Tampereella ei olla saatu sopua läntiseen linjaukseen. Vaihtoehtoina on joko Pispalan valtaväylä, tai Rantaväylä. Näistä kahdesta reitistä teetetään lisäselvitys. AL muistaa tapansa mukaan ilmoittaa sen tärkeimmän eli hinnan otsikossaan.
Toimintakertomuksessa on metrolle samat luvut, oletettavasti koska metroradalle harvemmin pysäköidään autoja. Pointtini kuitenkin on, että Tampereen raideliikenteen vertailukohta Helsinkiin on metro, ei ratikat.
Sitäpaitsi kuka ihme rakentaisi täysin uutta liikennettä muun kuin parhaimpien käytäntöjen mukaan?
Tampereella ei olla saatu sopua läntiseen linjaukseen. Vaihtoehtoina on joko Pispalan valtaväylä, tai Rantaväylä. Näistä kahdesta reitistä teetetään lisäselvitys. AL muistaa tapansa mukaan ilmoittaa sen tärkeimmän eli hinnan otsikossaan.
Minusta tämä on hyvä. Uskon, että Pispalan vt olisi vaihtoehtona parempi matkustajille, ja olisi ollut sääli hylätä se vain jonkinlaisen epämääräisen "autot ruuhkaantuu" -heiton perusteella. Kun on kyse hankkeesta, johon menee kahdeksannumeroinen summa investointirahaa, niin kannattaa käyttää lisäselvityksiin se 70 000 ilman muuta.
Yllätys kyllä sinänsä, että jossain päin maata valtuustollakin on valtaa!
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Eipä se ratikka metroksi muutu luotettavuuden puolesta, vaikka kuinka toivoisi. Altistuminen Tampereen olosuhteissa muun liikenteen riskeille ja sääolosuhteiden vaihtelevuudelle luovat joka tapauksessa melkoisen haasteen luotettavuudelle. Ja teknisiä eroavaisuuksiakin on melkoisesti, joten en nyt ihan noin vain ottaisi verrokkia metroon! Tekninen luotettavuus on tietysti oma mielenkiintoinen haasteensa ja se taitaakin vaihdella melkoisesti ratikkaliikenteessä. Kerran vierailin eräällä ratikkaliikennöitsijällä, joka tarvitsee arkipäivän ruuhkahuippuun n. 200 raitiovaunua. Varavaunuja oli huimat 100 kpl.
Oletko tutustunut Tampereen raitiotien suunnitteluohjeeseen? Siinä on käyty tyhjentävästi läpi raitioliikenteen luotettavuutta uhkaavat tekijät ja myös eliminoitu tai minimoitu ne. Annan esimerkin: Helsingissä tavanomainen ongelma on, että auto pysäköi ajattelemattomuuttaan liian lähelle raitiovaunukiskoja, eikä ratikka mahdu ohi. Vika ei edes ole yksin autoilijan, sillä paikoin kadut ovat niin ahtaat, että tilaa ei yksinkertaisesti ole. Tampereella tämä ratkaistaan niin, että pysäköidyn auton avatun oven ja raitiovaunun kyljen välissä on aina oltava vähintään kaksi metriä tilaa. Käytännössä tuo merkitsee vähintään pyöräkaistaa, yleensä autokaistaa. Ei voi käydä niin, että autoilija pysäköi vahingossa liian lähelle kiskoja.
Tietysti autoilija voi edelleen puhtaasti pottuilumielessä pysäköidä autonsa vaikka keskelle Hämeenkatua – tai vaikka rautatien tasoristeykseen – mutta eipä sitä kaikkeen hullutteluun sentään kannata varautua. Ja kannattaa huomata, että myös metro täyseristyksestään huolimatta kärsii ulkopuolisista häiriöistä, radoilla kun kulkee jos jonkinlaista taiteilijaa ja kamikazea.
En malta vielä olla lisäämättä, että Helsingissä, missä ratikkaliikennettä sentään on ollut yli 120 vuotta, ei edelleenkään ole minkäänlaista raitiotien suunnitteluohjetta. Luonnos on kyllä. Koneellani on luonnosversio vuodelta 2010, mutta vielä ei ole kukaan ehtinyt saada sitä valmiiksi.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Yle uutisoi tällaista. Eli Länsimetron jatko menee valtion budjetissa muiden joukkoliikennehankkeiden ohitse, tahtoo sanoa, myös Tampereen raitiotiehankkeen ohi, eli valtion rahaa Tampereelle ei olisi lähiaikoina luvassa. Saa nyt nähdä miten tämä konkretisoituu Tampereella.
Tekisi mieli kirota: valtiolta riittää kyllä rahaa Rantaväylän muuttamiseen moottoritieksi, mutta ei raitiotielle. Siis rahaa annetaan hankkeisiin, joista ei ole erityistä hyötyä (Länsimetron jatke) taikka joista on suoranaista haittaa (Rantaväylän muutos moottoritieksi), mutta ei hankkeille, joista on joitain hyötyä. Olisiko tosiaan aika tehdä ihan henkilökohtaisia ratkaisuja ja koittaa rakentaa elämä tänne Keski-Eurooppaan... Ainakaan toimiminen liikenneinsinöörinä Suomessa ei tunnu juuri nyt järin innostavalta tulevaisuudenkuvalta.
Ville
Mahtaakohan tuo metrotouhu nyt kuitenkaan vaikuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisten hankkeiden rahoitukseen?
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Ville
Ja jos jatketaan teemalla, kylläkin of topic, pahoittelen, niin voi vain kuvitella, millaista olisi olla liikenneinsinöörinä Helsingissä. Siinäkin tapauksessa, että onnistut saamaan jonkun järkevän suunnitelman läpi, vähintään rakennusvirasto pitää huolen, että se ei toteudu. Rakennusvirasto tekee lopun haihattelusta ja rakentaa kadun sellaiseksi, kuin Helsingissä on aina tehty, riippumatta hyväksytyistä katusuunnitelmista. tämä ei ikävä kyllä ole mikään yksittäistapaus, vaan kaupungin tapa.
Ville
YLE antaa erilaisen käsityksen:Mutta HS:n uutinen puhuu kyllä Tampereesta ihan nimeltä mainiten: juttu http://www.hs.fi/paivanlehti/0412201...a1386052930908 ja lainaus sieltä:Alunperin kirjoittanut YLE.fi / Helsinki / 5.12.2013
Samoista rahoista kilpailevat Tampereen ja Turun raitiovaunut sekä Pisararata.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Espoolaista kansanedustajaa ehkä kiinnostaa kommentoida vain, mitä tapahtuu pääkaupunkiseudulla, eikä ottaa kantaa Tampereen ratikkaan. Joka tapauksessa a) alkuperäisessä Ylen jutussa puhutaan myös esim. Hangon-radan sähköistyksestä ja Pietarsaaren teistä ynnä muusta ja b) valtiolla ei ole mitään erillistä pääkaupunkiseudun liikennehankkeiden rahoituspottia, vaan ne kilpailevat ihan samasta rahasta kuin kaikki muutkin valtakunnan liikennehankkeet.
Olisikohan tämä http://yle.fi/uutiset/lansimetron_ja...arkeen/6971656