Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Jos Lentävänniemi on paras suunta pikaratikalle, sitä ei kannata lainkaan. Lentävänniemi on itsessään pienehkö lähiö ja sieltä on ptikä matka keksustaan.

Miksei 5000 asukasta mukamas riittäisi perustelemaan raitiotietä? Lentävänniemestä matka keskustaan voi tuntuakin pitkältä, sillä onhan matkan varrella ruuhka-aikoina tukkoiset rantaväylä ja Pispalan valtaväylä. Lentävästäniemestä voitaisiin kulkea raitiovaunulla käytännössä aina Amuriin saakka ilman että tarvitsee pysähtyä muualla kuin pysäkeillä tai hidastella kadulla autojen seassa.

5000 olis hyvä asukasmäärä, jos alue sijaitsisi Hervannan kokoisten taajamien välissä. Sillasta voi sanoa, että se on maisemaa rumentava, kallis ja ennen kaikkea täysin turha.

Jos ratikka lähtee Lentsusta, se voisi pysähtyä kenties uudella Niemenrannan asuma-alueella. Sinne tulee 4000 asukasta. Pispalassa matkustajapotentiaalia radan varressa ei juurikaan ole, muutama puuhökkeli 500 metrin etäisyydellä radasta sekä muutama hassu kerrostalo Paasikiventien varrella.

Ja siis kaikki tämä n. 10 000 asukasta lähes 10 kilsan pituisen ratikkaradan varteen. Joku tolkku pitää verovarojenkin tuhlaamisessa. Ratikalle pitää olla kunnollinen ja tiivis asukasmäärä.

Hervanta sopisi ratikalle periaatteessa hyvin. Ainoa ongelma -paha sellainen- on, että aluetta ei ole suunniteltu joukkoliikenteelle lainkaan. Jos vedät linjan Vuorekseen - joka on myös kaukana Hervannasta- TTY jää sivuun. Opiskelijankatu myös.

Laulunmaa Muotialassa olisi myös jo pitänyt tehdä ratikkaa silmälläpitäen. Kerroksia lisää ja tiiviimmäksi. Myös Sotilaankadun ja Vuohenojan välinen laakso pitää rakentaa tiiviisti jos ratikka tulee.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Jos ratikka lähtee Lentsusta, se voisi pysähtyä kenties uudella Niemenrannan asuma-alueella. Sinne tulee 4000 asukasta. Pispalassa matkustajapotentiaalia radan varressa ei juurikaan ole, muutama puuhökkeli 500 metrin etäisyydellä radasta sekä muutama hassu kerrostalo Paasikiventien varrella.

Ja siis kaikki tämä n. 10 000 asukasta lähes 10 kilsan pituisen ratikkaradan varteen. Joku tolkku pitää verovarojenkin tuhlaamisessa. Ratikalle pitää olla kunnollinen ja tiivis asukasmäärä.

Itse en näe tuossa asukasmäärässä 10-15 min. välein kulkevalle ratikalle mitään estettä. Kyllähän alueelle on vilkasta bussiliikennettäkin para-aikaa.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Hervanta sopisi ratikalle periaatteessa hyvin. Ainoa ongelma -paha sellainen- on, että aluetta ei ole suunniteltu joukkoliikenteelle lainkaan. Jos vedät linjan Vuorekseen - joka on myös kaukana Hervannasta- TTY jää sivuun. Opiskelijankatu myös.

Vaikka alue onkin rakennettu aikoinaan autoilun aikakautena, niin se ei tarkoita etteikö Hervantaan voisi rakentaa kunnon joukkoliikennettä. Kiskot kadulle ja siellä missä on tilaa, niin omalle kaistalleen. Itse ehdottaisin Hervannan ratikkalinjaksi sellaista ratkaisua että Vuoreksen linja kulkisi omalla kaistallaan Vuoreksesta Arkkitehdinkadulle, jolta raiteet kääntyisivät Insinöörinkadulle, jota pitkin jatkettaisiin Hervantakeskuksen ohitse (jolta on kohtuullinen kävelymatka TTY:lle) aina Hervannan valtaväylälle, jonka keskellä, tai varrella kuljettaisiin omalla kaistallaan kaupunkiin. Toinen linja kulkisi vuorostaan Hervannan eteläpuolelle suunnitellulle Hervantajärven alueelle Muuten samaa reittiä, mutta koukkaisi Hervantakeskuksen ohitse Opiskelijankatua ja Teekkarinkatua pitkin palvellen Länsi-Hervantaa.

Nykyisen suunnitelman mukaan Vuoreksen linja kulkisi koko matkan Insinöörinkatua sen eteläpäähän ja sieltä ns. metsän kautta Vuorekseen. Toinen linja taasen tekisi Opiskelijankadun ja Teekkarinkadun kautta ison kääntösilmukan jolloin linja lähtisi takaisin kaupunkiin päin. Tätä en itse pidä hirveän järkevänä, sillä kääntäsilmukka on mielestäni silloin liian suuri.

Ja tuo väite siitä että Vuores olisi kaukana Hervannasta on mielestäni vähän erikoinen. Vierekkäinhän ne ovat: http://www.tampere.fi/kuvat/57OXnvX4...akenteessa.gif

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Laulunmaa Muotialassa olisi myös jo pitänyt tehdä ratikkaa silmälläpitäen. Kerroksia lisää ja tiiviimmäksi. Myös Sotilaankadun ja Vuohenojan välinen laakso pitää rakentaa tiiviisti jos ratikka tulee.

Ei nyt koko radanvarren joka metriä tarvitse olla rakennettu jotta ratikka kannattaisi. Toki mitä enemmän asukkaita sitä enemmän käyttäjiä luonnollisesti, mutta itse näen pikaratikan parhaina puolina juuri nopeat rataosat lähiöistä ja taajamista keskustaan, joiden välillä voi olla vähemmän pysähdyksiä. Itse pistäisin pääpainon nykyisille lähiöille kuten Hervanta, Lentävänniemi, sekä Tesoma ja uusille Vuoreksen, Nurmi-Sorilan ja vaikkapa Ranta-Tampellan alueille.

Hervannan asukasmäärä riittää yhdelle linjalle, mutta alue rakennettu niin, että yhdellä linjalla ei sitä saa katetuksi. Haarottaminen heikentää vuorovälejä ja heikentää investoinnin hyötyjä.

Tesoma on myös vaikea. Alueen väkirikkaimmat paikat (kuten Virontörmänkatu ja Kohmankaari) eivät sijaitse kävelyetäisyydellä Porin radasta. Jos itse asuisin vaikkapa Virontörmänkadun loppupäässä, kannattaisin ilman muuta nykyistä bussisysteemiä kuin kilometrin kävelyä ja /tai liityntäliikennettä.

Joka metri radan varrella ei tarvitsekaan olla asuttu, olen samaa mieltä. Ajan vain sitä takaa, että aika monessa paikkaa Tampereella peli on pikaratikan suhteen menetetty huonolla kaupunkisuunnittelulla jo 1960- ja 70-luvuilla.

Toijalaan menevää rataakin voitaisiin hyödyntää täysin eri tavalla, jos Peltolammi ja Multisilta olisi rakennettu tiukasti kiinni rataan ja sen nimenomaan radan molemmille puolelle. Pelkästään näissä kahdessa kaupunginosassa pikaratikalta on hukattu niiden nykyinen asukasmäärä + radan toinen puoli eli 15 000 asukasta.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Myöskään mitään poistumislaituria ei tarvita. Hätäpoistuminen voi tapahtua vastaantulevan ratikan kiskoja pitkin. Sitä vastaantulevaa ratikkaa ei tule sähkökatkon aikana.

Poistumislaituria ei tietenkään tarvita, kuten metrolla, jonka laiturikorkeus on yli metrin. Ainakaan Tukholman Tvärbananin tunneleissa ei ole mielestäni poistumislaitureita.

Mutta uskonpa, että molempiin suuntiin kulkevat kiskot ratikkaliikenteessä rakennetaan samaan tunneliin. Ja hätäpoistumisteitä luultavasti tarvitaan, oli tunnelissa sähköt päällä tai ei.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Jos ratikka itsessään simahtaa keskelle tunnelia, siitä voi ilmoittaa muulle liikenteelle, että matkustajat kävelevät nyt sillä ja sillä osuudella radalla, jolloin muu liikennekin tulee pysäyttää.

En voi millään uskoa, että tällaiseen järjestelyyn saadaan lupaa nopeasti ja tiheästi liikennöidyllä radalla.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Miten valot toimivat sähkökatkostilanteessa ? Eivät ainakaan verkkovirralla.

En tiedä, olisiko varavoima nykyään jopa pakollinen asia, mutta joka tapauksessa oletan, että yleisesti Euroopassa on liikennetunneleissa varavoimalla toimiva valaistus ja äänentoistolaitteet kuulutuksia varten.

Norjastahan tuli muistaakseni pari vuotta sitten haukut EU:n tunnelidirektiiveille, jotka kuulemma olivat puutteelliset. En tiedä, miten asiaan silloin reagoitiin, mutta parin viime vuoden aikana rakennetut tunnelit ovat kyllä varustetut aikalailla erilailla.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Holveja ja tunneleita louhitaan suomessa varmaan kilometritolkulla vuosittain kaivostoiminnassa. Outokumpu Oy saattaisi louhia tunnelia ehkä puoleen hintaan YIThen verrattuna.

Pitäisi oikeastaan ottaa asiasta selvää. Tämähän voisi olla onnenpotku länsimetroilijoile, jos näin olisi.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Liukuportaita ja hissejä on kaikki liikekeskukset väärällään, joten ei ne voi mitään ihmeitä maksaa.

Ei liukuportaat itsessään, mutta niiden poraaminen ja asentaminen maan alle maksaa. Yleensähän niitä ei rakenneta paikan päällä, vaan ne toimitetaan sellaisenaan. Tätä varten maanalaisen aseman kohdalla täytyisi olla rakennusvaiheessa valtava monttu.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Mikä pitkä matka tämä nyt on ?

Tuosta missä tuo musta viiva kulkee niin täyttäkää lahti viivaan asti ja siirtäkää teollisuusalue muualle. Jo mahtuu ratikan varrelle asukkaita. Samaan aikaan kannattaa pitää huolta kaavoitusmaan riittävyydestä ja esm uusia teollisuusalueita varten liittää alueita naapurikunnista.

Joitain huomioita:
- keskustassa 40 km/h nopeammasta nopeudesta ei ole hyötyä (isompi nopeus vaatii pidemmät pysäkkivälit, mikä pidentää kävelymatkoja ja siten keskimääräistä kokonaismatka-aikaa
- myös tunneliaseman sisäänkäyntiin on usein mentävä liikennevaloristeyksen kautta, lisäksi varsinkin syvätunnelissa 2-3 minuuttia kulkua ennen kuin ollaan laiturilla (käy vaikka Helsingissä kokeilemassa)
- Budapestin metro ei ole 2000-luvun Suomen turvallisuusnormein rakennettu, kuten ei myöskään nykyinen HKL-Metro
- linjaus Ratinan kautta on ongelmallinen juurikin puuttuvan rautatieasemayhteyden takia, itse yhdistäisin länsipään Kauppakatu-linjauksen itäpään Hämeenkatu/Rautatienkatu-linjaukseen
- nyrkkisääntö muutettaessa bussiliikennettä raideliikenteeksi: jos reitilläei riitä 10 min välein teli/nivelbussit, alkaa raideliikenneinvestointi olla bussiliikenteen lisäämistä edullisempaa
- Lentävänniemen raitiotie sillan kautta kiertää Lielahden aluekeskuksen ja Lielahden aseman (vaihtoyhteydet)
- Lentävänniemen ratikka on suunniteltu palvelemaan Pispalan kannaksella sekä vanhaa Pispalaa (ihan radan vieressä, etenkin Haulitornin / Ahjolan seutu) että ensi vuosikymmenellä rakentuvaa Santalahden aluetta (tuhansien asukkaiden lähiö)
- Hervannassa optimaalinen linjaus kulkee mielestäni oheista reittiä:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UT...,0.109863&z=13 mahdollistaen lyhyet kävelymatkat Hermian (myös TTY) alueelle
- L:niemi-Hervanta-linjan silmukka on mielestäni sekava ja huonoa suunnittelua, em. kartassa korjausehdotukseni

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Hervannan asukasmäärä riittää yhdelle linjalle, mutta alue rakennettu niin, että yhdellä linjalla ei sitä saa katetuksi. Haarottaminen heikentää vuorovälejä ja heikentää investoinnin hyötyjä.

Jos tämä koituu ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi niin silloin on tyytyminen yhteen runkolinjaan, joka kulkee Hervannan lävitse ja bussit hoitavat laita-alueet.

Alunperin kirjoittanut Multsun poia

Tesoma on myös vaikea. Alueen väkirikkaimmat paikat (kuten Virontörmänkatu ja Kohmankaari) eivät sijaitse kävelyetäisyydellä Porin radasta. Jos itse asuisin vaikkapa Virontörmänkadun loppupäässä, kannattaisin ilman muuta nykyistä bussisysteemiä kuin kilometrin kävelyä ja /tai liityntäliikennettä.

Porin radalta voidaan aina rakentaa linja kulkemaan vaikkapa linjan 26 reittiä pitkin Haukiluomaan, jolloin saadaan Tesoman aluekkin paremmin palveltua. Porin rataa koko matkan kulkevat ratikat palvelisivat Nokiaa. Se mikä pitäisi todellakin tehdä olisi se ettei Tampereen pikaratikka tukeutuisi liityntäliikenteeseen, vaan siihen että se korvaisi raskaasti kuormitettuja bussilinjoja.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Joka metri radan varrella ei tarvitsekaan olla asuttu, olen samaa mieltä. Ajan vain sitä takaa, että aika monessa paikkaa Tampereella peli on pikaratikan suhteen menetetty huonolla kaupunkisuunnittelulla jo 1960- ja 70-luvuilla.

Toki jos ennen oltaisiin osattu varautua ratikkaan olisi voitu alueet suunnitella järkevämmin, mutta en näe että peli olisi kokonaan menetetty. Pitää vain suunnitella linjat niin että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä nykyisillekkin alueille. Tulevaisuuden isoilla asuinalueilla pitäisi jo tässä vaiheessa osata varautua ratikkaan, niinkuin Vuoreksessa ollaan tehtykin.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Toijalaan menevää rataakin voitaisiin hyödyntää täysin eri tavalla, jos Peltolammi ja Multisilta olisi rakennettu tiukasti kiinni rataan ja sen nimenomaan radan molemmille puolelle. Pelkästään näissä kahdessa kaupunginosassa pikaratikalta on hukattu niiden nykyinen asukasmäärä + radan toinen puoli eli 15 000 asukasta.

Tämän suhteen ei ole liian myöhäistä vielä. Entisessä pikaratikan suunnitelmassahan piti tulla paljon radan varteen uudisrakentamista. Esim: Porin radalla Lehtimäkeen, Parkanon radalla Mäkkylään ja Teivoon, Oriveden radalla Hankkioon ja Toijalan radalla Kuljuun. Nämä alueet voidaan edelleen rakentaa hyvin palvelevan kiskoliikenteen varaan.

Vuores on suunniteltu pikaratikkaa varten sen verran, että puistokadulle on jätetty raitiotievaraus. Mikä tarkoittaa sitä, että sana "pika" voidaan jättää pois ratikasta.

Särkijärven sillan kautta linja voidaan toki keskustasta rakentaa. Linjan varrelle ei vaan satu muuta merkittävää asutusta. Linjan pituus on tässä tapauksessa reilut 10 km ja asukaspotentiaali aivan liian pieni. Tehotonta rahankäyttöä.

Hervannan kautta matka pitenee vielä tästäkin, mutta etuna on suurempi matkustajapotentiaali.

Vuores ois pitänyt rakentaa mahdollisimman ekologisesti (=lähelle keskustaa), mieluiten Vuohenojan laaksoon tai Sarankulman teollisuusalueen paikalle, eikä lähteä hajottamaan kaupunkirakennetta entisestään. Tästä syystä Teivo ja muut kaukokohteet eivät ole hyviä. Nurmi-Sorila on kestävän kehityksen kannalta aivan älytön case.

Tiivistäminen ja hyvä kaupunkisuunnittelu ovat avainsanoja, eikä se että rakennetaan kallis ratikkalinja parin kerrostalon takia (Haukiluoma). Linjojahan voi aina vetää jos rahasta ei tartte välittää.

Alunperin kirjoittanut Ultrix

- Hervannassa optimaalinen linjaus kulkee mielestäni oheista reittiä:
http://maps.google.com/maps/ms?ie=UT...,0.109863&z=13 mahdollistaen lyhyet kävelymatkat Hermian (myös TTY) alueelle

Muuten hyvä, mutta mielestäni ratikan pitäisi kulkea Arkkitehdinkatua Etelä-Hervannassa.
Arkkitehdinkadulla on runsaasti asukas/matkustajapotentiaalia.

Alunperin kirjoittanut Multsun poika

Laulunmaa Muotialassa olisi myös jo pitänyt tehdä ratikkaa silmälläpitäen. Kerroksia lisää ja tiiviimmäksi. Myös Sotilaankadun ja Vuohenojan välinen laakso pitää rakentaa tiiviisti jos ratikka tulee.

Suomessa ei oikein voi rakentaa 8 kerrosta korkeampia taloja. Tuon korkuinen rakennus edellyttää parkkipaikalle varattua tonttia, joka on n. 3-4 kertaa itse talon vaatima pinta-ala.
Suomessa ei vielä osata tehdä kerrostaloja siten, että kaksi ensimmäistä kerrosta olisi parkkihalleja. Asuintaloja ei osata tehdä myöskään siten, että alin kerros olisi maanpinnan alapuolella, vaan rakentaminen aloitetaan maanpinnasta.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Suomessa ei oikein voi rakentaa 8 kerrosta korkeampia taloja. Tuon korkuinen rakennus edellyttää parkkipaikalle varattua tonttia, joka on n. 3-4 kertaa itse talon vaatima pinta-ala.
Suomessa ei vielä osata tehdä kerrostaloja siten, että kaksi ensimmäistä kerrosta olisi parkkihalleja. Asuintaloja ei osata tehdä myöskään siten, että alin kerros olisi maanpinnan alapuolella, vaan rakentaminen aloitetaan maanpinnasta.

Suosittelen vierailemaan Helsigin Pasilassa katsomassa 13-kerroksisia tornitaloja ja talojen alakerroksiin (osittain myös maan alle) rakennettuja parkkihalleja.

Alunperin kirjoittanut sebastin

Tuosta missä tuo musta viiva kulkee niin täyttäkää lahti viivaan asti ja siirtäkää teollisuusalue muualle. Jo mahtuu ratikan varrelle asukkaita. Samaan aikaan kannattaa pitää huolta kaavoitusmaan riittävyydestä ja esm uusia teollisuusalueita varten liittää alueita naapurikunnista.

Jos minä saisin päättää, niin en täyttäisi koko lahtea. Sen sijaan "sillan" voisi tehdä täyttömaalla, johon jätettäisiin pari alikulkutunnelia pienveneitä varten.

Sillan linjauskin voisi olla jyrkempi, jolloin se jäisi tuota kuvaa lyhyemmäksi.