Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Jännä otsikko, kun "hervantalaiset" luemma myös kehuvat ratikkaa:Alunperin kirjoittanut Eppu
Leena Puustinen sanoo olevansa ratikkaan tyytyväinen.
– Pitkällä tähtäimellä se on hyvä asia.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Olen itse kotoisin Ristiinasta ja Opiskelin Mikkelissä. Käyn siellä silloin tällöin. Yksi keskeinen asia toriparkista. Siitä pidettiin runsaasti asukastilaisuuksia ja muuta vuorovaikutusta Mikkeliläisten kanssa , joten asia ei mennyt läpi runnomalla vaan asukkaiden kanssa yhteistyössä. Minulle merkityksellisempää on Mikkelin keskustan hienot laajat kävelyalueet. sopisi Helsingin ottaa esimerkkiä.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Projekti voitaisiin aloittaa Kiasmapökäleen jyräämisellä maan tasalle.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Olen ollut koko ajan Tampereen raitiovaunun kannalla, mutta nyt matkustettuani Helsingin raitiovaunussa kasvot väärään suuntaan en toivo kaksisuuntaista raitiovaunuja. Sillä puolet paikoista on aina väärään suuntaan. Kun raitiovaunun päätepysäkit eivät sijaitse kantakaupungissa luulisi tilaa löytyvän kääntöympyrälle.
Toki huomattavasti pahempaa on matkustaa bussissa väärään suuntaan, mutta kyllä raitiovaunussa tuntuu (junassa ei), sillä ratikka kääntyilee ja jurruttelee ja nykii huomattavasti useammin reittiä mutkitellessaan ja pysäkille pysähtyessään.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tampereen ratikka ei kääntyile eikä nyi samalla tavalla kuin Helsingissä, koska sille luodaan aivan erilaiset liikenneolosuhteet kuin Helsingin ratikoille. Ei turhia pysähdyksiä, ei turhia hidastuksia ja kiihdytyksiä, ei jyrkkiä kaarteita. En minäkään mielellään istu kasvot "väärään" suuntaan, mutta mitä on nykyaikaisilla raitioteillä tullut matkustettua niin haitta on kyllä enemmän fiilispohjainen, ei siellä huono olo tule. Maailmalla ratikassa voi myös mukavasti lukea, Helsingissä siitä tulee vähän huono olo. Ei tosin yhtä huono kuin bussissa tai autossa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tyypillistä tamperelaista kaupunkisuunnittelua: Pultsarit löysivät noutoparkin, autoilijat eivät.
Tuleva ratikka taitaa olla samaa tasoa ja siten menee samaan kategoriaan...
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Meinaat siis, että pultsarit löytävät itsensä makoilemassa ratikkakiskoilla, mutta raitiovaunut eivät kiskoilleen löydä? Vai mikä oli viestisi pointti?
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Varmaan Eppu ajattelee kuten Nurmijärven kunnanjohtaja taannoin, että "juna tuo huumeet". http://www.soininvaara.fi/2008/09/21/juna-tuo-huumeet/
Onhan länsimetrostakin sanottu, että isot pahat itähelsinkiläiset pääsevät turmelemaan ehtoisan Espoon. Nää on näitä.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Ei liene mahdollista ryssiä yhtä pahasti kuin Tampereen tuoreimmissa autoiluhankkeissa. On sentään jotain käyttöä tuollekin luolalle keksitty.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Linkki ei aukea. Tarkentaisitko mitä tarkoittaa noutoparkki?
t. Rainer
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Siellä on Tamperelaisen juttu. Jutussa kerrotaan, että maan alle johonkin rautatieaseman lähelle on avattu maksuton 30 min parkkihalli, jonka ideana on toimia saatto/noutoparkkina juniin, voi siis hakea Oulun-tädin maksutta. Mutta kaupunkilaiset eivät ole löytäneet sinne, sen sijaan lämpimässä ja sateettomassa tilassa oleskelee ns. epäsosiaalista ainesta. Pohtivat jutussa sisäänkäyntien lukitsemista.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tampereen kunnalliskertomuksesta selviää, että kaupunginvaltuusto on lakkauttanut raitiotierahaston "jo" marraskuussa 1983. Rahaston suuruus oli sen loppuvaiheessa sangen mitätön - parhaimmillaanhan se oli jopa yli 10 Mmk, mutta viimeisinä vuosinaan alle 200 000 mk. Se yhdistettiin muutaman muun tarpeettomaksi jääneen rahaston kanssa kunnallislain muutoksen velvoittamana syntyneeseen yleiseen käyttörahastoon.Gratulis Tammerfors,
nyt päästään vihdoin purkamaan vuoteen 1923 mennessä kerätty raitiotierahastokin. Neljän miljoonan markan (vajaat 1,3 miljoonaa euroa) käsittävän rahaston varoilla ei tosin saada aikaiseksi kuin noin 100 metriä kaksoisraidetta.
Sakari Kestinen
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Onko tuo yleinen käyttörahasto vielä olemassa? Kaupunki voisi osoittaa sieltä vaikka reilun 30 000 euron määrärahan (vai miksi se mk-määrän nykyarvo olisi päätynyt?) johonkin ratikkaprojektin yksityiskohtaan. Taloudellisesti päätös olisi merkityksetön, mutta sulkisi historiallisen kaaren kauniisti kun voisi esittää että alkuperäisen raitiotierahaston varat oikeasti menivät ratikkahankkeeseen. Siitä tulisi hyvä tarina.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Mikäli jäi Tampereen valtuustokeskustelun parhaat palat näkemättä, niin nyt on maraton-kokous tiivistetty 8 minuuttiin:
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Raitiotiellä on nyt nettisivut, joilla on ajantasainen tieto hankkeen etenemisestä.
http://raitiotieallianssi.fi/
Rakennustyöt ovat pikkuhiljaa pääsemässä vauhtiin ja hanke on ilmestynyt katukuvaan. Parhaiten näkyvät keltaiset työmaakopit (mm. Pyynikintorilla) sekä pieni pätkä ratapohjaa Hervannan valtaväylän vieressä. Siitä on kuva tältä päivältä facebookin ratikkaryhmässä: https://www.facebook.com/photo.php?f...e=3&permPage=1
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä