Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Pintaratkaisussa se aika tuhlaantuu kadun (katujen) ylityksiin.

Jalankulkijoiden valot voivat näyttää vihreää automaattisesti vaunun tultua pysäkille. Jos pysäkki on tien laidassa niin se kannattaisi sijoittaa suojatien eteen ja toteuttaa jälleen samat jalankulkijoiden vihreät.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Hepskukkuu. Tulipa vielä mieleen, saisihan niitä pistoraiteita olla sittenki kaksi rinnakkaista. Linnainmaan suunnasta tulijat vaihtaisivat siinä esim Hervantaan menevään eikä heidän tarvitsisi kiertää keskustan kautta. Se palvelisi sellaisena siis myös vaihtopysäkkinä.

Näinkin voi tehdä ja se palvelisi toki hyvänä vaihtopysäkkinä. Mutta mutta...

Saman voi tehdä myös siten että rata kulkee nykyisten pysäkkien vierestä. Itse tekisin näin: Kadun tai tien varteen keskilaiturilla varustettu pysäkki, joka toimisi vaihtopysäkkinä seuraavasti. Hervannasta tulee vaunu Kissanmaankatua pitkin, jolloin vaunussa kuulutetaan esim. seuraavasti. "Keskussairaala. Raitiovaunulinja B Linnainmaalle lähtee viereiseltä raiteelta." Tässä tapauksessa voi olla kyseessä nappiin synkronoitukin vaihto, jolloin ratikka odottaisi jo valmiina viereisellä raiteella. Ovet auki ja väki kävelisi muutaman metrin matkan katoksen alla toiseen vaunuun. Mutta ´näin tarkkaa vaihtoa en pistäisi vaan hiukan löysää, kuitenkin pitäen siitä kiinni että vaihtajien odotusaika ei olisi mieluusti 5 minuuttia enempää. Taasen Linnainmaan suunnasta tulevassa ratikassa kuulutettaisiin: "Keskussairaala. Raitiovaunulinja A Hervantaan lähtee viereiseltä raiteelta."

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Siinä ajassa, kun matkustajat vaihtuvat, ratikka on valmis lähtemään liikkeelle. Jos ei ole, niin sellaista kalustoa ei kannata hankkia.

Tai tehdä turhaan hidastavaa pistoraidetta. Kuten aikaisemmin totesin, niin en tiedä miten nopeasti tarkalleen kääntö tapahtuu, mutta uskoisin että se ei tapahdu siten, että toiseen päähän istuessa vaan pistetään kahva alas eteen ja menoks. Sekin viisastuttaisi jo pajlon, jos tietäisi, että tarvitsisiko kaksisuunta ratikassa asettaa kuljettajakohtainen älykortti aina siihen ohjaamon missä on vai onko sillä mitään väliä kummassa päässä se sitten onkaan. Kortti asentaa ainakin penkin ja peilit kuljettajan valitsemiin asetuksiin.

Miten kauan älykortin työntäminen reikään ja tunnusluvun näpyttely vie aikaa ? 3 sek ?

Alunperin kirjoittanut Jykke

Sekin viisastuttaisi jo pajlon, jos tietäisi, että tarvitsisiko kaksisuunta ratikassa asettaa kuljettajakohtainen älykortti aina siihen ohjaamon missä on vai onko sillä mitään väliä kummassa päässä se sitten onkaan.

En varmasti osaa sanoa, mutta väittäisin, että kyllä tarvitsee. Ilman tätä korttia ei ajeta minnekään ja tuskinpa sitä voi toiseen ohjaamoon jättää. Tai ehkä tämäkin on ohjelmoitavissa, mutta vaatinee myös erityisiä kytkentöjä. Ratikka täytynee myös käynnistää uudelleen, "buutata". Kyllähän tähän prosessiin paljon toimenpiteitä kuuluu, ajamiseen ja turvallisuuteen liittyviä.

Alunperin kirjoittanut Jykke

Saman voi tehdä myös siten että rata kulkee nykyisten pysäkkien vierestä. Itse tekisin näin: Kadun tai tien varteen keskilaiturilla varustettu pysäkki, joka toimisi vaihtopysäkkinä seuraavasti. Hervannasta tulee vaunu Kissanmaankatua pitkin, jolloin vaunussa kuulutetaan esim. seuraavasti. "Keskussairaala. Raitiovaunulinja B Linnainmaalle lähtee viereiseltä raiteelta." Tässä tapauksessa voi olla kyseessä nappiin synkronoitukin vaihto, jolloin ratikka odottaisi jo valmiina viereisellä raiteella. Ovet auki ja väki kävelisi muutaman metrin matkan katoksen alla toiseen vaunuun. Mutta ´näin tarkkaa vaihtoa en pistäisi vaan hiukan löysää, kuitenkin pitäen siitä kiinni että vaihtajien odotusaika ei olisi mieluusti 5 minuuttia enempää. Taasen Linnainmaan suunnasta tulevassa ratikassa kuulutettaisiin: "Keskussairaala. Raitiovaunulinja A Hervantaan lähtee viereiseltä raiteelta."

Laittaisitko kuvan ? Olisi helpompi hahmottaa.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Miten kauan älykortin työntäminen reikään ja tunnusluvun näpyttely vie aikaa ? 3 sek ?

Minun tuntemassani kiskokalustossa auki oleva ajopöytä ohjaa järjestelmien toimintaa. Ajopöydän vaihdossa pitää luovuttaa järjestelmien ohjaus ajopöydältä "seisonta-automatiikalle". Vastaavasti toista ajopöytää avattessa järjestelmien ohjaus siirtyy "seisonta-automatiikalta" uudelle ajopöydälle. Kaikkien toimintojen ohjausvastuun siirtäminen vaatii varmistuksia ja varmistuksien varmistuksia.

Nykyään Suomessa käytössä olevassa raskaassa kiskokalustossa ajopöydän käyttöönotto kestää kaksinumeroisen määrän sekunteja, samoin ajopöydän luovutus seisonta-automatiikalle. Aivan tuoreella tekniikalla tätä tosin voitaneen hieman nopeuttaa, mutta millisekunneista puhuminen lähinnä tuntuu vitsiltä.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Helsingin Variotrammeissa toimii ajosuunnan vaihto (lue: siirtyminen peruuttamaan taka-ajopöydästä) seuraavasti: Virta-avain asennosta E asentoon 0 ja avain mukaan, penkin kääntö, ohjaamon ovi auki, ulos ovesta, ovi kiinni ja lukkoon, kävely vaunun toiseen päähän (Tampereen tapauksessa 30-75 m), taka-ajopöytä (tai ohjaamon ovi) auki, virta-avain virtalukkoon ja asentoon E, ajokahva eteen ja menoksi. Eli ~ 15 s + 1 s / 1 m vaunua.

Eli tuon mukaan ajosuunnan vaihtoon menisi n. 45 sekuntia. Kiitos täsmennyksestä.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Laittaisitko kuvan ? Olisi helpompi hahmottaa.

Katsotaan jos jotain hahmottelisi.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Eli tuon mukaan ajosuunnan vaihtoon menisi n. 45 sekuntia. Kiitos täsmennyksestä.

Kannattaa ottaa huomioon, että tuossa on kyseessä pelkkä peruutuksen mahdollistava ohjauspöytä, ei kokonainen takaohjaamo. Ja tlajusen viestin mukaan junien (molemmista päistä ajettavien?) ohjaamon "käynnistys" vie aikaa.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Ai jaaha. Eikös niissä Hesan ratikoissa olekaan takaohjaamoa ?

Ei ole. Niissä on takapäässä ainoastaan peruutuksen mahdollistama ohjauspaneeli.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Nimimerkki Nakkiputkan viestistä pääsin sellaiseen käsitykseen, että kävelynopeus olisi 1m/s junan toiseen päähän ja muihin toimintoihin meni se 15 s. Mikä sähkömoottorin käynnistyksessä vie aikaa ???

Ei moottorin, mutta ajon mahdollistavat toiminnot vievät sen aikansa.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Ratikoissa ei tarvita edes kulunvalvontalaitteita silloin, kun ne kulkevat omilla kiskoillaan. RHK:n radoilla on eri juttu.

Hesan ratikoissa ei tarvita kulunvalvontaa, mutta se ei tarkoita etteikö Tampereenkin ratikoihin jonkinlainen kulunvalvonta tulisi. Sellainen voi (oikeastaan melko varmaan) tulla tarpeen kun nopeudet alkavat kasvamaan. Jos itse saisin päättää niin tehtäisiin niin kuin Tukhoman Tvärbanalla. Kulunvalvonta ja samanlainen opastinjärjestelmä kuin RHK:n rataverkolla.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Idea raitioliikenteestä Lentävänniemeen nimenomaan Lielahden kauppakeskuksen läpi perustuu siihen, että Lielahteen tullaan kauempaakin. Ja toisaalta Lielahti on Lentävänniemen lähin aluekeskus. Jos Lielahteen täytyy mennä jollain toisarvoisella joukkoliikennevälineellä, ei sinne välttämättä mennä joukkoliikenteellä vaan jatkossakin henkilöautolla.

Eipä sinne nytkään mene monikaan bussilla, vaan 90% asiakkaista valitsee henkilöauton. Sen näkee jo parkkipaikalla seisovien peltilehmien määrästä. Esimerkkinä. Jos asun Pohtolassa ja tulen kaupungilta kotiin bussilla, en jää välillä Lielahden kauppakeskukseen asioimaan, vaan toimitan asiani joko keskikaupungilla tai lähikaupassa. Jos ihmisen jokin toiminta on turhaa, niin bussipysäkillä seisominen on sellaista.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Jos Lentävänniemeen vedetään rautateiden lähiliikennerata (=metro) ja jätetään Lielahti väliin, laskee Lentävänniemen raideyhteyden hyöty- ja kustannussuhteet: hyödyt vähenevät, kun samalla välineellä ei pääsekään Lielahden varsinaiselle kauppakeskukselle (korkeintaan Lielahden asemalle ja Nottbeckin eiku Enqvistin eiku Serlachiuksen eiku Metsä-Serlan eiku M-Realin tehtaan tienoille). Kustannukset nousisivat, kun jouduttaisiin mitoittamaan rata rautatiestandardille kevyemmään raitiotiestandardin asemesta.

Se tehtaan rata on jo mitoitettu raskaille junille, joten kyllä se pikaratikan painon kestää. Työmatkaliikenteen tarkoitus ei ole kaupoissa asiointi, vaan tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti töihin ja kotiin. Jos työmatkaan kuluu tunti tai yli vain sen vuoksi, että jotkut haluavat asioida kauppakeskuksessa, moni valitsee edelleen henkilöauton työmatkalleen.

Tässä on vähän sama periaate kuin siinä minun TAYSin pistoraideideassa. Sekin kuluttaa niiden matkustajien aikaa, joilla ei ole asiaa keskussairaalaan, mutta kauppakeskuksen kautta kiertävä pikaratikka kuluttaa samalla periaatteella suoraan kotiin/töihin haluavien aikaa, mutta huomattavasti enemmän kuin TAYSin pistoraide.

Toisekseen suoraan kulkeva juna tai ratikka elvyttäisi lähikauppojen kannattavuutta. Ihmiset kävisivät töistä tullessaan lähikaupassa eivätkä marketeissa.