Mistä teelehdistä/kahvinporoista näitä ennusmerkkejä näkee? Mikä on saamassa kokkarit kallistumaan ratikkarakentamisen puolelle?
Tampereen pikaratikkahanke
- Viestiketjun aloittaja JTW
- Aloituspäivämäärä
Mistä teelehdistä/kahvinporoista näitä ennusmerkkejä näkee? Mikä on saamassa kokkarit kallistumaan ratikkarakentamisen puolelle?
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Sisäpiirin tietoa…
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,271
On tuossa joitakin pieniä hyviäkin asioita näemmä, kuten Lentävänniemi, mutta valitettavasti näitä hasardikohtia sitäkin enemmän. Ensinnäkin Lielahti meinataan hoitaa pysäkkeineen niin, että niiltä on mahdollisimman pitkä matka niihin kohteisiin, joihin olisin odottanut lyhyempää kävelymatkaa. Mm.. Citymarket ympäristöineen jäisi näköjään täysin paitsioon. Samoin Santalahteen ei ole merkitty pysäkkiä juuri siihen kohtaan, missä nykyään sijaitsee Rantatien pysäkki - josta on tuolla alueella eniten nousijoita linjoille 7 ja 16. Reitin itäpäästä löytyvät suunnittelun kukkaset Korkinmäki ja Hallila. Miten kuvittelevat hoitavan Hallilan tuolla yhdellä pysäkkiparilla? En ymmärrä. Miksi Korkinmäessä ei ole pysäkkiä? Tuo on huomattavasti Hallilaa pienempi alue ja sille olisi hyvin riittänyt oma pysäkkinsä tuohon metsän laitaan. Hervannasta löytyy lyhyempiäkin pysäkinvälejä, mutta tuonne Arkkitehdinkadulle mahtuisi vielä yksi tuohon vanhan päättärin kohdalle.
Ainakin Lielahden kohdalla olisi etsinyt vaihtoehtoista linjausta jatkamalla Lielahdenkatua Taninkadun risteykseen ja koukannut siitä Lidlin ja CM:n takaa Paasikiventien reunaan, jonne olisi sinnekin mahtunut oma väylä näille kiskovekottimille. Ja sinne olisi saanut pysäkinkin, jonka ajattelisin melkoisen tarpeelliseksi ja tavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen kulkuosuutta nostavaksi...
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Nyt olen vihdoin lukenut ajatuksella läpi koko alustavan yleissuunnitelman raportin. Täytyy sanoa, että olen kateellinen. Raportti vaikuttaa minusta kaikin puolin huolellisesti, avoimesti ja rehellisesti tehdyltä, luotettavalta selvitykseltä. Jaa että miksi kateellinen? No, täällä Helsingissä harvoin valmistuu sellaisia joukkoliikennettä koskevia selvityksiä, joita voisi kuvailla edes osittain samoilla adjektiiveilla.
Varsinaista yleissuunnitelmaa varten ei taida jäädä kovin paljon tehtävää. Pari ratalinjausta koskevaa ajatusta kuitenkin ovat mielessäni, ja toivon, että yleissuunnitelmavaiheessa niihin vielä palattaisiin:
Insinöörinkatu, tässä on nyt vähän menty siitä missä aita on matalin. Raitiotielle tulee varata oma kaista vähintään keskustan suuntaan kulkeville vaunuille, mahtuu nykyiseen katutilaan ilman kaavamuutoksia. Pohjoisosassa mahtuu omat kaistat molempiin suuntiin. Hervantakeskuksen kohdalla mahdollisesti kadun sulkeminen autoliikenteeltä läpiajon estämiseksi.
Hallila. Koukkaus väljän ja hiljaisen alueen kautta ei vaikuta minusta lainkaan perustellulta. Tässä tulisi vielä pohtia suoran linjauksen mahdollisuutta.
Sammonkatu/TAYS. Rapparista päätellen Sammonkatu on se mikä valitaan ja hyvä niin. Sammonkadun havainnekuvassa vähän pelottaa pyöräilijöiden ja ratikan sijoittaminen aivan vierekkäin, ratikka joutuu mahdollisesti hidastelemaan pyöriä varoessaan. Asia korjaantuu helposti matalahkolla aidalla tai vaikka pensasaidalla radan ja pyöräteiden väliin.
Pispalan vt. Rapparista päätellen rata halutaan Paasikiventielle. Kovin autiota siellä kuitenkin on. Jotenkin jää sellainen vaikutelma, ettei Pispalan vt:n kanssa ole viitsitty tehdä tarpeeksi töitä, on vaan pantu rata sekakaistoille, jotta voidaan sitten todeta, ettei tule hyvä. Tämä onkin rapparin ainoa "stadilaispiirre". Yleissuunnitelmavaiheessa konsultti ottaa vaan kiltisti lusikan kauniiseen käteen, pitää mielessään Pispalan asukasmäärän sekä jatkomahdollisuudet Tesomalle ja ryhtyy todellisuudessa tutkimaan, millaisen rv-radan Pispalan vt:lle saisi. Laiska ei saa olla. Autoliikenteen vasemmalle kääntymisiä voi rajoittaa, suuntaisliittymiä voi tehdä, mahdollisesti kadun voisi osin yksisuuntaistaakin autoille.
Paikanpäällä käydessä tuli selville, että Pispalan vt:lläkin on hukkatilaa paikka paikoin. Joissain risteyksissä ratikalle saa omat ryhmittymiskaistat molempiin suuntiin, suurimmalla osalla katua tilaa on kolmea kaistaa varten, jolloin rv kulkee yhteen suuntaan omalla kaistalla ja toiseen, ruuhkattomampaan sekakaistalla. Pääsääntöisesti tuo kai olisi paras toteuttaa niin, että risteystä lähestytään aina omalla kaistalla ja sieltä voidaan tilan vaatiessa poistua sekakaistalle, kun valot antavat ratikalle ajoluvan ennen autoja.
Raideleveydestäkin tehdään seuraavassa vaiheessa päätös. Mielenkiinnolla odotan, mitkä seikat painavat vaakakupissa eniten.
Valtuusto käsittelee ratikkaa jo ensi kuussa. Hyvin tehdystä selvityksestä huolimatta se tekee päätöksensä kaiketi pääasiassa tunne- ja aatepohjalta. Niinhän puolueissa on tapana tehdä, ja niin valtuustokin toimii. Nyt tehtävä päätös yleissuunnitelman käynnistämisestä on minusta sikäli merkittävä, että sen voi jo tulkita rakennuspäätökseksi. Jos seuraava askel otetaan, taitaa olla aika epätodennäköistä, että enää peräännytään. Mielenkiintoista siis nähdä, millaisin tuntein päätös syntyy. Rivivaltuutetut tuskin ymmärtävät, että ratikkaa ei oikeastaan ole varaa olla tekemättä, mutta toisaalta Rantaväylän tunneli saattaa valtuutettujen mielestä hyvinkin kilpailla ratikan kanssa. Todellisuus on tietenkin toinen, mutta kun faktat tuppaavat näissä asioissa unohtumaan tai sitten niitä ei vaan ymmärretä...
Varsinaista yleissuunnitelmaa varten ei taida jäädä kovin paljon tehtävää. Pari ratalinjausta koskevaa ajatusta kuitenkin ovat mielessäni, ja toivon, että yleissuunnitelmavaiheessa niihin vielä palattaisiin:
Insinöörinkatu, tässä on nyt vähän menty siitä missä aita on matalin. Raitiotielle tulee varata oma kaista vähintään keskustan suuntaan kulkeville vaunuille, mahtuu nykyiseen katutilaan ilman kaavamuutoksia. Pohjoisosassa mahtuu omat kaistat molempiin suuntiin. Hervantakeskuksen kohdalla mahdollisesti kadun sulkeminen autoliikenteeltä läpiajon estämiseksi.
Hallila. Koukkaus väljän ja hiljaisen alueen kautta ei vaikuta minusta lainkaan perustellulta. Tässä tulisi vielä pohtia suoran linjauksen mahdollisuutta.
Sammonkatu/TAYS. Rapparista päätellen Sammonkatu on se mikä valitaan ja hyvä niin. Sammonkadun havainnekuvassa vähän pelottaa pyöräilijöiden ja ratikan sijoittaminen aivan vierekkäin, ratikka joutuu mahdollisesti hidastelemaan pyöriä varoessaan. Asia korjaantuu helposti matalahkolla aidalla tai vaikka pensasaidalla radan ja pyöräteiden väliin.
Pispalan vt. Rapparista päätellen rata halutaan Paasikiventielle. Kovin autiota siellä kuitenkin on. Jotenkin jää sellainen vaikutelma, ettei Pispalan vt:n kanssa ole viitsitty tehdä tarpeeksi töitä, on vaan pantu rata sekakaistoille, jotta voidaan sitten todeta, ettei tule hyvä. Tämä onkin rapparin ainoa "stadilaispiirre". Yleissuunnitelmavaiheessa konsultti ottaa vaan kiltisti lusikan kauniiseen käteen, pitää mielessään Pispalan asukasmäärän sekä jatkomahdollisuudet Tesomalle ja ryhtyy todellisuudessa tutkimaan, millaisen rv-radan Pispalan vt:lle saisi. Laiska ei saa olla. Autoliikenteen vasemmalle kääntymisiä voi rajoittaa, suuntaisliittymiä voi tehdä, mahdollisesti kadun voisi osin yksisuuntaistaakin autoille.
Paikanpäällä käydessä tuli selville, että Pispalan vt:lläkin on hukkatilaa paikka paikoin. Joissain risteyksissä ratikalle saa omat ryhmittymiskaistat molempiin suuntiin, suurimmalla osalla katua tilaa on kolmea kaistaa varten, jolloin rv kulkee yhteen suuntaan omalla kaistalla ja toiseen, ruuhkattomampaan sekakaistalla. Pääsääntöisesti tuo kai olisi paras toteuttaa niin, että risteystä lähestytään aina omalla kaistalla ja sieltä voidaan tilan vaatiessa poistua sekakaistalle, kun valot antavat ratikalle ajoluvan ennen autoja.
Raideleveydestäkin tehdään seuraavassa vaiheessa päätös. Mielenkiinnolla odotan, mitkä seikat painavat vaakakupissa eniten.
Valtuusto käsittelee ratikkaa jo ensi kuussa. Hyvin tehdystä selvityksestä huolimatta se tekee päätöksensä kaiketi pääasiassa tunne- ja aatepohjalta. Niinhän puolueissa on tapana tehdä, ja niin valtuustokin toimii. Nyt tehtävä päätös yleissuunnitelman käynnistämisestä on minusta sikäli merkittävä, että sen voi jo tulkita rakennuspäätökseksi. Jos seuraava askel otetaan, taitaa olla aika epätodennäköistä, että enää peräännytään. Mielenkiintoista siis nähdä, millaisin tuntein päätös syntyy. Rivivaltuutetut tuskin ymmärtävät, että ratikkaa ei oikeastaan ole varaa olla tekemättä, mutta toisaalta Rantaväylän tunneli saattaa valtuutettujen mielestä hyvinkin kilpailla ratikan kanssa. Todellisuus on tietenkin toinen, mutta kun faktat tuppaavat näissä asioissa unohtumaan tai sitten niitä ei vaan ymmärretä...
Et kai vain ehdota raitiorataan mutkia suoralle kadulle? Siitähän joutuu heti tuomiolle
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Et kai vain ehdota raitiorataan mutkia suoralle kadulle? Siitähän joutuu heti tuomiolle
No, se Pispalan vt ei ole kovin suora, että mutkia tulee joka tapauksessa.
Jos mutkainen matka on nopeampi ja luotettavampi kuin "suora" sekakaistamatka, niin sitten mutkiteltakoon. Pätee Helsingissäkin vaikkapa Haartmannkadulla...Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Olen itse myös lukenut raportin tarkkaan läpi.
Itse olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että yleissuunnitelmaan jää vielä tehtävää. Itse asiassa olin hivenen hämmentynyt siitä, että Tampereella ei ollut päästy vielä tätä enempää Turkua edelle; Turun seudun joukkoliikenne 2020:ssa oli pitkälti puitu samoja asioita, joskin koko linjastosta ei oltu tehty sijoittumiskarttoja,
Poliittisessa päätöksessä pitäisi nyt pystyä vähän rajoittamaan vaihtoehtoja. Kaikille versioille ei voi tehdä asemakaavallisia varauksia, joita pitäisi nyt päästä aika pian tekemään.
TAYS / Sammonkatu - valinnasta toteaisin, että realismia olisi nyt päättää, että ainoaa Hervanta - Keskusta - linjaa ei kannata viedä TAYS:n kautta, vaan TAYS sisältyy myöhempiin vaiheisiin. Myöhemmissä vaihessa esimerkiksi Hervannan toinen linja voi kulkea TAYS:n kautta.
Hallilan osalta muistuttaisin, että Hallilassa on kuitenkin 4000 asukasta.
Pispalan osalta olen itse puolestani hivenen skeptinen. Pispalan valtatie on kuitenkin Pispalan pääkokoojakatu, jolle ei ole mitään vaihtoehtoista reittiä hoitamaan asuntoalueen perusliikenne. Tämä huomioon ottaen sille ei välttämättä pysty tekemään ratkaisua, joka turvaisi riittävästi raitiotien toimivuuden. Lisäksi ongelmana on, että Pispalan linja olisi kuitenkin siirtymäosuutta keskustan ja suurempien lähiöiden välillä. Toki tähän voi löytyä isoin resurssein joku ratkaisu.
Jatkosuunnittelu päästään tekemään samassa tahdissa Turun kanssa, mikä onkin erinomaista ajatellen mm. vaunujen yhteishankintaa.
Itse olen kyllä toisaalta sitä mieltä, että yleissuunnitelmaan jää vielä tehtävää. Itse asiassa olin hivenen hämmentynyt siitä, että Tampereella ei ollut päästy vielä tätä enempää Turkua edelle; Turun seudun joukkoliikenne 2020:ssa oli pitkälti puitu samoja asioita, joskin koko linjastosta ei oltu tehty sijoittumiskarttoja,
Poliittisessa päätöksessä pitäisi nyt pystyä vähän rajoittamaan vaihtoehtoja. Kaikille versioille ei voi tehdä asemakaavallisia varauksia, joita pitäisi nyt päästä aika pian tekemään.
TAYS / Sammonkatu - valinnasta toteaisin, että realismia olisi nyt päättää, että ainoaa Hervanta - Keskusta - linjaa ei kannata viedä TAYS:n kautta, vaan TAYS sisältyy myöhempiin vaiheisiin. Myöhemmissä vaihessa esimerkiksi Hervannan toinen linja voi kulkea TAYS:n kautta.
Hallilan osalta muistuttaisin, että Hallilassa on kuitenkin 4000 asukasta.
Pispalan osalta olen itse puolestani hivenen skeptinen. Pispalan valtatie on kuitenkin Pispalan pääkokoojakatu, jolle ei ole mitään vaihtoehtoista reittiä hoitamaan asuntoalueen perusliikenne. Tämä huomioon ottaen sille ei välttämättä pysty tekemään ratkaisua, joka turvaisi riittävästi raitiotien toimivuuden. Lisäksi ongelmana on, että Pispalan linja olisi kuitenkin siirtymäosuutta keskustan ja suurempien lähiöiden välillä. Toki tähän voi löytyä isoin resurssein joku ratkaisu.
Jatkosuunnittelu päästään tekemään samassa tahdissa Turun kanssa, mikä onkin erinomaista ajatellen mm. vaunujen yhteishankintaa.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Minulla on ilo korjata tämä väärinkäsitys. Noissa kohdissa ei suinkaan olla menty siitä missä aita on matalin, vaan on valittu hyvinkin edistyksellinen ratkaisu. Suunnitelmia tarkasti katsomalla näkee, että noilla kummallakin kadulla pysäkkien kohdalla on vain yhdet kaistat suuntaansa, joten pysäkillä olevaa raitiovaunua ei pysty ohittamaan. Seurauksena on eräänlainen "mäntävaikutus": sinä aikana kun raitiovaunu seisoo pysäkillä, edellä oleva katu tyhjenee ja vaunulle on vapaa kulku. Tämä tekee myös autolla ajamisen epämiellyttävämmäksi, suunnitelman tarkoituksena on myös tällä tavalla ohjata autoliikennettä pois näiltä kaduilta ja tällä tavalla myös esimerkiksi rauhoittaa Pispalaa läpiajoliikenteeltä. Ja tämä taas edelleen parantaa raitiotieliikenteen sujuvuutta. Huomattakoon vielä, että tällainen järjestely on käytössä vain niillä kaduilla, joista liikenne helposti siirtyy viereisille autoliikenteen pääväylille, Hervannan valtaväylälle ja Paasikiventielle.
Ei sikseen, enhän minäkään tuota hoksannut noista suunnitelmasta ja mitään tällaistahan ei Suomessa ole tietenkään vielä kokeiltu. Tuon suunnitelman esittelytilaisuudessa suunnittelijat kertoivat tästäkin yksityiskohdasta. Ramboll on käyttänyt alikonsulttina sveitsiläistä nimen omaan raitiotieliikenteeseen erikoistunutta konsulttia ja ilmeisesti sieltä päin on tätäkin Keski-Euroopassa sovellettua käytäntöä ehdotettu. (eli piste Rambollille: jos ei ole know-how:ta, niin ainakin on know-who:ta)
Ja siitä Hallilan mutkasta vielä: ei ne suunnittelijatkaan olleet siihen enää tuon tilaisuuden aikaan kovin tyytyväisiä. Mutta selvä jako tuntui olevan siinä, että reitin tarkka määrittäminen ylipäätään kuuluu yleissuunnitelmaan. Se vaatii paljon työtä eikä konsultti rupea sitä ilmaiseksi tekemään. Nykymuotoisen suunnitelman pitäisi kuitenkin antaa riittävän selvän kuvan, jotta voidaan päättää halutaanko se raitiotie vai ei.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Pahinta minusta siinä on psykologinen vaikutus: kun rata on ihan spagettinauhalla ja kurvailee koko ajan suuntaan ja toiseen, ratikka tuntuu paljon hitaammalta kuin vieressä kulkeva suora valtaväylä. Vaikka vaikutus aikaan olisikin jotain 15 sekuntia (heitän hatusta). Kun katselin ilmakuvia Hallilasta, siellä näyttäisi olevan paljon pusikkoa, johon voidaan piirtää suorempaakin rataa, vaikka käydäänkin vähän sivussa. Sen pusikon voisi raivata vaikka Pehkusuonkadulta pois kurvattaessa hienoksi pysäkin ja torin yhdistelmäksi.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
Ajatus tuosta mutkasta on kaiketi tullut siitä, että rataa pitää joka tapauksessa linjata noilla main sivuun Valtaväylän ja Kehätien liittymän takia. Sivummalla selvitään yhdellä Kehätien ylittävällä sillalla tien ollessa mukavasti notkelmassa, liitymäalueella tarvittaisiin vähintään kolme eritasoratkaisua. Melkoinen ero kustannuksissa. Ja jos joka tapauksessa pitää mennä sivuun, on aika luonnollinen ajatus hyödyntää tuo mutka myös ylinmääräisellä pysäkillä.
Täältä päin näyttää kyllä, ettei Turussa ole raitiotiesuunnitelmilla paljonkaan poliittista kannatusta ja ratikka on lähinnä idea-asteella. Tampereella ratikka näyttää sen sijaan lähestyvän toteutuspäätöstä hyvää tahtia.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Sen toki ymmärsin, mutta tarkoitinkin sitä, että siellä sivussa käymiseen pitää käyttää niin monta kaarretta.
---------- Viesti lisätty kello 22:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:46 ----------
Turussahan ennemminkin puuttuu äänekäs poliittinen vastustaminen. Raitiotiestähän on jo periaatepäätös olemassa. Tampereella ei ole sitäkään vielä.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,158
Jotka on ammuttu haulikolla ympäri autokaupunkilähiötä, jonka yhdelle laidalle tulisi ratikkapysäkki ja jonne kuitenkin jäisi bussiliikennettä. Ei minusta ole sen arvoista, että pitäisi kierrättää herwoodilaiset sitä kautta. Kävin katsomassa Hallilaa paikanpäällä, ja minä en kyllä nähnyt siinä juuri minkäänlaista potentiaalia raideliikenteelle.
---------- Viesti lisätty kello 22:56 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:49 ----------
Mä olen kyllä tietoinen siitä, että konsultti markkinoi tätä sveitsiläisenä ratkaisuna. Kovin nopeita eivät ole sveitsiläiset katuratikat ja kovin erilainen on liikennekuri meillä ja heillä, joten vastaan tähän: Nice try, ei mene läpi.
Tällaista "sveitsiläistä" mallia löytyy Helsingistäkin vaikka kuinka monelta kadulta. Ratikka matelee liian hitaasti, kun jatkuvilta poikkikaduilta voi tulla joku eteen. No, se on tietysti helsinkiläistä raitioliikennekulttuuria, jota ei tarvitse matkia Treelle. Mutta takana ajavissa autoissa se saa aikaan aggressioita. Niinpä pysäkillä seisova ratikka ohitetaan surutta vastaantulevien kaistaa käyttäen jos suinkin mahdollista. Fyysisiä ohitusesteitä ei ole. Ohittelijoita eivät ole vain henkilöautot vaan myös taksit ja jopa bussit.
Siis pysyn kannassani. Nopeampaa, sujuvampaa ja turvallisempaa on tehdä ratikalle omat kaistat, kun mahtuminen ei ole ongelma. Pispalassa on hankalampaa, varsinkin pysäkkien kanssa, mutta Insinöörinkadulla pulinat pois ja homma kuntoon.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
No, okei. Niin tai näin, tähän(kin) kohtaan on oikeasti panostettu eikä laiskuudesta ole kyse. Insinöörinkadulla tosiaan on tilaa heittämällä ja kokonaan oma väylä käy kyllä päinsä. Mutta kyllä minua tuo malli viehättää ja Pispalan valtatielle se kyllä sopisi. Ohittelu estetään tarvittaessa vaikka keskikaitein pysäkin kohdalla. Suinkaan kaikkialle tuo idea ei sovellu. Pispalan valtaväylällä ei onneksi ole juuri lainkaan isoja risteyksiä. Sen verran voin lisäinfona kertoa, että suunnittelijoiden, siis konsultin ja kaupungin, selvä näkemys oli, että Pispalan vaihtoehdossa ratkaisuna on sekakaistat ja autoliikennettä, tavalla tai toisella, aivan yksinkertaisesti viedään tuolta pois niin paljon että raitiovaunu kulkee sujuvasti. Ja jos se ei kelpaa, niin sitten Paasikiventie.
Pispala muistuttaa kuitenkin täällä Tampereella eniten Keski-Eurooppalaista kaupunkia (talot vain on kiven sijasta puuta), joten sveitsiläiset opit soveltuvat juuri sinne oikein hyvin. Et kai sinäkin ole alkanut uskoa suomalaisiin erityisolosuhteisiin
Et laske esteeksi 30-metristä ratikkaa, joka todennäköisesti on jo lähdössä liikkeelle siinä vaiheessa kun autoilija päättää ohittaa ja pääsee puoliväliin vaunua? Lopullinen fyysinen este on vastaantulija, jota ei väistetä muualle kuin taaksepäin korkean ratikkalaiturin ja ratikan välistä.