Viestiketju: Tampereen pikaratikkahanke

Alunperin kirjoittanut Eppu

Toden totta. Mihin on kadonnut se aivan ensimmäinen rattikkasuunnitelma, jossa kiskot tekivät ympyrän reittiä keskusta - Tays - Hervanta - Vuores - Keskusta?

Eihän tuo ole mikään aivan ensimmäinen ratikkasuunnitelma. Aivan ensimmäinen tehtiin jo 1907, reittinä Rajaportti-Tammela. Ensimmäinen 2000-luvun suunnitelma taas näytti tältä: http://www.tampere.fi/projekti/raide...rataverkko.jpg

Vuoreksen lenkkiä ei ole kuitenkaan dumpattu roskikseen, sillä se on Rakennesuunnitelma 2030:ssa

http://www.tampereenseutu.fi/seutuha...nnitelma_2030/

Pitäisikö sanoa, että raitiotien onneksi, Vuoreksen rakentaminen on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Alkuperäisestä aikataulusta taidetaan olla jo kymmenkunta vuotta jäljessä ja tänä aikana kaupunkiin on löytynyt muita, vetovoimaisempia laajenemissuuntia. Vuoreksesta tulee jollain aikavälillä, ei kuitenkaan vuodessa eikä parissa monien tuhansien asukkaiden korpilähiö, ellei tuolla panosteta sosiaaliseen asumiseen.

Kaupungista on löytynyt muitakin laajenemissuuntia, joista Nurmi-Sorila on ehkä paras vaihtoehto Vuorekselle. Niemenranta ja Hankkion/Linnainmaan täydennysrakentamiset tulevat viemään potentiaalisista vuoreslaisista osansa.

Lapsiperheitäkin muistettiin kouluverkon karsimissuunnitelmilla (joihin kuului mm Hervannan ainoan lukion lopettaminen), liekö tosiasia, että muuttovirta Tampereelta naapurikuntiin jatkuu vilkkaana, ellei jopa kiihtyvänä. Tampereen muuttovirran uskaltaisin väittää olevan kovin opiskelijapainotteista, joille Vuores ei tarjoa mitään, kun pitää asua kävelymatkan päässä keskustasta, hätätapauksessa Hervantakin käy, jos opiskelu tapahtuu siellä.

Ratikan takia Vuoresta ei kannata tehdä, eikä näemmä Vuoreksen takia kannata myöskään tehdä raitiotietä. Kaupunki laajenee itäpuolella muuallakin. Kestää varmaan vielä yksi vuosikymmen, että Vuorekseen kannattaa edes liikennöidä yli puolen tunnin välein, eikä korpimaahan kiskojen rakentaminenkaan sieltä järkevimmästä päästä ole.

Vuoresta ja Hallilaa yhdistää kovasti se, että molempien rakentamista koitetaan saada alkuun laman aikana. Hallilan alkukin on ollut tuskien taival, mutta on sinne sentäs yksi kauppa saatu.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Lapsiperheitäkin muistettiin kouluverkon karsimissuunnitelmilla (joihin kuului mm Hervannan ainoan lukion lopettaminen), liekö tosiasia, että muuttovirta Tampereelta naapurikuntiin jatkuu vilkkaana, ellei jopa kiihtyvänä.

Totta turiset, täytyy sanoa. Ja kun kaupungin virallisissa tiedotteissa puhutaan "kouluverkon kehittämissuunnitelmasta", ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa...

Mikäli Tampereen vetovoima tästä vielä entisestään laskee lähivuosina, voimme kiittää siitä pelkästään valtaapitävää XL-ryhmittymää, joka niin kiihkeästi haluaa karsia ja keskittää palveluitamme lyhytnäköisten säästöjen perusteella.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Pitäisikö sanoa, että raitiotien onneksi, Vuoreksen rakentaminen on lykkääntynyt ja lykkääntynyt. Alkuperäisestä aikataulusta taidetaan olla jo kymmenkunta vuotta jäljessä ja tänä aikana kaupunkiin on löytynyt muita, vetovoimaisempia laajenemissuuntia. Vuoreksesta tulee jollain aikavälillä, ei kuitenkaan vuodessa eikä parissa monien tuhansien asukkaiden korpilähiö, ellei tuolla panosteta sosiaaliseen asumiseen.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Kaupungista on löytynyt muitakin laajenemissuuntia, joista Nurmi-Sorila on ehkä paras vaihtoehto Vuorekselle. Niemenranta ja Hankkion/Linnainmaan täydennysrakentamiset tulevat viemään potentiaalisista vuoreslaisista osansa.

Vuoreksessa on läjäpäin asemakaavoja valmiina, ehdotusvaiheessa tai vähintäänkin vireillä. Nurmi-Sorilassa yleiskaavoitus on vasta ehdotusvaiheessa, ja asemakaavoitusta päästään aloittamaan aikaisintaan ensi vuonna, valitusten takia viivästyessään ehkä 2012. Ensimmäiset uusien asemakaavojen mukaiset talot olisivat valmiita joskus 2015, hyvällä säkällä.

Niemenranta on jo pitkällä, asemakaavoja ruvetaan yleissuunnitelman ja -kaavan perusteella tekemään seuraavan kolmen vuoden aikana. Alue rakentunee joskus 2013-15 paikkeilla.

Hankkio-Linnainmaan yleiskaavoitus starttaa 2012. Kestää siis käytännössä 20-luvulle, ennen kuin niille pelloille rakennetaan yhtään mitään, muuta kuin nykyisten kaavojen sallimia teollisuushalleja.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Kestää varmaan vielä yksi vuosikymmen, että Vuorekseen kannattaa edes liikennöidä yli puolen tunnin välein

Löisin vetoa, että ensi vuosikymmenen aikana päästään vähintään kymmenen minuutin vuoroväliin. Todennäköisesti vuosikymmenen lopulla päästään jo ratikalla. Liikenteenhän Vuorekseen on tarkoitus alkaa ensi vuonna, Särkijärven siltaa pitkin 2011 tai kun silta valmistuu. Ja alueelle tarjotaan alusta alkaen korkea palvelutaso, jotta ihmiset tottuvat käyttämään busseja.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Tarkemmin yksityiskohtia erittelemättä siellä toistuu samoja idiosynkraattisia i) sanoja/sanontoja, ii) rakenteita ja iii) ajatusmalleja eri nimimerkkien viesteissä.

Lisäisin tuohon vielä kohdan iv) kirjoitusvirheitä. Esimerkkinä välimerkkien käyttö väärin,,,tähän tapaan. Ja sitten vaaditaan Viistokatua takaisin ja väitetään raitioliikenteen olevan tarpeetonta ja kummipyöräliikenteen tiellä.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Lisäisin tuohon vielä kohdan iv) kirjoitusvirheitä. Esimerkkinä välimerkkien käyttö väärin,,,tähän tapaan. Ja sitten vaaditaan Viistokatua takaisin ja väitetään raitioliikenteen olevan tarpeetonta ja kummipyöräliikenteen tiellä.

Heh. Varmaan se Viistokatu sitten ratkaisee kaikki kaupungin liikenneongelmat.

Muuten: muistikuvani 1980-luvun puolivälistä (kenties syksy 1986 jolloin aloin kulkea kouluun Klasuun Pispalasta?) ennen Hämeenkadun bussikaistoja on että silloin bussit (ja muutkin ajoneuvot) todella junnasivat Hämeenkatua ruuhkassa. Kun bussikaistat tulivat, matka Stockmannin edestä Keskustorille nopeutui lähes minuuttikaupalla.

En muista enää tarkkoja minuutteja, mutta noin ulkomuistista kun koulu päättyi tasan klo 14.00 (mitä ennen olin vaivihkaa jo laittanut kirjat reppuun valmiiksi), saavuin Stockan pysäkille noin klo 14.03 valtavan juoksunpyrähdyksen jälkeen. Hyppäsin ensimmäiseen bussiin joka varmaan oli pysäkillä joskus klo 14.04 - 14.06 paikkeilla ja Keskustorilla ehkä klo 14.08 - 14.09. Keskustorilla juoksin torin yli Viistokadun varteen, josta Tahmelan bussi 12 lähti klo 14.10. Matka Hirvikadun pysäkille kesti muistaakseni ainakin teoriassa 11 minuuttia tai vähän päälle (koko reitti 12 min, mutta silloinhan päätepysäkki oli jo lähellä Tahmelan lähdettä eikä siiretty lännemmäs ryytimaan viereen nykyiselle paikalleen), joten sinne saavuttiin n. klo 14.21, josta minulla oli 3 minuutin kävelymatka kotiin, saapumisaika klo 14.24. Tosin muistikuvani on, että saapuminen kotiin meni oikeasti lähemmäs puolta -- tuo 3 minuuttia kodin ja pysäkin välillä oli periaatteessa matka aamulla juosten alamäkeen, ja iltapäivällä väsyneenä en tietenkään juossut ylämäkeen vaan lampsin rauhassa ja tietenkin nappasin postit laatikosta mukaan, mihin siihenkin meni vähän aikaa.

Tuo matkaketju oli niin tiukka siksi, että muistini mukaan seuraava bussi lähti varmaan vasta joskus puolen paikkeilla, jolla olisin ollut kotona lähes varttia vaille seuraavaa tuntia -- ja 45 minuuttia yhdensuuntaiseen muutaman kilometrin koulumatkaan tuntui minusta ihan liian pitkältä ajalta, kun kerran oli muutakin käyttöä sille ajalle.

Pitkä tarina, mutta pointti on seuraava: kun olin optimoinut matkaketjuni minuutin tarkkuudella ehtiäkseni Tahmelan bussiin, muistan äärettömän hyvin että bussikaistojen tultua poistui hermoilu bussissa siitä ehtiikö Keskustorilla jatkoyhteydelle. Aikaisemmin varianssia Hämeenkadun matka-ajassa oli sen verran runsaasti että eräitäkin kertoja näin vain takavalot ja jouduin odottamaan seuraavaa vuoroa parikymmentä minuuttia, mikä tuntui talvipakkasessa raskaan koululaukun kanssa aika rankalta odotukselta.

On siis pelkkää höpöhöpö-nostalgiaa kuvitella että Tampereen liikenne oli ennen paremmin hoidettu ja vähemmän ruuhkaisa. Ruuhkat olivat todella pahat ennen bussikaistoja (ja ilmanlaatu sen mukainen, ennen katalysaattoriaikaa). Eikä Viistokadun poisto käsitykseni mukaan mitenkään haitannut Hämeenkadun läpäisykykyä, pikemminkin päinvastoin: samalla poistui se liikenne joka tuli Keskustorilta nykyisen bussiterminaalin risteyksestä ja jatkoi Viistokadulle. Tuollekin oli ennen vaihe valoissa, tosin en muista oliko se samanaikainen jonkun muun vaiheen kanssa.

Lähes ainoa asia missä Viistokadun poisto näkyy selkeästi on niiden bussien reitissä, jotka tulivat Hatanpään valtatieltä ja jatkoivat Viistokatua ja Kauppakatua pitkin Pirkankadulle. Hämeenkatu lienee aavistuksen hitaampi reitti. Mutta eipä Viistokadun uudelleen avaaminen paljon auttaisi, jos ei samalla palautettaisi ennalleen Kauppakadun ja Puutarhakadun liikennöintisuuntia. No, pääsihän Viistokatua ja Aleksis Kiven katua pitkin oikaisemaan mm. Hatanpään valtatien suunnasta Satakunnankadulle, mutta tuo pikemminkin houkutti yksityisautoilua läpiajoon eikä ohjannut näitä nk. keskustan kehälle. Nykyään Hatanpään valtatieltä Satakunnankadulle päästäkseen pitää ajaa varsin monimutkaista reittiä (erityisesti nyt kun Pellavatehtaankatu on osittain suljettu Hämpin parkin rakennustyömaan vuoksi), mutta eipä tuo ole minua ikinä haitannut pääsemästä autolla tasan minne haluan -- toisin kuin monet autoilevat urputtajat jaksavat valittaa. Oikeastaan pidän aivonystyröiden hieronnasta erilaisten reittien löytämiseksi.