Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Mikle

Onhan kotimaassammekin rakennettu sekä suunniteltu ratikkaratoja ihan hiljattain.

No juu, eikä ole kauhean kumma, jos Tampere valitsee näiden referenssien pohjalta ulkomaisen suunnittelijan.

Alunperin kirjoittanut hmikko

No juu, eikä ole kauhean kumma, jos Tampere valitsee näiden referenssien pohjalta ulkomaisen suunnittelijan.

Edelleen totean, että minun tuntemukseni noista projekteista on erittäin rajallinen. Mutta puhumme käsittääkseni Helsingin raitioradasta. Mikä siitä tekee niin huonon referenssin? On tätä varmaan käsiteltykin ketjussa, mutta en löytänyt nopealla tonkimisella enkä ikävä kyllä ole seurannut tätä keskustelua.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Käsittääkseni on ihan realistista, että Tampereella syntyy tämän vuoden aikana päätös raitiotien toteuttamisesta eli valtuusto päättää aloittaa hankesuunnitelman laatimisen. Valtuuston enemmistö kaiketi on raitiotien kannalla.

Alunperin kirjoittanut Kaupunkiraitiotie

Alustavan yleissuunnitelman laadintaa seuraa varsinaisen yleissuunnitelman laatiminen

Kapunkiraitiotie -sivuston perusteella ymmärrän, että meneillään on vasta alustavan yleissuunnitelman laadinta. Sitten tehdään varsinainen yleissuunnitelma. Ja kai vasta sen jälkeen hankesuunnitelma.
Missä vaiheessa ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään?

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Jos esimerkiksi vuodenvaihteessa saadaan alustavaa vihreää valoa valtioneuvoston suunnasta, niin miten nopeasti Turun hanke voisi edetä?

Periaatteessa täsmälleen samalla aikataululla Tampereen kanssa. Kannattaa nyt muistaa, että vaikka Tampereella on osaksi tehty tarkempia suunnitelmia, Tampereella on ollut suurempaa epäselvyyttä raitiotien reitistä. Samaan aikaan taas Turussa on jo muutettu asemakaavojakin raitiotietä varten. Asemakaavanmuutokset ovat oikeasti se kohta, mistä raitiotie voi jäädä eniten kiinni. Tampereella ehdotetut reitit eivät ole mahdollisia ilman kaavanmuutoksia.

Lisäksi tässä aina mielellään unohdetaan, että Turku on jo tehnyt periaatepäätöksen raitiotien toteuttamisesta.

Nähdäkseni kalustohankinnan kannalta se, että toteutumisessa on 1-2 vuoden aikaero, ei nyt merkitse rajattoman paljoa, jos jatkohankinnasta on 100% varmuus.

---------- Viesti lisätty kello 20:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 20:25 ----------

... ja pidän kyllä ihan älyttömänä spekulointina ajatusta esimerkiksi hallin rakentamisesta vaunuja varten etukäteen.

Jos tehdään esim. yhteistilaus samoilla spekseillä, tehdään esim. niin, että määritellään yhteinen vaunu- ja ratamäärittely hankintaa varten
ja kilpailutetaan hankinta, esim 25 vaunua. Suunnittelu on molemmille sama. Jos toimitusvuosi on esimerkiksi Turkuun vuodeksi 2017 10 kpl, Tampereelle vuodeksi 2019 10 kpl ja Turkuun vuodeksi 2020 5 kpl niin sitten tehdään vaunut niin että niiden toimitus on ko. aikoina. Ei tämä ole sen ihmeellisempää.

Ratkaisevaa koko asiassa on se, milloin valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen tukea raitiotiehankkeita.
Tampereella ja Turussa ei ole mitään poliittisia valmiuksia tehdä raitiotietä, jollei valtio osallistu siihen.
Jos valtio haluaa tukea hanketta, on poliittinen valmius toteuttaa hankkeet suurin piirtein sama.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Madrid on tehnyt juuri näin. Niillä kököttää varikolla valtava kasa vaunuja odottamassa tulevaisuutta. Olikos niin, että osan ne on jo myyneet tai liisanneet muualle Espanjaan, kun ei niille pääkaupungista käyttöä löydy?

Jaén 5 kpl, Murcia 11 kpl (BS)

Alunperin kirjoittanut Albert

Jaén 5 kpl, Murcia 11 kpl (BS)

Adelaide (AUS) 6 kpl.

Aamulehti uutisoi ratikkaan verrattavaa bussien runkolinjavaihtoehtoa.

Enpä malta olla huomauttamatta hiukan toimittajan asenteellisesta kirjoituksesta. Onhan se ollut jo tiedossa, että ratikkaa verrataan busseihin perustuvaan runkoverkostoon. "Vastaisku..."

Lehtiversiossa on haastateltu myös Ville Lehmuskoskea HSL:ltä, joka kertoo, että Helsingissäkin on suunnitteilla bussien runkolinjastoja. Mainitsee myös että ratikka on hyödyllinen siellä missä bussi ei riitä. Esimerkkinä ottaa Hervannan.

Noille Aamulehden jutuille ei kannata juurikaan painoarvoa laskea. Etenkään paikallistoimituksen toimittajien taso ei päätä huimaa. Otsikointi on nimenomaan jotain keltaisessa lehdistössä yleensä tavattua. Tässäkin tapauksessa suoranaisesti hävettää toimittajan puolesta.

Muutaman viikon kun vielä malttaa odottaa, niin jokainen saa raportin luettavakseen. Kaupungin ratikkasivut ovat oikeasti kohtuullisen hyvät ja nistä pääsee käsiksi alkuperäislähteisiin johtopäätöksiä tekemään.

Aamulehti uutisoi: Selvityksen yllätystulos: Tampereen ratikka maksaa itsensä takaisin! Taisi olla Aamulehdelle järkyttävä yllätys?

Muistutetaan myös kiinnostuneita ensi viikon yleisötilaisuudesta.

Kaupunkiraitiotien vaihtoehtovertailun alustavia tuloksia esitellään yleisötilaisuudessa

31.08.2011

[...]

Kaupunkiraitiotien tutkittuja vaihtoehtoja ovat:
·VE 1 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Paasikiventie – Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 2 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti – Pispalan valtatie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 3 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Kalevantie – Sammonkatu – Hallila - Hervanta
·VE 4 Lentävänniemi – Niemenranta – Lielahti - Paasikiventie – Hämeenkatu - Itsenäisyydenkatu – TAYS – Hallila – Hervanta

[...]

Kaupunkiraitiotien Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi rakentamiskustannukset ovat vaihtoehdosta riippuen noin 176-184 miljoonaa euroa, mikä sisältää linjauksen lisäksi varikon rakentamiskustannukset sekä työnaikaiset järjestelyt, rakennuttamis- ja suunnittelukustannukset. Kustannusarvioon sisältyvät kaupunkiraitiotien edellyttämät muutokset, ei esimerkiksi katutilojen tason parantamista tai kaupunkiraitiotiestä riippumatta toteutettavia katurakenteita ja liikennejärjestelyjä.

[...]

Kaupunkiraitiotievaihtoehdoista vaihtoehto 1 ja vaihtoehto 4 ovat hyötykustannussuhteeltaan ja hyödyiltään parhaimpia.

Käytännössä rakentamiskustannuksilla ei ole mitään eroa vaihtoehtojen välillä, eli ne tuskin myöskään tulevat vaikuttamaan päätökseen linjauksesta. Mielenkiintoinen tilanne sen sijaan on se, että Paasikiventie ja TAYS näyttäisivät hyötykustannuslaskennassa olevan huomattavasti paremmesssa asemassa kuin kansan suosiolla mitattuna (kysely linjausvaihtoehdoista).

Pispalan vaihtoehtoja on loppusuoralla enään yksi (VE2). Nopeasti ei tullut muuta syytä tähän mieleen kuin se, että linjan kokonaismatka-ajan kannalta Pispalan valtatie on niin hidas osuus, että ainoastaan nopein yhteys keskustasta Hervantaan on kelpuutettu sen aisapariksi.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Pispalan vaihtoehtoja on loppusuoralla enään yksi (VE2). Nopeasti ei tullut muuta syytä tähän mieleen kuin se, että linjan kokonaismatka-ajan kannalta Pispalan valtatie on niin hidas osuus, että ainoastaan nopein yhteys keskustasta Hervantaan on kelpuutettu sen aisapariksi.

Oikeasti kyse on siitä että Paasikiventie oli ajallisesti lyhin ja se valittiin perusvaihtoehdoksi, josta muut ovat variaatioita eri aspektien suhteen, VE2 siis Pispalan osalta. Tarkoitus on että kaikki osaset ovat keskenään vaihdettavia, jotta jokaista eri permutaatiota ei tarvinnut laskea erikseen. Tämä siis suoraan konsultin suusta.

On tietysti valitettavaa että näin syntyy mielikuva Paasikiventien ensijaisuudesta. Sen H/K voi oll marginaalisesti parempi, mutta kun muistetaan YHTALI:n ongelmat niin eihän sillä ole juuri merkitystä kun pelkkä matka-aika korostuu ja muut tärkeätkin täkijät jäävät huomiotta. Pispalan valtatie on kumminkin kansan ylivoimainen suosikki kyselyjen mukaan. Se palvelee suurmpaa väestöä ja on halvempi kuin Paasikiventien vaihtoehto. Sillä saadaan Haapalinna ja Epilä mukaan ratikan vaikutuspiiriin sekä helpotetaan nyt ongelmallisia lännen poikittaisyhteyksiä Lielahden ja rautatien eteläpuolisten alueiden välillä. Ja jatko Tesomalle olisi helppo tehdä. Paasikiventien linjaus ei mahdollista mitään näistä vaan sen meriitti on 1-2 min nopeampi matka-aika.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Oikeasti kyse on siitä että Paasikiventie oli ajallisesti lyhin ja se valittiin perusvaihtoehdoksi, josta muut ovat variaatioita eri aspektien suhteen, VE2 siis Pispalan osalta. Tarkoitus on että kaikki osaset ovat keskenään vaihdettavia, jotta jokaista eri permutaatiota ei tarvinnut laskea erikseen. Tämä siis suoraan konsultin suusta.

Alunperin kirjoittanut Wikisanakirja

permutaatio=

1. (matematiikka) vaihtelu, olion erilaiset järjestykset eli jonot Keskenään erilaisten n:n olion permitaatioiden lukumäärä on n! (n-kertoma).
2. (yleiskieli) järjestyksen muutos, vaihdos

Näin me tasamaan tallaajatkin "pysymme perässä".