Tampereen pikaratikkahanke

Taisin heittää tämän idean ilmoille jo aiemmin, mutta entäs autojen laittaminen cut&cover-tunneliin nykyisen katutilan alle? Maksaa toki ihan sikana, mutta mahdollistaisi katutilan pyhittämisen joukkoliikenteelle ilman maiseman rumennusta.

Hmmm.... Tämä vaatii kyllä pohtimista. Voi olla että aika älämölö syntyisi tästäkin. Autoilijat menettäisivät järvimaisemansa ellei sitten "tunnelin" järven puoleista laitaa jätettäisi auki vähän Monaco-tyyliin. Tosin siinä edessä on muutamia talojakin. Ennen kaikkea tämä maksaisi varmaan ihan sikamaisesti, kuten sanotkin, eikä vähiten sen takia, että Pispala on soraharju. En ole rakennusinsinööri, mutta veikkaisin että cut&cover-tunneli moreeniin varmaan vaatisi betonikotelointia ja ankkuroimista jollain paalutuksella hyvin syvälle. Siis virtuaalista "siltaa" soran sisään. Ainakin muistan, että Pariisissa on joku sellainen pätkä metrotunnelia, joka on vedetty epävakaan maa-aineksen läpi, ja käytännössä on siis rakennettu paalutuksella tavallaan maanalainen siltarakenne, jossa kantavat rakenteet lepäävät vankassa peruskalliossa vaikka ympärillä onkin ties mitä tauhkaa.
 
Taisin heittää tämän idean ilmoille jo aiemmin, mutta entäs autojen laittaminen cut&cover-tunneliin nykyisen katutilan alle? Maksaa toki ihan sikana, mutta mahdollistaisi katutilan pyhittämisen joukkoliikenteelle ilman maiseman rumennusta.

Tuo boldaamani varmasti viimeistään kaataa tuon idean. Hinta on todennäköisesti aika hyvä konsultti juurikin tällä yhteysvälillä. Palvelutasoerot eivät mielestäni kuitenkaan ole niin suuria eri vaihtoehtojen välillä, että sen perusteella kannattaisi valita linjaus huomioimatta lainkaan kokonaiskustannusvaikutusta.
 
Tuo boldaamani varmasti viimeistään kaataa tuon idean. Hinta on todennäköisesti aika hyvä konsultti juurikin tällä yhteysvälillä. Palvelutasoerot eivät mielestäni kuitenkaan ole niin suuria eri vaihtoehtojen välillä, että sen perusteella kannattaisi valita linjaus huomioimatta lainkaan kokonaiskustannusvaikutusta.

Selvennän että tunneliin en usko minäkään. Pohdiskelin vain miten se toteutettaisiin jos sellainen välttämättä haluttaisiin.

Ehdottomasti kannattaa kuitenkin selvittää molempien väylävaihtoehtojen kustannukset. Itse olen optimistinen sen suhteen, että ratikka saataisiin mahtumaan Pispalan valtatielle ja vieläpä kohtuuhinnalla. Joku trade-off täytyy kenties tehdä (esim. autoliikenteen osalta, ei kuitenkaan siten että se kokonaan poistettaisiin, koska se ei ole realistista) mutta linjaus ja kustannus saataneen kyllä menemään kohdalleen, jos aidosti halua on.
 
Olen vasta sivulla 118, mutta:

Missä ovat mahdollisesti tulevan lähijunaliikenteen seisakkeet?
Riippuu varmasti ratikalle valittavasta reitistä: jos Epilästä tunnelia pitkin, niin asemarakennuksen länsipuolella, jos Vaitinaronkadun yli/kautta/poikki niin Vaitinaronkadun sillalla.

Ruudut 4, Keskusta/länsi: Miksei ole tutkittu reittivaihtoehtoa Pirkankatu - Puutarhakatu - Kuninkaankatu - Hämeenkatu? Pyynikintorin kohdalla olisi tilaa koukata raiteet jo siinä Puutarhakadulle.
Mielenkiintoinen vaihtoehto, joskin Metso pyllistäisi ratikalle. Ei välttämättä ongelma Metson remontin jälkeen.

Ruudut 5, Keskusta/itä: Ilman muuta kannattaisin Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu -vaihtoehtoa. En edelleenkään jaksa uskoa kendoareenan nousuun, vaikka Tampereella onkin niin typerät päättäjät, että varmaan veisivätkin kaupungin vaikka konkurssiin kunhan vaan areena saadaan. Ja kuitenkin tämä reitti olisi suorempi ja palvelisi laajempia asiakaskuntia kuin Sorin kautta kierrättäminen.
Jos Kansi toteutetaan, ratikka ehdottomasti Kannen kautta. Jos ei, niin Itsenäisyydenkadun kautta -- vaikka sen tunnelin syventäminen onkin pirullisen kallista!

Ruudut 6, Kaleva: En oikein tiedä kumpi olisi parempi, Sammonkatu vai TAYS - Kissanmaa. Tietty Sammonkatu olisi nopeampi ja TAYS:n suuntaan voi aina laajentaa. Vaihtopysäkkien sijoittelu ei kuitenkaan tässä vakuuta - paitsi tuo Rieväkadun vaihtoehto, joka saattaa olla hitaanlainen.
Molemmat? Länsi-Hervannasta TAYS:n kautta Lentävänniemeen ja Etelä-Hervannasta Hermian ja Sammonkadun kautta Tampellaan? :p Sammonkadun raiteet maksavat karkeasti 10 miljoonaa, joten ei välttämättä este.

---------- Viesti lisätty kello 18:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:49 ----------

Tuohon suuntaan Pyynikintori ei toki toimi vaihtopysäkkinä kovinkaan hyvin. Vaihtosuuntana se todennäköisesti on kuitenkin aika marginaalinen. Esim. bussilinjan 14 tarjonta heijastelee suhteellisen laimeaa joukkoliikennekysyntää Tesoman ja Lielahden välillä.
Höpöhöpö. Tesoman ja Lielahden välillä on kysyntää, mutta ei tarjontaa; 14 on mummoille kohdennettua joukkoliikennettä keskipäivisin. Toki mitään suurempaa syytä ei ole sille, etteikö se sama auto voisi ajaa myös aamu- ja iltaruuhkassa esim. linjaamalla K13:n kulkemaan Tesomalta Ikurin ja Lielahden kautta Hermiaan (K13 ajetaan autokierrolla 1401).
 
Ehkäpä asukasluvuilla voisi olla jotain vaikutusta? Pispalan valtatien korridorissa asuu enemmän ihmisiä kuin Rantaväylän korridoriin saadaan edes lisäkaavoituksella. Kts. oheista kartaketta.

Pispalassa ja Hyhkyssä asukkaat asuvat lähinnä pientaloissa ja kuin haulikolla ammuttuna. Rantaväylällä Santalahden uusi asuinalue rakennetaan joukkoliikenteen näkökulmasta oikeaoppisesti. Siis tiivistä ja tehokasta kerrostaloasumista. Vai nytkö poiketaan siitä periaattesta ettei absoluuttisella asukasmäärällä sinänsä ole merkitystä, vaan sillä kuinka paljon asukkaita asuu joukkoliikenneväylän välittömässä läheisyydessä? :eek:
 
Pispalassa ja Hyhkyssä asukkaat asuvat lähinnä pientaloissa ja kuin haulikolla ammuttuna. Rantaväylällä Santalahden uusi asuinalue rakennetaan joukkoliikenteen näkökulmasta oikeaoppisesti. Siis tiivistä ja tehokasta kerrostaloasumista. Vai nytkö poiketaan siitä periaattesta ettei absoluuttisella asukasmäärällä sinänsä ole merkitystä, vaan sillä kuinka paljon asukkaita asuu joukkoliikenneväylän välittömässä läheisyydessä?

Pispala ja Hyhky ovat periaatteessa mallikelpoisen tiiviisti kaavoitettua tiivismatalaa (olkoonkin että erityisesti Pispalan syntyhistoriassa ei mitään kaavaa ollutkaan). Rakentamisen tehokkuus on korkea. Ensimmäisen kerran kuulin väitettävän että kyseessä olisi haulikolla ammuttua pientalokantaa (!). Kyllä tämä aika paljon poikkeaa jostain väljästä omakotipellosta, jota voisi kutsua "haulikolla ammutuksi". Pispalassa ja Hyhkyssä ei todellakaan ole pelkkiä omakotitaloja vaan myös pienkerrostaloja, joitakin rivitaloja ja muutama kerrostalo. Ainoa haitta ovat korkeussuuntaiset siirtymät.

Minulla ei ole tarkkoja tietoja väkiluvuista muutoin kuin kaupunginosan tarkkuudella, mutta kyllä luvuissa on niin iso ero, että on syytä olettaa ettei Santalahteen silti saada yhtä paljon asukkaita kuin Pispalan valtatien varsi palvelee välittömästikään.

Santalahden reititykseen liittyy myös muita ongelmia kuten miten ratikka saadaan sieltä siirtymään keskustaan. Särkänniemen tienoo on yllättävän täynnä liikenneväylää (varsinkin jos/kun Tampellan tunneli ja sen valtavat rampit rakennetaan) ja johtaisi hankaliin ylityksiin ja suurimittaisiin rakenteisiin, jotka voitaisiin välttää lähes kokonaan Pispalan valtatien linjauksella. Sen lisäksi Pispalan valtatien linjaus taipuu luontevammin Pyynikintorille ja palvelee hyvin mm. ammattikoulua, Tipotien terveysasemaa, Ahjolaa jne. Rantaväylän varressa ei ole oikeastaan mitään muuta kuin valtavassa liikennemelussa rypevä pieni kerrostaloslummi, jossa en itse ainakaan haluaisi asua, vaikka ratikka ajaisikin vierestä.
 
Minulla ei ole tarkkoja tietoja väkiluvuista muutoin kuin kaupunginosan tarkkuudella, mutta kyllä luvuissa on niin iso ero, että on syytä olettaa ettei Santalahteen silti saada yhtä paljon asukkaita kuin Pispalan valtatien varsi palvelee välittömästikään.

Tämä aikaisemmin linkkaamasi kartake ei kylläkään anna aivan todenmukaista kuvaa ratikkalinjan varren asutuksesta Pispalan huudeilla.
http://jlf.fi/attachments/f20/1095-tampereen-pikaratikkahanke-pispalan-asukasluvut.jpg
Haapalinna (joka ilmeisesti kuitenkin tuottaa suurimman ihmispopulaation koko Hyhkyn kaupunginosassa) ei sijaitse minkään linjausvaihtoehdon varrella. Etäisyyksien ja korkeuserojen vuoksi on erittäin kyseenalaista laskea Haapalinnaa ratikan palvelualueeksi edes 3B vaihtoehdossa (vaikka kyselyssä tällainen olettamus on tehtykin).
 
Tämä aikaisemmin linkkaamasi kartake ei kylläkään anna aivan todenmukaista kuvaa ratikkalinjan varren asutuksesta Pispalan huudeilla.
http://jlf.fi/attachments/f20/1095-tampereen-pikaratikkahanke-pispalan-asukasluvut.jpg
Haapalinna (joka ilmeisesti kuitenkin tuottaa suurimman ihmispopulaation koko Hyhkyn kaupunginosassa) ei sijaitse minkään linjausvaihtoehdon varrella.

Laitoin sen huomautuksen "sis. Haapalinna" juuri sen vuoksi ettei synny väärää mielikuvaa. Alunperin hahmottelin tämän valossa Pohjanmaantien linjausta, mutta nythän konsultit toivat esille myös Vaitinaronkadun linjauksen, jolla alue tavoitettaisiin paremmin. Tuo on kyllä tilankäytön kannalta hieman ongelmallinen, mutta periaatteessa olisi muitakin tapoja tuoda ratikka Lielahdesta Epilän puolelle harjua, ehkä toimivampiakin. Mitään lopullistahan ei ole lyöty vielä lukkoon, ties vaikka tutkisivat vielä vaihtoehtoisiakin mahdollisuuksia tähän?

Etäisyyksien ja korkeuserojen vuoksi on erittäin kyseenalaista laskea Haapalinnaa ratikan palvelualueeksi edes 3B vaihtoehdossa (vaikka kyselyssä tällainen olettamus on tehtykin).

No jaa, eihän sieltä Haapalinnasta ole Pispalan valtatien tasoon loppujen lopuksi yhtään enempää nousua kuin Hyhkystä Pispalantorille (jopa vähemmän) tai Uittotunnelinkadulta Pispalantorille. Nuo eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä, joten en näe miksi tilanne olisi toinen Haapalinnassakaan. Oletettavasti sieltä jo nykyään noustaan osittain Pispalan valtatien pysäkille eivätkä kaikki kulje vain 25:llä? Oleellista on, että pysäkki suunnitellaan fiksusti niin ettei tarvitse ylittää kauhean montaa leveää katua päästäkseen sinne. Ja kuten sanottu, myös sellainen linjaus voidaan kuvitella, jossa kulku Lielahteen tapahtuisi vasta jossain hiukan lännempänä kuin Vaitinaronkadun kohdalla. Sekin helpottaisi pysäkkijärjestelyjä.
 
Tästä syystä päädyin ehdottamaan yhtenä vaihtoehtona tuota mainittua 3-raidemallia, joka ei todellakaan ole perinteisesti ajateltuna ideaali, mutta olisi edes jotenkin ajateltavissa mahdutettavan nykyiseen katutilaan. Jos jollakulla on parempia ajatuksia, niin ne ovat kaikki tervetulleita.

Voi itseasiassa tehdä tiukkaa saada Pispalaan mahdutettu edes kolme kaistaa koko matkalle. Kaksi sekakaistaa = 7m + raitiovaunukaista 3m ja kun tähän lisätään jalkakäytävien 2,5 metriä, saadaan 15 metriä. Rajaportin kohta on ainakin yksi johon nuo eivät taida mahtua ilman esim. rautatien puoleisen jalkakäytävän poistamista. Ja toisaalta autokaistoja ei voi juurikaan siirtää lähemmäs taloja nykyisestä esim melun takia. Ja ne kuitenkin olisivat tuossa mallissa molemmilla reunoilla katua ja rajaisivat näin kadun suurinta mahdollista leveyttä, joten...
 
En tunne Tamperetta kovinkaan hyvin, mutta kysyisin onko keskustan linjauksesta käyty keskustelua yliopiston osalta?

Luulisi opiskelijoiden olevan melko ahkeria joukkoliikenteen käyttäjiä, joten varmaan kysyntää olisi silläkin suunnalla. Toisaalta voi kai ajatella, että opiskelijat suostuvat myös käyttämään bussia. Se mahdollinen kansihärdelli aseman eteläpuolella on tietysti myös merkittävä jos on tullakseen, mutta eikö yliopistonkin porukka ole niin merkittävä tekijä, että aikasäästö Itsenäisyyskadun (vai onko se Itsenäisyyden?) kautta saa olla melkoinen, että yliopistolla ei käydä.
 
No jaa, eihän sieltä Haapalinnasta ole Pispalan valtatien tasoon loppujen lopuksi yhtään enempää nousua kuin Hyhkystä Pispalantorille (jopa vähemmän) tai Uittotunnelinkadulta Pispalantorille. Nuo eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä, joten en näe miksi tilanne olisi toinen Haapalinnassakaan. Oletettavasti sieltä jo nykyään noustaan osittain Pispalan valtatien pysäkille eivätkä kaikki kulje vain 25:llä? Oleellista on, että pysäkki suunnitellaan fiksusti niin ettei tarvitse ylittää kauhean montaa leveää katua päästäkseen sinne.

