Tampereen pikaratikkahanke

Tampereen Kaupungin tilaajapuoli siirtyy 2022 lähtien luultavasti TRO:n palvelukseen ennakoiden alueellista ratikkajärjestelmää

"Vuoden 2022 alusta lähtien, raitiotien kehitysohjelman päätyttyä, raitiotiejärjestelmän suunnitelmien tilaamisesta ja suunnittelun ohjauksesta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Kuntien vuonna 2021 aloittamat raitiotiesuunnitelmat siirretään raitiotieyhtiön tilauksiksi.

Kunnat voivat ostaa Tampereen Raitiotie Oy:ltä erikseen sovittavia palveluita, joista tähän asti on vastannut raitiotien kehitysohjelma.

Raitiotiejärjestelmän suunnitteluvaiheessa uusille kunnille tarjotaan vähemmistöosakkuutta Tampereen Raitiotie Oy:ssä. Uuden osakaskunnan tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus raitiotieyhtiössä toteutuu vähemmistöosakkaiden yhtiökokouksessa yhteisesti nimeämällä hallituksen asiantuntijajäsenellä ja osakkaiden neuvottelukunnalla.

Tampereen Raitiotie Oy:n hallituspaikoista ja muista periaatteista sovitaan osakassopimuksella rakentamispäätöksen myötä. "

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/To...tiotien_kehitystoiminnan_organisointi(188029)
 
Viimeksi muokattu:
laurira sanoi:
Tampereen Kaupungin tilaajapuoli siirtyy 2022 lähtien luultavasti TRO:n palvelukseen ennakoiden alueellista ratikkajärjestelmää

"Vuoden 2022 alusta lähtien, raitiotien kehitysohjelman päätyttyä, raitiotiejärjestelmän suunnitelmien tilaamisesta ja suunnittelun ohjauksesta vastaa Tampereen Raitiotie Oy.

Kuntien vuonna 2021 aloittamat raitiotiesuunnitelmat siirretään raitiotieyhtiön tilauksiksi.

Kunnat voivat ostaa Tampereen Raitiotie Oy:ltä erikseen sovittavia palveluita, joista tähän asti on vastannut raitiotien kehitysohjelma.

Raitiotiejärjestelmän suunnitteluvaiheessa uusille kunnille tarjotaan vähemmistöosakkuutta Tampereen Raitiotie Oy:ssä. Uuden osakaskunnan tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus raitiotieyhtiössä toteutuu vähemmistöosakkaiden yhtiökokouksessa yhteisesti nimeämällä hallituksen asiantuntijajäsenellä ja osakkaiden neuvottelukunnalla.

Tampereen Raitiotie Oy:n hallituspaikoista ja muista periaatteista sovitaan osakassopimuksella rakentamispäätöksen myötä. "

https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/To...tiotien_kehitystoiminnan_organisointi(188029)
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt kannattaa katsoa työpaikkailmoituksia, kun Tampereen Raitiotie Oy luonee itselleen hankintayksikköä. Tuskin ainakaan Tampereen kaupungin puolelta paljoa irtoaa henkilöstöä. Tosin tälläkin hetkellä kilpailutusten toteutuksia Tuomi Logistiikka Oy:ltä.
 
tlajunen sanoi:
Vaikuttaisi siis, että raitiovaunuissa on yksi ohjausjärjestelmä, jota voi sitten komentaa kummasta päästä tahansa. Rautatiekalustossa taas yleensä on yksi järjestelmä per ohjaamo, ja ohjaamoa vaihdettaessa pitää edellinen "sammuttaa" ja seuraava "käynnistää".
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuli muuten äkkipäätään mieleen, miten on asia vaihtotyövetureissa, taikka dv-xx-vetureissa yleensä? No, tavallaan niissä on tietenkin vain yksi ohjaamo, mutta oletan, että hallintalaitteet ovat kummallekin suunnalle erikseen, jotta kuljettajan olisi helppo tähystää ajaessa. Ei kait niissä tarvita mitään pitkällisiä proseduureja, kun kulkusuunta muuttuu?
 
Ulkopaikkakuntalaisen pohdiskeluja.

Olisiko järjetöntä ideoida poikittaista ratikkaliikennettä Tampereen ”kantakaupunkiin”? Mietin miten ratikkaverkostosta voisi tulevaisuudessa saada entistä verkostomaisemman. Ensimmäiset ratikkalinjat tulevat olemaan 1 ja 3. Tutustuin bussilinjan 2 reittiin ja lähdin pohtimaan voisiko tuon linjan itäpäästä luoda pohjan poikittaiselle ratikkalinjalle. Samalla saisi ratikkayhteyden moneen keskeiseen kohteeseen.

Linja voisi lähteä idässä bussilinjan tapaan Rauhaniemestä. Myös jokin toinen piste voisi olla päätepysäkki. Matka jatkuisi Tammelan puistotien ja Yliopistonkadun kautta Keskustakampukselle. Tuosta käännyttäisiin Sorin sillalle ja Kannelle päin. Sorin aukiolla pysähdyttäisiin vilkkaalle risteyspysäkille. Tuosta voisi sitten valmista rataa ja kakkosen bussin reittiä pitkin jatkaa esimerkiksi juuri Pyynikintoria kohti.

Tai sitten voisi laajentaa lisää ratikan elinpiiriä ja kääntyä Suvantokadulle. Stadionin ohi ja uutta siltaa pitkin kosken yli. Tämän jälkeen Hämeenpuiston läpi pohjoiseen. Linja voi päättyä Särkänniemeen, Finlaysonin alueelle tai vaikkapa Tampella nurkille.

Näin Tampereen ratikkaverkosto muuttuisi moniulotteisemmaksi. Jokainen linja ei menisi Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pätkää. Moni merkittävä kohde saisi ratikan aivan viereen. Tammelan tori, Tampere-talo, Yliopisto, Kansi ja Areena, Ratinan Stadion, Hämeenpuiston molemmat päädyt sekä Särkänniemi tai Finlaysonin kohteet.

Toki tiedostan linjan haasteet. Perusteleeko matkustajamäärä linjan ratikkana? Poikittaislinjana reitti on pyöreä eikä näin ollen kovin tehokas pisteestä A pisteeseen B. Myöskään kovin loogisia reittejä linjan pidentämiseen ei ole.

Minusta on kuitenkin mielenkiintoista pohtia ratikkaverkoston monipuolistamista tulevaisuudessa ja Tampereen poikittaisliikenteen haasteita ylipäätään. Kaupunki on niin poikkeuksellisen muotoinen järviensä takia. Monia Helsingin sporaverkon ominaisuuksia saatika Jokerimaisuutta on vaikeaa hahmotella Tampereelle.
 
Butters sanoi:
Ulkopaikkakuntalaisen pohdiskeluja.

Olisiko järjetöntä ideoida poikittaista ratikkaliikennettä Tampereen ”kantakaupunkiin”? Mietin miten ratikkaverkostosta voisi tulevaisuudessa saada entistä verkostomaisemman. Ensimmäiset ratikkalinjat tulevat olemaan 1 ja 3. Tutustuin bussilinjan 2 reittiin ja lähdin pohtimaan voisiko tuon linjan itäpäästä luoda pohjan poikittaiselle ratikkalinjalle. Samalla saisi ratikkayhteyden moneen keskeiseen kohteeseen.

Linja voisi lähteä idässä bussilinjan tapaan Rauhaniemestä. Myös jokin toinen piste voisi olla päätepysäkki. Matka jatkuisi Tammelan puistotien ja Yliopistonkadun kautta Keskustakampukselle. Tuosta käännyttäisiin Sorin sillalle ja Kannelle päin. Sorin aukiolla pysähdyttäisiin vilkkaalle risteyspysäkille. Tuosta voisi sitten valmista rataa ja kakkosen bussin reittiä pitkin jatkaa esimerkiksi juuri Pyynikintoria kohti.

Tai sitten voisi laajentaa lisää ratikan elinpiiriä ja kääntyä Suvantokadulle. Stadionin ohi ja uutta siltaa pitkin kosken yli. Tämän jälkeen Hämeenpuiston läpi pohjoiseen. Linja voi päättyä Särkänniemeen, Finlaysonin alueelle tai vaikkapa Tampella nurkille.

Näin Tampereen ratikkaverkosto muuttuisi moniulotteisemmaksi. Jokainen linja ei menisi Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pätkää. Moni merkittävä kohde saisi ratikan aivan viereen. Tammelan tori, Tampere-talo, Yliopisto, Kansi ja Areena, Ratinan Stadion, Hämeenpuiston molemmat päädyt sekä Särkänniemi tai Finlaysonin kohteet.

Toki tiedostan linjan haasteet. Perusteleeko matkustajamäärä linjan ratikkana? Poikittaislinjana reitti on pyöreä eikä näin ollen kovin tehokas pisteestä A pisteeseen B. Myöskään kovin loogisia reittejä linjan pidentämiseen ei ole.

Minusta on kuitenkin mielenkiintoista pohtia ratikkaverkoston monipuolistamista tulevaisuudessa ja Tampereen poikittaisliikenteen haasteita ylipäätään. Kaupunki on niin poikkeuksellisen muotoinen järviensä takia. Monia Helsingin sporaverkon ominaisuuksia saatika Jokerimaisuutta on vaikeaa hahmotella Tampereelle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ajatuksia tietysti kaivataan, mutta ennen suunnittelua pitäisikö selvittää suunnitteluperiaatteet ? Tamperen ratikan esimerkkinä ei ole Helsingin raitiotie, vaan Bergenin kaupungin uusi raitiotie.
 
Toki tunnen Tampereen ratikan suunnitteluperiaatteita. Profiililtaan se vertautuu Helsinkiin suhteutettuna enemmän metroon ja lähijuniin. Tampere kuitenkin kasvaa lähivuosikymmeninä merkittävästi ja ratikan suosio tulee olemaan taattu. Olisiko mahdollisesti jossakin kohtaa tarvetta tämäntyyppisille linjoille? Tai poikittaislinjalle jossain kauempana keskustassa. Esimerkiksi Härmälästä Hervantaan ja sitten koilliseen päin. Tai voisiko jotkin linjat kulkea keskustan läpi eri reittiä kuin Hämeenkadun väylää?
 
laurira sanoi:
Ajatuksia tietysti kaivataan, mutta ennen suunnittelua pitäisikö selvittää suunnitteluperiaatteet ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suunnitteluperiaatteet tietysti elävät sen mukaan, mikä kulloinkin nähdään tarpeelliseksi. Buttersin ehdottamalle reitille on jo suunniteltukin ratikkaa hyvälle osalle matkaa silloin, kun ekan vaiheen vaihtoehtoja käytiin läpi.

Olen itsekin miettinyt tuon rinnakkaisvaihtoehdon hyödyntämistä ja sen jatkoa Tammelan puistokadulle. Se olisi kiva, mutta ei se kyllä tarpeellinen olisi. 60 vuotta sitten ja neliakselisilla ratikoilla se olisi varmaan ollutkin ihan hyvä.

Sitten ollaankin jo uudenlaisessa tilanteessa, jos noista nyt kaavailluista seudullisista haaroista riittävän moni toteutuu. Voi olla, että Itsarin-Hämpin kanssa jollain tavalla rinnakkainen yhteys tarvitaan ihan kapasiteetin vuoksi. Ja oliko se niin, että Urosareenan pääsisäänkäynti on Kalevantiellä? Varmaan ratikkapysäkki siinä sisäänkäynnin luona puolustaisi myös paikkaansa.
 
laurira sanoi:
eli tämä on tuttu sivusto ?

https://www.ratikansuunnitteluohje.fi/
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse asiassa ei ollut. Kiitos linkistä! Jäänyt välistä sivuston julkaisu. Pitääpä lukaista läpi. Toki Tampereen projektin ominaispiirteet ovat vuosien aikana tulleet tutuksi.

Olisin ehkä voinut alkuperäisessä viestissä selventää, että kyseessä on fantasiointia tuleville vuosikymmenille. Ja minusta on äärimmäisen mielenkiintoista vertailla Tamperetta ja Helsinkiä kaupunkeina erityisesti joukkoliikenteen järjestämisen suhteen. Minulle on myös selvää että seururatikan suunnitelmat ovat lähitulevaisuudessa keskiössä. Parinkymmenen vuoden päästä Tampereen keskusta on kuitenkin todennäköisesti melkoisesti kasvanut. Tarvetta rinnakkaisille yhteyksille luulisi jossain kohtaa olevan. Sopisiko tällöin pitkien runkoyhteyksien rinnalle vanhahtava kaupunkiraitiotielinja?
 
Butters sanoi:
Olisin ehkä voinut alkuperäisessä viestissä selventää, että kyseessä on fantasiointia tuleville vuosikymmenille. Ja minusta on äärimmäisen mielenkiintoista vertailla Tamperetta ja Helsinkiä kaupunkeina erityisesti joukkoliikenteen järjestämisen suhteen. Minulle on myös selvää että seururatikan suunnitelmat ovat lähitulevaisuudessa keskiössä. Parinkymmenen vuoden päästä Tampereen keskusta on kuitenkin todennäköisesti melkoisesti kasvanut. Tarvetta rinnakkaisille yhteyksille luulisi jossain kohtaa olevan. Sopisiko tällöin pitkien runkoyhteyksien rinnalle vanhahtava kaupunkiraitiotielinja?
Klikkaa laajentaaksesi...

Omana kommenttinani en oikein näe, mitä sellaista lisäarvoa "vanhahtava kaupunkiraitiotielinja" tuo, jota ei voisi bussilla hoitaa Tampereen kokoisessa kaupungissa? Raitiotien rakentaminen on niin kallista, että sen rakentamisen on perustuttava todelliseen tarpeeseen ja korkeisiin käyttäjämääriin. Esimerkiksi Rauhaniemen/Käpylän omakotivaltaiselle alueelle ei tule koskaan sellaista kysyntää, että raitiotie olisi sinne perusteltu. Tammelan puistokadullakin ajaa nykyisin vain yksi bussilinja ja vieläpä kaksiakselisella kalustolla, joten sielläkään kysyntää raitiotielle on vaikea nähdä. Tammelantorilta kävelee nykyisellään raitiotien vaikutuspiiriin ja oikeastaan keskustaankin suuri osa kulkee jalkaisin. Myös keskustan ja aseman alueen suunniteltu voimakas täydennysrakentaminen sijoittuu niin ytimeen, että suurelle osalle ensisijainen liikkumisvaihtoehto on jalkaisin.

Tampereen ratikat kasvanevat ennemmin tai myöhemmin 47 metrin pituuteen, jolloin ne todellakin ovat huomattavan metromaisia ja sellaisena niitä (ja koko järjestelmää) tulee ajatella. Tämä ei tietenkään sulje pois mahdollisia laajennoksia nykyisten suunnitelmien ulkopuolisillekaan alueille – etenkin keskustassa. Tampereen keskusta on kuitenkin niin nauhamainen ja pienelle alueelle levinnyt, että se luontevin kysyntä raitiotien kapasiteetille on juuri siellä, minne se on rakennettu. Jos ja kun auto- ja muuta liikennettä halutaan keskittää Hämeenkadun ulkopuolisille kaduille Satankunnankadulle sekä Ratinaan, ei sinne oikein kunnolla mahdu sekaan enää raitiotie. Satakunnankadulle ainakaan.

Itse näkisin teoreettisena tulevaisuuden mahdollisuutena Kalevantietä kulkevan ratikkalinjan, joka voisi jatkaa Sorin aukiolta lähdettyään Uros Live-areenan ohitse Messukylän kautta Kaukajärvelle/Annalaan. Siellä väestöpohja riittäisi ratikalle. Sorin aukiolta olisi kuitenkin erittäin hankalaa saada käännettyä ratikkalinjaa Vuolteenkadulle, koska mäki on jyrkkä ja kaarresäteiden maksimiarvot eivät mahdollistaisi kääntymistä Hatanpään valtatieltä helposti. Linja pitäisi jatkaa Hatanpään valtatien yli kohti Ratinan kauppakeskusta tai jollakin konstilla saada kulkemaan viistosti Sorin aukion poikki Hatanpään valtatielle.

Nimimerkin 339-DF kommentissa puolestaan mainittiin mahdollisuus pysäkille areenan edessä, mutta itse näkisin tämän haastavana toteuttaa muutamasta syystä. Kalevatien liikenne areenan edustalla suljetaan suunnitelmien mukaan aina tapahtumien (päättymisen) aikaan, ajo estetään maasta nouseville pollareilla ja bussitkin laitetaan kiertoreitille. Areenan edusta on melko ahtaassa paikassa, joten isojen väkijoukkojen purkautuminen vaatii tilansa ja aikansa. Väkijoukon on hajaannuttava eri suuntiin, jotta sumppu saadaan purettua. Ratikkapysäkki suoraan areenan edessä johtaisi aikataulujen romuttumiseen väen tunkeutuessa täyteen ratikkaan ja olisi muutenkin turvallisuusriski väen velloessa kadulla myös ajokaistoilla. Nykyisellään Sorin aukion ratikkapysäkki sijaitsee areenaan ja massojen liikehdintään nähden oikeastaan aika optimaalisessa paikassa. Ympärillä on tilaa hajaantua eri suuntiin.

Kiinnostavia pohdintoja silti. En usko, että tulevat ajankohtaisiksi edes suunnittelutasolla ainakaan yli vuosikymmeneen vielä.
 
Bussimies sanoi:
Kiinnostavia pohdintoja silti. En usko, että tulevat ajankohtaisiksi edes suunnittelutasolla ainakaan yli vuosikymmeneen vielä.
Klikkaa laajentaaksesi...


Ei ainakaan ennen vuotta 2040, johon saakka riittää seuturatikan rakennustöitä. Pirkkalan linjahan on lähdössä syksyllä hankesuunnitteluun

Screenshot 2021-04-11 09.58.29.jpg
 
Siinä missä Höseli otti ja valitsi todella rasittavan rääkyjän huutamaan pysäkkejä ratikkaan niin Tampereella tämäkin homma on onneksi hoidettu toisin ja hienosti kaupunkilaisia osallistaen: tamperelaiset (ja me muutkin!) saavat äänestää kolmesta vaihtoehdosta, joista mikään ei ole suoraan ärsyttävä.

https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikka/aanestys/

Kirsin ääni alkaa lähestyä höselin kirkumista, vaikkei ole läheskään yhtä paha. Marjon englanti ei äänny kovin kauniisti ja ääni on ehkä jotenkin aavistuksen totinen. Mia oli minusta mukavan neutraali ja hyvin äännetty.

Mitä olette muut mieltä?
 
339-DF sanoi:
Siinä missä Höseli otti ja valitsi todella rasittavan rääkyjän huutamaan pysäkkejä ratikkaan niin Tampereella tämäkin homma on onneksi hoidettu toisin ja hienosti kaupunkilaisia osallistaen: tamperelaiset (ja me muutkin!) saavat äänestää kolmesta vaihtoehdosta, joista mikään ei ole suoraan ärsyttävä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö HSL järjestänyt myös äänestyksen? Itse olin myös bussiajelulla, jossa ääniehdokkaita pääsi silloin kuuntelemaan ja arvioimaan.

EDIT: Ei tainnutkaan olla laajempaa äänestystä, mutta 2015 tosiaan oli äänien testausta: https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uuti...aunuihin--hsl-testaa-aanta-liikennevalineissa Tämä valittu ääni oli niistä HSL:n tarjolla olleista äänistä silloin omasta mielestäni selkeästi paras ja äänestin sitä tuon ajelun jälkeen.

339-DF sanoi:
Mia oli minusta mukavan neutraali ja hyvin äännetty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Selkeästi paras näistä! En tiedä, johtuuko vain nimestä, mutta äänestä tuli mieleen näyttelijä Miia Nuutila.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös