TASE 2025:ssa Hervantaan on suunniteltu kaksi linjaa, joista toinen haarautuu Vuorekseen ja toinen Länsi-Hervantaan.
Yhdellä ratikkalinjalla ei Hervannassa paljon juhlita, etenkin jos tarkoituksena on taata myös Vuorekseen inhimilliset matka-ajat. Useampi reitti Hervannan päässä taas lisää investointikustannuksia. Näin ollen Hervantaan jäisi ratikan toteutuessakin tod.näk. useampia bussilinjoja, jollei tarkoitus ole pyrkiä liityntäliikenteeseen.
Suhtaudun vähän skeptisesti mahdollisuuteen saada perittyä minkäänlaisia investointikorvauksia Vuoreksen päässä. Torpat tontteineen menevät varmasti kaupaksi hyvään hintaan, mutta kerrosmökkihehtaareista tuskin saadaan mitään ökyhintaa nyhdettyä, tuli ratikkaa tai ei.
Taloudelliset ja liikenteelliset seikat osoittavat selkeästi sen, että ykkösvaiheessa ratikka kannattaa tuupata länteen.
TASE 2025:ssa Hervantaan on suunniteltu kaksi linjaa, joista toinen haarautuu Vuorekseen ja toinen Länsi-Hervantaan.
Sakari Kestinen
Jos tämä on logiikka niin silloin raidekerroin on unohdettu kokonaan. Olen asunut Lentävänniemessä (ja sattumoisin olin tuolloin töissä Hervannassa), joten voin väittää tietäväni jotain alueen oloista. Käsitykseni mukaan bussiliikenne ei ole Lentävännimessä houkuttelevaa ja bussia käyttävät vain ne joiden on pakko. Yksi tekijä toki on nopeus mutta eivät Paasikiventien bussikaistat sitä lopullisesti ratkaise mitenkään. Ruuhkattominakin aikoina oli henkisesti tappavaa istua sitä matkaa bussin kyydissä.
Toisaalta Lentävänniemi ei ole koko Länsi-Tampere (tai Tampereen läntiset naapurit), vain pieni osa siitä. Suuri osa joukkoliikenteestä kulkee Pispalan valtatien kautta, kuten on järkevää sekä historiallisesti että ajatellen missä reitin varrella on asutusta ja tärkeitä kohteita. Ei käsittääkseni esim. Tesoman / Raholan jne. suunnasta kannata ohjata liikennettä Paasikiventielle: se pidentäisi matkaa ja toisaalta kohteet kuten Pispan koulu, ammattikoulun toimipisteet, Ahjola, Pyynikintori (Tampereen Lyseo, konsevatorio) jäisivät jossain määrin syrjemmäksi reitiltä. Samalla yhteydet keskustasta noihin paikkoihin kärsisivät. Pispalan asutus painottuu myös enemmän Pispalan valtatien kuin Paasikiventien varteen. Paasikiventien linjaus tajoaisi yhtedet vain Rantatien varren muutamaan kerrostaloon ja vähäiseen määrän pienyritystoiminnan toimipisteitä.
Jos siis bussikaistat Paasikiventielle tehdään, niin Lentävänniemen bussiyhteydet nopeutuvat marginaalisesti mutta muutoin länteen ei saada mitään parannusta muutoin kuin reitittämällä muitakin bussilinjoja tuota kautta, mikä taas heikentäisi palvelua Pispalassa/-aan sekä lännestä että keskustan suunnasta eikä oikeastaan parantaisi tilannetta myöskään lännempänä asuvien osalta.
Jos pikaraitiotie Lentävänniemestä keskustaan tehdään, ensinnäkin Lentävänniemen yhteydet paranevat niin ratkaisevasti että matkustajamäärä lisääntyy radikaalisti. Muualta lännestä tulevat voisivat halutessaan nopeuttaa matkaansa esim. Hervantaan vaihtamalla raitiotielle jo Lielahden aseman kohdalla ja näin ohittaa kannaksen ruuhkat. Ja jos pikaraitiotie rakennetaan Pispalan valtatien / radan maastokäytävään, yhteydet Pispalasta/-aan paranevat huomattavasti. Seuraavassa vaiheessa raitiotietä voitaineen laajentaa muualle länteen.
Raitiotien linjaaminen Paasikiventien maastokäytävään olisi helppo ratkaisu, mutta pahaa pelkään että se olisi mammuttimainen virhe pitkällä aikavälillä: pitkä pätkä rataa jonka varressa ei ole juuri mitään -- siitä huolimatta jos sinne muutama kerrostalo lisää jossain vaiheessa rakennetaan.
Jos ratikka kulkisi nykyisellä rautatiellä (lisäraiteineen), niin se tarjoaisi paremman yhteyden paitsi Pispalaan, niin myös mahdollisuuden rakentaa vaihtoasema lähijunan ja ratikan välillä, mikä olisi suoraan sanottuna elintärkeä asia, jotta nykyinen TASE:een suunnitelma toimisi.
Niinpä. Tämä olikin ensimmäinen pikaraitiotieskenaario, jonka kimppuun julkisuudessa hyökättiin niin kovin, että koko pikaraitiotiestä tuli lähes kirosana. Siksi TASE:essa puhutaan "katuraitiotiestä" ja samasta syystä yhteisten raiteiden käyttö on nyt tabu ainakin vähän aikaa. Samaan maastokäytävään (tai mahdollisimman lähelle) rata kyllä kannattaisi sijoittaa jo vaihtoyhteydenkin vuoksi.
Täysin totta. Mikähän ihme siinä sanassa oikein sai ihmiset niin suuresti vastustamaan? Nykyistä katuratikkaa ei ole vastustettu nimeksikään, niin kuin entistä pikaratikkaa. Onkohan nykyinen suunnitelma ihmisten mielestä parempi, vai helpommin hahmotettava, vai onko ratikkakeskustelu jo niin puhkikulunut juttu Tamperelaisille?![]()
Päivän Helsingin sanomat sivuaa asumiseen liittyvässä jutussaan myös Tampereen ratikkakysymystä Hervannan osalta näin:
"Tampereen keskustaan pääsee bussilla parin minuutin välein, ja jos Tampereen kaupunginisät ymmärtävät parhaan päälle, joskus ensi vuosikymmenellä täältä pääsee keskustaan myös pikaratikalla. Linjat on jo vedetty karttaan".
Tavallinen kaduntallaajakin tajusi, että pikaratikka ei mahdu VR:n romujen kanssa samoille kiskoille. Ykkösvaihetta puuhanneet valopäät eivät tätä kuitenkaan ymmärtäneet, vaan tunkivat hanketta eteenpäin kuin käärmettä piippuun. Varmasti osittain tästä syystä pikaratikka -sana on leimautunut kohtalaisen naurettavaksi termiksi Tampereella.
Ratikka voidaan, ja pitääkin lyödä samaan ratakäytävään muun raideliikenteen kanssa Tampereella ainoastaan välillä Santalahti-Lielahti. Tälle muutaman kilometrin mittaiselle yhteiskäytössä olevalle käytävälle on alkuvaiheessa vähintään kaavoituksen keinoin varmistettava riittävä kapasiteetti nykyisen junaliikenteen ohella sekä ratikalle, että Nokian ja Ylöjärven lähijunille.
Muistelisin edellisessä pikaratikassa mainittaneen, että ainakin Ylöjärven ja Kangasalan ratikoiden vuorovälit olisivat olleet 20 min. ensimmäisessä vaiheessa, elikkä toisin sanoen samat kuin nyt suunnitelluilla lähijunillakin.
Edellisen hankkeen todellinen pullonkaulahan oli asemalta Vuohenojalle, jossa ratikoiden vuoroväli oli jo niin tiheä, että olisi käytännössä tarvittu kaupunkirata nykyisen radan rinnalle. Pikaratikan loppuaikoinahan alettiin suunnitella myös kadulla kulkevaa versiota, jonka suunnitteleminen tuntui jäävän puolitiehen. Samalla olisi pitänyt miettiä vaihtoehtoista linjausta (jollaista jo aikoinaan tälläkin foorumilla ehdotettiin) Kalevan kauta hyödyntäen Sammonkatua ja Teiskontietä (jolloin saataisiin TAYS:kin palveltua). TASE:en sivuilla on esitettynä kadulla kulkeva suppeakin vaihtoehto pikaratikasta kadulla, jossa ratikat kulkisivat Hatanpään valtaväylää Nekalaan ja siitä Hervantaan ja Vuorekseen.
Miksei ratikka voisi myös Ylöjärven, Nokian, Kangasalan ja Toijalan suuntiinkin kulkea raiteilla? Sehän tarjoaisi vaihdottoman yhteyden keskustaan ja ei tarvitsisi hommata erikseen raskasta ja kevyttä raidekalustoa, vaan liikenne voitaisiin hoitaa yhdellä ja samalla kalustolla.
Raskasta, tai oikeastaan keskiraskasta kalustoa ei tarvitse hommata erikseen, vaan vanhoja lähijunia jää ylimääräisiä pääkaupunkiseudulta, joka saa uusia junia, kunhan liikenteen operaattorina on VR.
Mitä tulee Lentävänniemen raideyhteyteen, niin tällainen silta lyhentäisi huomattavasti sekä matkaa että aikaa: http://kotisivu.lumonetti.fi/eerait/siltalentniem.gif
K.o. silta olisi siis vain ratikalle.
VR tuskin niitä sijoittaisi Tampereen liikenteeseen, sillä kyseiset vaunuthan lähtevät ensi vuodesta menemään romuksi. Omasta mielestäni toki näiden lähijunien ikä ei olisi vielä este, etteikö niillä voisi jatkaa liikennöintiä.
Tuo silta toki lyhentäisi matkaa, mutta toisaalta se taasen kiertää Lielahden ja Lintulammen alueet tehokkaasti. Raitiotie voidaan rakentaa Lentävästäniemestä Amuriin saakka kokonaan omalla väylällään, joten matkanteko on jo ilman siltaakin nopeaa.
Miksi toimivaa kalustoa pitää romuttaa ? Kuka sen on päättänyt ?
Raideyhteyden voisi kyllä jatkaa Lentävänniemestä Lintulammen kautta Pohtolaan. Matkanteko olisi toki nopeaa ilman siltaakin, mutta kauas on aina pitkä matka. Silta lyhentäisi tuota matkaa oleellisesti.