Huomattava heikennys 25seen nähden kuitenkin. Lisäksi bussipysäkki/pysäkit ovat myös Pvt:n varressa huomattavasti edullisemmassa paikassa Haapalinnaan nähden kuin suunniteltu lähin ratikkapysäkki. Haapalinnan suunnasta tultaessa on vielä lähes mahdotonta suunnitella tätä lähintäkään ratikkapysäkkiä niin, että matkalle ei osuisi isojen katujen ylityksiä/alituksia.

haapalin.jpg


Ja kuten sanottu, myös sellainen linjaus voidaan kuvitella, jossa kulku Lielahteen tapahtuisi vasta jossain hiukan lännempänä kuin Vaitinaronkadun kohdalla. Sekin helpottaisi pysäkkijärjestelyjä.

Tämä edellyttää sitten tunnelia.
 
Huomattava heikennys 25seen nähden kuitenkin. Lisäksi bussipysäkki/pysäkit ovat myös Pvt:n varressa huomattavasti edullisemmassa paikassa Haapalinnaan nähden kuin suunniteltu lähin ratikkapysäkki. Haapalinnan suunnasta tultaessa on vielä lähes mahdotonta suunnitella tätä lähintäkään ratikkapysäkkiä niin, että matkalle ei osuisi isojen katujen ylityksiä/alituksia.

Tuskin linja 25 olisi lakkautuslistalla ratikan vuoksi muutenkaan. Täytyyhän Ranta-Kaarilaankin päästä jotenkin. Mutta olettaen että kaikki haapalinnalaiset eivät kulje 25:llä niin ratikka olisi mielestäni kyllä jonkintasoinen parannus. Ei se kävelymatka risteykseen niin pitkä ole, sieltä Valintatalon kulmalta taitaa mennä portaatkin kadulle. Kävely-yhteyksiä tietysti voisi vielä kehittää paremmiksi.

Tämä edellyttää sitten tunnelia.

Mahdollisesti lyhyttä sellaista. Mutta tuo on vain yksi skenaario. Voisihan sellaisenkin selvittää samantien. Olisi mielenkiintoista tietää kustannus.

---------- Viesti lisätty kello 15:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:04 ----------

Voi itseasiassa tehdä tiukkaa saada Pispalaan mahdutettu edes kolme kaistaa koko matkalle. Kaksi sekakaistaa = 7m + raitiovaunukaista 3m ja kun tähän lisätään jalkakäytävien 2,5 metriä, saadaan 15 metriä. Rajaportin kohta on ainakin yksi johon nuo eivät taida mahtua ilman esim. rautatien puoleisen jalkakäytävän poistamista. Ja toisaalta autokaistoja ei voi juurikaan siirtää lähemmäs taloja nykyisestä esim melun takia. Ja ne kuitenkin olisivat tuossa mallissa molemmilla reunoilla katua ja rajaisivat näin kadun suurinta mahdollista leveyttä, joten...

Joo, ei se ihan helppoa ole, mutta on tehtävissä jos halutaan tehdä. Voihan sen radanpuoleisen jalkakäytävän kai poistaa kapeimmista paikoista, jos se on ainoa tapa saada tilaa. Samoin muutaman parkkipaikan voinee poistaa ahtaimmasta kohtaa ja vähän kaventaa pyötätietä ynnä sitä kiveystä siinä välissä (sitä ei ole koko matkalta mutta on joissakin hyvin kapeissakin kohdissa).

Kyse on valintojen tekemisestä. Ääritilanteessa muutettaisiin koko katu joukkoliikenne- ja kevytliikennepainotteiseksi kaduksi, kuten Rambollin kalvoissa vähän vihjattiinkin. Sitten ainakin mahtuu eikä tarvita 3-kiskojärjestelyä vaan 2 kpl normaaleja sekakaistoja riittää. Mutta uskon että ihan niin radikaalikaan ratkaisu ei ole välttämätön, koska uumoilen että se herättäisi aika tavalla vastarintaa.
 
Se mahdollinen kansihärdelli aseman eteläpuolella on tietysti myös merkittävä jos on tullakseen, mutta eikö yliopistonkin porukka ole niin merkittävä tekijä, että aikasäästö Itsenäisyyskadun (vai onko se Itsenäisyyden?) kautta saa olla melkoinen, että yliopistolla ei käydä.

Aikasäästö reitin tässä osassa ei varmaankaan ole se määrittävä tekijä. Omasta mielestäni Itsenäisyydenkadun vaihtoehto on ihan palvelutasonkin kannalta parempi vaihtoehto kuin yliopiston ja kannen kautta kiertelevä.
 
Vähän joutui korjailemaan suunnitteluryhmän linjauksia (Hervannassa yhdistelemään vaihtoehdoista toimivamman kokonaisuuden ja hylätyistä vaihtoehdoista poimimaan Paasikiventien ja Pirkankadun yhdistävän linjauksen takaisin). Muuten ihan kohtalaisen hyvää työtä suunnitteluryhmältä.

http://img196.imageshack.us/img196/799/pika1r.jpg]Tältä pohjalta voi lyödä suoraan valtuustolle pöytään nuijittavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän joutui korjailemaan suunnitteluryhmän linjauksia (Hervannassa yhdistelemään vaihtoehdoista toimivamman kokonaisuuden ja hylätyistä vaihtoehdoista poimimaan Paasikiventien ja Pirkankadun yhdistävän linjauksen takaisin). Muuten ihan kohtalaisen hyvää työtä suunnitteluryhmältä.

No suunnilleen noin kai se voisi mennä. Tosin itse pidän kyllä kiinni kahdesta pääasiasta eli "Hämeenkatu päästä päähän" -periaatteesta sekä Pispalan valtatiestä. Tuo Itsenäisyydenkadun linjaus on tavallaan ihan hyvä myös, vaikka toisaalta tekisi mieli palvella Kansi, suurhalli ja yliopisto paremmin. Harmi että johtaa mutkitteluun.

Yksi ajatus (ei kokonaan omani mutta pidän tätä hyvänä) olisi, että Pispalan valtatieltä voisi ohjata mahdollisimman suuren määrän läpiajoa pois mm. parantamalla Sepänkadun läpäisykykyä (levennetään 2+2 kaistaksi koko matkalta, kaksi kääntyvää kaista Pirkankadulta Sepänkadulle jne.). Pispalan valtatiellä ratikka laitettaisiin pohjoislaidalle, jyrkänteen viereen, mistä poistettaisiin pääosin turha jalkakäytävä. Autoille jäisi kapea ajorata sen viereen, aitoon Pispala-tyyliin. Nopeudet tippuisivat luonnostaankin jonnekin 40 km/h tasolle tai alle, mikä entisestään kannustaisi välttämään läpiajoa tuolla. Tuo kuitenkin riittäisi Pispalan omiin tarpeisiin. Samalla ratikka pääsisi vieressä omalla väylällään 60-70 km/h nopeuteen, mikä tekisi reitistä ainakin yhtä nopean kuin Rantaväylä-vaihtoehdosta.

Vilkuilin netistä liikennemääriä, ja kyllähän tuo tarkoittaa suurta siirtymää Pispalan valtatieltä Paasikiventielle. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Ensinnäkin koko liikennevolyymi ei kohdistune Sepänkadulle vaan kun tilanne on tiedossa, moni ajanee Rantaväylälle jostain muusta risteyksestä: Mustastalahdesta, Tammelasta tai jopa Kalevasta. Jos lisäksi Paasikiventieltä poistetaan Santalahdesta ne pari valoristeystä (tilalle esim. alikulku ja pari kiihdytyskaistaa, jolloin saadaan eritasoliittymä) ja parannetaan Vaitinaron risteyksen läpäisyä Nokian ja Epilän suuntiin / suunnista (esim. eritasoliittymällä), niin Paasikiventie imee kyllä komeasti kasvaneenkin liikennemäärän.
 
Takaisin
Ylös