Tampereen pikaratikkahanke

Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

No ei. Et ole näköjään Hämpillä koskaan käynytkään. Tuulensuun ja Keskustorin väli käy jo nyt joskus liian kapeaksi.
Olen asunut koko ikäni Tampereella. Olen mennyt Hämpin päästä päähän bussilla, kävellen ja omalla autolla miljoona kertaa. Hämeenkadulla on neljä kaistaa, joilla mahtuu jokaisella bussi kulkemaan rinnakkain. Itse en näe mitään ongelmaa miksei keskikaistoilla voi raitiovaunu mennä. Kun otetaan vielä huomion, että Hämpillä ei enää olisi henkilöautoja tien tukkeena. Lisäksi TASE-2025 sivuilla esitetyissä eri linjaus vaihtiehdoissa ollaan ehdotettu pysäkkejä myös niille paikoille, joita itse olen ehdottanut. Ja tuskinpa siinä Aamulehdenkään jutussa oltaisiin ehdotettu keskikaistoilla kulkevaa ratikkaa muuten. Toki aina saa epäillä (ja päättäjien tapauksessa joskus on ihan viisastakin), mutta voi myös itse käydä paikan päällä katsomassa ja tekemässä arvioita.

Niin ja tietysti Koskipuiston ja Rautatieaseman välillä.
Sama juttu kuin Tuulensuu - Keskustori. Rautatieaseman pysäkki, kuten Tuulensuunkaan ei mahdu nykyisillään keskikaistoille järkevästi, mutta ne eivät ole tarpeen, sillä rautatieaseman pysäkki olisi Rautatienkadulla ja Tuulensuun/Metson Hämeenpuiston kohdalla.

Ei kun ne ratikat siellä tiellä olisivat.
Ratikka pysähtyy pysäkille ja jatkaa matkaansa niin nopeasti kuin pystyy. Jos jokin busseista Keskustorilla tasaa aikaansa tai on muuten pysähtyneenä, voi takana olijat ohittaa sen ratikkakiskojen kautta. Mutta jos ratikka on tiellä niin odotetaan. Nykytilanteessa keskikaistalla muut bussit ja erityisesti henkilöautot tukkivat tietä.

Siinä Hatanpään valtatien ja L-autoaseman välissä on se parkkipaikka. Sitä voisi hyödyntää. Samalla siihen saataisiin L-auto- ja ratikkapysäkit vierekkäin samaan tasoon.
Tilanpuutetta on, jos tarkoitat siis paraikaa valmistuvien bussilaiturien eteen tuota suuaukkoa. Siitä hiukan etelämpänä olevasta parkkipaikasta en uskalla sanoa mitään. Siitä on aikaa kun viimeksi näin alueen piirustukset, joten en tiedä tapahtuuko siellä päin muutoksia.

Eipä tarvita maanalaisella asemalla mitään "tilausvihreitä", eikä matkustajan tarvitse odotella jalankulkuvihreitä päästäkseen kadun yli. Matkustajat kyytiin ja menoksi. Se on siinä.
Tilausvirhe? Mitenkäs sellainen nyt tulisi? Tekninen vika on toki aina mahdollinen oltiin sitten maan alla tai päällä. Eipä tarvitsisi matkustajan pintavaihtoehdossa odotella hissijonossa.

2-4 kpl. isoja 12 hengen hissejä riittää useampaan paikkaan. Kuten aikaisemmin kirjoitin, hissikapasiteetti mitoitetaan matkustajamäärien mukaan.
En ole ikinä muilla hisseillä Helsingissä matkustanut kuin Kalasataman aseman, joten en osaa sanoa kuinka paljon maanalaisten pysäkkien hisseihin mahtuu. Mutta näitäkin hissejä löytyy 2-4 kpl. Silti porukka menee poraitten kautta.

Kysymys tähän väliin. Onko näissä ehdottamissasi maanalaisilla asemilla rullaportaita ollenkaan?

Se on ihan sama kuin asuisit hotellin ylimmässä kerroksessa tai olisit sairaalan ylimmässä kerroksessa hoidettavana. Sillä matkan pituudella ei ole mitään merkitystä, ellei hissi ihan etanavauhtia liiku. Käy joskus Hervannan uimahallissa. Se on n. 20 m:n syvyydessä kalliossa. Hissit saavat olla nopeita silloin, kun välikerroksia ei ole.
Käyty on. Meillä oli aina uintitunnit ala-asteella Hervannassa. Tuolloin juksimme aina portaita pitkin mieluiten. Ahtaaseen hissiin ei mahtunut koko luokkaa. Muistan myös tapauksen jolloi hissi kerran jumittui matkan varrelle (itse en ollut kyydissä, mutta opettajamme ja pari luokkatoveria). En epäile että hisseissä olisi välttämättä teknistä vikaa, mutta siisteydessä ja jälleen turvallisuuden tunteessa. Samaan hissiin kun änkeekin sitten jotain "uhkaavan oloisia" henkilöitä, kun on illalla liikkeellä. Kuten aikaisemmin kirjoitin olen mennyt hissillä vain Helsingin Kalasataman asemalla. Kyseinen asema on uusin ja takuulla vähäkäyttöisin ja aseman lasihissit (2 kpl.) on vielä koko kadulle näkyvillä. Silti olen useamman kerran astuessa hissiin saanut matkan ajan nauttia virtsan hajusta. Tällä foorumilla muistelisin olleen puhetta näistä metron hissien törkyisyydestä.

Muusta liikenteestä erotettu reitti ei tarvitse mitään liikennevaloja. Toisekseen Tampereen keskustaan suunnitellaan 30 km/h nopeusrajoitusta. Ratikka voisi käyttää tunnelissa ainakin tuplanopeutta tuohon verrattuna.
Opastimethan ne tunnelissakin on, jos pilkkua viilaa.

Tuo 30km/h on mielestäni turha toimenpide. Hämpin rauhoittaminen henkilöautoilta hiljentäisi katua.

Tottakai junia näkee rautatieasemilla ja lentokoneita lentokentillä, mutta niitä pitää lähteä joko erikseen katselemaan tai olla matkalippu varattuna matkaa varten.
Aivan. Joukkoliikenneharrastaja näitä voi mennä katselemaan huvikseen. Mutta normimatkustajalle juna, lentokone, bussi ym. ovat vain kulkuneuvoja. Monet tuttavistanikaan eivät tunnista Pendolinoa Intercitystä. Tärkeintä ei ole miltä jokin näyttää vaan miten se palvelee. Rautatieasema palvelee parhaiten keskellä kaupunkia hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ratikkapysäkki palvelee parhaiten maan pinnalla, josta on kätevät kävelyetäisyydet kyseisen pysäkin vaikutusalueelle.

Kiskoilla liikkuvat kulkuneuvot voivat kohdata toisensa huomattavasti lähempää kuin bussit, ilman törmäysvaaraa.
Elikkä keskikaistalla ei tule Hämeenkadulla tiukkaa ainakaan ratikoille. Jos bussikaistat asfaltoitaisiin, voisi keskikaistojen nupukivi toimia varoittajana. Bussikuski tietäisi tärinästä että nyt ajat liian lähellä kiskoja.

Maanalainen on tasan yhtä selkeä. Sinne lähimmälle seisakkeelle osaa työmatkalainen kyllä mennä, kunhan on ensimmäisen kerran löytänyt sen.
Toki pysäkin aina löytää kun sen ensimmäisen kerran löytää. Mutta vaikka toistolta jo kuulostaa niin selkeää on että matka vie aikaa maan alle ja päälle. Samassa ajassa olet jo maanpäällsen ratikkapysäkin laiturilla odottamassa vaunua.

Näin on ja se selkeä ja hyvin palveleva ratikka kulkee nimenomaan maan alla.
Maan päällä ratikka on etuisuuksien kera nopeampi kuin maan alainen versionsa. Maanalaiset osuudet ovat perusteltuja jos tila ei yksinkertaisesti riitä, mutta tähän ei ole Tampereen keskustassa tarvetta.

Muuten, sillä "villamyssyllä" en mennyt kertaakaan. Villamos=raitiovaunu.
Harmillista ettet kokeillut ratikkaa. Olisi kannattanut. Aika mielenkiintoista kalustoa aina vuoden 1939 kolistelijoista nykyajan combino vaunuihin. Rata on tosin monin paikkoin huonossa kunnossa siellä päin. Lisätietoja jos kiinnostaa: http://www.kaupunkiliikenne.net/Budapest/raitiotiet.html
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Kysymys tähän väliin. Onko näissä ehdottamissasi maanalaisilla asemilla rullaportaita ollenkaan?
Täytyy niissä portaat olla sähkökatkoksen varalta. Joko rulla- tai tavalliset.

Kiskoilla liikkuvat kulkuneuvot voivat kohdata toisensa huomattavasti lähempää kuin bussit, ilman törmäysvaaraa.
Elikkä keskikaistalla ei tule Hämeenkadulla tiukkaa ainakaan ratikoille. Jos bussikaistat asfaltoitaisiin, voisi keskikaistojen nupukivi toimia varoittajana. Bussikuski tietäisi tärinästä että nyt ajat liian lähellä kiskoja.
Tulee tiukkaa. Se odotuslaiturihan jää ratikoiden väliin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Muuten yksi tyhmä kysymys vielä. Miksi hämeenkadulle pitäisi saada ratikat, kun bussit tarjoavat tuon saman palvelun ??
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Tulee tiukkaa. Se odotuslaiturihan jää ratikoiden väliin.
Voisin tänään tai huomenna käydä nappaamassa vaikkapa valokuvan Keskustorin kohdalta, että saisi paremmin selitettyä miten ratikkapysäkki siihen mahtuisi.

Muuten yksi tyhmä kysymys vielä. Miksi hämeenkadulle pitäisi saada ratikat, kun bussit tarjoavat tuon saman palvelun ??
Samoista syistä kuin tunneliratikkakin. Raitiovaunu tarjoaa nopean, laadukkaan, tasaisen, ympäristöystävällisen, liikenöimiskuluiltaan halvemman ja takuulla autoa houkuttelevamman kulkuyhteyden uusilta asuinalueilta keskustaan. Ratikka on oiva keino korvata kuormitettuja bussilinjoja ja ulkomailta saatujen esimerkkien (esim. Tukholma, Pariisi, Strasbourg, Karlsruhe) mukaan se lisää joukkoliikenteen nopeutta ja houkuttelevuutta.

Ja kun otetaan huomioon, vielä mahdollisuus laajentaa raitiovaunujen linjoja tulevaisuudessa naapurikaupunkeihin rautateitä pitkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Voisin tänään tai huomenna käydä nappaamassa vaikkapa valokuvan Keskustorin kohdalta, että saisi paremmin selitettyä miten ratikkapysäkki siihen mahtuisi.
Älä nappaa sitä kuvaa Keskustorin kohdalta. Puhe oli alunperin Hämeenkadusta eikä Keskustorista. Ota se kuva jostain Tuulensuun ja Keskustorin väliltä. Sinähän väitit, että se ratikkalaituri mahtuu nimenomaan Hämeenkadun koko matkalle.

Samoista syistä kuin tunneliratikkakin. Raitiovaunu tarjoaa nopean,... kulkuyhteyden uusilta asuinalueilta keskustaan.
Anteeksi, että vähän lyhensin tekstiäsi. Ratikka ei tarjoa yhtään sen nopeampaa kyytiä kuin bussikaan kadulla kulkiessaan. Saivartelet niillä hissimatkojen kymmenillä sekunneillasi, mutta katuratikka ei ole yhtään bussia nopeampi. Kadulla kulkiessaan sitä koskee samat nopeusrajoitukset kuin bussejakin ja lisäksi sen pitää seurata katulinjauksia, jota tunnelissa ei tarvitse tehdä.

Ratikka on oiva keino korvata kuormitettuja bussilinjoja ja ulkomailta saatujen esimerkkien (esim. Tukholma, Pariisi, Strasbourg, Karlsruhe) mukaan se lisää joukkoliikenteen nopeutta ja houkuttelevuutta.
Kuormitetulla bussilinjalla paras konsti on vuorovälin tihentäminen, tai tällainen bussi: http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/1,5-kerrosbussi.JPG Toisekseen ainakin Tukholmassa ja Pariisissa on metro. Tampereelle sopisi hyvin kevytmetro, eli tunnelissa kulkeva pikaratikka.

Ja kun otetaan huomioon, vielä mahdollisuus laajentaa raitiovaunujen linjoja tulevaisuudessa naapurikaupunkeihin rautateitä pitkin.
Naapurikaupunkeihin voisi mennä lähijunalla. Nuo raiteet ovat sen verran kuormitettuja, että ratikkaa varten pitäisi joka tapauksessa tehdä lisäraiteet. Ainakin Lempäälän suuntaan. Nokialle ja Ylöjärvellekin pitäisi ottaa VRn liikenne huomioon aikataulusuunnittelussa.
Lähijunasta vaihdettaisiin rautatieasemalla "kevytmetroon", joka kulkisi ihan omilla raiteillaan tunnelissa.

Niin ja sitten ainakin Tampellan ja Särkänniemen kohdille voisi rakentaa seisakkeet lähijunille. Jyväskylän radalla Holvastin-Leinolan kohdalle.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Raitiotie ei tarvitse Hämeenkadun varrella välttämättä yhtään ainutta pysäkkiä, jos liikennöidään Kauppakadun ja Hatanpään valtatien kautta. Rautatieaseman kautta liikennöitynä tarvitaan Koskipuiston pysäkki, mikä voi tehdä tiukkaa. Rautatieaseman pysäkki voi olla Rautatienkadulla.
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Älä nappaa sitä kuvaa Keskustorin kohdalta. Puhe oli alunperin Hämeenkadusta eikä Keskustorista. Ota se kuva jostain Tuulensuun ja Keskustorin väliltä. Sinähän väitit, että se ratikkalaituri mahtuu nimenomaan Hämeenkadun koko matkalle.
En ole tuollaista väittänyt ja jos olen niin näyttäisitkö vaikka lainauksen siitä? Sen sijaan alla oleva lainaus on minun kirjoittamaani aikaisemmasta viestistäni:

Jos ratikka kulkee koko matkan Hämeenkatua niin silloin Tuulensuuhun ei tarvitse pysäkkiä tehdä sillä Hämenpuiston/Metson pysäkki on tarpeeksi lähellä. Keskustorin pysäkkiä olen katsellut että sille tilaa kyllä löytyy kadultakin. Sellaista omassa mielessäni olen hahmotellut että Raatihuoneen vieressä kulkevan suojatien kohdalle keskelle katua keskilaituri, jonka molemmin puolin keskikaistoilla kulkevat ratikat pysähtyisivät. Jos viereisellä bussikaistalla jokin bussi seisoisi tukkien muiden tien voisivat takana tuleva(t) ohittaa käyttäen keskikaistaa, jos raitiovaunu ei ole pysähtyneenä pysäkille. Koskipuistossa sama järjestely, tai jos linjaus meneekin Hämeenkadulta Hatanpään valtaväylälle, niin silloin Koskipuiston pysäkki olisi kadun varrella Hatanpään valtaväylällä, kuten bussien pysäkitkin, jotka sitä kautta kulkevat. Rautatieaseman pysäkki ei ilma mittavia muutoksia mahtuisi Hämeenkadun keskelle ilman suuria levennyksiä, joten linja kääntyisi Rautatienkadulle, jolla olisi pysäkitkadun laidoilla. Tämä on rautatieasemaa ajateltuna järkevämpi sijoituspaikkakin.

Tästä eteenpäin lainaukset ovat taas Ertsun tekstiä:

Ratikka ei tarjoa yhtään sen nopeampaa kyytiä kuin bussikaan kadulla kulkiessaan. Saivartelet niillä hissimatkojen kymmenillä sekunneillasi, mutta katuratikka ei ole yhtään bussia nopeampi. Kadulla kulkiessaan sitä koskee samat nopeusrajoitukset kuin bussejakin ja lisäksi sen pitää seurata katulinjauksia, jota tunnelissa ei tarvitse tehdä.
Saivarteluni olen hankkinut lukemalla diplomi insinööri ja raideliikenteen ammattilaisen Antero Alkun kaksi kirjaa: Raitiovaunu tulee taas ja Mennäänkö metrolla?, sekä omista havainnoistani metrolla matkustaessani Helsingissä. Raitiovaunu voi tarjota nopeamman kyydin näistä syistä: Etuudet joidenka ansiosta liikennevalot näyttävät vihreätä ratikalle ja pysäkit ovat maan päällä joten niille kulkeutumiseen ei hukkaannu turhaa aikaa.

Kuormitetulla bussilinjalla paras konsti on vuorovälin tihentäminen, tai tällainen bussi: http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/1,5-kerrosbussi.JPG
Oletko ikinä mennyt ruuhka-aikana Helsingin ja Espoon alueella kulkevalla bussilinja 550:llä, joka tunnetaan paremmin Jokerina. Kyseinen bussilinja oli tarkoitus 90-luvulla rakentaa pikaraitiotieksi, mutta toteutettiin osittain bussikatuna. Linjan vuoroväli on ruuhka-aikana viisi minuuttia ja silti busseissa on sellainen ruuhka että hyvä kun sisään mahtuu. Tällainen linja on jo sietokykynsä äärirajoilla. Yhteys tulisi muuttaa mitä pikimiten raiteilla kulkevaksi. Isommat vaunut, mahdollisuus kytkeä useampia vaunuja juniksi, tasainen meno, mahdollisuus rakentaa suurilta osin omalle pikakaistalleen.
Lisätietoja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokeri-linja

Olen törmännyt tuohon 1,5 kerrosbussiiisi ennenkin. Ihan mielenkiintoinen suunnitelma, muttei taida kyllä mahtua asematunnelista? Eli vaihtoehdoksi jäisi 1, 26 ja 30 linjat, jotka ovat raskaasti kuormitettuja ja jotka eivät kulje asematunnelin kautta. Vai olisiko vielä joku muukin linja, jolle soveltuisivat? Itse suosisin teli- ja nivelbusseja.

Naapurikaupunkeihin voisi mennä lähijunalla. Nuo raiteet ovat sen verran kuormitettuja, että ratikkaa varten pitäisi joka tapauksessa tehdä lisäraiteet. Ainakin Lempäälän suuntaan. Nokialle ja Ylöjärvellekin pitäisi ottaa VRn liikenne huomioon aikataulusuunnittelussa.
Parinkymmenen minuutin vuorovälillä kulkeva lähijuna vaatii samat lisäraiteet.

Lähijunasta vaihdettaisiin rautatieasemalla "kevytmetroon", joka kulkisi ihan omilla raiteillaan tunnelissa.
Karlsruhessa saksanmaalla lähijunat korvattiin duoraitiovaunuilla, jotka kulkevat rataverkolta kaupungin keskustaan asti. Liikenne moninkertaistui ja keskustan kauppa kukoistaa. Miksi vaihtaa rautatieasemalla tunneliratikkaan (matka maan alle, siitä Keskustorille vaikkapa ja jäleen matka maan päälle), kun voisi samalla vaunulla matkustaa keskustaan saakka. Itse toivoisin että suunniteltu (TASE-2025) lähijunalinja ajettaisiin duoraitiovaunuilla, jolloin lähijunalinjan saisi sulautettua osaksi ratikkaverkosoa. Samaa kalustoa voisi käytttää, eikä tarvitsisi hommata ratikoita ja lähijunia erikseen. Ja vaikka alkajaisiksi ei kuljettaisikaan keskustan lävitse vaan ohitse kiskoja pitkin, niin tulevaisuudessa olisi helppo linjata kulkemaan lähijunat keskustan kautta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Oletko ikinä mennyt ruuhka-aikana Helsingin ja Espoon alueella kulkevalla bussilinja 550:llä, joka tunnetaan paremmin Jokerina. Kyseinen bussilinja oli tarkoitus 90-luvulla rakentaa pikaraitiotieksi, mutta toteutettiin osittain bussikatuna. Linjan vuoroväli on ruuhka-aikana viisi minuuttia ja silti busseissa on sellainen ruuhka että hyvä kun sisään mahtuu. Tällainen linja on jo sietokykynsä äärirajoilla. Yhteys tulisi muuttaa mitä pikimiten raiteilla kulkevaksi. Isommat vaunut, mahdollisuus kytkeä useampia vaunuja juniksi, tasainen meno, mahdollisuus rakentaa suurilta osin omalle pikakaistalleen.
Täytyy taas myöntää, etten tuota pääkaupunkiseutua juurikaan tunne, mutta nythän sinne suunnitellaan sitä länsimetroa.

Saivarteluni olen hankkinut lukemalla diplomi insinööri ja raideliikenteen ammattilaisen Antero Alkun kaksi kirjaa: Raitiovaunu tulee taas ja Mennäänkö metrolla?, sekä omista havainnoistani metrolla matkustaessani Helsingissä. Raitiovaunu voi tarjota nopeamman kyydin näistä syistä: Etuudet joidenka ansiosta liikennevalot näyttävät vihreätä ratikalle ja pysäkit ovat maan päällä joten niille kulkeutumiseen ei hukkaannu turhaa aikaa.
Mikä niistä muka tekee nopeampia kadulla ?? Liikennevaloetuisuuksia voi kyllä järjestää busseillekin. Pysäkille kulkeminen ei hukkaa ratikan (tai bussin), vaan matkustajien aikaa. Toisekseen pysäkille kulkeminen kadun yli vie takuulla tuplasti enemmän aikaa kuin maan alle. Ennen kadun ylitystä pitää odotella jalankulkijoiden vihreää useita minuutteja. Siinä ajassa olisit jo tunneliseisakkeella. Vai voisiko myös ratikan matkustajille järjestää valoetuisuuksia ??

Olen törmännyt tuohon 1,5 kerrosbussiiisi ennenkin. Ihan mielenkiintoinen suunnitelma, muttei taida kyllä mahtua asematunnelista? Eli vaihtoehdoksi jäisi 1, 26 ja 30 linjat, jotka ovat raskaasti kuormitettuja ja jotka eivät kulje asematunnelin kautta. Vai olisiko vielä joku muukin linja, jolle soveltuisivat?
Ei mahdu assan tunnelista. Se sopisi noille linjoille, jotka kääntyvät Hatanpään Valtatielle, eli 1, 7, 8, 12, 15, 21, 26, 30 ja 31.

Itse suosisin teli- ja nivelbusseja.
Myös telibussin voisi rakentaa 1,5-kerroksiseksi.

Lähijunasta vaihdettaisiin rautatieasemalla "kevytmetroon", joka kulkisi ihan omilla raiteillaan tunnelissa.
Karlsruhessa saksanmaalla lähijunat korvattiin duoraitiovaunuilla, jotka kulkevat rataverkolta kaupungin keskustaan asti. Liikenne moninkertaistui ja keskustan kauppa kukoistaa. Miksi vaihtaa rautatieasemalla tunneliratikkaan (matka maan alle, siitä Keskustorille vaikkapa ja jäleen matka maan päälle), kun voisi samalla vaunulla matkustaa keskustaan saakka.
Ensinnäkin Tampereen Rautatieasema on jo keskustassa ja toiseksi miksi pitää mennä Keskustorille? Monet käyvät töissä esim TAYSssa tai menevät sinne potilaiksi (tutkimuksiin y.m.). Lyhyt vilkaisu TAYSin parkkipaikalle osoittaa, ettei joukkoliikennettä juurikaan ole. 16:n pysäkiltä on vielä n. 0,5 km pääovelle. Vielä pidempi, jos tulet keskustan suunnasta. Sen lisäksi esim Hervannasta ei pääse TAYSiin kuin keskustan kautta, jolloin yhdensuuntainen matka kestää n. tunnin ja vartin.

Hatanpään sairaalan kohdalla on melkein sama juttu, mutta kävelymatka pysäkiltä on lyhyempi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Täytyy taas myöntää, etten tuota pääkaupunkiseutua juurikaan tunne, mutta nythän sinne suunnitellaan sitä länsimetroa.
Länsimetro ei mitenkään korvaa jokeria (vaikka onhan niillä yhteistä reittiä Otaniemestä Tapiolaan :), ja jokerin siirto raiteillekin lienee tulevaisuudessa tapahtumassa. Ja länsimetroa on taidettu suunnitella jo kymmeniä vuosia...
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Täytyy taas myöntää, etten tuota pääkaupunkiseutua juurikaan tunne, mutta nythän sinne suunnitellaan sitä länsimetroa.
Länsimetroa joka muuttaisi suurimman osan eteläisen-Espoon asukkaitten matkan Helsinkiin vaihdolliseksi. Länsimetron 800 miljoonaan hinnalla saadaan seitsemän asemaa, joita palvellaan liityntäliikenteellä. 495 miljoonalla saataisiin maan pinnalla kulkeva Tramwest pikaraitiotieverkosto, joka käsittäisi 90 pysäkkiä. http://www.tramwest.fi/

Pysäkille kulkeminen ei hukkaa ratikan (tai bussin), vaan matkustajien aikaa.
Maanalaisen pysäkin tapauksessa varsinkin. Uskot että 2-4 hissillä saadaan tehokkaasti siirrettyä suurin osa matkustajista maan alle ja sieltä maan päälle. Itse en ole ikinä kuullut metroasemasta jolla suurin osa ihmisistä kulkisi hisseillä maan pinnalle. Helsingin maanalaisilta asemilta löytyy hissit. Miksei suurin osa matkustajista sitten niitä käytä. Ehkäpä siksi että matkustajat eivät jaksa odottaa hissiä, vaan kulkevat suoraan liukuportaisiin. 12 henkeä siihen hissiin ehkä mahtuukin, entäs ne jotka jäävät ulkopuolelle? Toinen hissi on matkalla alas myös. Alhaalla ihmiset purkautuvat hisseistä ulos ja sisään. Nousu ylös ja ihmiset ulos. Kauankohan tähän operaatioon tuhlaantuu aikaa?

Toisekseen pysäkille kulkeminen kadun yli vie takuulla tuplasti enemmän aikaa kuin maan alle. Ennen kadun ylitystä pitää odotella jalankulkijoiden vihreää useita minuutteja. Siinä ajassa olisit jo tunneliseisakkeella.
Voisipa ihan piruuttani joskus Helsingissä taas käydessäni kellottaa Hakaniemen torilla tuon väitteen. Metroaseman sisäänkäynti ja suojatie ratikkapysäkille, ovat aivan vierekkäin.

Ensinnäkin Tampereen Rautatieasema on jo keskustassa ja toiseksi miksi pitää mennä Keskustorille? Monet käyvät töissä esim TAYSssa tai menevät sinne potilaiksi (tutkimuksiin y.m.). Lyhyt vilkaisu TAYSin parkkipaikalle osoittaa, ettei joukkoliikennettä juurikaan ole. 16:n pysäkiltä on vielä n. 0,5 km pääovelle. Vielä pidempi, jos tulet keskustan suunnasta. Sen lisäksi esim Hervannasta ei pääse TAYSiin kuin keskustan kautta, jolloin yhdensuuntainen matka kestää n. tunnin ja vartin.
Itse näen Keskustorin merkityksen tulevaisuudessa tärkeänä paikallisliikenteen solmukohtana (mikä se varmasti on jo). Keskusta on myöskin elinvoimainen alue, jonne monien matkat suuntautuvat. Rautatieasema on toki keskustassa, mutta miksi kävellä/vaihtaa liikennevälinettä turhaan. Vaihtoja ei voi välttää, mutta niitä voidaan helpottaa. Lähijunasta onnistuu toki vaihto kätevästi muihin juniin, mutta oletettavasti suurin osa ihmisistä on matkalla asemalta muualle keskustaan.

TAYSin bussipysäkillä olen kyllä nähnyt pitkiä bussijonoja ja ihmisiä runsaasti, elikkä kyllä joukkoliikennettä alueelta löytyy. Nykyisen TASE-2025 suunnitelman mukaan vuonna 2015 voi päästä Hervannasta suoraan TAYS:in kautta keskustaan ratikalla. Ja nykyisin Hervannasta pääsee myös linjan 20 bussilla TAMKin pysäkille. Pidempi matka kävellä kuin TAYS:in pysäkiltä, muttei tarvitse keskustaan asti mennä vaihtamaan. Puhumattakaan linjasta 6 joka kulkee Hervannan lävitse ja jonka päätepysäkki on TAYSin pihassa.

---

Ja lopuksi ne kuvat josta oli puhetta aikaisemmin Keskustorin tapauksessa. Kuvassa punaisella olen merkinnyt pysäkin alueen, mustalla kiskot ja keltaisella bussikaistan laajennuksen Commercen talon kohdalta. Pahoittelen kuvien askeettisuutta, mutta toivottavasti nämä nyt jotain selventävät. Havaitsin että yhdessä asiassa tässä ratkaisussa ainakin tulee ongelma eteen. Pysäkki on sen verran lyhyt että kaksinajo olisi aika varmaan mahdotonta. Siksi olisi parempi linjata raiteet kulkemaan Viistokadun kautta, sillä torilla löytyy pituudessa enemmän tilaa.
 

Liitetiedostot

  • Ratakuvia 4 1649.jpg
    Ratakuvia 4 1649.jpg
    50.2 KB · Lukukerrat: 403
  • Ratakuvia 4 1651.jpg
    Ratakuvia 4 1651.jpg
    49.8 KB · Lukukerrat: 487
  • Ratakuvia 4 1653.jpg
    Ratakuvia 4 1653.jpg
    71.3 KB · Lukukerrat: 1,803
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Maanalaisen pysäkin tapauksessa varsinkin. Uskot että 2-4 hissillä saadaan tehokkaasti siirrettyä suurin osa matkustajista maan alle ja sieltä maan päälle. Itse en ole ikinä kuullut metroasemasta jolla suurin osa ihmisistä kulkisi hisseillä maan pinnalle. Helsingin maanalaisilta asemilta löytyy hissit. Miksei suurin osa matkustajista sitten niitä käytä. Ehkäpä siksi että matkustajat eivät jaksa odottaa hissiä, vaan kulkevat suoraan liukuportaisiin. 12 henkeä siihen hissiin ehkä mahtuukin, entäs ne jotka jäävät ulkopuolelle? Toinen hissi on matkalla alas myös. Alhaalla ihmiset purkautuvat hisseistä ulos ja sisään. Nousu ylös ja ihmiset ulos. Kauankohan tähän operaatioon tuhlaantuu aikaa?
Ainakin vähemmän kuin kadun ylitykseen valoristeyksessä.

Toisekseen pysäkille kulkeminen kadun yli vie takuulla tuplasti enemmän aikaa kuin maan alle. Ennen kadun ylitystä pitää odotella jalankulkijoiden vihreää useita minuutteja. Siinä ajassa olisit jo tunneliseisakkeella.
Voisipa ihan piruuttani joskus Helsingissä taas käydessäni kellottaa Hakaniemen torilla tuon väitteen. Metroaseman sisäänkäynti ja suojatie ratikkapysäkille, ovat aivan vierekkäin.
Jos siinä on jalankulkijoiden liikennevalot, niin kannattaa alkaa kellotus siitä, kun punainen syttyy. Enpä ole Helsingin metrolla kulkenut, mutta epäilen vahvasti, että se käyttää suurempaa nopeutta kuin ratikka.

Lopuksi täytyy vähän kehua teitä pk-seutulaisia:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...ee+rullaportailla+lentoasemalle/1135235824275

Helsingin Sanomat sanoi:
Kehäradan asemalta pääsee rullaportailla lentoasemalle

Muutaman vuoden päästä matka Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle taittunee odotettuakin helpommin.

Ilmailulaitos Finavia ja Ratahallintokeskus pyörittelevät suunnitelmia, joiden mukaan rakennettavan kehäradan asema lentokentällä tulisikin suoraan terminaalien alle. Näin 30 metrin syvyydellä sijaitsevalta asemalta pääsisi terminaaleihin suoraan rullaportaita pitkin.

Kyllä te stadilaiset näköjään jotain osaatte.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Ainakin vähemmän kuin kadun ylitykseen valoristeyksessä.
Kumpikaan ei peräänny omassa kannassaan, enkä tähän hätään keksi mitään uutta sanottavaa tähän.

Enpä ole Helsingin metrolla kulkenut, mutta epäilen vahvasti, että se käyttää suurempaa nopeutta kuin ratikka.
Helsingin metro kulkee tunnelissa 60km/h. Maan pinnalla 80 km/. Helsingin raitiovaunut matelevat noin 40 km/h suurimmalla osalla verkkoaan. Ratikoilla pääsisi varmaan 80 km/h mutta rajoitin tulee tietääkseni 60 km/h vastaan(?).

Nykyaikaiset pikaraitiotiet kulkevat omilla erotetuilla osuuksillaan 80-100 km/h.
Ja otettuna huomioon liikennevaloetuisuudet ja joukkoliikennekaistat matka sujuu nopeammin keskustoissakin. Helsingin raitioteillä tämä ei toteudu. Jos haluaa saada Helsingissä aavistuksen pikaraitiomaista tunnelmaa, voi mennä Pasilaan ajelemaan seiska linjoilla.

Lopuksi täytyy vähän kehua teitä pk-seutulaisia:

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...ee+rullaportailla+lentoasemalle/1135235824275

Kyllä te näköjään jotain osaatte.
Toivottavasti osaavat varautua aseman rakentamisessa pääradan siirtoa ajatellen tulevaisuudessa. Mieluiten mahdollisimman läheisessä tulevaisuudessa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Viimeksi muokattu:
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Itse toivoisin että suunniteltu (TASE-2025) lähijunalinja ajettaisiin duoraitiovaunuilla, jolloin lähijunalinjan saisi sulautettua osaksi ratikkaverkosoa. Samaa kalustoa voisi käytttää, eikä tarvitsisi hommata ratikoita ja lähijunia erikseen. Ja vaikka alkajaisiksi ei kuljettaisikaan keskustan lävitse vaan ohitse kiskoja pitkin, niin tulevaisuudessa olisi helppo linjata kulkemaan lähijunat keskustan kautta.

Periaatteessa näin tulisikin olla. Käytännössä kuitenkin esteenä tai ainakin isona kustannustekijänä on kysymys, miten saada Lempäälän suunnasta raitiovaunut katuverkkoon? Olen tykönäni miettinyt asiaa ja päätynyt siihen, että tarvittaisiin massiivinen ramppi Sorin sillalta rautatielle, "purkkaratkaisu" pysäköintitalon katon ajoliittymästä Rautatienkadulle tai poistuminen rautatieltä jo Sarankulmassa. Lisäksi raitiovaunujen matala laiturikorkeus edellyttää turvallisuusnormien takia sivuraiteita jokaisella seisakkeella, jotka sijaitsevat vähintään Sn 160-rataosalla. Myös pikaraitiovaunujen matala huippunopeus voi tulla Lempäälän suunnalla haitaksi.
 
Vs: Hämeenkatu - Joukkoliikennekatu?

Käytännössä kuitenkin esteenä tai ainakin isona kustannustekijänä on kysymys, miten saada Lempäälän suunnasta raitiovaunut katuverkkoon? Olen tykönäni miettinyt asiaa ja päätynyt siihen, että tarvittaisiin massiivinen ramppi Sorin sillalta rautatielle, "purkkaratkaisu" pysäköintitalon katon ajoliittymästä Rautatienkadulle tai poistuminen rautatieltä jo Sarankulmassa.
Samaa olen itse pohtinut myös. Keskustan kautta kiertäminen olisi paras ratkaisu, mutta vaikka ratikat ajaisivatkin koko matkan rautatietä pitkin keskustankin ohitse, voitaisiin sekin liikenne hoitaa mieluusti ratikoilla. Pispalan pysäkillä voisi olla ainakin länsipuolelta tulijoille kätevä vaihto, siten että keskustan kautta kulkeva ratikka tulisi n. 5 minuutin kuluttua perästä päin. Vaihdot pitäisi tietenkin mainita pysäkeillä ja aikatauluissa selkeästi.

Lisäksi raitiovaunujen matala laiturikorkeus edellyttää turvallisuusnormien takia sivuraiteita jokaisella seisakkeella, jotka sijaitsevat vähintään Sn 160-rataosalla.
Totta. Olikos vanhemmassakin pikaraitiotiesuunnitelmassakin kaikki rautatiellä ollet pysäkit sivuraitein varustettuja? Toisaalta en näe sivuraiteilla sikäli muuta haittaa kuin ylimääräiset kustannukset.

Myös pikaraitiovaunujen matala huippunopeus voi tulla Lempäälän suunnalla haitaksi.
Ratikoidenhan huippunopeus on maailmalla noin 100 km/h, mutta ei varmaan olisi mahdotonta nostaa se vaikkapa 120 - 140 km/h, varsinkin kun rautatie osuuksilla Tampereella ei ole vaarana tasoristeyksiä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös