Tampereen hiomaliitevaunun työskentelystä on kuvia ainakin SRS:n FB-sivuilla.
Bergenin hiomavaunusta (norjaksi slipevogn) on kuva esimerkiksi jernbane.net:ssä.
Tampereen hiomaliitevaunun työskentelystä on kuvia ainakin SRS:n FB-sivuilla.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 22.02.2020 kello 17:38. Syy: lisätty tekstiä
16.3.2020
Raitiotieallianssi kertoo, että Tampereen raitiotien testiajot alkavat - testivaunu katuverkolla 18.3. alkaen. Kuvagalleria JNo-foto taas kertoo, että testivaunun pystyi havaitsemaan ulkosalla Hervannantieltä käsin jo maanantaina 16.3. Tästä se alkaa.
Sähkövika esti Tampereen testiratikan ensimmäisen koeajon – uusi yritys puoliltapäivin
https://www.is.fi/tampereen-seutu/ar...006443776.html
Hieman lisää uutisointia päättyneen päivän tilanteesta (tai siis IS:n videota katsellen GalileoGalilei-legendoja mukaillen, "Se kulkee sittenkin" !!!):
https://www.is.fi/tampereen-seutu/ar...006444501.html
https://yle.fi/uutiset/3-11260978
Käynnissä oleviin seuturatikan suunnitelmiin otetaan mukaan myös Vuoreksen suunta. Muilla suunnilla tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvat selvitykset ovat yleissuunnitelmatasoisia, Vuoreksen suunnalle tehdään tässä vaiheessa esisuunnitelma.
http://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Vira...on_han(132509)
Vuoreksen suunta on ollut puheissa yhtenä mahdollisena laajenemissuuntana jo vuosia sitten, mm. aluetta jo suunniteltaessa ja rakennettaessa sitä markkinoitiin tulevalla ratikalla. Viime vuosina aihe on painunut unholaan, mutta esimerkiksi Tamperelainen uutisoi Vuoreksen puistokadulle tehdystä aluevaraustarkastelusta vuonna 2017:
https://www.tamperelainen.fi/artikke...a-katso-tarkat
Kaupunginhallitus päätti 20.4., että läntinen jatko-osuus jaetaan kahteen osaan eli osiin 2A ja 2B. 2A käsittää osuuden Pyynikintori - Santalahti ja 2B Santalahdesta Lentävänniemeen. Valtuusto päättää länsijatkeesta lokakuussa.
Lue lisää Tamperelaisen nettiuutisesta.
Minulta jäi tämä näkökohta vailla huomiota tuon julkaisuhetkellä, mutta on tuossa pointtinsa. Maailmalla on jonkin verran raitioteitä, joiden verkko muistuttaa X-kirjainta. Kahden linjan puitteissa liikenne on tietenkin hyvin selkeätä järjestää tähän mennessä esitetyllä tavalla, varsinkin jos toisella kahdella haaralla on hyvin vahva kysyntä ja kahdella muulla hieman alempi. Mutta on muitakin vaihtoehtoja. En näe mitään ongelmaa esimerkiksi siinä, että vaikkapa TAYSin haaralta johdettaisiin - ainakin ruuhka-aikana - vielä yksi linja Pyynikintorille, ja vastaavasti neljäs linja Hervannasta / Hervantajärveltä Sorin aukiolle. Voisi neljän linjan mallia toki soveltaa laajemminkin kuin vain ruuhka-aikoina. Elokuun 2021 aloitus on varmasti kuitenkin selkeintä toteuttaa nyt esitetyllä tavalla eli kahden linjan mallilla. Aivan varmasti, kun verkosto aikanaan laajenee eri suuntiin, linjojen uudelleenjärjestely tulee ajankohtaiseksi.
Tallinnan raitioteiden vastaavan muotoinen verkosto on ollut pitkän aikaa tuolla neljän linjan periaatteella liikennöity. Lentolenttähaara vähän muutti X:n muotoa, mutta perusidea säilytettiin.
Viimeisin muokkaaja Rattivaunu; 15.05.2020 kello 06:50.
Ensimmäinen vaunu saapuu kotiinsa viikonloppuna: https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/1807443
Ylen uutinen samasta aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11358446
Onpa kummallista, että Otanmäen tehtaalla ei vielä ole normaaliraiteista koeajapätkää. Sellainen varmaan tulee sinne jossain vaiheessa.
Ratikkakuljetus on liikkeellä ja ratikan "suojaus" ei juurikaan estä hahmottamasta sen muotoja ja olemusta:
("Vaunu tuodaan Tampereelle osittain keskeneräisenä. Ratikan kuljetus tapahtuu hiljaisen liikenteen aikana ja vaunu suojataan sen ajaksi. ")
https://yle.fi/uutiset/3-11364238
Yllättävän samannäköinen verrattuna kuvituskuviin tuo ratikka. Jotenkin tuli oletettua, että keulien kuperat otsat näyttäis paljon huonommilta oikeassa maailmassa.
Olisi muuten kiinnostava tietää, mitä tuolle Saksan Hannoverista tuodulle koeajoraitiovaunulle tapahtuu sitten kun koeajot sillä on ajettu? Oliko se niin että sen omistaa Skoda-Transtech, vai kuka? Käytetäänkö sitä jossain muussa kaupungissa vastaaviin koeajoihin vai romutetaanko se, vai myydäänkö se esim Puolaan? Voisiko joku täällä Suomessa ostaa sen? Käyttökohteita ei nyt sillä ole kovin montaa Tampereen lisäksi, ellei raideleveyttä saada muutettua, mutta jos rakentaa oman radan jonnekin?
t. Rainer