LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiäTähän voisi lainata aikaisempaa viestiä tästä viestiketjusta:Alunperin kirjoittanut Kolli
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Ota kuitenkin huomioon, että väki pääsee oitis hajaantumaan ratikasta, jos pysäkki on jalkakäytävän reunassa. Jos pysäkki on taasen kadun keskellä omalla kaistallaan, voivat vaunun pysähtyessä, jalankulkijiden valot vaihtua oitis vihreiksi, jolloin vaunun väkimäärä pääsee kulkemaan pysähtymättä jalkakäytäville.
Kannattaa ottaa huomioon, että pintaratikan vaihtoehdossa on tiheämpi pysäkkitiheys kuin tunnelissa, jolloin ei synny aivan yhtä suuria ryntäyksiä harvoilla tunneliasemilla.
Matka maan alle vie tarpeeksi kauan aikaa oli pysäkki sitten 20 tai 30 metrin syvyydessä. Ja maanalainen asema maksaa vaikka se olisi suoraan kadunpinnan alla.
Kaikkiko menevät Koskipuistosta Koskikeskukseen? Kannattaa ottaa myös huomioon, että nykyisessä suunnitelmissa on merkitty lähelle Koskikeskuksen pääovea uusi Ratinan raitiovaunupysäkki.
Aikataulutetut joukkoliikennevälineet kuten raitiovaunut ja bussit eivät niitä ruhkia aiheuta vaan henkilöautot, jotka suhaavat siellä välissä.
Hämpin pyhittäminen joukkoliikenteele ei pakota ketään käyttämään joukkoliikennettä. Se pakottaa vain käyttämään vaihtoehtoisia reittejä. Esim. Ratapihankatu, Hämeenpuisto ja rantaväylä.
Pistä Googleen hakusanaksi Tampereen pikaraitiotie tai raideliikenne, niin kyllä niitä keskusteluita löytyy, kun vaan etsii. Aamulehdessäkin on ollut puhetta raideliikenteestä mielipidepalstalla monesti niin puolesta, kuin vastaankin.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tähän voisi lainata aikaisempaa viestiä tästä viestiketjusta:
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Heko heko. Olipa hyvä vitsi. Ex-työpaikkani tietokoneilla ei päässyt edes nettiin, joten miten olisi ollut mahdollista kirjoitella tänne työaikana ???
Viimeisin muokkaaja Ertsu; 14.10.2008 kello 21:49. Syy: lisäys
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Kyllähän täällä Mansessa ollaan nyt jo hiukan lämmetty ratikoille ja lähijunille. Ja kun aiesopimus saadaan tämän tai seuraavan vuoden kuluessa, niin ollaan viisaampia siitä mitä aiotaan tehdä, miten se tehdään ja milloin. Ensimmäisen ratanaulan lyömiseen menee vielä aikaa, mutta onhan sitä odotettu jo vuodesta 1907 asti...
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Silloinen Alhonen & Lastunen, nykyinen Veolia Transport Tampere. Valitettavasti seutuliikenteen ja Teiskon liikenteen aikatauluja Reittiopas ei tunne. Jos tuntisi, niin palvelutaso osoittautuisi hurjan hyväksi monessa paikassa.
Sakari Kestinen
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Niin tais ollakin Alhonen & Lastunen. Eipä se palvelua paljoakaan paranna, sillä Tampereella on sellainen perinne, että samaan suuntaan kulkevat bussit ajavat peräkkäin kuin köyhän talon porsaat. Sitä kyseltiin jo kymmeniä vuosia sitten joltain liikennepäälliköltä, että miksi bussit ajavat peräkkäin, hän vastasi, että kun rinnakkain ei mahdu.
Oma lisäykseni tuohon on, että päällekkäin ajaminen olisi teknisesti hankalaa.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tämähän taitaa koskea koko Suomea ja etenkin HKL ja YTV on kunnostautunut täällä saralla. Syynä lienevät jotkin erikoisolosuhteet, kun en mitään järkevää perustelua ole tälle onnistunut saamaan.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Onhan sille jotkut päälliköt esittäneet jotain ontuvia verukkeita, kuten että kaikkien ihmisten pitää olla samaan aikaan työpaikalla tai koulussa. Tosiasiassa työpaikalla tai koulussa voi olla puoli tuntia - 1 minuutti ennen työ/kouluajan alkua.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Nykyinen pormestari ja pormestariehdokas Timo P. Nieminen (kok) Tamperelaisessa (15.10.2008): "Busseissa on kääntyvät pyörät, joten ei tänne katuun raiteita tarvita. Lähijunaliikennettä kannatan."
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Olipa tosi hyvin sanottu. Pikaratika pitäisikin rakentaa omalle reitilleen lyhyitä poikkeuksia lukuunottamatta. Keskustassa oma reitti tarkoittaisi... niin tiedättekin jo, mitä. Hallilan ja Hervannan välinkin voisi tehdä kapeana väylänä metsän keskelle. Samoin Hervannan Valtaväylän keskiosa olisi tavallaan oma väylä.
Lentävänniemeenkin voisi mennä 3,2 m:n levyisellä lähijunakalustolla, joka hyödyntäisi Serlachiuksen tehtaan vanhaa rautatiesiltaa. Niitä lähijunia saa kohta käytettyinä Helsingistä, johon on tilattu uusia.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Täytyypä myöntää, etten ole tuon sillan päällä koskaan käynyt, mutta kuvasta päätellen siellä on kaksi raidetta. Sillan molemmin puolin on vain yhdet raiteet, joten junat voisivat kohdata juuri tuossa sillalla. Selvennetään vielä sen verran, että tuo sillan alta kulkeva tie on Paasikiventie.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Taidat tietää mitä reitin minä nyt toteaisin nopeammaksi, halvemmaksi ja miellyttävämmäksi.
Juuri tällaiset omat nopeat kaistat (liikennevaloetuisuuksien kera) joilla ei ole tarvetta pysähtyä tiheään tekevät ratikasta sen pikaratikan. Siihen ei vaadita kalliita ja käytännössä turhia tunneleita keskustaan.
Kuulostaisi hyvältä ja linjauskin olisi käytännössä ratikan kanssa sama. Mutta mutta...
Lähijunia varten tarkoitettu rata tulee rakentaa raskaan liikenteen mukaisesti. Asemat ovat kalliimpia rakennelmia. Lähijunat eivät taivu yhtä tiukkoihin mutkiin, kuin ratikat ja ne eivät voi luonnollisesti hyödyntää katuja. Lisäksi tällä systeemillä syntyisi pakollinen vaihto Lentävänniemeläisille mennessä keskustaan. Elikkä oltaisiin saatu aikaan itä-Helsingin metro pienoiskoossa. Parempi vaan jättää kaikki uudet rataosuudet "joka paikan" raitiovaunuille.
Tämähän olisi toki järkevää toimintaa, mutta epäilen kun on kyseessä VR. Sm1:set ovat tietääkseni menossa romuksi ja samoin Sm2:set perästä, kun uusia Flirtejä alkaa tosissaan tulemaan. Jos VR nyt tulee ajamaan lähijunia tänne Tampereelle, uskon että siihen tarkoitukseen käytetään Sm4 junia. Samalla saattaisiin kyseiset yksiköt kätevästi kalustonsiirtona etelään ja takaisin Tampere - Helsinki taajamajunissa.
Itse kyseisessä kuvassa näkyvällä tasoristeyksellä käyneenä voin todeta, että sillalla on vain yksi raide. Elikkä toiselle raiteelle vaaditaan toinen silta.
Yksi vaihtoehto on toki rakentaa Lentävänniemen rata yksiraiteisena, jolloin ratikat/junat ohittaisivat toisensa pysäkkien kohdalla ohitusraiteiden avulla. Tällä saataisiin aikaan kustannuksissa säästöjä. Mutta kaksi raidetta takaa paremman toimivuuden. Esim. jos kyseistä rataa korjattaisiin, niin toinen puoli voisi olla suljettuna, samalla kun toista puolta käytettäisiin liikennöimiseen (harvemmilla vuoroväleillä luonnollisesti).
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tuo Lielahden tehtaan raide on kyllä suunniteltu raskaille junille. Mikä laituriasemassa on sen kalliimpaa, on se sitten pikaratikalle tai lähijunille ???
Ensinnäkin kyseessä ei ole tasoristeys, vaan silta. Tutkikaammepas nyt kumpikin tahoillamme tarkemmin sitä kuvaa ja lähempää. Kyllä minusta näyttää, että sillalla on kaksi raidetta.
Mitä muut raatilaiset arvioisivat ?
Joo, olisihan sekin yksi visio, mutta kyllä tuota siltaakin voisi hyödyntää useamman kymmenen vuoden tauon jälkeen. Sekin on aikanaan maksanut jotain, vaikkei kukaan välttämättä sen hintaa tiedäkään
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Kyllä siinä sillalla kaksi raidetta on. Ei voi mitään. Kaksiraiteisuus jatkuu vielä ehkä saman verran tehdasalueelle, mutta Lielahden aseman ja sillan väli on yksiraiteista. Katso lähikuvaa ja liikuta sitä.
Viimeisin muokkaaja Ertsu; 15.10.2008 kello 22:16. Syy: korjaus
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Sillalla ei ole nyt tässä luonnollisesti ole mitään tekemistä vaan (Lentävänniemen) radalla siitä eteenpäin. Esim. Lielahden kauppakeskus pitäisi ohittaa täysn tai rakentaa rata kulkemaan siloilla kulkevana "ilmaratana" alueen lävitse. Lähijunat vaativat korkeammat laiturit kuin ratikka ja asemat on aina eristettävä muusta liikenteestä (eli ne eivät voi olla esim. kadulla) ja yleensä lähijunien radoilla ei käytetä laituripolkuja vaan alikulkuja ja siltoja, sillä rata tehdään aina täysin eristetyksi. Otetaan vertailukohteeksi Vantaankosken rata. Hiukan ihmetyttää miksei laituripolkuja oikein käytetä raskailla lähiliikenneradoilla, mutta yleensä vastaavilla pikaraitioteillä. Olisikohan siihen joku oikein turvallisuuteen liittyvä syykin olemassa?
Katsoppas nyt tarkemmin sillan eteläpuolta (keltaisesta Tka7 veturista eteenpäin). Siinä näkyy tasoristeys. Siinä olen käynyt ja valokuvannutkin. Sillalla on yksi raide, joka jatkuu aina tehtaan pihaan asti. Joten nyt saat itse katsoa tarkemmin. Käytä vaikkapa keltaista veturia vertailukohtana niin huomaat että kyseisellä sillalla ei mahdu ohittamaan kaksi junaa. jo pelkän sillan alta kulkeminen/ajaminen saa huomaamaan että sillä on vain yksi raide.
Silta on ollut käytössä ihan tähän päivään saakka ilman katkoja tietääkseni. Viime kuussa vielä näin tehtaalla veturin töissä. Jokos M-real on lopettanut? Ja viime vuosina olen monet kerrat nähnyt sillalla liikennettä.
Siltaa tulisi luonnollisesti käyttää hyväksi, kuten aikaisemmissa pikaratikka suunnitelmissa oli tarkoituskin ja takuulla nytkin jos vain Lentsun ratikan radan linjaus ei muutu edellisiin suunnitelmiin nähden.
Viimeisin muokkaaja Jykke; 15.10.2008 kello 23:03.
Lähettämissäännöt
