Tampereen pikaratikkahanke

Jostain kumman syystä Hämpin parkki kannattaa louhia kallioon, mutta pikaratikkaa ei.
Maanalainen parkkipaikka on ainoa ratkaisu käytännössä, jos halutaan lisätä autolla tuloa keskustaan. Hämpin parkki on mielestäni hiukan kaksipiippuinen juttu. Toisaalta sen tarkoitus on lisätä autoilua keskustaan, mutta toisaalta se voisi omalta osaltaan mahdollistaa Hämeenkadun rauhoittamista joukkoliikenteelle ja jalankulkijoille. Lisäksi Hämpin varren huoltoajot voidaan suorittaa ihmisten kulkua häiritsemättä kadun alla.

Parkkiluolan hissit ja liukuportaatkin maksavat vain murto-osan ratikkatunnelin vastaavista, sekä ovat ilmeisesti kolme-neljä kertaa nopeampia ?
Hissit voivat siinä mielessä olla nopeampia, sillä niihin ei synny samassa mittakaavassa olevia ruuhkia kuin maanalaisella ratikan asemalla, sillä autoilijoiden kulku on loppupeleissä melkoisen hajanaista. Mutta riippuen siitä mihin saa autonsa jättää on Hämpin parkissakin luvassa suuret määrät kävelyä oikeille hisseille ja portaille. Lisäksi paikan etsimiseen kuluva aika ja itse parkkeeraaminenin vievät omaa aikaansa. Yhtä hyvin voisi parkkimaksun sijaan maksaa matkan bussilla/ratikalla Hämpin itäpäähän ja kulkea pääovesta sisään.
 
Siis, ei kai kukaan tosissaan voi verrata parkkiluolaa ja maanalaista junaa keskenään...?
Meillä on nyt minun laskujeni mukaan 8 parkkitaloa tai luolaa lähellä keskustaa. Jos parkkitila vähentäisi liikennettä, kyllä olisi keskusta jo aika hiljainen. Päin vastoin. Iso parkkiluola vain houkuttelee yksityisautoiluun ja lisää täten liikennettä.

Miksei noita verrata saa ? Maanalainen ratikka se vasta hiljentäisi keskustan ihmisiä varten, koska bussien määrääkin saisi vähentää.

Jostain kumman syystä yksityisautoilijat osaavat tulla luolasta maan pinnalle hissillä tai liukuportailla kohtuuajassa, mutta ratikkamatkustajat eivät ???
 
Parkkihallijuttu kaipaa hiukan suhteutusta.

Ensinnäkin, Tamperelaisen jutusta ei saa tarkkaa kuvaa kustannuksista. Siinä puhutaan rahoituksesta, ei rakentamiskustannuksista.

Toisekseen, pysäköintilaitos tuottaa niin paljon vähemmän liikkuvia ihmisiä kerralla kuin raitiotie, että puhutaan aivan eri kertaluokasta.

Erittäin hyvin kuormitetussa keskustan pysäköintilaitoksessa voidaan laskea olevan keskimäärin noin 2-3 pysäköintiä / arkipäivä. Tämä on saatu verifioitua muutamasta lähteestä. Tällöin 1000 autopaikan pysäköintilaitos tuottaa noin 1000 * 2,5 * 1,25 3125 matkaa (yhteen suuntaan), 6250 (kahteen suuntaan) koko päivänä, joka jakautuu usealle hissille. Yhden auton kuorma on keskimäärin noin 1,2 - 1,3 ihmistä. Huipputunti olisi noin 10-12% koko päivästä eli noin 600-700 ihmistä tunnissa.

Tampereen raitiotielle voidaan keskustan vilkkaimmalle asemalle olettaa vähintään 12 * 150 matkustajan kuorma huipputunnissa eli 1800 ihmistä tunnissa. Parhaimmillaan tulee lisäksi yhdelle asemalle vähintään 2 * 200 ihmistä eli noin 400 kerralla, esimerkiksi kun pääsuuntien ratikat tulevat asemalle samaan aikaan.

Kuormitus on siis vähintään kolminkertainen, ja pistekuormitukset helposti kymmenkertaisia.

Parkkihallin hissit ovat täsmälleen yhtä nopeita tai hitaita kuin maanalaisen raitiotienkin asemien hissit. Niiden kuorma sekä keskimäärin huipputuntina että sykäyksissä on paljon pienempi. Siksi parkkihalli voi toimia hissien varassa, raitiotieasema ei.
 
Paitsi että parkkihalli ei voi toimia vain hissien varassa, vaan sieltä on päästävä kävelemään sähkökatkon aikana. Sama koskee tietysti tunneliratikan asemaa.
 
Paitsi että parkkihalli ei voi toimia vain hissien varassa, vaan sieltä on päästävä kävelemään sähkökatkon aikana.

Kyseessä on tällöin varauloskäytävän käyttö ongelmatilanteessa. Varauloskäytävillä on oltava tietty kapasiteetti. Syvällä sijaitsevan parkkihallin varauloskäytäviä ei käytetä normaalitilanteessa.
 
Kyseessä on tällöin varauloskäytävän käyttö ongelmatilanteessa. Varauloskäytävillä on oltava tietty kapasiteetti. Syvällä sijaitsevan parkkihallin varauloskäytäviä ei käytetä normaalitilanteessa.
Joo no parkkiluolassa on tietysti ne ajorampit, joita voi käyttää varauloskäytävinä. Eiköhän sieltä pääse pois autoillakin, kunhan joku irroittaa puomit ?
 
Joo no parkkiluolassa on tietysti ne ajorampit, joita voi käyttää varauloskäytävinä. Eiköhän sieltä pääse pois autoillakin, kunhan joku irroittaa puomit ?

Hyvät hyssyrät sentäs...! ;) Ei kai autoja varten ole varauloskäytäviä vaan niiden tarkoitus on mahdollistaa ihmisten evakuointi esim. tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa normiajan sisällä. Joka lähtee tuossa tilanteessa kaasuttelemaan paikalta syyllistyy kyllä varsin raskauttavaan rikokseen.

Vakavasti ottaen, uskoisin että parkkihallin varauloskäytävinä voidaan soveltuvin osin käyttää ramppeja ja muutoin varmaankin rakennetaan teräksiset portaat ja niille tarvittavat kuilut. Nämä tietenkin ovat normaalikäyttöä ajatellen epäkäytännölliset (ja halvemmat kuin normaalikäyttöä varten tehtävät portaat tai liukuportaat olisivat), mutta mahdollistavat hätäpoistumisen.

Toki jokunen ajatus kannattaisi uhrata myös parkkihallin palo-osastoinnille. Eli vaikka kuinka haluttaisiin väljät ja ilmavat tilat, kannattaa tietyin välein olla matalampi oviaukko ja siinä palotilanteessa automaattisesti sulkeutuva raskas palo-ovi.
 
Hyvät hyssyrät sentäs...! ;) Ei kai autoja varten ole varauloskäytäviä vaan niiden tarkoitus on mahdollistaa ihmisten evakuointi esim. tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa normiajan sisällä. Joka lähtee tuossa tilanteessa kaasuttelemaan paikalta syyllistyy kyllä varsin raskauttavaan rikokseen.
Mikä sellainen rikosnimike on ? Onko parkkiluolan ja parkkihallin säännöissä jotain eroavuuksia ?

Vakavasti ottaen, uskoisin että parkkihallin varauloskäytävinä voidaan soveltuvin osin käyttää ramppeja ja muutoin varmaankin rakennetaan teräksiset portaat ja niille tarvittavat kuilut. Nämä tietenkin ovat normaalikäyttöä ajatellen epäkäytännölliset (ja halvemmat kuin normaalikäyttöä varten tehtävät portaat tai liukuportaat olisivat), mutta mahdollistavat hätäpoistumisen.
Jos kerran henkilöautoja on noin helppo ajattaa 30 metrin syvyyteen peruskallioon ja takaisin, ei pitäisi olla mikään ongelma ajattaa sinne myös (pika)ratikka. Sama aika liukuportailla tai hissillä ylös ja alas meno kestää riippumatta siitä, millä liikennevälineellä luolaan on tultu.

Toki jokunen ajatus kannattaisi uhrata myös parkkihallin palo-osastoinnille. Eli vaikka kuinka haluttaisiin väljät ja ilmavat tilat, kannattaa tietyin välein olla matalampi oviaukko ja siinä palotilanteessa automaattisesti sulkeutuva raskas palo-ovi.
Joo. Hervannan uimahallista voi käydä katsomassa mallia. Sen sijaan, jos luolaan halutaan tuoda myös jakeluliikenne, pitäisi luolan korkeuden olla jotain 4,3 m. Henkilöautoille riittää 2,5 m.

Onhan se hyvä, että peltilehmät saadaan luolaan säiltä suojaan, jotta ihmisille jää tilaa kadulle räntäsateeseen.
 
Jos kerran henkilöautoja on noin helppo ajattaa 30 metrin syvyyteen peruskallioon ja takaisin, ei pitäisi olla mikään ongelma ajattaa sinne myös (pika)ratikka.
250-300 matkustajan raitiovaunuilla voidaan liikennöidä ilman mitään ongelmaa Hämpillä, mutta änkeäppäs yli 900 autoa sinne parkkiin, niin ymmärrät varmaan itsekkin miksi parkkiluola on ainoa ratkaisu jos halutaan lisätä autoilua keskustassa. Saataisiinpa joukkolikenteen hankkeisiin samanlainen tarmo ja vauhti kuin nykyisiin autoiluhankkeisiin (Tampellan tunneli, P-Hämppi & läntinen ohitustie)...

Sama aika liukuportailla tai hissillä ylös ja alas meno kestää riippumatta siitä, millä liikennevälineellä luolaan on tultu.
Ja se aika on kohtuuttoman pitkä verrattuna siihen, että tulisit ratikalla tai bussilla maan pinnalla olevalle pysäkille. Ratikan tapauksessa väkimäärä tukkii portaat ja hissit ja aiheuttaa jonotusta. Auton tapauksessa kuluu oma aikansa parkkipaikan etsimiseen, itse parkkeeraamiseen ja hissille/portaille kävelyyn.

Joo. Hervannan uimahallista voi käydä katsomassa mallia.
Hervannan uimahallissa ja jäähallissa ihmetyttää itseäni se, että miksi ne rakennettiin aikoinaan maan alle. Olisihan tuohon aikaan löytynyt maantasostakin hyvin tilaa kyseisille halleille.

Onhan se hyvä, että peltilehmät saadaan luolaan säiltä suojaan, jotta ihmisille jää tilaa kadulle räntäsateeseen.
Nykyisin Hämpin varrella parkissa olevat autot eivät mielestäni ole oleellisesti jalankulkijoiden tiellä, mutta niiden häviäminen helpottaisi rutkasti taksien ja huoltoliikenteen toimintaa kyseisellä kadulla.
 
Hervannan uimahallissa ja jäähallissa ihmetyttää itseäni se, että miksi ne rakennettiin aikoinaan maan alle. Olisihan tuohon aikaan löytynyt maantasostakin hyvin tilaa kyseisille halleille.
Ehkä niiden toissijainen tarkoitus on toimia väestönsuojina ?
 
Ehkäpä. Mutta käsittääkseni läheisistä taloistakin löytyy omat väestönsuojat. Mutta en lähde arvailemaan, kun netistäkään ei tietoa löytynyt.
Ei ainakaan tässä meidän talossa ole mitään väestönsuojaa. Hervannan väestönsuojat on keskitetty noihin luoliin, joita risteilee siellä täällä ja jotka toimivat autotalleina rauhan aikana.
 
Nykyisin Hämpin varrella parkissa olevat autot eivät mielestäni ole oleellisesti jalankulkijoiden tiellä, mutta niiden häviäminen helpottaisi rutkasti taksien ja huoltoliikenteen toimintaa kyseisellä kadulla.

Eihän parkkiruutuja voi missään nimessä poistaa Hämpin varrelta. Sehän ajaisi välittömästi kaikki alueen liikkeet konkurssiin, ja saattaisi vielä stimuloida Tampereen vihatuimman ihmisryhmän vaatimuksia saada pieni siivu kylän pääraitista myös omaan käyttöönsä.
 
Eihän parkkiruutuja voi missään nimessä poistaa Hämpin varrelta. Sehän ajaisi välittömästi kaikki alueen liikkeet konkurssiin, ja saattaisi vielä stimuloida Tampereen vihatuimman ihmisryhmän vaatimuksia saada pieni siivu kylän pääraitista myös omaan käyttöönsä.

Tämä oli varmaan ironiaa...?

Minusta nuo parkkiruudut voi ja pitäisi poistaa välittömästi. Käytännössä niillä ei ole mitään merkitystä, kun niitä on niin vähän. Ne eivät edes nykyisellään mahdollista juuri minkäänlaista asiakasvirtaa kadunvarren liikkeisiin. Itse en ole ikinä pysäköinyt ko. ruutuihin vaikka liikun keskustassa autolla(kin) säännöllisesti. Sen sijaan pysäköivät autot aivan turhaan kaventavat jalkakäytävää ja haittaavat jalankulkijoiden esteetöntä kulkua.

Muuten, olen sitä mieltä, että Hämeenkatu pitäisi pyhittää raitiotiekaduksi ja kävelykaduksi. Komein lopputulos saataisiin kieltämällä kaikki autoilu siellä tykkänään. Jalkakäytävien leveys riittäisi sitten varmaan myös pyöräilyyn ihan hyvin. Jos autoliikennettä täytyy sinne päästää, niin sitten vain yhdelle ajokaistalle suuntaansa -- ja sekä bussit että henkilöautot samalle väylälle. Ratikkareitille ei pidä mennä päästämään busseja aiheuttamaan häiriötä raideliikenteelle, ja mieluiten eri liikennemuotojen kaistat pitäisi erottaa toisistaan fyysisellä esteellä, kuten matalalla aidalla, korkealla kiveyksellä tms.

Kun Hämeenkadun pyöräily on ollut tapetilla viime aikoina, kommentoin nyt sitten vielä sitäkin, että minusta erillinen pyörätie on turha: jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pitäisi sopia samoille leveille jalkakäytäville ihan riittävän hyvin. Tämä edellyttää tietysti pyöräilijöiltä sopivan alhaista tilannenopeutta ja valmiutta väistää jalankulkijoita, mutta eihän Hämeenkadusta pidä mitään "pyöräilijöiden moottoritietä" tai vastaavaa nopeaa läpiajoväylää tehdäkään vaan jalankulkijoiden ehdoilla toimiva sekaväylä.

Muuten, joskus jostain lukemani perusteella syy siihen, ettei Hämeenkatua saa pyöräillä läpi vuoden (ja siihen että nyt lätkitään sakkoja niille jotka kuun vaihteen jälkeen yrittävät siellä pyöräillä) on varsin proosallinen: kaupunki ei halua maksaa Hämeenkadun (siis kaupungin tärkeimmän ostoskadun ja käyntikortin!) jalkakäytävien talvikunnossapitoa vaan haluaa sälyttää vastuun kadunvarren kiinteistöille. Jos pyöräily olisi sallittu, kyseessä olisi pyörätie, jonka kunnossapidosta kaupunki vastaa. Kun pyöräily on kielletty, se on jalkakäytävä joka kuuluu kiinteistöjen kunnossapitovastuulle.

Tampereella asia on ratkaistu niin luovasti, että keväällä tuo kaistale "muuttuu" pyörätieksi ja talvikunnossapitovastuu siirtyy kaupungille (muttei kesällä tarvitse käytännössä tietenkään mitään lumia aurata tai hiekottaa), ja aina syksyllä tapahtuu "muutos" jälleen jalkakäytäväksi ilman että fyysisesti mikään muu muuttuu kuin kyltitys. Tässähän olisi aineksia vaikka TV:n komediasarjaan... ;)
 
Takaisin
Ylös