Tampereen pikaratikkahanke

Suomalaisessa rautatietermistössä on mielestäni yleisesti määritelty teli niin, että se liikkuu vähintään joko sivusuunnassa tai pystyakselin ympäri, ja siinä on akselit. Englanninkielisessä wikipediassa määritelmä on taas paljon laveampi.

Syy, miksi ei haluta rakentaa pystyakselin ympäri kääntyvää pyörästöä niin, että eri puolen pyörät pyörisivät itsenäisillä nopeuksilla, johtuu siitä, että tämä vaatisi kahden erillisen ajomoottorin käyttöä yhtä teliä kohti. Kallista siis verrattuna perinteiseen ratkaisuun, jossa yksi moottori pyörittää kahta akselia.

Akselillinen pyörästö tosiaan huutaa tiukoissa kaarteissa ja suurempi raideleveys aiheuttaa siis lisää melua suuremman kiskon pituuseron vuoksi. Helsingissä raitiovaunujen melusta valitetaan erityisesti kääntösilmukoiden alueella. Vaikka valittajien joukko on enemmänkin äänekäs kuin väekäs, niin melu on silti merkittävä haaste. Mm. Munkkiniemen silmukassa on sitova 10km/h nopeusrajoitus melun takia.
Telin rakenne ei tosiaankaan vaadi yhtenäistä akselia vastakkaisella olevan pyörän kanssa.
Toisekseen kahdesta päästä ajettava ratikka ei tarvitse silmukkaa kääntöpaikalleen.
 
Mikä estää rakentamasta teliä siten, että kaikki pyörät voisivat pyöriä toisistaan riippumattomilla nopeuksilla ?

Ei mikään ja raitiovaunuissahan näitä on erityisesti juoksuteleinä. Monissa malleissa on kuitenkin palattu läpikulkeviin akseleihin. Pyörien mekaaninen yhteys parantaa olennaisesti telin ajodynamiikkaa, vaikka siitä kaarteissa kirskuntaa tuleekin.
 
Esim. 20 metrin kaarresäteellä 90 asteen käännös tekee 1000-millisellä 1,6 metrin pituuseron ja 1524-millisellä 2,4 metrin pituuseron.

Täsmennetään nyt vielä asia, joka ei äsken tullut mieleen: Tuo kaarteen kiskojen pituusero ei riipu kaarresäteestä, vaan ainoastaan raideleveydestä, joten jokaisessa 90 asteen käännöksessä toinen pyörä joutuu liukumaan kyseisen matkan. Mutta suuremmalla kaarresäteellä se tekee sen tietysti pidemmällä matkalla, joten melu ja kiskojen suhteellinen kulutus vähenee. Mutta pyörän kuluminen ei ainakaan periaatteessa.

Telin rakenne ei tosiaankaan vaadi yhtenäistä akselia vastakkaisella olevan pyörän kanssa.

Vaikka olisikin mahdollista, eri asia on sitten se, mikä on teknisesti järkevää. Esim. tässä ketjussa on telitekniikkaa käsitelty enemmänkin. Akselittomilla teleillä siis on myös huonot puolensa kulkuominaisuuksissa. Hyvällä ratatekniikalla voi (ja pitää) toki vaikuttaa myös kulkuun, mutta silti ehdoin tahdoin huonojen teknisten valintojen tekeminen ei ole hyvästä.
 
Ei mikään ja raitiovaunuissahan näitä on erityisesti juoksuteleinä. Monissa malleissa on kuitenkin palattu läpikulkeviin akseleihin. Pyörien mekaaninen yhteys parantaa olennaisesti telin ajodynamiikkaa, vaikka siitä kaarteissa kirskuntaa tuleekin.
Tampereen tulevassa "pika"ratikassa ei juoksutelejä tai -pyöriä ole, vaan kaikki vetävät. Se ei kuitenkaan edellytä akselin käyttöä, vaan yksi moottori voi käyttää kahta peräkkäistä pyörää samalla puolella.
 
Vaikka olisikin mahdollista, eri asia on sitten se, mikä on teknisesti järkevää. Esim. tässä ketjussa on telitekniikkaa käsitelty enemmänkin. Akselittomilla teleillä siis on myös huonot puolensa kulkuominaisuuksissa. Hyvällä ratatekniikalla voi (ja pitää) toki vaikuttaa myös kulkuun, mutta silti ehdoin tahdoin huonojen teknisten valintojen tekeminen ei ole hyvästä.
Katsoin tuota linkittämääsi ketjua, mutta en löytänyt tietoa akselittoman telin kulkuominaisuuksista. Millä tavalla akseliton teli kulkee huonommin ? Entä paljonko sen merkitys on ratikan pienillä nopeuksilla ? Luulisi, että kiskojen ja pyörien kuluminen on suurempi ongelma.

Kumipyöräpuolellakin vetävissä pyörissä on tasauspyörästöt juuri siksi, että kaarteessa eri puolen pyörät pyörivät eri nopeudella. Ratikan lattian alle tuskin mitään tasauspyörästöjä mahtuu.
 
Viimeksi muokattu:
Katsoin tuota linkittämääsi ketjua, mutta en löytänyt tietoa akselittoman telin kulkuominaisuuksista.

Siitä on juurikin siinä viestissä, johon suoraan linkkasin (Anteron viesti 6.7.2007):

Kiinteät akselit ovat vaatimuslistalla. Ne ovat osoittautuneet ajo-ominaisuuksiltaan paremmiksi kuin akselittomat ratkaisut. Siinä mennään rakenteen dynaamisiin muodonmuutoksiin ja pyörien kiertymäkulmaeroihin akselittoman rakenteen huonojen ajo-ominaisuuksien selittäjänä. Akseli on helpoin ja yksinkertaisin ratkaisu näihin ongelmiin.
 
Siitä on juurikin siinä viestissä, johon suoraan linkkasin (Anteron viesti 6.7.2007):
Voisiko niissä käyttää jotain levykytkintä, joka irrottaisi kaarteessa ja jota ohjattaisiin nivelen taipumisesta ? Minkälaisia nuo huonot ajo-ominaisuudet ovat ilman akselia ? Mistä nopeudesta alkaen ?
 
44220677tr1.gif


Jotain tällaista. Lapseni piirsi tämän. Kyllä insinöörit osaavat.

Tallaisella projektilla on työllistävä vaikutus ja valtava tuotto Tampereen seudulle. Kotimaisuusaste voidaan pitää korkeana ja euro-alueen taantuman aikana rakentaminen edullistuu. Ei ole aikaa hukattavissa eikä nahistelua pienistä seikoista kuten raideleveydestä tai tunneleista, ne eivät voi olla hidastava esteenä. Jos radat ovat tulossa joskus jokatapauksessa, on järkevää lopettaa kaikki kaiho. Pintaradan rakentaminen ei lähde käyntiin ilman, että aihetta aktiivisesti pusketaan, tavoitteena rakentamisen aloittaminen vuoden-kahden kuluttua.
 
Jotain tällaista. Lapseni piirsi tämän. Kyllä insinöörit osaavat.
Joo nyt selvisi. Tuollainen silmukka on sikäli aika tilallisesti hankala. Uskaltaisin näin äkkiseltään sanoa, että mahdoton. Yksinkertaisempi risteys (samanlainen kuin uusi Mannerheimintien, Simonkadun ja Kaivokadun risteys) olisi parempi ratkaisu.

Olettekos muuten miettineet mihin tuo Rautatienkatua pohjoiseen (kuvassa vasemmalle lähtevät raiteet) menevän linjan olisi tarkoitus kulkea. Itsekkin olen joskus pohtinut sille reitillä ratikkaliikennettä (esim. Ranta-Tampellaan).
 
Olettekos muuten miettineet mihin tuo Rautatienkatua pohjoiseen (kuvassa vasemmalle lähtevät raiteet) menevän linjan olisi tarkoitus kulkea. Itsekkin olen joskus pohtinut sille reitillä ratikkaliikennettä (esim. Ranta-Tampellaan).
Ranta-Tampellaan pääsee hyvin myös oikealla junalla = lähijunalla.
 
Nopeus ja raideleveys eivät myöskään korreloi; muistellaanpa taas Japanin pikajunia ja niiden 1067 mm raideleveyttä.
Mikäli - kuten oletan - "Japanin pikajunilla" viitataan Shinkansen-järjestelmään, on syytä huomauttaa Shinkansenin raideleveyden olevan Japanin muusta rateverkosta poiketen 1435 mm. Australiassa sen sijaan on käsittääkseni suurnopeusratoja 1067 mm raidelevydellä.
 
Ranta-Tampellaan pääsee hyvin myös oikealla junalla = lähijunalla.
Asemalle kyllä. Muualle keskustaan ilman vaihtoa tai pitkää kävelyä... Ei. Jos tulevaisuudessa Tampellan alueen liikenne hoidetaan ruuhka-aikoina bussilinjalla 24 ja yhdellä lähijunapysäkillä, niin liikenneyhteydet eivät ole parantuneet huomattavasti.

Ranta-Tampellan uudelle asuinalueelle voisi mielestäni vetää ratikan kahta vaihtoehtoista reittiä. Yksi reitti olisi Kauppakadulta Kuninkaankadun kävelykadulle, jolla rata kulkisi limitettynä (Anttilan kohdalla pysäkki kohtauspaikkoineen). Rata jatkaisi aina limitettynä Finlaysonin ohitse (pysäkki kirkon kohdalla) aina Mältinrantaan, josta kuljettaisiin kosken ylitse uuden raitiotie ja kävelysillan kautta. Siitä Keernakadulle (jossa olisi pysäkki). Siitä Verstaankatua Tampellan bulevardille (pysäkki Pelllavantorilla) ja sitä pitkin aina uudelle Ranta-Tampellan asuinalueelle. Toista reittiä en ole vielä hirveästi ehtinyt miettiä, mutta se kulkisi suunnilleen Rautatienkadulta Juhannuskylän lävitse Lapintielle ja siitä Juhlatalonkadulle, josta samaa reittiä pitkin Tampellan bulevardille.
 
Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa. Itse olen käyttänyt noita valmiita ilmakuvia piirrospohjana, mutta onko siinä jotain tekijänoikeuslain vastaista ? Minulle ei ainakaan kukaan ole tullut sanomaan, että äläpäs käytä niitä karttakuvia.
 
Kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa. Itse olen käyttänyt noita valmiita ilmakuvia piirrospohjana, mutta onko siinä jotain tekijänoikeuslain vastaista ? Minulle ei ainakaan kukaan ole tullut sanomaan, että äläpäs käytä niitä karttakuvia.
Noihin tekijänoikeuksiin en osaa vastata, mutta suosittelen tutustumaan ja käyttämään Googlemapsia.

Vai oliko tämä kehotus minulle kuvien tekemisessä, kun selostin edellisessä viestissäni linjauksen vaihtoehtoja?
 
Takaisin
Ylös