Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Voisit jo päättää, onko se nopeus tärkeä kriteeri vai ei ja pääseekö sillä ratikalla perille nopeammin vai ei. Tuossa edellä väität molempia. Nopeus on matka jaettuna (matka)-ajalla.

Kapasiteetti tulee siinä kohtaa vastaan. Henkilöautoilla on tunnetusti kovin heikko kapasiteetti kadulla ja parkkipaikalla tilantarpeensa vuoksi, ja moottoriteillä saavutetut huippuvauhdit menevät helposti tukkoisten katujen kanssa neuvotteluun. Vapaalla maalla autot ovat aina nopeampia, mutta kapasiteetti loppuu nopeasti, kun saavutaan rakennettulle alueelle. Silloinkin ovat nopeimpia, jos eristettyä kapasiteettia ei ole.

Riittävästi omilla väylillään olevat muut liikennevälineet eivät kärsi kaupungin tukkoisista kaduista, vaan matka-aika pysyy likimain samana riippumatta käytetystä kapasiteetista. Samoja väyliä käyttäessä henkilöautot, bussit ja ratikat kaikki käyttävät samaa kapasiteettia, joka yleensä tukkiutuu nimenomaan henkilöautoihin, jotka ovat siinäkin tilanteessa aina joukkoliikennettä nopeampia. Ja joukkoliikenteen kapasiteetti jää hyödyntämättä.

Alunperin kirjoittanut Eppu

Mutta kun juurikin Lentävänniemen / Lielahden tapauksessa asian laita ei ole näin.

Ei kun se on just näin. Asuin joskus Pohtolassa ja aamun ensimmäisellä vuorolla lähtiessä ei aina ehtinyt töihin ajoissa. Selitä siinä sitten mestarille, että bussilla ei ehdi. Joskus piti jatkaa työpäivää vain sen takia, että bussilla ei ehdi ajoissa töihin.

Alunperin kirjoittanut Eppu

Ja mikä näistä on sellaista, mitä kumipyöräjoukkoliikenne ei nykyisellään jo tarjoa?

Ei mikään. Siksi ratikka pitäisikin suunnitella todelliseksi vaihtoehdoksi yksityisautolle.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Eri mieltä. Länsi on tähän asti kärsinyt huonoista liikenneyhteyksistä pullonkaulaefektin vuoksi. Siksi kaupunkirakenne on vinoutunut niin itäpainotteiseksi. Tilaa olisi lännessäkin, mutta liikenneväylät eivät vedä niin paljon liikennettä kuin lisärakentaminen vaatisi. Raitiotie avaa mahdollisuuksia lähteä perustamaan vaikkapa kokonaan uusia asuinalueita esim. Tampereen/Ylöjärven välimaastoon. Sekä mahdollistaa Niemenrannan ja Lentävänniemen lisärakentamisen.

Tottahan se on että jos nyt ruuhkista ylipäätään voidaan Tampereella puhua, niin länsipuolelle niistä johtuvat ongelmat ovat kohdistuneet. Se että tästä johtuen kaupunkirakenne olisi jotenkin vinoutunut on kuitenkin enemmänkin klisee kuin faktatieto. Kaupunkirakenne on itäpainotteinen siitä syystä, että idässä yksinkertaisesti on niin paljon enemmän lääniä mihin laajentua. Niemenrannan rakentamisen jälkeen länsipuolen uudisrakennuskohteet on käytännössä käytetty, siis Tampereen kaupungin alueella. Naapurikuntien kasvussa en näkisi merkittäviä eroja ilmansuunnasta riippuen. Nokia ja Ylöjärvi ovat kasvaneet aivan samaa tahtia kuin esim. Kangasala ja Lempäälä. Ja kasvua rajoittavina tekijöinä ovat olleet aivan muut seikat kuin liikenteelliset ongelmat.

Tampereen/Ylöjärven välimaastoon mahdollisesti nouseville uusille asuinalueille lähijuna puolestaan sopisi kuin nenä päähän, aluettahan halkoo jo nykyisinkin rautatie.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Paitsi että millä tavoin tunneli parantaa Paasikiventien kapasiteettia keskustan ja Lielahden välillä? Ei käytännössä millään. Ainoa ero on, ettei jonoja synny Sepänkadun risteykseen ja Haarlan mäkeen. Tästä aiheutuva hyöty on syöty jo muutamassa vuodessa liikenteen kasvaessa.

Suhtaudun itsekkin aika skeptisesti tähän tunnelipelleilyyn, mutta eiköhän liikennevalojen ja tasoristeysten poisto kuitenkin jonkinverran heijastele liikenteen sujuvuuteen myös Lielahteen asti. Missään tapauksessa en näe tunnelia kovinkaan mielekkäänä hankkeena liikenteellisesti enkä taloudellisesti. Pullonkauloihin pitäisi reagoida joukkoliikennettä kehittämällä, eikä jatkuvasti laajentamalla yksityisautoilukapasiteettia. Ratikka ei kuitenkaan ole ainoa joukkoliikenteen muoto, enkä edelleenkään pidä sitä tässä vaiheessa optimiratkaisuna Lentsuun.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Miksi henkilöautolla pitää tunkea tukkoisille kaduille ?

Koska työpaikka tai haluttu palvelu on tukkoisen kadun takana. Kaikki ei autokaupungista huolimatta ole leveiden tyhjien katujen ja laajojen parkkipaikkojen ympäröimä.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Et vielä vastannut kysymykseen, pitääkö ratikan olla nopea vai ei. Näetkö ratikan vain sellaisena, että sitä on kiva katsella rantabulevardin kahvilassa aikaa viettäen, kun se "lipuu" hitaasti ohi, vai oikeana liikennevälineenä ?

Niin nopea kun sillä on järkeä ajaa. Nopeus on pysäkkejen takia suurin piirtein sama kuin busseilla ja raskaammilla junilla kun samaa pysäkkiväliä käytetään. Matka-aika nopeutuu sillä, että matkojen pituudet lyhentyvät ennen pitkää ratikan mahdollistaman tiiviin kaupungin ansiosta, ei sillä että leikitään henkilöautoa.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Minun mielestäni pikaratikan pitäisi olla nimenomaan oikea vaihtoehto yksityisautolle eikä mikään turistinähtävyys. Sillä pitäisi päästä nopeasti sekä keskustaan että työpaikalle. Bussikyydilläkin pääsee keskustaan ja työpaikalle, jos ei ole kiire. Se on vain toivottoman hidas.
Yhdensuuntainen työmatka kestää tunnin ja vartin, kun omalla autolla sen ajaa vartissa. Ratikan pitäisi tarjota sekä kohtuullinen matka-aika, että pääsy keskustaan. Siis nimenomaan nuo molemmat erikseen. Kaikkien työpaikka ei ole keskustassa.

Bussit, ratikat ja junat ovat kaikki karmeita pitkien etäisyyksien autokaupungissa. Autojen seassa kulkevat vaunut ovat vielä huonommassa tilanteessa, ne kun eivät mitenkään pysty olemaan nopeampia kuin henkilöauto. Joukkoliikenne on parhaimmillaan palvelemassa lyhyitä etäisyyksiä, joka on mahdollista joukkoliikenteen suurella kapasiteetilla. Joukkoliikenteestä ei saa kannattavaa liimaamalla sen olemassaolevaan epäedulliseen kaupunkiin.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Piti vielä lisätä, että bussikyydillä ei välttämättä edes ehdi ajoissa työpaikalle. Työaika alkaa klo 6:00 ja kun aamun ensimmäisellä bussilla lähtee, niin työpaikalle ehtii joskus minuuttia vaille ja joskus myöhästyy sen minuutin. Joskus on käynyt niinkin, että kun vaihtobussista myöhästyy, niin myöhästyy töistäkin tunnilla.

Näin juuri käy kun autot ovat pääasia: tärkeintä on autolla pääseminen kaiken muun kustannuksella. Katuihin ja parkkipaikkoihin menevä tila on pois busseilta, ratikoilta, kävelijöiltä, pyöräilijöiltä..., kun ilman niitä kaikki mielenkiintoinen olisi paljon lähempänä. Kun lisäksi bussi on pysäkkejen ansiosta lähtökohtaisesti hitaampi kuin henkilöauto, onko ihme että bussi on hidas?

Voin toistaa näitä samoja asioita vielä muutaman viestin verran.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Tottahan se on että jos nyt ruuhkista ylipäätään voidaan Tampereella puhua, niin länsipuolelle niistä johtuvat ongelmat ovat kohdistuneet. Se että tästä johtuen kaupunkirakenne olisi jotenkin vinoutunut on kuitenkin enemmänkin klisee kuin faktatieto. Kaupunkirakenne on itäpainotteinen siitä syystä, että idässä yksinkertaisesti on niin paljon enemmän lääniä mihin laajentua. Niemenrannan rakentamisen jälkeen länsipuolen uudisrakennuskohteet on käytännössä käytetty, siis Tampereen kaupungin alueella. Naapurikuntien kasvussa en näkisi merkittäviä eroja ilmansuunnasta riippuen. Nokia ja Ylöjärvi ovat kasvaneet aivan samaa tahtia kuin esim. Kangasala ja Lempäälä. Ja kasvua rajoittavina tekijöinä ovat olleet aivan muut seikat kuin liikenteelliset ongelmat.

Länsi-Tampere on varsin väljästi rakennettu tällä hetkellä. Idässä on rakennettu paljon tiiviimpää, ainakin aistinvaraisesti tarkasteltuna. Kun kiertelee ja katselee, niin lännessä on jämähdetty pääosin 30 vuoden takaisiin asetelmiin eikä kauheasti ole täydennetty uudella rakennuskannalla (esim. Lentävänniemi on lähes kuin 1970-luvun ulkomuseo -- voin sanoa näin kun kerran asuin siellä lapsena 1970-luvulla) kun taas idässä vanhojakin lähiöitä on täydennysrakennettu kovasti ihan viime vuosinakin (esim. Kaukajärvi, missä asuin 1980-luvulla).

Kaupungin johdon puheissa lännen kaavoitusta on jarruteltu juuri siitä syystä että liikenneväylät eivät vedä lisääntyvää liikennemäärää. Niemenrannan kaavoituksen yhteydessäkin on monesti nostettu tämä liikennekortti esiin ratkaistavana ongelmana.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Ratikka ei kuitenkaan ole ainoa joukkoliikenteen muoto, enkä edelleenkään pidä sitä tässä vaiheessa optimiratkaisuna Lentsuun.

Ratikka on houkuttavampi kuin bussi ja sellaisena aluekehityksen väline. Jos ratikka tulee, niin Lentävänniemestä tulee houkutteleva asuinalue. Jos ei tule, niin se jämähtää nykyiselleen tai taantuu. Kuten sanottu, jos ratikka tulee, voin harkita sinne takaisin muuttamista. Jos ei tule, niin en varmana harkitsekaan, koska silloin siellä ollaan lähinnä oman auton varassa. En usko että tämä näkemys johtuu vain jostain "ratikkauskovaisuudesta" vaan raideliikennekerroin on todellisuutta.

Ja jos ratikkaa ei tule Lentävänniemeen, niin sitä ei käytännössä tule kyllä muuallekaan länteen. Jos jos ei tule Länsi-Tampereelle, niin ei sitten sitä tule koko Tampereellekaan. Sellainen ratikka joka palvelisi vain itäpuolta kaupungista ei sido kaupunkirakennetta yhteen tai tee itä-länsi -matkoista yhtään helpompia tai nopeampia. Hyödyt jäisivät kyseenalaisiksi, koska yhtälailla Hervannan liikenteen voisi hoitaa bussilla vaikka matkustajamäärät ovatkin jonkin verran isommat kuin Lentävänniemeen. Ja aivan yhtälailla Hervantaa voi kuvailla liian laajalle hajaantuneeksi kokonaisuudeksi joka vaatisi syöttöliikennettä eikä näin sopisi ratikalle kovin hyvin.

Nämä ovat kuitenkin vain tekosyitä, yhtälailla sekä idässä kuin lännessä.

Jos vain etsitään syitä miksi ratikkaa ei pitäisi tehdä, niin kai niitä aina on keksittävissä. Tosiasia vain on, että käsittääkseni jo nykyisillä linja 16 matkustajamäärillä ratikka on täysin realistinen ja toteuttamiskelponen vaihtoehto. Lisäbonuksena tulevat sitten aluekehityksen hyödyt ja parempi kaupunkirakenne.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Kaupungin johdon puheissa lännen kaavoitusta on jarruteltu juuri siitä syystä että liikenneväylät eivät vedä lisääntyvää liikennemäärää. Niemenrannan kaavoituksen yhteydessäkin on monesti nostettu tämä liikennekortti esiin ratkaistavana ongelmana.

Kaupungin johdossa ei välttämättä istu ne penaalin terävimmät kynät, vaan taitavimmat lehmänkauppiaat.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ratikka on houkuttavampi kuin bussi ja sellaisena aluekehityksen väline. Jos ratikka tulee, niin Lentävänniemestä tulee houkutteleva asuinalue. Jos ei tule, niin se jämähtää nykyiselleen tai taantuu. Kuten sanottu, jos ratikka tulee, voin harkita sinne takaisin muuttamista. Jos ei tule, niin en varmana harkitsekaan, koska silloin siellä ollaan lähinnä oman auton varassa. En usko että tämä näkemys johtuu vain jostain "ratikkauskovaisuudesta" vaan raideliikennekerroin on todellisuutta..

Aluekehityksen välineenä ratikka on vähän ongelmallinen, etenkin jos se otetaan korostetusti esille. Miksi juuri Lentsu ansaitsee tämän? Vaikka uskonkin raideliikennekertoimen olemassaoloon, niin ihan yhtä mustavalkoisena kuin sinä en näkisi Lentsun kehityksen ja ratikan välistä symbioosia. Myös toimiva bussiliikenne mahdollistaa elämisen ilman autoa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ja jos ratikkaa ei tule Lentävänniemeen, niin sitä ei käytännössä tule kyllä muuallekaan länteen. Jos jos ei tule Länsi-Tampereelle, niin ei sitten sitä tule koko Tampereellekaan. Sellainen ratikka joka palvelisi vain itäpuolta kaupungista ei sido kaupunkirakennetta yhteen tai tee itä-länsi -matkoista yhtään helpompia tai nopeampia. Hyödyt jäisivät kyseenalaisiksi, koska yhtälailla Hervannan liikenteen voisi hoitaa bussilla vaikka matkustajamäärät ovatkin jonkin verran isommat kuin Lentävänniemeen. Ja aivan yhtälailla Hervantaa voi kuvailla liian laajalle hajaantuneeksi kokonaisuudeksi joka vaatisi syöttöliikennettä eikä näin sopisi ratikalle kovin hyvin.

Voi olla, että ratikan kanssa kannattaisikin vähän himmailla ja antaa lähijunan avata latua seudun paikallisraideliikenteelle. Omasta mielestäni se, että vaikka ratikka ei tulisi ainakaan alkuvaiheessa Länsi-Tampereelle, ei pitäisi vaikuttaa mitenkään siihen voidaanko se vetää Hervannan/Vuoreksen suuntaan. Sekin on kyllä totta, että tällä hetkellä mitään pakottavaa tarvetta vetää ratikkaa siihenkään suuntaan ei ole olemassa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Jos vain etsitään syitä miksi ratikkaa ei pitäisi tehdä, niin kai niitä aina on keksittävissä. Tosiasia vain on, että käsittääkseni jo nykyisillä linja 16 matkustajamäärillä ratikka on täysin realistinen ja toteuttamiskelponen vaihtoehto.

Ainakin kesäaikataulun perusteella on aika vaikea päätyä siihen lopputulokseen, että linjalla 16 olisi nykyään potentiaalia ratikkalinjaksi.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Mitä siihen palveluun tulee, niin jos ihmisten pitäisi tulla ratikan kyytiin jollain liityntäbussilla, niin kyllä se oma auto siitä omalta parkkipaikalta starttaa.

Mistä tämän liitynnän olet saanut yhdistettyä nykyisiin ratikkasuunnitelmiin? Entisessä (rataverkkoa hyödyntävän ratikan) suunnitelmassakin liityntäliikenne sijoittui ainoastaan naapurikuntiin, joissa osa seutulinjoista olisi muutettu syöttölinjoiksi Nokian, Ylöjärven, Kangasalan ja Lempäälän asemille. Tällaisissa kaukaisissa seutukeskuksissa liityntä voi jopa olla nopeampaa ja mukavampaa, kuin suora köröttely bussilla.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Ihan siitä, että ratikkaa ei kannata kuitenkaan tuoda joka ovelle.

No ei tietenkään, mutta eihän se vaadi sen takia liityntäliikennettä. Tällaisessa tapauksessahan liityntäliikenne nimenomaan pidentäisi ja hankaloittaisi matkaa.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Esimerkkinä voisi käyttää linjan 30 bussia Hervannassa. Se ajelee alueella sellaista sik-sak -reittiä, että oikein ärsyttää matkustaa sillä.

Tähän on tulossa muutos, kun linjan 30 reittiä suoristetaan. Puuttuvat sik-sakit korvaa Tekkarinkadulla linja 23 ja Arkkitehdinkadulla 39.

Alunperin kirjoittanut Ertsu

Jos ratikka laitetaan kulkemaan samanlaista sik-sakkia, niin koko ratikassa ei ole mitään järkeä. Ratikan pitäisi olla nopea liikenneyhteys, eikä palvella joka ovelle. Nuo kaksi asiaa kun ovat vaihtoehtoisia.

Itse näen ainoana ns. sik-sakkina keskustan linjauksen, joka toisaalta palvelee monia sen tärkeitä kohteita: Tays, yliopisto, rautatieasema, keskustori ja Metso. Kaikki tärkeitä kohteita, joita ei voi noin vain sivuuttaa.

Alunperin kirjoittanut Jykke

No ei tietenkään, mutta eihän se vaadi sen takia liityntäliikennettä. Tällaisessa tapauksessahan liityntäliikenne nimenomaan pidentäisi ja hankaloittaisi matkaa.

Ai jaaha. Tässä on nyt joku kompa, jota en ymmärrä. Miten siis ratikkapysäkille tullaan kauempaa ? Vai olisiko sieltä kauempaa sitten suorat bussireitit ratikan kanssa rinnakkaisina (peräkkäisinä) keskustaan mennessä ?

Alunperin kirjoittanut kouvo

Kaupungin johdossa ei välttämättä istu ne penaalin terävimmät kynät, vaan taitavimmat lehmänkauppiaat.

Voi olla, mutta melkoinen salaliittoteoria kuitenkin, että liikennettä käytettäisiin keppihevosena sille, ettei nimenomaan haluta jostain muusta syystä kaavoittaa länteen. Vähän kättä pidempää perustelua kannattaisi olla tämän tueksi.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Aluekehityksen välineenä ratikka on vähän ongelmallinen, etenkin jos se otetaan korostetusti esille. Miksi juuri Lentsu ansaitsee tämän? Vaikka uskonkin raideliikennekertoimen olemassaoloon, niin ihan yhtä mustavalkoisena kuin sinä en näkisi Lentsun kehityksen ja ratikan välistä symbioosia. Myös toimiva bussiliikenne mahdollistaa elämisen ilman autoa.

Tämä kysymys täytyy taas asetella toisin päin. Jos ei Lentävänniemi niin mikä sitten olisi parempi vaihtoehto lännessä? Olen avoin kuulemaan eri näkemyksiä kunhan perustelut esitetään. Minun logiikkani on, että Lielahti on lännen tärkein kaupallinen keskus, jossa on myös julkisia palveluita. Jos ratikka tulee, Lielahdelle ei ole käytännössä vaihtoehtoja vaan sitä on palveltava. Ja jos reitti tulee Lielahteen asti, kaikkein loogisin jatkosuunta on Lentävänniemi: sinne on lyhyin matka ja se on suurin asutuskeskus lähistöllä. Ratikkaa ei siis tehdä pelkästään Lentävänniemen tarpeisiin vaan Lentävänniemi nyt sattuu sijaitsemaan sopivasti jotta ratikka kannattaa linjata juuri sinne.

Jo 20 vuotta sitten yläastelaisena piirtelin huvikseni Tampereen karttapohjalle kuulakärkikynällä sopivia raideliikennelinjauksia. Lukuisten iteraatioiden jälkeen tulin jo silloin siihen tulokseen, että käytännössä lännessä on tasan kaksi pääasiallista reittivaihtoehtoa, joiden varrella on sopivasti asutusta: Tesoman suunta ja Lentävänniemen suunta. Muualla on joko autiota tai liian harvaa asutusta tai muuten ongelmallisia esteitä. Tesoman suunta on jo radan varrella, joten Lentävänniemen suunta on paras ratikan kannalta, ja lisäplussana painaa Lielahti, joka on paisunut kuin pullataikina verrattuna 1980-lukuun. Idässä Hervannan suunta on samalla tavalla itseoikeutettu ensimmäinen kehityskorridori ja vaihtoehtoina 2 ja 3 tulevat TAYS:n, Atalan jne. suunta sekä Hatanpään valtatie ja Pirkkalan suunta. Lisänä nyttemmin on nousemassa Vuoreksen ja/tai Marjamäen suunta, mutta ne ovat vielä pääasiassa tulevaisuuden kehityspotentiaalia.

Jatkossa ratikkaa kannattaa toki kehittää siihen suuntaan, että uusia alueita ja ratoja rakennetaan samanaikaisesti. Kiikkisensalmen alitus (toivottavasti ennemmin alitus kuin ylitys) olisi erinomainen mahdollisuus tuoda Aitolahti ja Nurmi lähemmäs kaupunkia joukkoliikenteellä kuin autolla (sama muuten toimii Lentävänniemen osalta jos rata linjataan Niemenrannan kautta). Sekä Aitolahdessa että useissa paikoissa sekä lännessä että idässä mahtuisi kaavoittamaan kokonaisia alueita, jonne voisi alusta alkaen tarjota joukkoliikennepalvelut raitiotiellä.

Niin muuten: pakkokäyttäjille bussi voi olla toimiva joukkoliikenneväline, mutta se ei houkuttele vaihtamaan autosta julkisiin, ei ainakaan jos vuorovälejä harvennetaan rajusti iltaisin, viikonloppuisin ja kesäisin eli juuri niihin aikoihin jolloin matkustamista voisi kasvattaa verrattuna pakolliseen työmatkaliikenteeseen. Ratikka puolestaan houkuttelee myös autoilijota.

Pitäisi päästä irti siitä logiikasta, jossa pohditaan mikä on heikoin mahdollinen joukkoliikennepalvelu, jolla kansalaiset saadaan mitenkuten palveltua. Sen sijaan pitää miettiä miten mahdollisimman moneen paikkaan saadaan mahdollisimman hyvä palvelu. Lentävänniemen palvelu syntyy kuin sivutuotteena kun rata tuodaan kuitenkin Lielahteen.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Voi olla, että ratikan kanssa kannattaisikin vähän himmailla ja antaa lähijunan avata latua seudun paikallisraideliikenteelle. Omasta mielestäni se, että vaikka ratikka ei tulisi ainakaan alkuvaiheessa Länsi-Tampereelle, ei pitäisi vaikuttaa mitenkään siihen voidaanko se vetää Hervannan/Vuoreksen suuntaan. Sekin on kyllä totta, että tällä hetkellä mitään pakottavaa tarvetta vetää ratikkaa siihenkään suuntaan ei ole olemassa.

Pakottavaa tarvetta ei kai ole myöskään tehdä kaupungista hyvää ja houkuttelevaa asuinpaikkaa. Kaipa täällä aina silti joku haluaisi asua sossun tukia nostaen. Silti näen että kaikki kehittäminen on positiivista. Järki kannattaa toki säilyttää eikä rakentaa mitään länsimetroa Hervantaan, mutta raitiotie on täysin realistinen hanke Tampereella. Ihan turha velloa pessimismissä, ettei siitä kuitenkaan mitään tule, rahat eivät riitä eikä sitä oikeastaan edes tarvita. Tuollaista puhetta ei tarvita kaupungissa, jolla on kutsumus olla Suomen tärkein omillaan pärjäävä kasvukeskus, valituissa teollisuusklustereissa Euroopan tärkein keskittymä, tai ainakin tärkeimpien joukossa, sekä Suomen ehdoton numero ykkönen elämänlaadussa ja houkuttavuudessa.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Ainakin kesäaikataulun perusteella on aika vaikea päätyä siihen lopputulokseen, että linjalla 16 olisi nykyään potentiaalia ratikkalinjaksi.

Kyse ei ole pelkästään linjasta 16. Jos ratikka linjataan oikein, siihen saadaan paitsi linja 16:n matkustajat niin myös matkustajia mm. Lielahdesta ja Pispalasta, jotka nykyisin kulkisivat muilla linjoilla. Lisäksi tulevat Niemenrannan matkustajat. Kyllä näistä yhteensä löytyy potentiaalia ratikkalinjaa varten. Varsinkin kun palvelutaso paranee ja osa ihmisistä vaihtaa autosta joukkoliikenteeseen.

Eikä muuten nykyisen bussilinjan aikataulusta voi päätellä yhtään mitään ratikan kysynnästä. Nykyiset aikataulut voidaan hallinnollisesti tehdä vaikka kuinka huonoiksi halutaan. Matkustajat sitten äänestävät jaloillaan eivätkä täytä edes noita harvoja vuoroja. Negatiivinen kierre on valmis. Tämähän on nähty Tampereen bussiliikenteessä yleisemminkin viimeisen 10-20 vuoden aikana: palveluita heikennetään ja matkustajat kaikkoavat. Viimeisten parin-kolmen vuoden aikana palveluita on parannettu ja matkustajamäärätkin ovat kasvaneet. Kausaliteetti näyttää aika selvältä ja empiirisesti todistetulta. Radikaali palvelutason nousu nostaisi matkustajamääriä radikaalisti.