Pähkäilin tuota vielä ja tulin sellaiseen lopputulemaan, että kauko-(lähi)juna mahtuisi kohtaamaan pikaratikan ja kaksi pikaratikkaa toisensa, mutta kaksi kauko-(lähi)junaa eivät.
Ei kun sittenkin. Tuhosin jo edellisen viestini, mutta sittenkin: Yksiraiteiselle osuudelle voisi riittää, että molemmille puolille rataa rakennettaisiin yksi kisko. Kulkuväylän leveydeksi tulisi silloin 3 × 1524 m + n. 2,4 m = 7000 mm. Kahden junanvaunun leveys on yhteensä 6,4 m.
Mahtuuko ???
Pähkäilin tuota vielä ja tulin sellaiseen lopputulemaan, että kauko-(lähi)juna mahtuisi kohtaamaan pikaratikan ja kaksi pikaratikkaa toisensa, mutta kaksi kauko-(lähi)junaa eivät.
Viimeisin muokkaaja Ertsu; 02.02.2009 kello 16:44. Syy: korjaus
No eipä tullut vastauksia, mutta näkisin, että joissain paikoissa yksiraiteisen radan levittäminen molempiin suuntiin voisi olla perusteltua. Mahtuisi helpommin kulkukäytävään.
Selvityksessä todettiin kyllä loppupuoliskolla, että se ei ole mikään pakko, vaan esiselvitys vasta selvitti, mahtuisiko kahdet raiteet jommallekummalle puolelle. Selvityksessä todettiin mm., että Järvensivulla raiteiden on oltava eteläpuolella ja Kangasalla pohjoispuolella. Lisäraiteiden sijoituspaikka voisi jossain Lamminrahkan tietämillä vaihtua. Minun puolestani se voisi vaihtua myös Hankkion ja Kaukajärventien sillan tietämillä, jotta Vehmaisten rautatieasema voidaan jälleenrakentaa alkuperäiselle paikalleen.![]()
Sakari Kestinen
Sinänsähän tämä on ihan maalaisjärkeä, eikö? Jos selviää, että molemmille puolille mahtuu esteettä kaksi lisäraidetta, niin samalla selviää että kyllä molemmille puolille sopii myös vain yksi lisäraide. Niissä kohdissa missä on esteitä jommalla kummalla tai molemmilla puolilla tulee sitten kyseeseen kysymys mahtuuko kyseisiin paikkoihin kahden sijasta vain yksi lisäraide, jommalle kummalle tai molemmille puolille. Raiteiden lopulliseen sijoittelusuunnitteluun vaikuttaa kaiketi sitten se millaisia esteet ovat luonteeltaan (poistettavissa / ei poistettavissa, ja millä kustannuksilla) ja kummalla puolella rataa niitä on enemmän.
Itäiselle ?? Onhan tuo jo olemassa:
http://kartat.eniro.fi/query?&mop=yp...o_area=TAMPERE
Tuota kuvassa oikealle kaartuvaa rataa pääsee etelästä Jyväskylän suuntaan tarvitsematta mennä Tampereen aseman kautta. Ilmeisesti sitä käyttävät vain tavarajunat, koska Jyväskylän junat kulkevat matkustaja-aseman kautta.
Sorry. En osaa tuota karttalinkkiä laittaa.
Viimeisin muokkaaja Ertsu; 03.02.2009 kello 15:22. Syy: korjaus
Kyllä tälle välille voisi saada kaksikin lisäraidetta minun mielestä. Se tosin vain vaatii Tampellan pitkän autotunnelin rakentamista. Tällöin maanpäälliseltä rantaväylältä vapautuisi sopivasti tilaa lähijunien lisäraiteille. Tammerkosken ylitse kuljettaisiin siten, että navigaatioseuran talo jäisi uuden ja vanhan rautatiesillan väliin. Yhdeksi ongelmakohdaksi tosin muodostuisi ennen asemaa oleva kanjoni, jossa on nykyisin kolme raidetta.
Tietysti tämän Amuri-Tammerkoski välin lisäraiteiden ongelman saisi myös duoratikoilla ratkaistua...![]()
Tulevaisuuspohdinta on nyt saatu päätökseensä. http://www.tampere.fi/tiedostot/5EnB...ntaTampere.pdf
Joukkoliikenne on ollut iso puheenaihe. Varsin mukava oli lukea monia raideliikennettä kannattavia kirjoituksia.
Yep!
Mutta mitä tarkoittaa raportin alussa kerrottu analyysi siitä, että "liikenneosio keräsi eniten ehdotuksia, mutta mielipiteet jakautuivat siinä myös eniten"?
Nopean tutustumisen jälkeen siellähän tuntuisi pääasiassa olevan vain raitio- ja raideliikennemyönteisiä kommentteja ja arvioita. En äkkiseltään ainakaan itse löydä missä tämä jakauma piilee.
Pahoin pelkään, että katuratikan etsikkoaika menetetään talouden realiteetteihin vedoten. Vuosikausia selviteltiin nykyiseen rataverkkoon pohjautuvaa pikaratikkaan ymmärtämättä "oikeaa vaihtoehtoa". Sinä aikana katuratikan juna taisi jo mennä.
Vai uskooko joku, että poliitikoilla ja virkamiehillä olisi ymmärrystä ajatella joukkoliikennejärjestelmän taloutta esimerkiksi 50 vuoden aikajänteellä?
En olisi noin pessimistinen. Ei meneillään olevaa TASE- selvitystä ja sen tulevia suosituksia kyllä turhaan tehdä. Ja siinä katuratikka on vahvoilla.
Talouden realiteeteilla voi taas kuka tahansa kritisoida mitä tahansa hanketta milloin vain. Eikä taantuma välttämättä kestä montaa vuotta, sehän voi jopa edistää yhteiskunnallisia hankkeita valtion tukemana kuten nyt on laman alkuun jo hieman nähty.
Viimeisin muokkaaja vko; 09.03.2009 kello 09:34. Syy: lainaus korjattu
Minä taas en ole noin optimistinen. Tampereelle on suunniteltu ratikkaa jo varmaan 100 vuotta ja suunnitelmat vain muuttuvat jonkin verran kerta kerralta, jonka jälkeen ne haudataan kaikessa hiljaisuudessa, kuten nytkin. Joka kerta hautaamisen verukkeena käytetään rahaa, vaikka raha on keksintönä ratikkaa vanhempi.
Kyllä tuo TASE nyt kuitenkin kovin projekti tähän astisista on. Ja vakavasti otettava. Jopa valtuusto on myönteinen asialle ollut.
Valtiokin on rahaa raideliikenteeseen jo lupaillut.
Eikä tässä tilanteessa ole todellakaan kovin järkevää se, että joukkoliikenteen kannattajat eivät itsekään halua uskoa hankkeeseen, vaan tyytyvät jälleen kerran vain mutisten mopen osaansa paapotuujen automiesten ja bussipomojen juhliessa liikennemäärärahoilla.
Asiaa pitää vaatia - ja kannattaa - myös muualla kuin pelkästään näillä sivuilla.
Antaisitko linkkiä, millä muilla sivuilla ? Olisiko jossain esim joku addressi, jossa kerätään nimiä.
Yksittäisille virkamiehille tai valtuutetuille on turha lähettää mitään privana, sillä he viittaavat vain kintaalla kaikille kannanotoille. Kaikki kannanotot pitäisi tehdä kuitenkin aina julkisuuden kautta.