Nehän eivät ole sen enempää kannattavia kuin muutkaan infrahankkeet. Metso lainaa vain kirjoja ihmisille ja sairaalassa hoidetaan potilaita.
Kannattavuus on vähän laajempi käsite kuin se, että peritäänkö näiden hankkeiden käyttäjiltä maksua. Sairaalan laajennuksen kannattavuus realisoituu ihmisten parempana terveytenä ja siten parempana työkykynä ja lopulta suurempana tuottavuutena ja valtion ja kuntien kassaan siten myös verotuloina. Kirjaston kannattavuus realisoituu ihmisten suurempana sivistyksenä ja henkisenä hyvinvointina ja siten sekin tuottavuuden kasvuna. Lisäksi ihmisten hyvinvoinnilla on itseisarvonsa, eli tuotetaan juuri sitä mitä ihmiset haluavatkin. Sitä ei tarvitse välttämättä realisoida rahana takaisin, kunhan siihen vain on kokonaisuutena varaa. Ihmiset maksavat myös mieluummin veroja, jos saavat vastineeksi kunnon palveluja. Verorahojen hukkaaminen on jokaisen veronmaksajan omien rahojen hukkaamista.
On kuitenkin järjetöntä verrata liikenneinfrahankkeita terveydenhuoltoon ja sivistykseen investointeihin, koska niitä on hankala muuttaa yhteismitallisiksi. Ja riippumatta muiden alojen investoinneista turhiin liikenneinvestointeihin kaadettu raha on hukkaamista, ja yhteiskunnalle on parempi investoida kannattaviin hankkeisiin kuin kannattamattomiin.
Vetoat aina Kekkosentien tunneliin, mutta yhden turhan hankkeen rakentaminen ei anna lupaa tehdä toista. Päättäjillä ei ole aina käytettävissään täydellistä tietoa. Täällä keskustellaan osittain juuri siksi, että kaivettaisiin esiin sitä parempaa tietoa hankkeiden vaikutuksista. Paremman tiedon puutteessa päätetyt hankkeet vain entisestään korostavat sitä, että tulevaisuuden hankkeet tulisi päättää todellisten vaikutusten ja kannattavuuden perusteella. Sitä paitsi Kekkosentien tunnelilla on osoitettavissa myös hyötyjä sen verran, että kannattavuuden määrittely riippuu siitä, mitä halutaan enemmän arvostaa.
On taas vaikea mieltää, että tunnelilla olisi jotain muutakin arvoa kuin väyläkapasiteetin lisäys ja mahdollinen nopeushyöty. Nopeushyötyähän sillä ei lopulta ole, kuten melko yksinkertaisin laskelmin on täällä osoitettu. Väyläkapasiteetti on vähän mutkikkaampi kysymys, mutta käytännössä se tarkoittaa, että Tampereen keskustassa panostettaisiin 200 miljoonalla eurolla henkilöautoiluun, kun sen väylät Hämeenkadulla säästettäisiin tunnelin ansiosta. Jos mielestäsi Kekkosentien tunneli kerran on turha, miksi sitten noin voimakkaasti haluat toista henkilöautoilua hyödyttävää hanketta, josta ei joukkoliikenteelle kerta kaikkiaan ole hyötyä?
Jos vaihtoehtona olisi tuoda raitiovaunut Hämeenkadulle ja viedä autoliikenne sen alle, etkö tosiaan kannattaisi sellaista vaihtoehtoa? Miksi haluat viedä nimenomaan joukkoliikenteen pinnan alle huonosti saavutettavaksi ja pitää henkilöautoilun pinnalla viemässä tilaa, aiheuttamassa estevaikutusta ja pilaamassa viihtyvyyttä, kun hyödyt sille ovat paljon pienemmät kuin joukkoliikenteelle samassa paikassa?
