Nakkiputka, mä kyllä ymmärsin Subin tarkoittavan nimenomaan Pyynikintorin tienoille piirrettyjä vars. kääntöraiteita. Niitä, jotka päättyvät. Minusta Sub ei tarkoittanut eri paikoissa olevia puolenvaihtoraiteita (joita tietysti voi käyttää kulkusuunnan vaihtamiseenkin, ainakin poikkeustilanteessa).
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Jep, pistän vielä kuvan näistä "kääntöraiteista". Kaarre on muuten leikattu/liimattu suoraan Lentävänniemestä.
Jos se ei nykyisten suunnitelmien mukaisilla pysäkkisijoitteluilla taivu, niin pysäkeillä lienee säätövaraa (oranssit töhryt). Samalla ehkä pitäisi tehdä vähän muutoksia Pyynikintorin autoliittymiin, esim. itäinen niin että torilta voi kääntyä vain oikealle Pirkankadulle ja läntinen niin että se muuttuu kaksisuuntaiseksi.
Metro toimi ihan yhtä hyvin kuukausikaupalla kun Ruoholahden kääntöraide oli pois käytöstä länsimetron rakentamisen alkuvaiheessa.
Päärautatieasemakin toimisi ihan yhtä hyvin, jos se jaettaisiin metron tapaan yhtä rataparia palveleviin siivuihin (yhteensä neljään), joiden välillä ei tehdä vaihtotöitä. Eli neljään erilliseen asemaan, joille nykyisistä laitureista irtoaisi neljä-viisi kullekkin. Kääntöraiteita olisi siis jopa enemmän kuin metrossa. Vaihtotöitä tehdään radan toisessa päässä, jossa on halpaa tilaa vekslata.
Tampereella tilanne on vähän erilainen. Siellä ratikka on suunniteltu "käännettäväksi" ja ajantasattavaksi keskelle muuta liikennettä vilkasliikenteellisille kaduille.
Helsingin asema toimii kyllä varsin hyvin. Sieltä lähtee junia samanaikaisesti niin Tikkurilaan, Turkuun, Rovaniemelle kuin Moskovaankin, eikä suurempia ongelmia ole. Käypä paikan päällä tutustumassa mitenkä Finrail Oy:n liikenteenhoitajat hommat hienosti hoitavat.
Nyt oli kyse jostain yhden vakioidun pätkälinjan liikenteestä. Se hoituu Bergenissä tällaisella systeemillä ilman mitään pakosalla olevia kääntöraiteita. Saapuvan junan jättölaituri on oikealla, lähtevän junan ottoraide on loitompana. Yhdysliikenteen bussit siinä lähistöllä. Kun lähtevä juna lähtee kaupunkiin tuolta kauempaa, niin saapunut huilannut juna siirtyy sinne ja ottaa matkustajat. Kuljettajan lepo tapahtuu pääosin tulolaiturissa. Tampereelle voisi olla tällainenkin yksi vaihtoehto.
Nythän tuota Nesttunin kääntöä ei enään noin tehdä, sillä rata jatkuu siitä Laguneniin, jossa taasen on rehelliset "pakosalla" olevat kääntöraiteet. Tosin ratkaisu sielläkin on väliaikainen sillä rataa jatketaan Lagunenista lentoasemalle. Tällä filmillä voi katsella uuden osuuden lävitse. Kohdassa 03:28 ajetaan mainitulle kääntöraiteelle.
Berliinissä raitiolinjan M2 suunnanvaihto keskustassa (Alexanderplatzilla) on toteutettu niin, että joka toinen vuoro vaihtaa päätepysäkille saapuessaan raidetta, ja joka toinen sieltä lähtiessään. Päätepysäkillä on kaksi laituria, jolloin vuoro voi saapua/lähteä kummalta tahansa. Tässä kuvassa on tilanne, jossa vaunu on jo vaihtanut suuntaa saapuessaan. Seuraava saapuva vaunu taas ajaa viereiselle raiteelle, ja vaihtaa suuntaa vasta lähtiessään.
Olen edelleen sitä mieltä, että se kääntöraide pitäisi rakentaa johonkin oikeasti hyödylliseen paikkaan, esimerkiksi Mustaanlahteen (reittiä Pirkankatu-Kortenlahdenkatu-Paasikivenkatu).
Sakari Kestinen
Päätepysäkin takana oleva kääntöraide ei ole oikeastaan mitään muuta kuin "tekninen pääteasema" ilman laitureita. Sen sujuvoittava vaikutus perustuu käsitykseni mukaan siihen, että matkustajien vaihtuminen ei potentiaalisesti hidasta kääntymistoimenpidettä verrattuna siihen, että kulkuneuvo vaihtaisi suuntaa laituriraiteella.