Tarvitsisi kanssa 40 metrin kaarresäteen raiteiden välinen etäisyys 3.35 metriä, nämä kai ne oli ne tärkeät numerot vaununleveyden kanssa. (Jos rakenteellinen kaarresäde on 25 metriä, tehdäänkö sitten risteyksessä sen verran pulleammalla raide-etäisyydellä, että se vastaa 40 kaarresäteistä?) Noilla numeroilla pyörästön pituus on jotain 8 metriä kun se helsinkiläisillä on kuusi.
Tampereen pikaratikkahanke
- Viestiketjun aloittaja JTW
- Aloituspäivämäärä
Tarvitsisi kanssa 40 metrin kaarresäteen raiteiden välinen etäisyys 3.35 metriä, nämä kai ne oli ne tärkeät numerot vaununleveyden kanssa. (Jos rakenteellinen kaarresäde on 25 metriä, tehdäänkö sitten risteyksessä sen verran pulleammalla raide-etäisyydellä, että se vastaa 40 kaarresäteistä?) Noilla numeroilla pyörästön pituus on jotain 8 metriä kun se helsinkiläisillä on kuusi.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,628
Kävin eilen Tampereella. Pahimman iltaruuhkan aikaan ajoin autolla Hervannasta ratikan reittiä Kalevaan ja jatkoin sieltä jalkaisin edelleen ratikan reittiä Pyynikintorille asti. Missä ne paljon puhutut ruuhkat ovat? Minä en ainakaan nähnyt niitä, vaikka aikamoinen myllerrys siellä olikin käynnissä.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,343
Ei kai siellä mitään ruuhkia olekaan. Yhä harvempi enää tulee keskustaan muutenkaan jos ei ole aivan pakko. Merkittävästi hiljaisempaa siellä on nykyään ja tältä osin voittajia ovatkin automarketit ja muut vastaavat paikat minne vielä pääsee vaivattomammin. Siis jos kauppa ym. asioita täytyy hoidella. Toki ratina ja koskikeskus voivat hyvin, kun molemmilla on omat parkkihallinsa. Niiden ympäristössä sitten onkin ruuhkaisempaa kun katuja on kavennettu.
Tästä kaikesta olisi mielenkiintoista nähdä ihan numeroita. Uskoisin, että keskustaan autoilu on todella vähentynyt, ja että jokin osa keskustaan haluavista on vaihtanut julkisiin. Autoilevista varmaan läpiajoa siirtynyt muille teille ja osa asioinnistakin siirtynyt lielahti-pirkkaloihin, mutta kiinnostaisi tietää, kuinka paljon keskustassa asiointi todellisuudessa on vähentynyt. En oikein usko että kovin paljoa, sillä asuuhan keskustan tuntumassa jo varsin laaja asiakaspohja.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,343
Lukuja minulla ei ole mutta silmiinnähtävästi asiointi keskustassa on vähentynyt. Tyhjiä liiketiloja on melko paljon ja monella yrittäjällä menee huonommin. Siitä on mustaa valkoisellakin, mitä olen josain nähnyt.
Sen sijaan automarketeilta nousee nyt matkustajia busseihin todella paljon, esim linjalla 21 on enemmän matkustajia lielahden prismalle kuin keskustaan. Tämä seikka on tullut todettua jo viime vuoden puolella.
Taloforumin ylläpitäjä nimim. Henkka on kuvannut rakennushanketta ahkerasti. Uusin kuvasatsi toissapäivältä:
https://taloforum.fi/viewtopic.php?p=94380#p94380
https://taloforum.fi/viewtopic.php?p=94380#p94380
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 2,334
Yle uutisoi, että Tampereen ratikoiden ulkomuoto on julkistettu https://yle.fi/uutiset/3-10423366
Se että tuleeko ratikoista punaisia vai sinisiä ei ole silti vieläkään lyöty lukkoon. Rupesin twitteristä selailemaan mitä aiheesta puhutaan, ja yllätyin ettei kukaan ole uudelleen alkanut vaatimaan ratikasta pinkkiä.
Se että tuleeko ratikoista punaisia vai sinisiä ei ole silti vieläkään lyöty lukkoon. Rupesin twitteristä selailemaan mitä aiheesta puhutaan, ja yllätyin ettei kukaan ole uudelleen alkanut vaatimaan ratikasta pinkkiä.
Tampereen ratikan maketti esitellään kaupunkilaisille Tampere-talossa helmikuun lopulla. Näyttely on auki kuusi päivää (to 21.2. - ti 26.2.) klo 14-19. Maketti on käytännössä noin puolikas Tampereen raitiovaunu, pituudeltaan n. 18 metriä ja sisältää päätyvaunun kokonaan sekä puolet keskivaunusta.
https://www.epressi.com/tiedotteet/...leen-ensimmaista-kertaa-kaupunkilaisille.html
https://www.epressi.com/tiedotteet/...leen-ensimmaista-kertaa-kaupunkilaisille.html
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Tämä purkaus sisältää kyllä niin paljon henkilökohtaisia näkemyksiä, väittämiä ja johtopäätöksiä ("keplottelukonstein", "valheellisten mainospuheiden", johdot "kaupunkikuvaa rumentavana tekijänä", "reilusti yli 50% edullisempana järjestelmänä" (millä aikavälillä ja missä suhteessa kapasiteettiin?), "kaupungin talous oli määrä keikauttaa lähelle konkurssia", "väylien tukkiminen", "olosuhteiden vaikeuttaminen", "liikenteen hidastaminen", "vetovoiman vähentäminen") jne. ettei liene syytä eikä tarpeen ryhtyä näistä väittelemään, vaikka lukuisat faktat ovatkin tässä purkauksessa pielessä. Jos on etukäteen päättänyt, että on oikeassa ja muut väärässä, niin mikään fakta tai perusteltu näkökulma ei asiaa tule muuttamaan.
Tämä purkaus sisältää kyllä niin paljon henkilökohtaisia näkemyksiä, väittämiä ja johtopäätöksiä ("keplottelukonstein", "valheellisten mainospuheiden", johdot "kaupunkikuvaa rumentavana tekijänä", "reilusti yli 50% edullisempana järjestelmänä" (millä aikavälillä ja missä suhteessa kapasiteettiin?), "kaupungin talous oli määrä keikauttaa lähelle konkurssia", "väylien tukkiminen", "olosuhteiden vaikeuttaminen", "liikenteen hidastaminen", "vetovoiman vähentäminen") jne. ettei liene syytä eikä tarpeen ryhtyä näistä väittelemään, vaikka lukuisat faktat ovatkin tässä purkauksessa pielessä. Jos on etukäteen päättänyt, että on oikeassa ja muut väärässä, niin mikään fakta tai perusteltu näkökulma ei asiaa tule muuttamaan.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Se että Tampereen talous on vakavissa vaikeuksissa, on ihan tunnettu tosiasia. Eikä monet suuret hankkeet muutaman vuoden sisään ainakaan sitä paranna. Täytyy vain toivoa että suunta kääntyy ennenkuin kaupunki on oikeasti konkurssissa
Se että Tampereen talous on vakavissa vaikeuksissa, on ihan tunnettu tosiasia. Eikä monet suuret hankkeet muutaman vuoden sisään ainakaan sitä paranna. Täytyy vain toivoa että suunta kääntyy ennenkuin kaupunki on oikeasti konkurssissa
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,343
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Suuntaa voisi vielä korjata, mikäli valtuusto hylkää ratikan jatkon länteen. Tämä olisikin järkevää, kun ely-keskus on toistaiseksi kieltänyt rantojen täyttämisen Lielahdessa. Toivon vilpittömästi että tämä kielto jää voimaan ja että ratikan läntinen pääte jäisi pysyvästi pyynikintorille.
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Tampereen taloustilanne on offtopic, mutta menköön nyt tämän kerran: Tampereen käyttötalous on vaikeuksissa, tätä ei kukaan ole kiistänyt. Tampereen käyttötalous olisi vaikeuksissa myös ilman nyt päätettyjä tai käynnissä olevia suurinvestointeja. Kannattaa tutustua vuosien 2016-2018 tilinpäätöksiin ja niiden palvelualuekohtaisiin tuloksiin, lukuihin vaikuttaneisiin syihin sekä selostuksiin. Niitä tutkailemalla selviää kyllä varsin nopeasti, että kaupungin vakavan taloustilanteen syynä on tulopuolen hidastunut kehitys, valtionosuuksien leikkaaminen yhdistettynä kaupungin väkimäärän voimakkaaseen kasvuun sekä näiden aiheuttamat, etenkin sosiaali- ja terveyspuolen kasvaneet kulut.
Käyttötaloutta ei voi hoitaa ottamalla lainaa, joten nyt investointeihin otetuista lainoista ei olisi herunut senttiäkään käyttötalouden hoitoon, vaikka ne olisi jätetty tekemättä. Tulo- ja menopuoli on saatava kuntoon, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaupungin väkimäärän kasvun aiheuttamia investointeja (uudet koulut, uudet kadut, sote-keskukset ja kyllä, myös raitiotie) ei voida jättää tekemättä, vaikka käyttötalous sakkaa. Muutoin kustannukset kasvavat entisestään tulevaisuudessa. Toki investointeja on priorisoitava, kaikkea ei voida tehdä kerralla. Raitiotie on kuitenkin prioriteettilistan kärkipäässä, koska se elinkaarensa aikana pitkällä tähtäimellä vähentää henkilöautoliikenteeseen tarvittavia investointeja kasvattaessaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, laskee joukkoliikenteen käyttökuluja intensiivisen joukkoliikenteen reiteillä vähentämällä kuljettajakuluja sekä houkuttelee yrityksiä ja asukkaita varrelleen, mistä seuraa maan arvonnousun myötä enemmän verotuloja kaupungille.
Kaupungin on investointeja tehdessään katsottava kymmenien vuosien päähän, ei ainoastaan nykyhetkeen tai lähivuosiin. Monet nyt toteutettavista investoinneista ovat omiaan kasvattamaan kaupungin tulopohjaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Voimakkaasti kasvavan kaupungin historiassa tulee ajanjaksoja, jolloin velkaa otetaan kasvun vuoksi enemmän kuin aiemmin, sitä ei pidä pelätä. Tampereen velkamäärä asukasta kohden ei nykytasolla, eikä siitä vielä jonkin verran kasvaessakaan ole vielä kaupungin kasvuvauhtiin suhteutettuna huolestuttavalla tasolla, edes vertailtaessa muihin suuriin ja kasvaviin kaupunkeihin. Investointeihin ei myöskään myönnetä lainaa, mikäli niille ei ole laskettu realistisesti jonkinlaista tuotto-odotusta muodossa tai toisessa. Eivät pankit (kuten EIB) niin helposti höynäytettävissä ole. On oltava kiitollinen, että kaupunki on aikanaan uskaltanut investoida esim. Särkänniemeen, Näsinneulaan, Tampere-taloon ja moneen muuhun silloin suuruudenhullulta vaikuttaneeseen ja kiivasta vastustusta herättäneeseen hankkeeseen, jotka tänäpäivänä tuottavat kaupungille suoraan tai välillisesti miljoonatuloja joka ikinen vuosi. Ilman niiden tuottamia tuloja käyttötalous sakkaisi vieläkin pahemmin.
Tämä ketju on kuitenkin sähköbusseille, aiheesta voi jatkaa jossain muualla.
Tampereen taloustilanne on offtopic, mutta menköön nyt tämän kerran: Tampereen käyttötalous on vaikeuksissa, tätä ei kukaan ole kiistänyt. Tampereen käyttötalous olisi vaikeuksissa myös ilman nyt päätettyjä tai käynnissä olevia suurinvestointeja. Kannattaa tutustua vuosien 2016-2018 tilinpäätöksiin ja niiden palvelualuekohtaisiin tuloksiin, lukuihin vaikuttaneisiin syihin sekä selostuksiin. Niitä tutkailemalla selviää kyllä varsin nopeasti, että kaupungin vakavan taloustilanteen syynä on tulopuolen hidastunut kehitys, valtionosuuksien leikkaaminen yhdistettynä kaupungin väkimäärän voimakkaaseen kasvuun sekä näiden aiheuttamat, etenkin sosiaali- ja terveyspuolen kasvaneet kulut.
Käyttötaloutta ei voi hoitaa ottamalla lainaa, joten nyt investointeihin otetuista lainoista ei olisi herunut senttiäkään käyttötalouden hoitoon, vaikka ne olisi jätetty tekemättä. Tulo- ja menopuoli on saatava kuntoon, muuta vaihtoehtoa ei ole. Kaupungin väkimäärän kasvun aiheuttamia investointeja (uudet koulut, uudet kadut, sote-keskukset ja kyllä, myös raitiotie) ei voida jättää tekemättä, vaikka käyttötalous sakkaa. Muutoin kustannukset kasvavat entisestään tulevaisuudessa. Toki investointeja on priorisoitava, kaikkea ei voida tehdä kerralla. Raitiotie on kuitenkin prioriteettilistan kärkipäässä, koska se elinkaarensa aikana pitkällä tähtäimellä vähentää henkilöautoliikenteeseen tarvittavia investointeja kasvattaessaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta, laskee joukkoliikenteen käyttökuluja intensiivisen joukkoliikenteen reiteillä vähentämällä kuljettajakuluja sekä houkuttelee yrityksiä ja asukkaita varrelleen, mistä seuraa maan arvonnousun myötä enemmän verotuloja kaupungille.
Kaupungin on investointeja tehdessään katsottava kymmenien vuosien päähän, ei ainoastaan nykyhetkeen tai lähivuosiin. Monet nyt toteutettavista investoinneista ovat omiaan kasvattamaan kaupungin tulopohjaa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Voimakkaasti kasvavan kaupungin historiassa tulee ajanjaksoja, jolloin velkaa otetaan kasvun vuoksi enemmän kuin aiemmin, sitä ei pidä pelätä. Tampereen velkamäärä asukasta kohden ei nykytasolla, eikä siitä vielä jonkin verran kasvaessakaan ole vielä kaupungin kasvuvauhtiin suhteutettuna huolestuttavalla tasolla, edes vertailtaessa muihin suuriin ja kasvaviin kaupunkeihin. Investointeihin ei myöskään myönnetä lainaa, mikäli niille ei ole laskettu realistisesti jonkinlaista tuotto-odotusta muodossa tai toisessa. Eivät pankit (kuten EIB) niin helposti höynäytettävissä ole. On oltava kiitollinen, että kaupunki on aikanaan uskaltanut investoida esim. Särkänniemeen, Näsinneulaan, Tampere-taloon ja moneen muuhun silloin suuruudenhullulta vaikuttaneeseen ja kiivasta vastustusta herättäneeseen hankkeeseen, jotka tänäpäivänä tuottavat kaupungille suoraan tai välillisesti miljoonatuloja joka ikinen vuosi. Ilman niiden tuottamia tuloja käyttötalous sakkaisi vieläkin pahemmin.
Tämä ketju on kuitenkin sähköbusseille, aiheesta voi jatkaa jossain muualla.
- Liittynyt
- 2 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 374
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Olisin lisännyt Bussimiehen ansiokkaaseen talousanalyysiin yhden seikan.
Tampereelle muuttavat ovat huomattavassa määrin opiskelijoita ja työttömiä, jonka seurauksena kaupungin menot kasvavat mutta verotulot eivät nouse. Kaupunki ei voi tietenkään valita muuttajiaan, mutta sitä voi miettiä, miksi näin on.
Esimerkiksi Vantaalla tilanne on toisinpäin. Kaupunki vetää esimerkiksi juuri Tampereelta Helsingin seudulle muuttavia valmistuneita akateemisia. Nämä tuovat Vantaan kirstuun alusta asti nettotuloa.
Helsingilläkään käyttötalousongelmia ei ole. Kassassa on miljardi rahaa, ja veroäyriä laskettiin juuri.
Espoon keskitulo on kaksi kertaa Tampereen suuruinen ja Vantaankin kymmeniä prosenttia Tamperetta suurempi. Tampereen pitäisi jotenkin päästä mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan kolmikkoon, muuten täällä saadaan aina nauttia "säästöohjelmista".
Helpommin sanottu kuin tehty, myönnän.
Olisin lisännyt Bussimiehen ansiokkaaseen talousanalyysiin yhden seikan.
Tampereelle muuttavat ovat huomattavassa määrin opiskelijoita ja työttömiä, jonka seurauksena kaupungin menot kasvavat mutta verotulot eivät nouse. Kaupunki ei voi tietenkään valita muuttajiaan, mutta sitä voi miettiä, miksi näin on.
Esimerkiksi Vantaalla tilanne on toisinpäin. Kaupunki vetää esimerkiksi juuri Tampereelta Helsingin seudulle muuttavia valmistuneita akateemisia. Nämä tuovat Vantaan kirstuun alusta asti nettotuloa.
Helsingilläkään käyttötalousongelmia ei ole. Kassassa on miljardi rahaa, ja veroäyriä laskettiin juuri.
Espoon keskitulo on kaksi kertaa Tampereen suuruinen ja Vantaankin kymmeniä prosenttia Tamperetta suurempi. Tampereen pitäisi jotenkin päästä mukaan Helsingin, Espoon, Vantaan kolmikkoon, muuten täällä saadaan aina nauttia "säästöohjelmista".
Helpommin sanottu kuin tehty, myönnän.
Vs: Sähköbusseja Tampereelle
Työttömät on asia erikseen, mutta opiskelijat opiskelevat muutaman vuoden ja alkavat sen jälkeen maksaa veroja Tampereelle tai muuttavat muualle. Näin on ollut "aina" ja tulee varmasti olemaan jatkossakin.