Tampereen pikaratikkahanke

339-DF sanoi:
--Hämeenkatu Tuulensuun päässä toi kiinalaisine (?) kivineen mieleen saksalaisen ratikkakävelykadun. Mukava tunnelma, kunhan tulee valmiiksi.

Esittelymateriaaleissa ja bussilinjastosuunnitelmassa on merkitty ratikkalinjat tunnuksilla 3 ja 4. Onkohan tuo nyt sitten päätetty? Ei tule A ja B eikä 1 ja 2.

--Rollikkahallin esittelymateriaaleissa oli muuten merkitty ratikka haarautuvaksi Lielahdessa kahteen osaan; Lentävänniemeen ja sitten yhden pysäkinvälin verran Lielahdesta länteen. Mikäs juttu tuo on? Onko tällainen haaroitus oikeasti tulossa, ja miten sitä liikennöitäisiin? Onko tuo lyhyt haara Ylöjärven linjan alkupiste, vai mikä sen motiivi on?
Klikkaa laajentaaksesi...

-Hämeekadun kivet tulevat onneksi Kiinan sijaan paikalliselta Tampereen Kovakiveltä ja ne on louhittu Teiskossa ja Kurussa.

-Kyllä nuo ratikkalinjat tulevat olemaan numeroituja kuten Helsingissäkin ja ratikkalinja 3 lienee kolmonen jatkossakin, mutta sen sijaan ratikkalinja 4 voi mahdollisesti joskus saada tunnuksen 1, jos ja kun linja jatkuu Härmälään/Pirkkalaan ja Koilliskeskukselle/Kangasalle. Aika näyttää.

-Lielahden pistoraiteesta päätettiin silloin, kun ratikan kakkosvaiheen suunnittelusta tehtiin kaupunginhallituksessa päätös (18.12.2017). Esityslista: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toi.../Raitiotiehankkeen_osan_2_kehitysvaihe(45275)

Asian tarkempi käsittely piiloutuu pykälän "Hiedanrannan maankäytön rakennesuunnitelman hyväksyminen" alle: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toi...edanrannan_maankayton_rakennesuunnitel(45283)
Tuosta esityslistasta liitteineen (etenkin liite "Hiedanranta esittelymateriaali päivitetty") löytyykin sitten varsin kattavat vaihtoehtojen vertailut ja perustelut Lielahden alueen eri ratikkareittilinjauksille ja osaltaan siis myös pistoraiteelle, joka arvelujesi mukaan toimii tulevaisuudessa myös Ylöjärven haaran alkuna.

Viranhaltijapäätöksinä on tämän vuoden puolella käynnistetty parikin selvitystä pistoraiteen osalta, esim. tämä: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Vir...qvistinkadun_raitiotien_toteutettavuus(77741)

sekä tämä: http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Vir...itiotien_liikennointi_ja_toimivuustark(83669)
 
Kiva kuulla kivistä! Olivat niin sliipatun näköisiä että kuvittelin kiinalaisiksi. Harmittaa, etteivät perinteiset suomalaiset katukivet enää kelvanneet, ne olisivat minusta sopineet Hämpille hienosti ja ajoradan kavennuksen myötä ylijääneet olisi voinut käyttää jossain muualla ratikkakaistalla, vaikka Itsarilla.

Lielahti on mennyt minulta ihan kokonaan ohi. Kiitos linkeistä. Tarkoitus näemmä tosiaan olisi haaroittaa ja ajaa 15–20 min vuorovälillä sitten noita haaroja. Kyllä minä perustelut ymmärrän, ja ehkä Lentsun päässä ei kysyntä enempää edellytä, mutta kyllä siinä palvelutaso kärsii aika lailla. Liikennöintikustannuksia tuo säästää (ihan niin kuin nelosen uusi päätepysäkki Linja-autoasemallakin säästää), sillä haara on lyhyempi ja säästää ainakin kilsoja, ehkä yhden vaununkin.

Pari yksityiskohtaa radalla jäivät vielä mietityttämään.

Tekunkadun ja Kuntokadun risteys näyttää siltä kuin se olisi Helsingistä. "Korotus" on mitätön ja rv-kaista aivan liian kapea kun taas viereinen autokaista on turhan leveä. Siellä pitäisi leventää rv-kaistaa puoli metriä ja korottaa reunakivi samalle tasolle kuin muuallakin kaupungissa. Miksi siellä on tehty huonolla standardilla kun muualla on hyvin?

Insinöörinkadulla Duon eteläpuolella on kadunvarsipysäköintiä, ja sekin kuin Helsingistä. Onhan siinä tietysti paljon enemmän tilaa kuin jossain Helsingin Liisankadulla, mutta silti tuo paikka näyttää siltä, että talvi ja lumi tulee saamaan autoilijat tahattomasti pysäköimään liian lähelle kiskoja. Ei hyvä.

Eivät nuo isoja asioita ole, ja voihan ne korjata sitten vasta jos ja kun alkavat aiheuttaa ongelmia, mutta kun pääosin kaikki on tehty niin mallikkaasti, niin nuo pistivät silmään.
 
339-DF sanoi:
Lielahti on mennyt minulta ihan kokonaan ohi. Kiitos linkeistä. Tarkoitus näemmä tosiaan olisi haaroittaa ja ajaa 15–20 min vuorovälillä sitten noita haaroja. Kyllä minä perustelut ymmärrän, ja ehkä Lentsun päässä ei kysyntä enempää edellytä, mutta kyllä siinä palvelutaso kärsii aika lailla. Liikennöintikustannuksia tuo säästää (ihan niin kuin nelosen uusi päätepysäkki Linja-autoasemallakin säästää), sillä haara on lyhyempi ja säästää ainakin kilsoja, ehkä yhden vaununkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lielahti on farssi, eikä sitä mitenkään paranna sössityn linjauksen jälkeen tehty pistoraidesekoilu. Ylöjärvihän on far beyond ratikka ja sinne pitäisi Pasta-Antin hillopurkista hommata tarvittavat investoinnit raideinfraan lähijunaliikennettä varten.
 
Raitiotien seudullisen yleissuunnitelman tekijät on nyt valittu: Ramboll ja WSP, alikonsultteinaan Arkkitehdit MY ja Ratatek. Päätekijät ovat siis samat kuin vuonna 2014 valmistuneessa ykkösvaiheen yleissuunnitelmassa. Seudullisen yleissuunnitelman teko käynnistetään Kangasalan, Pirkkalan ja Ylöjärven kanssa heti kesäkuussa, valmista pitäisi olla ensi vuoden lopussa.

https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/05/24052019_6.html
 
Eppu sanoi:
https://yle.fi/uutiset/3-10800428?f...I&utm_source=facebook-share&utm_medium=social

Yle kertoo Tampereen keskustan elinvoiman heikentyneen yli 10 prosenttia vuodessa. Syynä ratikkatyömaat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskustan elinvoimaa laskee verkkokaupan suosio ja keskeneräiset rakennustyömaat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen kaupunkien keskustojen elinvoima on laskenut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä se ratikkahanke on huono kun Tampereen keskustan elinvoima on laskenut huimat 10%, samalla kun muiden kaupunkien keskimääräinen arvo on mikroskooppinen 8%.

Ja aiheeseen liittyen https://www.hs.fi/tiede/art-2000003929060.html
 
^ Tuosta jälkimmäisestä linkistä löytyy kattavasti aineistoa Hesarin uutisen kommenteista, joka on tukossa uskovaisten selitystä siitä, että näin käy kun autoilua hankaloitetaan ja koska vihreät.

