Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Millaista sähköistä paikallisliikennettä näet pääkaupunkiseudun itäpuolella? Ja miksi se poikkeaisi mitenkään pohjois- ja länsipuolesta?Alunperin kirjoittanut Albert
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Eihän tuo ole mikään aivan ensimmäinen ratikkasuunnitelma. Aivan ensimmäinen tehtiin jo 1907, reittinä Rajaportti-Tammela. Ensimmäinen 2000-luvun suunnitelma taas näytti tältä: http://www.tampere.fi/projekti/raide...rataverkko.jpg
Vuoreksen lenkkiä ei ole kuitenkaan dumpattu roskikseen, sillä se on Rakennesuunnitelma 2030:ssa
http://www.tampereenseutu.fi/seutuha...nnitelma_2030/
Sakari Kestinen
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Poikkeaa se siksi, että itäpuolella ei edes tehdä mitään turhia selvityksiä "mahdollisisita" raitioteistä tai johdinautoista. Säästyvät nekin rahat (Joensuun johdinautoselvityksen historia 1997 - 2026).
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Varmaan haluat myös kertoa näkemyksesi miksi selvitysten laatiminen ja ylipäänsä sähköinen paikallisliikenne olisi turhaa näillä seuduilla?Poikkeaa se siksi, että itäpuolella ei edes tehdä mitään turhia selvityksiä "mahdollisisita" raitioteistä tai johdinautoista. Säästyvät nekin rahat (Joensuun johdinautoselvityksen historia 1997 - 2026
Esimerkiksi Tampereella kiistatta raitiotiellä saataisiin palveltua paremmin ja edullisemmin eräät nykyään bussilla palveltavat joukkoliikennekorridorit. Toisaalta vastustus on kovaa, mutta vahva käsitykseni on, että sitä "masinoidaan" varsin harvalukuisilta tahoilta, joilla on omia intressejä nykytilanteen säilyttämiseen.
Vai miten esimerkiksi on selitettävissä, että www.aamulehti.fi:n raitiotietä vastustavista kommenteista valtaosa on tyyliltään, rytmitykseltään, sanavalinnoiltaan ja nimimerkeiltään hyvin samankaltaisia? Taitaa yksi tai muutama ihminen istua koneen ääressä pitkiä toveja keksien yhä uusia identiteettejä ja toistaen samoja kuluneita, asian viereen meneviä fraasejaan urakalla.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Pitäisikö sanoa, että raitiotien onneksi, Vuoreksen rakentaminen on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Alkuperäisestä aikataulusta taidetaan olla jo kymmenkunta vuotta jäljessä ja tänä aikana kaupunkiin on löytynyt muita, vetovoimaisempia laajenemissuuntia. Vuoreksesta tulee jollain aikavälillä, ei kuitenkaan vuodessa eikä parissa monien tuhansien asukkaiden korpilähiö, ellei tuolla panosteta sosiaaliseen asumiseen.
Kaupungista on löytynyt muitakin laajenemissuuntia, joista Nurmi-Sorila on ehkä paras vaihtoehto Vuorekselle. Niemenranta ja Hankkion/Linnainmaan täydennysrakentamiset tulevat viemään potentiaalisista vuoreslaisista osansa.
Lapsiperheitäkin muistettiin kouluverkon karsimissuunnitelmilla (joihin kuului mm Hervannan ainoan lukion lopettaminen), liekö tosiasia, että muuttovirta Tampereelta naapurikuntiin jatkuu vilkkaana, ellei jopa kiihtyvänä. Tampereen muuttovirran uskaltaisin väittää olevan kovin opiskelijapainotteista, joille Vuores ei tarjoa mitään, kun pitää asua kävelymatkan päässä keskustasta, hätätapauksessa Hervantakin käy, jos opiskelu tapahtuu siellä.
Ratikan takia Vuoresta ei kannata tehdä, eikä näemmä Vuoreksen takia kannata myöskään tehdä raitiotietä. Kaupunki laajenee itäpuolella muuallakin. Kestää varmaan vielä yksi vuosikymmen, että Vuorekseen kannattaa edes liikennöidä yli puolen tunnin välein, eikä korpimaahan kiskojen rakentaminenkaan sieltä järkevimmästä päästä ole.
Vuoresta ja Hallilaa yhdistää kovasti se, että molempien rakentamista koitetaan saada alkuun laman aikana. Hallilan alkukin on ollut tuskien taival, mutta on sinne sentäs yksi kauppa saatu.
Viimeisin muokkaaja killerpop; 19.12.2009 kello 02:00.
TSB-Bussisivut | Suomen kirjastoautot | phototrans
”HSL on pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu kuntayhtymä.”
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Totta turiset, täytyy sanoa. Ja kun kaupungin virallisissa tiedotteissa puhutaan "kouluverkon kehittämissuunnitelmasta", ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa...
Mikäli Tampereen vetovoima tästä vielä entisestään laskee lähivuosina, voimme kiittää siitä pelkästään valtaapitävää XL-ryhmittymää, joka niin kiihkeästi haluaa karsia ja keskittää palveluitamme lyhytnäköisten säästöjen perusteella.
Kuvasto l Oikoradan Bussisivut
"Spårväg City i Stockholm har inte lockat fler resenärer än när trafiken kördes med buss. Den så kallade spårfaktorn finns inte, hävdade transportforskaren Maria Börjesson."
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Orastavia selvityksiä pikaratikoista ja lähijunista on tehty Kouvolan seudulla. Turhia nämä hankkeet ovat siinä tapauksessa, jos päättäjät eivät niitä lue ajatuksella läpi.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Missäs minä niin olen väittänyt?
Ei sähköinen paikallisliikenne ole turhaa. Mutta kun sähköisen liikenteen suunnitelmat ainä jäävät pelkkiin selvityksiin, selvityksiin. Sitten kun paperia on kertynyt riittävästi, todetaan, että asia ei nyt ole ajankohtainen, vaan tehdään jotain muuta (vaikka diesel-runkobussilinjasto).
Niin miksi ihmeessä kuluttaa rahaa tuollaiseen, jonka lopputulos on kuitenkin etukäteen tiedossa.
Ja minä ainakaan en mihinkään aamulehteen kirjoittele!
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Ennenkuin mennään "salaliittoteorioihin" ja muuhun vainoharhaan, voisi vastaus olla myös seuraavaa: samalla alueella asuvien ihmisten puhe, joskus myös kirjoitus on hyvin samankaltaista. Moni asian ymmärtävä kirjoittaa siis sinne, mitä todella miettii asiasta. Joskus, jos jotain asiaa ajaa yksisilmäisesti, vastakkaista mieltä olevien henkilöiden määrää saatetaan vähätellä jopa epäuskottavin selityksin. Ja jos tämä vastakkaisesti ajattelevien määrä "järkyttää" omaa näkemystä, se saattaa johtaa teorioihin, että vastakkaista mieltä ei olisikaan niin moni ihminen... Ja se, että "fraasit menisivät asian viereen" selittynee kenties asiaan kiinnittäneen henkilön täysin vastakkainen kanta ja näkemys ja sulkeutunut, yhteen (omaan näkemykseen tukeutuva) ajattelutapa joka leimaa vastakkaiset kannanotot "vääriksi"?
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
En esitä salaliittoteorioita. Sanon vain että vaikka tietysti paikkakuntakohtaisia ilmaisutapoja on olemassa, niin jokaisella ihmisellä on oma tyylinsä kirjoittaa. Puolustajien kirjoituksissa näkyykin useammanlaista tyyliä. Vastustajilla tyylien kirjo on huomattavasti vähäisempi. Tarkemmin yksityiskohtia erittelemättä siellä toistuu samoja idiosynkraattisia i) sanoja/sanontoja, ii) rakenteita ja iii) ajatusmalleja eri nimimerkkien viesteissä. Mikä on todennäköisyys että suurella joukolla eri ihmisiä voisi olla niin sama tyyli kaikilla näillä kolmella tasolla samanaikaisesti? Varsinkin jos puolustajien viesteissä varianssia on näppituntumalla enemmän vaikka nimimerkkejä/kirjoittajia on lukumääräisesti vähemmän?
Ei minua järkytä jos vastustajia on paljon. Tyhmyyttä riittää aina suuressa populaatiossa. Väärät faktat pitää vain oikoa. Ja mitä argumentointiin tulee niin parasta tietysti on jos kumpikin osapuoli perustelee väitteensä avoimesti. Silloin syntyy avoin keskustelu, joka on antoisa molemmille osapuolille. Ei-hyvä vaihtoehto on jos vastustaja ei perustele vaan kirjoittaa täysin satunnaista puutaheinää. Mutta kaikista pahinta on jos vastustaja kirjoittaa tarkoituksellista puutaheinää, tarkoituksenaan ohjata keskustelu kokonaan vikaraiteille. Tällaistakin olin aistivinani.
No, olkoon miten on. Ei tuollaisen takia kannata pelipaitaansa repiä, jos joku spämmää mielipiteitään julkiseen keskusteluun. Mutta olinpahan vain havaitsevinani tällaista ilmiötä. En tiedä kuinka oikeassa sitten todellisuudessa olen.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Vuoreksessa on läjäpäin asemakaavoja valmiina, ehdotusvaiheessa tai vähintäänkin vireillä. Nurmi-Sorilassa yleiskaavoitus on vasta ehdotusvaiheessa, ja asemakaavoitusta päästään aloittamaan aikaisintaan ensi vuonna, valitusten takia viivästyessään ehkä 2012. Ensimmäiset uusien asemakaavojen mukaiset talot olisivat valmiita joskus 2015, hyvällä säkällä.
Niemenranta on jo pitkällä, asemakaavoja ruvetaan yleissuunnitelman ja -kaavan perusteella tekemään seuraavan kolmen vuoden aikana. Alue rakentunee joskus 2013-15 paikkeilla.
Hankkio-Linnainmaan yleiskaavoitus starttaa 2012. Kestää siis käytännössä 20-luvulle, ennen kuin niille pelloille rakennetaan yhtään mitään, muuta kuin nykyisten kaavojen sallimia teollisuushalleja.
Löisin vetoa, että ensi vuosikymmenen aikana päästään vähintään kymmenen minuutin vuoroväliin. Todennäköisesti vuosikymmenen lopulla päästään jo ratikalla. Liikenteenhän Vuorekseen on tarkoitus alkaa ensi vuonna, Särkijärven siltaa pitkin 2011 tai kun silta valmistuu. Ja alueelle tarjotaan alusta alkaen korkea palvelutaso, jotta ihmiset tottuvat käyttämään busseja.
Lisäisin tuohon vielä kohdan iv) kirjoitusvirheitä. Esimerkkinä välimerkkien käyttö väärin,,,tähän tapaan. Ja sitten vaaditaan Viistokatua takaisin ja väitetään raitioliikenteen olevan tarpeetonta ja kummipyöräliikenteen tiellä.
Sakari Kestinen
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Heh. Varmaan se Viistokatu sitten ratkaisee kaikki kaupungin liikenneongelmat.
Muuten: muistikuvani 1980-luvun puolivälistä (kenties syksy 1986 jolloin aloin kulkea kouluun Klasuun Pispalasta?) ennen Hämeenkadun bussikaistoja on että silloin bussit (ja muutkin ajoneuvot) todella junnasivat Hämeenkatua ruuhkassa. Kun bussikaistat tulivat, matka Stockmannin edestä Keskustorille nopeutui lähes minuuttikaupalla.
En muista enää tarkkoja minuutteja, mutta noin ulkomuistista kun koulu päättyi tasan klo 14.00 (mitä ennen olin vaivihkaa jo laittanut kirjat reppuun valmiiksi), saavuin Stockan pysäkille noin klo 14.03 valtavan juoksunpyrähdyksen jälkeen. Hyppäsin ensimmäiseen bussiin joka varmaan oli pysäkillä joskus klo 14.04 - 14.06 paikkeilla ja Keskustorilla ehkä klo 14.08 - 14.09. Keskustorilla juoksin torin yli Viistokadun varteen, josta Tahmelan bussi 12 lähti klo 14.10. Matka Hirvikadun pysäkille kesti muistaakseni ainakin teoriassa 11 minuuttia tai vähän päälle (koko reitti 12 min, mutta silloinhan päätepysäkki oli jo lähellä Tahmelan lähdettä eikä siiretty lännemmäs ryytimaan viereen nykyiselle paikalleen), joten sinne saavuttiin n. klo 14.21, josta minulla oli 3 minuutin kävelymatka kotiin, saapumisaika klo 14.24. Tosin muistikuvani on, että saapuminen kotiin meni oikeasti lähemmäs puolta -- tuo 3 minuuttia kodin ja pysäkin välillä oli periaatteessa matka aamulla juosten alamäkeen, ja iltapäivällä väsyneenä en tietenkään juossut ylämäkeen vaan lampsin rauhassa ja tietenkin nappasin postit laatikosta mukaan, mihin siihenkin meni vähän aikaa.
Tuo matkaketju oli niin tiukka siksi, että muistini mukaan seuraava bussi lähti varmaan vasta joskus puolen paikkeilla, jolla olisin ollut kotona lähes varttia vaille seuraavaa tuntia -- ja 45 minuuttia yhdensuuntaiseen muutaman kilometrin koulumatkaan tuntui minusta ihan liian pitkältä ajalta, kun kerran oli muutakin käyttöä sille ajalle.
Pitkä tarina, mutta pointti on seuraava: kun olin optimoinut matkaketjuni minuutin tarkkuudella ehtiäkseni Tahmelan bussiin, muistan äärettömän hyvin että bussikaistojen tultua poistui hermoilu bussissa siitä ehtiikö Keskustorilla jatkoyhteydelle. Aikaisemmin varianssia Hämeenkadun matka-ajassa oli sen verran runsaasti että eräitäkin kertoja näin vain takavalot ja jouduin odottamaan seuraavaa vuoroa parikymmentä minuuttia, mikä tuntui talvipakkasessa raskaan koululaukun kanssa aika rankalta odotukselta.
On siis pelkkää höpöhöpö-nostalgiaa kuvitella että Tampereen liikenne oli ennen paremmin hoidettu ja vähemmän ruuhkaisa. Ruuhkat olivat todella pahat ennen bussikaistoja (ja ilmanlaatu sen mukainen, ennen katalysaattoriaikaa). Eikä Viistokadun poisto käsitykseni mukaan mitenkään haitannut Hämeenkadun läpäisykykyä, pikemminkin päinvastoin: samalla poistui se liikenne joka tuli Keskustorilta nykyisen bussiterminaalin risteyksestä ja jatkoi Viistokadulle. Tuollekin oli ennen vaihe valoissa, tosin en muista oliko se samanaikainen jonkun muun vaiheen kanssa.
Lähes ainoa asia missä Viistokadun poisto näkyy selkeästi on niiden bussien reitissä, jotka tulivat Hatanpään valtatieltä ja jatkoivat Viistokatua ja Kauppakatua pitkin Pirkankadulle. Hämeenkatu lienee aavistuksen hitaampi reitti. Mutta eipä Viistokadun uudelleen avaaminen paljon auttaisi, jos ei samalla palautettaisi ennalleen Kauppakadun ja Puutarhakadun liikennöintisuuntia. No, pääsihän Viistokatua ja Aleksis Kiven katua pitkin oikaisemaan mm. Hatanpään valtatien suunnasta Satakunnankadulle, mutta tuo pikemminkin houkutti yksityisautoilua läpiajoon eikä ohjannut näitä nk. keskustan kehälle. Nykyään Hatanpään valtatieltä Satakunnankadulle päästäkseen pitää ajaa varsin monimutkaista reittiä (erityisesti nyt kun Pellavatehtaankatu on osittain suljettu Hämpin parkin rakennustyömaan vuoksi), mutta eipä tuo ole minua ikinä haitannut pääsemästä autolla tasan minne haluan -- toisin kuin monet autoilevat urputtajat jaksavat valittaa. Oikeastaan pidän aivonystyröiden hieronnasta erilaisten reittien löytämiseksi.
Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 20.12.2009 kello 01:30.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Lähijunalla on tosiaan vaikean RHK-VR- yhteistyön lisäksi se ongelma, että sillä ei tavoiteta kuin murto-osa ratikan matkustajamääristä. Suurimpana syynä tähän on tietty se, että kaupunkiseudun veturia Tamperetta lähijuna ei palvele kuin muutamalla pahaisella seisakkeella jotka nekin ovat pääosin vähän syrjässä ihmisten kulkuväyliltä. Ratikalla tavoitetaan jo pelkällä Hervanta - Amuri - Niemenranta - Lentävänniemi akseililla heti kymmeniä tuhansia matkaajia päivittäin.
Lisäksi lähijuna ei palvele ollenkaan Pirkkalaa eikä Kangasalan nauhamaista taajamaa Tampereen ja Kangasalan keskustan välissä.
Ylöjärvelläkään ei kiskot ihan ideallisti kulje (paitsi Keijärven eteläpuolella Mäkkylässä, missä toki on ideaalista ja maisemiltaan hienoa täydennysrakennuspaikkaa kahden keskustan välissä).
Lähijuna palvelisi erinomaisesti vain Lempäälää ja Nokiaa.
Lempäälä on sentään jotain tämän eteen tehnytkin (suunnitelmat - tai puheet - aseman ja uusien seisakkeiden kaavoituksesta ja uudistamisesta).
Nokian suunnassa on taas ollut hyvin hiljaista, vaikka lähijuna olisi mainio instrumentti Nokian järkevämmän kaupunkimallin toteutukseen nauhamaisella, luonnonkauniilla ja vetovoimaisella akselilla Lehtimäki - Siuronkoski.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Tuskin, mutta kyllähän Viistokadun poistaminen oli idioottimainen ratkaisu, mikä sinänsä on hyvin linjassa kunnan liikennesuunnittelukäytäntöjen kanssa. Tulevaisuudessahan Viistokatu toki tullee ratikkareitin muodossa tavallaan palautumaan.Heh. Varmaan se Viistokatu sitten ratkaisee kaikki kaupungin liikenneongelmat.
Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Katsotaan nyt mitä reittiä se ratikka kannattaa linjata kulkemaan. Itse näkisin sen mieluiten Hämeenkadulla päästä päähän, koska näin saataisiin Hämeenkadusta tehtyä tosi filmaattinen kävely-/ratikkakatu koko pituudeltaan. Tuosta tulisi niin upea kokonaisuus, että sitä tultaisiin katsomaan kaukaakin. En väheksyisi Hämeenkadun länsipään merkitystä.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä