyssininen ja vanhat johdinautojen linjanumerot voisi varata ratikoille. Myöskin keskustan kääntöpaikka voisi olla Pyynikintorilla. Linjatarjontahan olisi väkisinkin epätasapainossa: itään on enemmän linjoja ja liikennettä kuin länteen.
Tässä on ideaa, mutta en osaa vielä sanoa mitä mieltä olen tästä historiallisten yksityiskohtien toistamisesta. Tiettyyn rajaan saakka se lienee pikanttia, mutta sen yli kiusallista ja haitallista. Kyse on kuitenkin jostakin ihan uudesta. Systeemille pitää kyllä saada nimi, logo ja omanlaisensa ilme -- se on selvä. Odottaisin nyt kyllä sen Pyynikintorin kääntöpaikan suhteen hieman: alkuun kannattaisi liikennöidä reippaasti tarpeeksi kauas länteen, kun kerran Pispalan kannaksella ne suurimmat ruuhkat ovat.
