Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Finanssiuutisia lueskellessa tuli mieleen, että missäköhän valuutassa ensimmäisen vaiheen kustannukset tuolloin ilmoitetaan; euroissa, markoissa, Sveitsin frangeissa vai tamperelaisissa rieväyksiköissä...Alunperin kirjoittanut 339-DF
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Mielestäni on ihan hyvä että pikaratikasta jaksetaan vääntää ja keskustella ja suunnitella "täydelliseksi" koska sehän on, ainakin periaattessa, ikuisesti käytössä, joten on paikallaan että siitä tulee ainakin suurimmalle osalle asukkaista mieluinen.
Mistä mihin tuo toinen linja voisi mennä? Valaisisiko joku manselainen asiaa? Minusta joku Tammela/Keskusta-Viinikka-Nekala-Koivistonkylä-Härmälä-Pirkkala voisi olla ihan hyvä vaihtoehto.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Pirkkalaa on pidetty yhtenä varsin hyvänä vaihtoehtona toiselle linjalle, jo TASE-2025 suunnitelmista saakka. Aika hyvä ja selkeä voisi olla Tesoma - Pirkkala linja. Tällöin saataisiin länsi-Tampere yhdessä Lentsun linjan kanssa katettua aika hyvin ratikalla, kun runkobussien tilalle saataisiin ratikat.
Hyvä etenemispolku voisi olla tämä: Ensimmäisen linjan jälkeen Tesoma - Pirkkala linja, jotta voitaisiin kolmantena vaiheena rakentaa Vuoreksen rata Särkijärven kautta Pirkkalan haaraan kiinni. Neljäntenä vaiheena itäinen Tampere (suuntana Kaukajärvi Annala, sekä suunniteltu Hankkion alue). Tällöin olisi Tampereelta jo katettuna aika hyvin raskaimmat runkolinjat ratikalla.
Kartta vielä selventämään.
Meinasin siihen tunkea myös mahdollisia duoratikoitakin, mutta olisi mennyt kartta jo turhan isoksi ja monimutkaiseksi joten jätin ne pois kokonaan.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Luulen, että kun ensimmäisen linjan työt ovat olleet aikansa käynnissä, syntyy into suunnitella jatkoa niin, että kerätty tietotaito voidaan säilyttää ja pitää ratarakentaminen käynnissä.
Jyken lyhyet haarat Särkänniemeen ja Tammelaan ovat minusta sillä lailla mukavia, että niiden avulla voisi liikennöidä ruutukaavakaupungin sisäistä linjaa, joka todennäköisesti keräisi aika reippaasti matkustajia melko pienellä investoinnilla. Siitä tulisi tietysti luonteeltaan erilainen kuin pitkistä lähiölinjoista, ja jos se käyttäisi Hämeenkatua, pitäisi huolehtia siitä, ettei kantakaupunkilinja häiritse lähiölinjoja. Mutta kantakaupunkilinjassa näkisin seuraavat hyödyt:
- korvaa bussiliikennettä Tammelassa
- hoitaa imagollisesti oivalla tavalla matkailuliikenteen junilta Särkänniemeen
- tukee ykköslinjaa osuudella, joka voi hyvin olla kaikkein kuormitetuin (jolloin tämä kantakaupunkilinja on tavallaan ykkösen tukilinja ja vähentää kapasiteetinlisäystarvetta sillä)
- jos kantakaupunkilinja viedään Sorin kautta, niin saisi sitten senkin radan tehtyä ja järkevää liikennettä sille
Minä lähtisin toteuttamaan Tammela-Särkänniemi -linjaa heti ykköslinjan jälkeen. Ja okei, se olisi sitten "kakkoslinja" mutta luonteensa puolesta sanoisin melkein, että se olisi vähän niin kuin puolikas linja, ykkösen tuki.
Varsinainen toinen ratikkalinja olisi samantyyppinen kuin ykköslinjakin, eli pitkä heiluri. Teiskontien suunta houkuttelisi minua. Jos ykköslinja kulkee Sammonkatua, niin Teiskontien linja hoitaisi sitten TAYS-yhteydet. Mutta onko sillä suunnalla riittävästi maankäyttöä TAYS:in itäpuolella? Vuoden 2006 suunnitelmissa oli kakkoslinja Teiskontietä Sorilaan. Vieläkö se olisi ajankohtainen, jos ei niin pitkänä niin edes lyhyempänä versiona Linnainmaalle Jyken kartan mukaan? Tämä Teiskontien linja voisi jatkua keskustan läpi Pirkkalaan/Tesomaan.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Meillä käy sitten ajatukset aika yks yhteen. Syy miksi kuitenkin jätin Rauhaniemi - Särkänniemi linjan pois kehityspolusta, oli koska halusin pistää siihen linjoja joita oikeasti on ajateltu virallisissa dokumenteissa (joskin hiukan summittaisilla linjauksilla esiintyvät kartassa), ennemmin kuin omia spesiaalilinjoja.
Mutta linja 2 Särkkä - Rauhaniemi voisi tulla kyseeseen, sillä jos (ja varmasti kun) Tampereen ratikka saisi suosiota ja kannatusta, olisi kyseinen linja helppo toteuttaa (vain muutama kilometri uutta rataa ja pari vaunua). Samalla saataisiin tosiaan keskustan tärkeimmälle paraatikadulle mukavan tiheä ratikkaliikenne aikaisessa vaiheessa. Rambollin edellisessä yleisötilaisuudessa mainittiin vuoroväliksi 7,5 minuuttia. Olisiko se ruuhka-ajan vai kokopäivän vuoroväli jäi epäselväksi. Sinänsä hyvä vuoroväli, joka on viiden ja kymmenen minuutin välissä oleva kompromissi. Silti varsin pitkä odotusaika ratikalle keskustassa, kun busseja sujahtaa minuutin välein ohi. Linjan kaksi avulla saisi vuoroväliä mukavasti kasvatettua keskustan vilkaimmalla rataosuudella.
Teiskontie Taysin itäpuolella on nyt ratikka ajatellen varsin Itäväylämäinen aina Linnainmaalle saakka, jossa potentiaalia olisi, mutta Sorila on ainakin toistaiseksi epärealistinen ratikalle. Nurmi-Sorilan suunniteltu asuinalue oli syynä miksi Sorilaan linjaa niin kovasti haluttiin. Itse en edes tiedä että missä tuulessa kyseinen hanke on. Mutta nykyisellä maankäytöllä Sorilan suunta on ratikalle väärä suunta ehdottomasti. Mieluiten Linnainmaan kerrostaloalueiden läpi Leinolaan ja mahdollisesti Kangasalan Nattariin saakka voisi olla ratikkalinjalle potentiaalia. Oma lukunsa on myös Kangasalan ja Tampereen rajalle suunniteltu Lamminrahka-Ojala asuinalue, jonne ratikan voisi helposti linjata Leinolasta. Eli idän suunta Linnainmaa-Sorila akselilla on hiukan vaikeaa tässä vaiheessa arvioida ratikalle soveltuvaksi, kun mahdolliset uudet asuinalueet ovat vielä hyvin heppoisia luonnoksia paperilla. Sen sijaan idässä Kaukajärvi ja Annala ovat jo olemassaolevia kerrostaloalueita, joille on vilkas bussiliikenne.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Addressit. com -sivustolla on 11 kpl addresseja, joissa halutaan kieltää raitiotien rakentaminen Tampereelle. Laadin äsken ensimmäisen ratikkaa puoltavan addressin. http://www.adressit.com/kylla_raitiotie_tampereelle
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Mietin tässä Tampereen ekaa ratikkatilausta. Se on pieni tilaus, väistämättä alle 20 vaunua. En usko, että suuret eurooppalaiset valmistajat innostuvat osallistumaan tosissaan, kun tilaus on pieni, raideleveys poikkeaa totutusta ja talviominaisuudet ovat keskeisiä. Silloin tarjoajia olisivat Transtech, jolla uskoisin olevan intressiä kehittää 1524-versio ajatellen paitsi kotimaata myös idänmarkkinoita (huonokuntoiset radat ympäri entistä itäblokkia) sekä Škoda, jolla on jo valmis konsepti.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 08.08.2011 kello 19:10. Syy: jaettu viesti kahtia
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Juuri siksi on tärkeää varmistaa, että ensimmäinen tilaus on Tampereen ja Turun yhteinen. Hankkeet edellyttävät täsmälleen samaa valtioneuvoston periaateratkaisua liikennepoliittisessa selonteossa.
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Tämä olisi tietysti ideaalitilanne. Mutta Tampereella ollaan tällä hetkellä niin paljon pitemmällä kuin Turussa, etten oikein jaksa uskoa tämän toteutumiseen. Käsittääkseni on ihan realistista, että Tampereella syntyy tämän vuoden aikana päätös raitiotien toteuttamisesta eli valtuusto päättää aloittaa hankesuunnitelman laatimisen. Valtuuston enemmistö kaiketi on raitiotien kannalla. Samalla se voi tietysti asettaa jo tässä vaiheessa hankesuunnitelman hyväksymisen ehdoksi sen, että valtio osallistuu toteutuskustannuksiin.
Mikä on käsityksesi tilanteesta Turussa? Jos esimerkiksi vuodenvaihteessa saadaan alustavaa vihreää valoa valtioneuvoston suunnasta, niin miten nopeasti Turun hanke voisi edetä? Miten valtuusto suhtautuu ja kuinka kauan kuluisi erilaisiin selvityksiin ennen kuin voitaisiin viedä valtuuston käsittelyyn päätös alkaa laatia hankesuunnitelmaa?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Vaunujen toimituksessa kestää joka tapauksessa. Vaikka Tampereella oltaisiin parikin vuotta edellä, Turussa voidaan olla mukana samassa vaunutilauksessa jossa samalla sitoudutaan käyttämään tamperelaista katuratastandardia. Tampereelle vain toimitetaan vaunut ensin, ja Turussa rakennetaan varikko/säilytystilat ensin vaikka linjarataa ei ole valmiina Tampereen toimitusten valmistuessa.
Turun prosessissa voidaan ottaa lisäksi huomattavaa kiriä, jos suostutaan käyttämään laajemmin Tampereen periaatteita ja kertynyttä kokemusta ja asiantuntemusta. Ostamalla sitä sellaisenaan Tampereen kaupan hyllystä päästään vaikka kuukaudessa samalle viivalle, pidempään menee vasta kehityksessä Tampereen tason ylitse. Jarru on siis nimenomaan valtuustossa ja muussa politiikassa, jotta suostutaan järkeviin ratkaisuihin.
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Jos tarkoitat, että vaunuja ostetaan varikolle kököttämään ennen kuin linjarataa on olemassa, niin ei kiitos. Vaunuista koituu pääomakuluja, ja uusien vaunujen makuuttaminen tyhjän panttina ei ole millään lailla järkevää eikä takuulla paranna hankkeen suosiota.
Uskoisin, että nyt kun Transtech on saanut pään auki ratikoiden valmistuksessa, niin se on varmaankin valmis neuvottelemaan lyhyestäkin 1524-sarjasta Tampereen kanssa kohtuullisin ehdoin, semminkin jos on edes jollain tasolla tiedossa, että Turussa asiat etenevät. Yhteisestä standardista voidaan varmaan päättää ilman tilaustakin. 1524 - 1435 = 89 mm, joten kokemuksen luulisi olevan Transtechillekin hyödyksi jos he aikovat laajemmille markkinoille (muuallekin kuin itään).
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Turussahan lähtökohta tunnetusti on olla rakentamatta mitään ja kuntaorganisaatio ei ole kykenevä hoitamaan asioita vaunutilauksesta ratoihin vuoden parin toimitusaikojen sisään. Junaratoihin ei saa tarvikkeita kaupan hyllyltä, eikä radanrakennus ole normaaliin kadunrakentamiseen verrattavaa. Tampereelta ei myöskään saada valmista tietotaitoa.
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Mikähän tässä on nyt argumenttisi? Turku on kykenemätön rakentamaan raitiotietä, joten sen pitää varmuuden vuoksi ostaa ratikoita yhtaikaa Tampereen kanssa varikolle seisomaan, vaikka raitiotien perustamisesta ei päätöstä olisikaan? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Yhteinen tilaus Tampereen kanssa olisi tietysti monella tavalla edullinen, mutta kyllä se edellyttää, että Turussa on päätös tehty ja hankesuunnittelu vähintäänkin meneillään. Yhteisestä standardista voidaan varmaan sopia erikseen, ja tässä kai yhteistyötä onkin.
Vs: Riika tilasi uusia Skodia
Millä perusteella radanrakennus olisi sitten suunnilleen avaruustekniikkaan verrattavaa? Sehän nimenomaan on kadunrakentamista, jossa ainoastaan päällyskerros on erilainen – asfaltin sijaan kiskot parhaaksi katsotulla alustalla. Ja ratakisko on ihan hyllytavaraa, jopa kirjaimellisesti: kuulemma menneinä vuosikymmeninä ratakiskoa myytiin rautakaupoissa ihan yleisesti. Nykyään ja isoille kiskoliikennejärjestelmille toki rautaruukkien kautta.
Sakari Kestinen
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Ei Turussa sen paremmin kuin Tampereellakaan tarvitse mitään erityisasiantuntemusta olla. Riittää, että on hyvin tehdyt katusuunnitelmat eli rata sijoitetaan sellaiseen paikkaan, ettei auto- ja kevyt liikenne sitä turhaan häiritse. Siinä auttaa konsultti.
Rakennuspiirustukset, suunnittelun, perustukset ja varsinaisen radanrakentamisen tekee sitten kokenut ulkomaalainen urakoitsija. Konsultti voi vahtia, ettei tehdä huonolla tekniikalla.
Madrid on tehnyt juuri näin. Niillä kököttää varikolla valtava kasa vaunuja odottamassa tulevaisuutta. Olikos niin, että osan ne on jo myyneet tai liisanneet muualle Espanjaan, kun ei niille pääkaupungista käyttöä löydy?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä