Minun koneellani tuo kuva löytyi sivulta 23. Tuon kun joku vielä selittäisi, miksi matalalattiaisen ratikan pitää olla bussia korkeampi ?
Minun suomenkielessäni pika on sama kuin nopea. Ehkä meillä on eri murre ?
Esim. se, että Kauppakatu olisi kävelykatuna, jossa vain ratikat ja jalankulkijat saisivat liikkua. Mikä tuollaisella kadulla voisi olla ratikan maksiminopeus ilman törmäysvaaraa jalankulkijoiden kanssa ?
Jo polkupyörän nopeus tuntuu kovalta silloin, kun ajetaan jalkakäytävällä. Saisiko ratikka ajaa kävelykadulla vain kävelynopeutta ?? Mikä "pika" se silloin olisi ?
Oma kaista pikaratikalle toteutuu parhaiten ja helpoimmin tunnelilla. Nyt vain se Hämpin Parkki uudestaan suunnittelupöydälle, että siitä tehtäisiin pitkänomainen Tuulensuusta R-asemalle ulottuva tunneli. Hämpin Parkkihan on yksityisrahoitteinen hanke, jolloin kenenkään ei tarvitsisi valittaa suurista kustannuksista veronmaksajille.
No ei noin vaan kuvittele, että nykyiset autot poistetaan Kauppakadulta ja tilalle laitetaan kiskot ja raitsikat. Toki voidaan ehdottamani mukaan tasoittaa jalkakäytävä ja raitiotie samalle tasolle, jolloin kaupunkikuvallisesti katu olisi nykyistä laadukkaampi, ainakin omasta mielestäni.![]()
Raitiovaunujen käyttämä katutila pitää joka tapauksessa merkitä esimerkiksi erivärisellä katukivetyksellä, ettei kukaan pöhkö estä toikkaroinnillaan raitioliikennettä tai pahimmassa tapauksessa jää raitiovaunun alle.
Sakari Kestinen
Minun mielestäni taas rotvallit tarvittaisiin jo siksikin, ettei lastenvaunuja ja pyörätuoleja tarvitsisi nostaa ratikan kyytiin.
Jos ratikalle sallittaisiin Kauppakadulla yli 20 km/h nopeus, olen varma, että joka viikonloppu joku jää alle. Tuolla nopeudella ratikka ei ole mikään "pika".
Viimeisin muokkaaja Ertsu; 05.11.2008 kello 23:27. Syy: lisäys
Sama omaltakin koneelta, jos käyttää sivupalkkia, mutta päätin pistää numeroksi "virallisen" numeron 21, joka lukee sivun alalaidassa.
Ja sitähän katuratikkakin on: nimittäin pika. Eli nopea ratikka jos haluat.
15-30 km/h. Lisäksi asentamalla yksinkertaiset ääni ja valovaroituslaitokset Kauppakadun suojateille pystytään varoittamaan tehokkaasti ratikan tulosta.
Aivan sama pika se edelleen olisi liikennevaloetuisuuksillaan. Lisäksi asentamalla yksinkertaiset ääni ja valovaroituslaitokset Kauppakadun suojateille pystytään varoittamaan tehokkaasti ratikan tulosta. Omat kokemukseni kävelyalueella kulevista ratikoista ovat todella hyviä. Berliinin Alexanderplatz ja jopa Helsingin (ei ehkä niin maailman toimivin ratikkakatu, jossa autoja suhaa enemmän kuin ratikoita) Aleksanterinkatu.
Ei toteuduu Tampereen tapauksessa. Keskustan lävitse on aivan mahdollista rakentaa pinnalla kulkeva "pika"kaista, joka maksaa vähemmän ja on loppupeleissä tehokkaampikin.
Totta kai ne pysäkit nyt korotettuja ovat.
Nyt kyseisellä kadulla autot ajavat 30-40 km/h. Kuinkas monta jää alle viikonloppuisin, vaikka autot ovat jopa käytännössä vaarallisempia kuin ratikat jotka on sidottu kulkemaan samaa väylää. Ja kyllä se 20 km/h vauhdillakin on pika kunhan ylimääräisiä pysähdyksiä ei tule.
Ja lopuksi jäniskevennyksenä filmi yhdistetyltä raitiotie ja kävelykadulta. Tulevaisuuden Kauppakatu nähtävissä filmillä?
Rotvalleja ei Kauppakadulla tarvita, ellei Kauppakadulle tule pysäkkiä. Näillä näkymin pysäkit tulevat Hämeenpuistoon (Kauppakadun ja Puutarhakadun välille, eli Metsoa vastapäätä) ja Keskustorille Viistokadun kohdalle, kuten todettua. Näillä tarvitaan tietenkin esteettömyyssyistä raitiovaunun lattian korkuiset laiturit.
30 km/h lienee sopiva nopeus Kauppakadulla. Suurempaa ei tarvita; jos ajettaisiin suurinta mahdollisinta nopeutta, hetkellinen huippunopeus voisi olla ehkä enintään 50-60 km/h kun täytyisi jo Hämeenpuiston tai Viistokadun kurvin takia jarruttaa. Tällä säästettäisiin korkeintaan muutama sekunti.
Huomaat samantapaisen ilmiön, jos ajat autolla ja edellä ajava ajaa täysiä punaisiin valoihin tyyliin "kamala kiire seisomaan valoihin" ja itse huomaat punaiset valot jo kauempaa ja annat autosi lipua moottorijarrutuksella punaisiin, ja eipä kestä kauaakaan kun ne jo vaihtuvatkin.
Viimeisin muokkaaja ultrix; 05.11.2008 kello 23:45. Syy: laitureista kappale
Sakari Kestinen
Syytä olisi.
Epäilyä ja kummastusta aiheuttaa myös se, että valtuutettujen mielissä tuo lähijuna on pompannut ratikan edelle aikataulussa, vaikka TASE juuri toisin päin suosittaa.
Olisiko täällä halukkuutta perustaa "raitioliikenteen valistusryhmä" Tampereelle, joka infoaisi aiheesta eri yhteyksissä asiatermein ja perustelluin näkemyksin ilman "pölhöpopulismia"?
Itse en myöskään näe kovinkaan järkevänä ratkaisuna sitä, että ratikkaliikennettä lähdetään toteuttamaan Hervannan päästä, kun todelliset ruuhkat (ainakin Tampereen mittakaavassa) ovat lännessä.
Seuraava lainaus pitäjän vuoden 2009 talousarviosta:
Mitähän järkeä tässäkin nyt on? Ilmeisesti kyseessä on bussiliikenteen kehittämisinvestointi. Eipä ihme että TASEessa bussiliikenteen kehittämiseen on saatu ensimmäiseksi kaudeksi hassattua 45M€, kun osa rahoista kaadetaan suoraan kaivoon.Alunperin kirjoittanut Tampereen kaupunki, talousarvio 2009
Ratikka välillä Amuri - Lentävänniemi 49M€ + edellisestä puuttuva keskusta osuus + bussiliikenteen järkevä kehittäminen vaikuttaisi mielestäni huomattavasti mielekkäämmältä ensimmäisen kauden avauspaketilta kuin TASEessa esitetty hankkeiden järjestys. Luonnollisesti myös lähijunaliikenteen kehittäminen on aloitettava välittömästi.
Viimeisin muokkaaja vko; 07.11.2008 kello 11:44. Syy: lainaus lainaukseksi, turhat rivinvaihdot poistettu
Tampereen polkupyöräilijät ry on saanut kohtuu paljon palstatilaa ja osaltaan ylläpitänyt keskustelua pyöräilyn asemasta Tampereella. Joskin sekin on keskustelu on lähes täysin rajoittunut Hämeenkadun käyttöön.
Kansalaisyhteiskunnasta nouseva raide/raitioliikenne yhdistys voisi pakottaa kaupunginvaltuutettuja selkeisiin kannanottoihin uudentyyppisen joukkoliikenteen puolesta tai sitä vastaan.
Jos ajettava päämärä olisi muotoiltu ilman mielipiteitä jakavia teknisiä vaatimuksia, ainakin Facebookin ryhmään voisin liittyä.![]()
Vaikka en tämänhetkisten tietojeni ja käsitysteni perusteella voi missään tapauksessa kannattaa ratikan painamista tunneliin, niin näkisin kyllä mielelläni itsekin jonkinlaista kustannusarviota verorahoitusosuudesta mikäli ratikka ohjattaisiin Hämeenkadun alle jokatapauksessa syntyviin parkkiluoliin.
Johtunee varmaan siitä, että lähijunaliikenteen voi käynnistää vaikka heti. Muutama seisakelaituri tärkeisiin liikennepaikkoihin ja se on siinä. Niitäkin voi alkaa tekemään liikenteen aloittamisen jälkeen. Ratikka vaatii enemmän rakentamista ja liikenteen aloittaminen kestää vuosia rakentamisen aloittamisesta.
Jos ja kun Hämpin Parkki rakennetaan yksityisellä rahalla, jää yhteiskunnan osuudeksi vain kiskojen ja ajojohtimien rakentaminen, joka taas ei maksa sen enempää kuin kadullekaan tehtynä. Keskustan kauppiaat hyötyisivät tunneliratikan matkustajista varmaan saman kuin autoilijoistakin.
Ihan näinhän se ei kyllä mene. Tuskin yksityinen raha on valmis esim. kustantamaan parkkihallin pohjaa ratikan alta, samalla menettäen kyseiseltä alalta parkkiruudut. Ja varmasti monia muitakin yksityiskohtia löytyy joiden rahoittamisesta syntyy kädenvääntöä. Miellelläni kuitenkin näkisin kustannusarvion verorahoitusosuudesta.