Esim. Helsingin keskustahan on elinvoimaisempi kuin koskaan. Asian ymmärtää, jos on edes kolmenkymmenen vuoden perspektiivi aiheeseen ja on nähnyt Helsingin keskustan ennen nykyisiä kävelykadunpätkiä. Ja jos ei ole nähnytkään, niin voin kertoa, että liiketilojen vuokrat suhteessa yleiseen hintatasoon ovat nykyään ihan jotain muuta kuin 80-luvulla. Isossa kuvassa ei ole mitään merkitystä, onko tilojen käyttöaste tällä hetkellä 93 prossaa kun viime vuonna oli 94.

Edit. Tietysti muualla kuin Helsingissä, Turussa ja Tampereella suunta saattaa olla toinen. En tiedä kannattaako sitä vastaan edes taistella. Jos ihmiset asuvat enimmäkseen pientaloissa ja liikkuvat autolla, niin keskusta ei välttämättä ole luontainen paikka palveluille ja vähittäiskaupalle. Vaasan, Kuopion, Jyväskylän jne kaltaiset ja kokoiset kaupungit ovat tässä ikävässä välikädessä. Keskusta on ja se on kyseisen kokoisille kaupungeille kiva, mutta keskustan asukkaat ovat suureksi osaksi opiskelijoita ynnä muuta pienituloisia, eikä ostovoima riitä pitämään palveluja yllä.
 
Viimeksi muokattu:
Eppu sanoi:
Yle kertoo Tampereen keskustan elinvoiman heikentyneen yli 10 prosenttia vuodessa. Syynä ratikkatyömaat.
Klikkaa laajentaaksesi...
Loimaa, Tikkurila ja Rovaniemi ovat kasvattaneet keskustan elinvoimaisuutta. Rovaniemi vain kansainvälisten turistimassojen ansiosta, Tikkurilan syytä ei HS tiedä. Mutta LOIMAA! Sieltä puuttuu ainakin keskustaa näivettävä kaupunkibussiralli, olisiko syy siinä?
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006117931.html
 
j-lu sanoi:
. Keskusta on ja se on kyseisen kokoisille kaupungeille kiva, mutta keskustan asukkaat ovat suureksi osaksi opiskelijoita ynnä muuta pienituloisia, eikä ostovoima riitä pitämään palveluja yllä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Opiskelijat eivät ole mitään pienituloisia, onhan heillä sentään varaa ja aikaa käydä ravintoloissa! Jos opiskelijatkin vielä lähtisivät pois tai valmistuisivat ja perustaisivat perheitä liian nopeasti, niin silloin vasta suomalaisten kaupunkien keskustat autioituisivat!

t. Rainer
 
Kyllä opiskelijat noin keskimäärin ovat pienituloisia, mutta heillä ei useinkaan ole elätettäviä, asuntolainaa tai muita sellaisia rasitteita, jotka ohjaavat voimakkaasti rahankäyttöä. Sitä jää sitten noihin keskustan palveluihin käytettäväksi enemmän. Palvelut määräytyvät yllättävänkin pitkälle sen mukaan, minkälaista porukkaa alueella asuu. Onko halpoja juottoloita vai kalliita à la carte -ravintoloita, lastenvaateliikkeitä vai hautaustoimistoja. Aidossa keskustassa on näitä kaikkia.
 
339-DF sanoi:
Kyllä opiskelijat noin keskimäärin ovat pienituloisia, mutta heillä ei useinkaan ole elätettäviä, asuntolainaa tai muita sellaisia rasitteita, jotka ohjaavat voimakkaasti rahankäyttöä. Sitä jää sitten noihin keskustan palveluihin käytettäväksi enemmän. Palvelut määräytyvät yllättävänkin pitkälle sen mukaan, minkälaista porukkaa alueella asuu. Onko halpoja juottoloita vai kalliita à la carte -ravintoloita, lastenvaateliikkeitä vai hautaustoimistoja. Aidossa keskustassa on näitä kaikkia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taitaa kuitenkin useammalla olla opintolainaa? Toki vaikuttaako se yhtä voimakkaasti rahankäyttöä kuin mahdoliset asuntolainat yms. muilla on sitten varmaan eri kysymys?
 
Tuohon mittaristoon kannattaa suhtautua jossain määrin kriittisesti. Tampereesta mainittiinkin Ratinan kauppakeskuksen aikaansaama tulosten kertaluonteinen heilahtelu. Hämeenlinnassa esimerkiksi taas tulos parani, koska liiketiloja muutettiin muuhun käyttöön ja siten tyhjän liketilan määrä väheni.
 
Heikki K sanoi:
Tuohon mittaristoon kannattaa suhtautua jossain määrin kriittisesti. Tampereesta mainittiinkin Ratinan kauppakeskuksen aikaansaama tulosten kertaluonteinen heilahtelu. Hämeenlinnassa esimerkiksi taas tulos parani, koska liiketiloja muutettiin muuhun käyttöön ja siten tyhjän liketilan määrä väheni.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ihan huttuahan tuo koko tutkimus on, jos joku ei asiaa ymmärtänyt. Suomessa ei niin isoa keskustaa olekaan, etteivätkö yksittäiset remontit sun muut aiheuttaisi voimakasta lyhytaikaista heilahtelua liiketilojen käyttöasteeseen, josta sitten voidaan todeta, että "Helsingin keskustan vetovoima on pudonnut 6,3 prosenttia vuodessa."

Vuosi on ylipäänsä aivan liian lyhyt tarkastelujakso ja toisekseen ilman euroja tarkastelu on melko yhdentekevää. Käyttöasteessa ei ole edes tarkoitus päästä sataan prosenttiin, koska se kertoisi vain, että menee liian halvalla.

--------

Mitä opiskelijoihin ja keskusta-asumiseen tulee, niin nähdäkseni pienemmissä kaupungeissa ei ole kovin tavanomaista, että varakkaat/hyvätuloiset ihmiset asuvat keskustassa, vaan pääsääntöisesti asutaan pientalossa. Helsinki on Suomessa ihan oma lukunsa, mutta ymmärtääkseni myös Turussa on suhteellisen tyypillistä, että ns. pinkka_kunnossa_henkilöt asuvat jokivarren, Puolalanpuiston, Vartiovuoren viereisissä kerrostaloissa jne. Eli siis on sellaista porvarillista kaupunkiasumista, eikä ole pakko asua jossain Hirvensalossa puutiaisten kanssa.

Edit: tietysti Turun keskustan suhteellisen kattavasta ja laadukkaasta ravintolatarjonnasta pystyy myös päättelemään, että joku siellä varmaan ruokailee ulkona.
 
j-lu sanoi:
Suomessa ei niin isoa keskustaa olekaan, etteivätkö yksittäiset remontit sun muut aiheuttaisi voimakasta lyhytaikaista heilahtelua liiketilojen käyttöasteeseen,
Klikkaa laajentaaksesi...
Tutkimus tai ei niin esim. Tampereen keskustaa kierrellessä voi todeta että liiketiloja on tyhjillään tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon ja pääkadut vaikuttavat hieman hiljentyneen. Ratikka ja katujen sulkeminen eivät tule tilannetta enää parantamaan koska niin monille on helpompaa tehdä ostoksensa keskustan ulkopuolella marketeissa. Eri asia on sitten Ratina ja muut ostoskeskukset jotka varmaan jotenkin pärjäävät. Mutta kivijalkaliikkeet ovat tilanteesta kärsineet eniten enkä usko tilanteen muuttuvan koska liikenteellinen saavutettavuus ei enää parane. Veikkaan että vuosikymmenen sisään kivijalassa sijaitsevien liiketikojen vuokrat tulevat Tampereella laskemaan koska kysyntä heikkenee kannattavuuden kanssa. Mutta tämä on sitä paljon puhuttua "kehitystä" jossa "ratikkaan sijoitettu euro tulee kaksinkertaisena takaisin".
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös