Helsinki-Vantaalle junalla ja bussilla

Liittynyt
18 Elokuu 2006
Viestit
2,312
Aikataulu-uudistuksen yhteydessä Pendolinot ryhtyivät pysähtymään Tikkurilassa ja VR on puffannut Tikkurilan lentokenttäyhteyksiä. Paljon olisi kuitenkin vielä tehtävää.

Kuvitellaanpa että lähden Tampereelta junalla ja haluan nousta koneeseen Vantaalta. (Jätän huomiotta sinänsä hyvin toimivan Paunun bussivuoron tässä yhteydessä, sillä se kestää noin 2 tuntia parhaimmillaan, ja sitäpaitsi tarkoitus on tarkastella nimenomaan VR:n yhteyksiä lentoasemalle.) Finnairin Euroopan aamulennot lähtevät tyypillisesti klo 7-9 välillä. Ensimmäinen juna Tampereelta lähtee 4.02 ja saapuu Tikkurilaan 6.13. Eipä ole vauhtihirmu, Pendolino antaisi enemmän aikaa yöunelle. (Vertailun vuoksi 6.30 lennolla Tampereelta ehtii samoille lennoille, kotoa voi lähteä taksilla vasta klo 5.00 jälkeen eli puolitoista tuntia myöhemmin.)

Ensimmäinen ongelma Tikkurilassa on bussin aikataulu. VR:n linkittämältä YTV:n sivulta löytyy lähtöajat vain Mellunmäestä lentoaseman suuntaan (Tikkurilan kautta). Tiedän kyllä suunnilleen missä Mellunmäki on, mutta mikä on ajoaika sieltä Tikkurilaan? Ja mistä voi olettaa että satunnaisena matkustajana saisin sen helposti selville? Noihin aikoihin Mellunmäestä näyttää jo lähtevän busseja 10 minuutin välein mutta liikennöidäänkö Tikkurilasta vielä varhaisen, pidemmän vuorovälin mukaan, millä saattaisi myöhästyä lennolta?

Tikkurilan asemalla on kyllä pieni sininen opaskyltti osoittamassa lentokenttäbussin suuntaan, mutta pysäkki on ihan tavallinen bussipysäkki jossain vähän matkan päässä asemarakennuksesta. Linjatunnus on "intuitiivinen" numero 61, ja samoin bussi ainakin viimeksi sillä matkustaessani oli tavallinen paikallisliikenteen bussi.

Reitti Tikkurilan asemalta lentoasemalle puolestaan kiertelee ja kaartelee tarpeettoman pitkään pitkin Vantaan asuma-alueita ennen kääntymistään Lentoasematielle. Siinä ehtinee jo epäusko lennolle ehtimisestä nousta mieleen.

Kuvitellaanpa sitten että olen ulkomaalainen, Suomeen ensimmäistä kertaa saapuva kieliummikko ja yritän päästä Tampereen-junaan. Saavun luonnollisesti jollakin illan Euroopan-lennoista, jotka pääsääntöisesti saapuvat klo 22-23 välillä.

Viimeinen juna Tampereelle lähtee Tikkurilasta jo 22.46 eli siihen ehtiminen on lähes mahdotonta muutoin kuin jos kone laskeutuu klo 22.00, ei ole kirjattua matkatavaraa ja pääsen optimistisesti laskien hyppäämään taksiin klo 22.20, jolloin juuri ja juuri ehdin junaan jos tiedän mihin suuntaan juoksen.

Argumentoinnin vuoksi kuvitellaan kuitenkin, että junat vielä kulkevat. Mihin suunnistan terminaalin saapuvien aulasta? Nuoli osoittaa bussipysäkkien suuntaan, mutta enpä saa mistään juuri selville mikä bussi kulkee asemalle (tai mikä edes lähimmän rautatieaseman nimi on). Jos paikalliset opastavat, saatan päätyä bussiin 61 ja päästä perille (ostettuani ensin matkalipun kuljettajalta käteisellä), mutta sittenkin epäilys vaivaa kun bussi kiertelee niin kovasti. Tikkurilan asemalle saapuminen pitää päätellä ikkunoista ulos katsomalla, eikä herkkäuskoisempi välttämättä luulisi Tikkurilan asemaa isoksi asemaksi. Riski bussin mukana Mellunmäkeen jatkamisesta on ilmeinen. Kuulutukset ja infonäytöt bussissa sisällä auttaisivat asiaa.

Tikkurilan asemalla pitäisi sitten ostaa lippu joko lipunmyynnistä (jos on enää auki) tai automaatista (missä eivät käy ulkomaiset luottokortit). Samoin pitäisi osata oikealle laiturille. Tosin jo puolenkin tunnin odotus marraskuun pimeydessä Tikkurilan aseman laiturilla saa suomalaisenkin värisemään sekä vilusta että mahdollisesti pelosta. Ilta-aikaan asema on sen verran lähellä Tikkurilan keskustaa, että epäsosiaalisen aineksen voi kuvitella kuljeskelevan siellä päin, mutta toisaalta sen verran kaukana ja autio että muiden ihmisten tuomaa turvaa ei ole. Ei ole myöskään viihtyisiä ja/tai edes lämmitettyjä odotustiloja. Näin Suomi näyttää todelliset kasvonsa sitkeälle ulkomaanelävälle, joka bisnesluokasta tultuaan saa värjötellä ilman lämpöä, suojaa ja turvaa yksin aseman laiturilla, jos on ikinä sinne saakka edes päässyt.

Seuraavassa joitakin näkemyksiä siitä, mitä parannettavaa olisi jotta edellä esitetyltä voidaan välttyä.

Nykyisin juna- ja bussiliput ovat täysin erilliset. Linjasta 61 pitäisi sen sijaan tehdä junabussiyhteys, johon VR voisi myydä lippuja oman varausjärjestelmänsä kautta. Järjestelmäintegraatiota ei tarvittaisi, kun bussiin ei tarvita paikkavarausta. VR vain tilittäisi YTV:lle myytyjen bussilippujen hinnan. Samoin bussin aikataulut voisi ladata VR:n varausjärjestelmään, jolloin yhdelle lipulle voitaiisiin myydä yhteys Tampere-Tikkurila-lentoasema. (Miksipä muuten sama ei toimisi niinkin, että voisin ostaa Tampere-Helsinki -lipun jatkoksi joko Helsingin sisäisen tai seutulipun jatkomatkaa varten joko metrolla tai bussilla. Nykyisin onnistuu vaihto vain VR:n lähijuniin. Eikä kai mikään estäisi toteuttamasta samaa myös Helsinki-Tampere + Tampereen sisäinen lippu suuntaan.)

Jos oikein fiksusti toimittaisiin, VR:n varausjärjestelmä voitaisiin integroida Amadeukseen, jolloin Finnair voisi myydä codeshare-menettelyllä paikkoja suoraan esim. tiettyjen Pendolinojen ykkösluokkiin. Ko. junilla olisi siis myös Finnairin codeshare-lentonumerot. Samalla luonnollisesti menisi myös sen bussilipun myynti kunhan merkintä saataisiin tulostettua lippuun ja raha VR:n kautta tilitettyä YTV:lle. (Ilman järjestelmäintegraatiotakin pärjättäisiin blokkaamalla joukko paikkoja VR:n järjestelmässä ja myymällä ne Amadeuksen kautta, mutta tällöin paikkoja ei voisi dynaamisesti siirtää varaustilanteen mukaan järjestelmien kesken vaan Amadeus saattaisi myydä ei-oota vaikka VR:llä paikkoja vielä olisi, tai päinvastoin.)

Tuo bussi 61 kiertelee liikaa. Ideaali olisi suora ja nopea dedikoitu bussiyhteys. Siihen tosin ei välttämättä olisi matkustajia. Jos on pakko käyttää linjaa 61, niin ainakin bussi pitäisi teipata yltäpäältä hevosen kokoisin VR:n logoin, junan kuvin ja Airport-tekstein tms. Aikataulut pitäisi ehdottomasti olla saatavilla Tikkurilan asema - lentoasema -välille. Pysäkki pitäisi siirtää erilleen muista busseista, mahdollisimman lähelle asematunnelin suuta.

Asemalla pitäisi olla parin metrin välein keskikokoisen naudan kokoisia opastekylttejä lentoasemabussille. Samoin pitäisi olla kunnolliset ja tasokkaat odotustilat myös lentomatkustajien odotella sisätiloissa myös myöhään illalla. Sopivaa viihdettä saisi vaikka TV-monitoreista, joissa näytettäisiin BBC World -uutiskanavan kuvaa. Ihmisen läsnäoloa kaivattaisiin esimerkiksi myöhään auki olevan ja näkyvästi sijoitetun lipunmyynnin muodossa ja vähintäänkin automaatista pitäisi pystyä ostamaan liput myös ulkomaisilla luottokorteilla.

Myös lentoasemalle tarvittaisiin VR:n junamaatteja saapumishalliin. Niistä saisi ostettua kombilipun bussiyhteyteen ja junaan, ja automaattien yhteydessä pitäisi olla esitehyllyjä sekä isoja opastejulisteita bussiyhteydestä ja sen lähtöpysäkistä. Opasteet lähtöpysäkille pitäisi olla myös näkyvästi ja parin metrin välein koko matkan. Pysäkin pitäisi sijaita kunnollisen katoksen alla.

Varhaiseen aamuun tarvittaisiin 1-2 Pendolinoa lisää ainakin Tampereen suunnasta (samoin tietysti myös Lahden suunnasta). Iltaan ja yöhön tarvittaisiin 2-4 Pendolinoa lisää pohjoisen suuntaan (tämä siksi, että jos lento myöhästyy, on ikävä jäädä myös viimeisestä junasta -- ja toisaalta liian pitkä odotusaika kovin myöhään illalla käy hermoille kun haluaisi vain jatkaa kotia/matkakohdetta kohti). Jos haluttaisiin palvella myös tilauslentomatkustajia, niin pari-kolme Pendolino-vuoroa (tai hätätilassa paikallisjunaa) saatettaisiin tarvita myös sydänyön tunteihin samaan tapaan kuin Paunu ajaa läpi yön.

Lisäksi lähtöselvitys pitäisi voida tehdä lähtiessä jo ennen Helsinki-Vantaalle saapumista. Tämän toteuttaminen helpottunee kunhan lentoasemalla siirrytään yhteiskäyttöisiin lähtöselvitysautomaatteihin. Tällöin voisi Tampereen (ja Lahden) rautatieasemille sijoittaa automaatit. Kaikkein hyödyllisintä olisi kuitenkin jos tuon reilun tunnin matkan aikana voisi junassa tehdä lähtöselvityksen. Esimerkiksi Pendolinon ensimmäisen luokan eteisen seinään voisi tilan salliessa upottaa lentoyhtiöiden yhteiskäyttöisen lähtöselvitysautomaatin, joka olisi esim. GPRS:n kautta yhteydessä lentoaseman verkkoon. Tällä automaatilla matkustaja voisi itse tulostaa tarkastuskorttinsa ja matkatavaralipukkeensa, jolloin lentoasemalla voisi suoraan luovuttaa matkatavarat ilman sen kummempia muodollisuuksia ja kävellä turvatarkastukseen.

Aikanaan Marja-rata tulee muuttamaan hieman tilannetta sikäli, että bussin sijasta vaihto tapahtuu junaan, mutta monet hankaluudet jäävät silti olemaan eivätkä houkuttelevuus/helppous ja yhteyden nopeus ole samaa luokkaa kuin johtamalla kaukojunat suoraan lentoaseman ali. Marja-ratahan palvelee lähinnä vain Aviapoliksen kiinteistökehityshankkeita eikä sillä ole juuri valtakunnallista hyötyä, vaikka toisin jatkuvasti väitetään.

Oli miten oli, paljon olisi tehtävää myös nykyisen bussiyhteyden saattamisessa käyttökelpoiseen kuntoon. Nykyisellään on lähinnä fantasiaa että se saisi laajempaa suosiota matkusjien keskuudessa. Yllä on esitetty joitakin ehdotuksia, mutta ongelma on, että niiden toteuttaminen ei kohdistu selkesti millekään keskitetylle taholle vaan todennäköisesti ajatuksia pallotellaan eikä kukaan loppujen lopuksi tee mitään tilanteen parantamiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Nimimerkki 'janihyvarinen' antaa kyllä nyt vähän turhan lohduttoman kuvan Tikkurilan ja Lentoaseman välisistä yhteyksistä. Ainakin minun koneellani YTV:n aikataulussa näkyvät myös linjan 61 lähtöajat Tikkurilan asemalta Lentoasemalle. Uusimmissa linjalla kätettävissä busseissa lukee määränpää ja muihinkin osaa, kun katsoo pysäkkikyltistä minne mikäkin linja menee. Vieraskielisillekin auennee lentokonesymboli. Reaaliaikainen Helmi-järjestelmä autoihin tulevine pysäkkinäyttöineen on suunnitelmissa kiireellisenä, toteutus ilmeisesti ensi vuonna.

Ajoaika lentokentälle tosiaan on noin 20 - 25 minuuttia, mutta tämä nykyinen reitti on mielestäni huomattavasti fiksumpi kuin aikaisempi, joka ei koukannut Jumbon kautta. Suoralla reitillä matkustajia oli ruuhka-aikojen ulkopuolella vain satunnaisesti, nyt sentään parhaimmillaan kymmeniä. Viimeiset matkustajat tosin poistuvat yleensä Tasetien ja Lentoasemantien risteyksen pysäkillä.

Kalustona linjalla käytetään tavallisia kaupunkibusseja, koska linjalla kulkee pääasiassa työmatkalaisia, koululaisia, ostosmatkalaisia ym. Lentomatkustajien osuus lienee prosentin luokkaa. Useissa autoissa on kuitenkin hylly matkalaukuille keskisillalla. Ne joille bussikyyti ei kelpaa on tarjolla taksi. Mitään Finnair-bussin tapaista korkealuokkaisempaa bussiliikennettä tuolle reitille lienee turha järjestää, kun matkustajia ei yksinkertaisesti olisi kuin satunnaisesti.

Lentokentältä tullessa junaan vaihtaminen on mielestäni ihan vaivatonta. Junan lähtölaiturikin löytyy helposti näytöistä, joita on asemalla useissa eri paikoissa, muun muassa aivan bussilaitureiden vieressä. Lentokentällä on muuten Airpron ylläpitämä infopiste, josta saa ostaa ainakin bussilippuja ja kaiketi myös junalippuja ympäri vuorokauden. Uskoisin, että infopisteessä osataan kyllä neuvoa miten pääsee bussilla Tikkurilan asemalle. Aika usein matkalaiset taitavat muuten selvitellä jatkoyhteyksiään jo valmiiksi.

En osaa sanoa kuinka suurta kysyntää noille varhaisille/myöhäisille Pendolinoille olisi. VR:llä on ehkä laskettu, että junaan pitäisi saada vähintään bussilastillinen matkustajia, jotta vuoron liikennöinti olisi edes jotenkuten kannattavaa. Sekä Tampereen että Lahden suuntiin kyllä kulkee busseja vielä puolenyön jälkeenkin, joten lennon myöhästyessä on vielä mahdollista valita vaihtoehtoinen kulkuneuvo.
 
janihyvarinen sanoi:
Ensimmäinen ongelma Tikkurilassa on bussin aikataulu. VR:n linkittämältä YTV:n sivulta löytyy lähtöajat vain Mellunmäestä lentoaseman suuntaan (Tikkurilan kautta). Tiedän kyllä suunnilleen missä Mellunmäki on, mutta mikä on ajoaika sieltä Tikkurilaan? Ja mistä voi olettaa että satunnaisena matkustajana saisin sen helposti selville? Noihin aikoihin Mellunmäestä näyttää jo lähtevän busseja 10 minuutin välein mutta liikennöidäänkö Tikkurilasta vielä varhaisen, pidemmän vuorovälin mukaan, millä saattaisi myöhästyä lennolta?

Oli mukava lukea pitkää viestiä, jossa oli hyvää asiaa. Kommentoitavaa en keksi muuta kuin sen, että matkustajille voisi markkinoida www.matka.fi -palvelua, niin saisivat samalla matkaketjun kotoa Tampereen lähiöstä suoraan lentoasemalle.
 
Miksi joku haluaisi lähteä Tampereelta junalla Seutulan kentälle, kun vieressä on oma, pieni, tehokas ja ruuhkaton lentoasema, jolta pääsee vaivatta matkaan ja saa laukut poltetoitua todennäköisesti jonottamatta suoraan määränpäähän? Paljonko kalliimpi on lippu Tampereelta Lontooseen verrattuna Helsingistä lähtemiseen? Tuskin juurikaan.
 
Miska sanoi:
Ainakin minun koneellani YTV:n aikataulussa näkyvät myös linjan 61 lähtöajat Tikkurilan asemalta Lentoasemalle. Uusimmissa linjalla kätettävissä busseissa lukee määränpää ja muihinkin osaa, kun katsoo pysäkkikyltistä minne mikäkin linja menee. Vieraskielisillekin auennee lentokonesymboli.

[...]

Lentokentältä tullessa junaan vaihtaminen on mielestäni ihan vaivatonta. Junan lähtölaiturikin löytyy helposti näytöistä, joita on asemalla useissa eri paikoissa, muun muassa aivan bussilaitureiden vieressä. Lentokentällä on muuten Airpron ylläpitämä infopiste, josta saa ostaa ainakin bussilippuja ja kaiketi myös junalippuja ympäri vuorokauden. Uskoisin, että infopisteessä osataan kyllä neuvoa miten pääsee bussilla Tikkurilan asemalle. Aika usein matkalaiset taitavat muuten selvitellä jatkoyhteyksiään jo valmiiksi.

Tuota noin... En väitä etteikö tietoa olisi saatavilla kunhan ajan kanssa etsii, kyselee ja kulkee silmät auki. Pointti oli lähinnä se, että täytyy olla lähes ekspertti hallitakseen kaikki yhteydet ja mahdollisuudet. Viittaus YTV:n sivuihin perustuu siihen, että klikkasin linkkiä VR:n sivulta ja päädyin mainitun kaltaiseen aikatauluun. En etsinyt tarkemmin juuri siksi, että keskiverto matkustaja ei varmasti tee niin paljon etukäteisvalmisteluja.

Erityisesti ulkomaalaisella olisi varmasti vaikeaa. Voi olla että jossain lukee pienellä airport ja lentokonesymboli, mutta suomalaisilta menee yleensä ohi se, että oma kulttuurimme on korkean kontekstin kulttuuri. Odotamme että vastapuoli välittömästi ymmärtää isoja asiakokonaisuuksia pienestä vinkistä, sanasta, ilmeestä tai symbolista. Vieraasta kulttuurista tulija (erityisesti jos tuo kulttuuri on matalan kontekstin kulttuuri, jossa pitää aina joka paikassa kaikki vääntää rautalangasta useaan kertaan) ei osaa lukea ympäristöäkään samalla tavalla kuin suomalainen. Ei riitä että jossakin on kerran tai pari opastus oikeaan suuntaan. Kommunikaation pitäisi tulla suurella "kaistanleveydellä" uudestaan ja uudestaan. Eri kommunikaatiokanavat kuten kunnolliset, usein toistuvat opasteet, elektroniset näytöt, kuulutukset, esitteet vahvistavat toistensa viestiä ja luottamusta siihen, että palveluketju todellakin toimii eikä joku ole vain esim. unohtanut jotain kylttiä paikalleen sen jälkeen kun palvelu on lopetettu.

Myös Helsingin ulkopuolelta tuleva suomalainen saattaa jossain määrin kärsiä samasta ilmiöstä, jos ei tunne paikkoja. Siksi kunnollinen kommunikaatio tekee matkasta varmemman tuntuisen ja miellyttävämmän, ja siksi lisää matkustajamääriä. Tällöin ei aikaa myöskään kulu epäröintiin ja pähkäilyyn, mikä saattaisi aiheuttaa jatkoyhteydeltä myöhästymisen.

Miska sanoi:
Mitään Finnair-bussin tapaista korkealuokkaisempaa bussiliikennettä tuolle reitille lienee turha järjestää, kun matkustajia ei yksinkertaisesti olisi kuin satunnaisesti.

Voi olla että näin on. Mutta johtuuko se siitä, että kysyntää ei oikeasti ole vai siitä että matka koetaan liian hankalaksi (tai ei edes tiedetä mahdollisuudesta) eikä siihen ryhdytä. Ei ole ainakaan kokeiltu miten paljon kunnollinen informaatio matkan joka vaiheessa (myös ennakkoon) vaikuttaisi matkustajamääriin.

Miska sanoi:
Sekä Tampereen että Lahden suuntiin kyllä kulkee busseja vielä puolenyön jälkeenkin, joten lennon myöhästyessä on vielä mahdollista valita vaihtoehtoinen kulkuneuvo.

Kyllä, mutta yritäpä selostaa ihmiselle, että jos lentosi saapuu ennen klo xx.xx niin ehdit juuri ja juuri viimeiseen junaan, mutta jos myöhästyy niin valitsekin mieluummin bussi. Ja mitä jos onkin missannut junan niin, että takavalot näkyvät? Tikkurilan asemalta Tampereelle päässee helpoiten menemällä takaisin lentoasemalle ja siirtymällä Paunun bussiin. Liian hankalaa ulkomaalaiselle joka stressaa jo valmiiksi sekä kylmää ilmanalaa että täysin uppo-outoa kieliympäristöä.

Olen itse asiassa kerran sattuman oikusta saattanut kaukolennolta loppuväsyneenä saapuneen ulkomaalaisen ko. bussiyhteydellä Tampereen-junaan ja vielä herättänyt Tampereen kohdalla. Ei olisi taatusti selvinnyt perille yksin, mutta oli varsin kiitollinen kun pääsi hotelliinsa nukkumaan lähes tunnin etuajassa Paunun bussiin verrattuna.

Muuten: ei ole sen helpompaa yrittää Tampereen keskustasta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Bussi on myös numero 61, kulkee aniharvoin, ei oikein erotu katukuvasta mitenkään ja pysäkit on pelkästään merkitty pienenpienellä sinisellä airport-kyltillä. Olen joskus havainnoinut matkalaukkujen kanssa kulkevia ulkomaalaisia ja aika epävarman näköisesti yleensä nousevat bussiin ja kysyvät kuljettajalta meneekö tämä lentoasemalle. Mutta tästä saisi erillisen, yhtä pitkän kirjoituksen kuin Tikkurilan yhteyksistä.
 
339-DF sanoi:
Miksi joku haluaisi lähteä Tampereelta junalla Seutulan kentälle, kun vieressä on oma, pieni, tehokas ja ruuhkaton lentoasema, jolta pääsee vaivatta matkaan ja saa laukut poltetoitua todennäköisesti jonottamatta suoraan määränpäähän? Paljonko kalliimpi on lippu Tampereelta Lontooseen verrattuna Helsingistä lähtemiseen? Tuskin juurikaan.

Totta. Siksi itse käytännössä suosin Pirkkalaa. Kokemukseni mukaan sekä Blue1/SAS:n että Finnairin lentohinnoissa on pieni Tampere-lisä (ei ratkaisevan iso), mutta Ryanairillahan pääsee yleensä edullisesti. Tuo Tampere-Helsinki -hyppy ATR:llä vaan tuntuu monesti vähän tyhmältä (erityisesti jos täytyy 10 minuutissa henkensä kaupalla juosta kotimaan terminaalin päädystä non-Schengen-alueelle ulkomaanterminaalin äärimmäiseen päätyyn) kun Pendolinolla saman välin taittaisi vain hieman pidemmässä ajassa. Erityisesti jos pääsisi suoraan lentoasemalle. Vaihto Tukholmassa tai Kööpenhaminassa motivoi paljon paremmin, ja kävelymatka on monesti lyhyempi.

Toinen syy käyttää Vantaata on jos haluaa matkustaa lauantaina. Pirkkalasta ei silloin meinaa päästä juuri mihinkään.

Lisäksi jostain syystä ulkomailla vain tuntuu olevan yleisesti se käsitys, että Tampereelle pääsee helpoimmin lentämällä ensin Suomeen Helsinki-Vantaalle ja jatkamalla siitä. Onnekkaimmat valitsevat jatkolennon, jos sellainen sopii aikatauluun. Joskus odotus on tosin niin pitkä, että samassa ajassa ehtii perille junalla tai bussilla.

Epäonnisimmat lähtevät kokeilemaan onneaan julkisen liikenteen parissa ilman että ovat etukäteen selvittäneet yhteydet. Kyselemällä ne tietysti selviävät, mutta paljolta ajanhukalta ja stressiltä vältyttäisiin, mikäli yhteydet ja niihin liittyvä tiedotusmateriaali olisivat selkeät, ja paikasta toiseen olisi kunnolliset opastukset.

Nämä kokemukset muokkaavat Suomi-kuvaa enkä oikein hirveä edes ajatella mitä Suomesta ajattelee ihminen, jota ovat kohdanneet kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Mahtaako tulla enää uudestaan, jos voi valita...
 
janihyvarinen sanoi:
Nämä kokemukset muokkaavat Suomi-kuvaa enkä oikein hirveä edes ajatella mitä Suomesta ajattelee ihminen, jota ovat kohdanneet kaikki mahdolliset vastoinkäymiset. Mahtaako tulla enää uudestaan, jos voi valita...

Mietipä itse, jos vaikka matkustaisit jonnekin ulkomaille. Jos epäonnistuisit löytämään joukkoliikenteen reittejä sinne, minne olet menossa, syyttäisitkö siitä ensi sijaisesti sitä kohdemaata, vai sitä päätöstä, ettet mennytkään suosiolla taksilla? Minun mielestäni "normaalit" ihmiset menevät ulkomaanlomilla taksilla/vuokra-autolla ja joukkoliikennettä käyttävät lähinnä tiukalla budjetilla matkustelevat ja seikkailunhaluiset nuoret. Ehkäpä myös he, joilla on jo vahvempia siteitä kohdemaahan ja tulevat itsenäisesti toimeen eri arkisten asioiden kanssa, mutta heillä on usein jonkun tutun autokyytikin odottamassa tai Suomessa asuvat tutut osaavat neuvoa reittiasioissa.
 
kemkim sanoi:
Mietipä itse, jos vaikka matkustaisit jonnekin ulkomaille. Jos epäonnistuisit löytämään joukkoliikenteen reittejä sinne, minne olet menossa, syyttäisitkö siitä ensi sijaisesti sitä kohdemaata, vai sitä päätöstä, ettet mennytkään suosiolla taksilla? Minun mielestäni "normaalit" ihmiset menevät ulkomaanlomilla taksilla/vuokra-autolla ja joukkoliikennettä käyttävät lähinnä tiukalla budjetilla matkustelevat ja seikkailunhaluiset nuoret. Ehkäpä myös he, joilla on jo vahvempia siteitä kohdemaahan ja tulevat itsenäisesti toimeen eri arkisten asioiden kanssa, mutta heillä on usein jonkun tutun autokyytikin odottamassa tai Suomessa asuvat tutut osaavat neuvoa reittiasioissa.

Tässä on nyt rivien välissä vähän sama asenne kuin monesti joukkoliikenteestä puhuttaessa: normaalit ihmiset kulkevat autolla (tai taksilla). Lentokenttäyhteyksissä suurkaupungeissa raideliikenne on kuitenkin varteenotettava ja helppo vaihtoehto, ja on siksi tullut suosituksi myös työmatkalaisten keskuudessa. Usein se on nopein yhteys keskustaan.

Omia kokemuksia on Lontoosta (Heathrow ja Stansted), Pariisista (CDG), Oslosta, Tukholmasta, Brysselistä, Amsterdamista ja Barcelonasta, sekä työ- että lomamatkoilta. Useimmiten helppoa, joskus jotain pieniä ongelmia. Vantaalla ei toistaiseksi ole raideliikennettä, mutta onko se syy edellyttää että kaikkien pitää käyttää taksia? Varsinkin kun pienillä parannuksilla bussi palvelisi kohtuullisesti.

Onko ensimmäinen refleksi lentoasemalta lähimmälle rautatieasemalle pääsemiseksi taksi? Yleensä maailmalla tällaisilla väleillä kulkee aina kohtuullisen tiheästi liikennöity bussilinja, usein erillinen (jopa ilmainen) sukkulabussi.

Ja miksi VR:n pitää hymyssä suin mainostaa sujuvia vaihtoyhteyksiä, jos ne eivät ole sujuvat? Ulkomaalainen voi harhautua ajattelemaan, että kyseessä on helppo juttu eikä oleta että homma hoituu helposti vain taksin avulla.

Jos tarkoitus ei olekaan että Tikkurilassa olisi helppo jatkaa junasta lentoasemalle ja päinvastoin, niin miksi ihmeessä Pendolinojen kallisarvoista matka-aikaa pitää tuhlata koko pysähdykseen? Länsi- ja Itä-Suomen vaihdot sujuisivat yhtä lailla Pasilassa, kun kerran Riihimäellä ei onnistu.

Varsinainen pointti kuitenkin oli, että miksi joukkoliikenteen pitää olla niin vaikeaa että täytyy aina olla kiinteät siteet maahan, tuttavia jotka neuvovat tms. jotta pärjäisi. Miksi meidän täytyy pitää niin kovasti kiinni suomalaisesta vaatimattomuudesta ja pienieleisyydestä, ettemme voi olla avuliaita ja tiedottaa kunnolla, kun sillä asia hoituisi kuntoon?

Ja vielä: jos selvästi korjattavissa olevia ongelmia matkanteon suhteen tulee vastaan vieraassa maassa, niin kuinkahan moni meistä vain hymähtää että ei olisi pitänyt lähteä seikkailemaan näin? Kyllä ensimmäinen refleksi on aina miettiä, että miksiköhän eivät mitenkään voi pystyttää tuohon kylttiä jossa nämä asiat kerrotaan selkeästi, ei olisi vaikeaa. Tämä on ehkä epäreilua isäntämaata kohtaan, jonka kulttuuriin voi kuulua että muka "selkeitä" asioita ei haluta kertoa avoimesti tai ikinä toistaa mitään kahdesti. Näin se vaan kuitenkin on ja vaikuttaa ainakin mielikuvien tasolla seuraavaa matkakohdetta valitessa. Eikä kyseessä välttämättä ole lomamatka vaan tuhannen ihmisen konferenssi tai firman uuden konttorin sijaintipaikka.
 
janihyvarinen sanoi:
Tässä on nyt rivien välissä vähän sama asenne kuin monesti joukkoliikenteestä puhuttaessa: normaalit ihmiset kulkevat autolla (tai taksilla). Lentokenttäyhteyksissä suurkaupungeissa raideliikenne on kuitenkin varteenotettava ja helppo vaihtoehto, ja on siksi tullut suosituksi myös työmatkalaisten keskuudessa. Usein se on nopein yhteys keskustaan.

Ei ollut tarkoitus antaa ymmärtää, että minulla tuollainen asenne olisi. Sellaista minulla ei ole, olen erittäin innokas joukkoliikenteen kannattaja. Yritin vain selittää, miten normaali ihminen ajattelisi asioita sen perusteella, mitä olen nähnyt ja kuullut.

Lentoaseman yhteyksistä puhuttaessa katselin kerran erästä kuvaa, jossa oli viivojen paksuudella ja eri väreillä kuvattu, miten lentoaseman matkustajat jakautuvat pääkaupunkiseudulla. Helsingin keskustaan mennessä 615-bussin asema oli vahva ja sillä mentiin henkilöautoja enemmän. Muualle seudulle, myös Tikkurilaan, käytännössä ainoa kulkumuoto oli auto tai taksi. Edes Helsingin keskustaan matkustajavirta ei ollut erityisen voimakasta. Liikemiehet menevät taksilla ja pakettimatkaturistit heille varatuilla busseilla. Yleistä joukkoliikennettä käyttävät ovat siis omatoimimatkailijoita.

Tavallinen ihminen on laiska ja haluton selvittämään joukkoliikenneyhteyksiä, jos on tarjolla mukava taksikyyti, koska arvostaa jostain syystä autolla matkustamista bussia enemmän. Jos raiteet löytyvät, hän käyttää niitä, koska ne ovat selkeitä.

Samaa ajattelutapaa voisi soveltaa totta tosiaan bussiliikenteeseen. Esimerkiksi Jokeri-linja ja 615-bussi ovat minusta aika helppoja valintoja pääkaupunkiseudulla raideliikenteen lisäksi. Raiteilla on kuitenkin tietty raidekerroin, joka lisää matkoja enemmän kuin vastaava bussitarjonta.
Matkustajavirran perusteella olisi paljon muita kiireellisempiä raideprojekteja, mutta imagon kannalta tällainen yhteys voisi olla hyödyllinen.
 
Olen täysin samaa mieltä Janihyvarisen kanssa. Pitkä kuvaus on asiallinen, perusteltu ja oikea. Samoin tulkinnat siitä, mitä tuo kaikki merkitsee matkustajalle. Lukiessa voi vielä miettiä, miten mukavaa tuo kaikki on, kun on olalla PC-laukku ja toisella kädellä vedettävänä matkalaukku.

On turha selitellä, miksi meillä ei tarvitsisi maksimoida kulkijan opastamista ja matkan onnistumista. Taksi on toki vaihtehtoinen tapa päästä lentokentältä eteenpäin, mutta joukkoliikenteen tehtävä ei ole markkinoida takseja.

Itse matkustan pari kertaa vuodessa. Minulla on tietenkin periaatteena, että en käytä taksia. Mutta en ole sitä kaivannutkaan kuin kerran, Pariisissa, jossa jouduin kaikenlaisten sekoilujen jälkeen lopulta ottamaan taksin, koska en puolen yön aikaan saanut edes selville, minne juna oli minut kuljettanut. Mutta tilannehan vastasi yhtä Janihyvarisen esimerkkiä. En saanut kentältä mistään minkäänlaista joukkoliikenteen linjakarttaa, kenttäalueen bussiliikenteessä oli jostain syystä tunnin katko ja jouduin etsimään rautatieaseman kävellen jne.

Pääsääntöisesti kuitenkin ulkomaisilla kentillä on helppo löytää joukkoliikenne, joko raideliikenne tai bussi. Kentältä saa yleensä ostetuksi viikon matkailijalipun sekä linjakartan. Opasteet kertovat, minne bussi on menossa ja mihin bussista on jatkoyhteydet.

Takseissa hinnan ja palvelun suhde joukkoliikenteeseen on tavallisesti pöyristyttävä. Taksi maksaa parin viikkolipun verran, ja päiväsaikaan se seisoo henkilöautojen ruuhkissa. Ja ensin tietenkin jonotat niihin takseihin.

Janihyvarisen kuvaus ja sen kommentit antavat myös kuvaa suomalaisesta asenteesta joukkoliikenteeseen. Ensin pitäisi olla joistain tilastoista hirveä matkustajamäärä, jotta edes harkittaisiin joukkoliikennepalvelun perustamista. Miten voi mistään tilastoista sanoa, paljonko hyvin toimivan ja aikatauluiltaan synkatun Tikkurila-Lentoasema väliä ajavan Pendolinojen liityntäbussien matkustajamäärä on, kun sellaisia yhteyksiä ei koskaan ole ollut? Tikkurilasta Jumboon (heh heh, automarketin joukkoliikennematkustajat) ja toimistoihin matkustavien ihmisten määrällä ei ole mitään tekemistä lentomatkustajien kanssa.

Tämä asenne "ensin matkustajat, sitten palvelu" osoittaa, etteivät joukkoliikenteestä vastuulliset ole yksinkertaisesti tehtäviensä tasalla. Tämä asenne näkyi valitettavalla tavalla eläkkeelle jääneen entisen HKL:n suunnittelujohtajan haastattelusta Hesarissa. Jos Helsinki Sipoon saisi, ensin sinne pitäisi asuttaa ne kymmenet tuhannet ihmiset ja sitten katsoa, onko perustetta tehdä metro. Juuri näin tuhotaan edellytykset joukkoliikenteelle ja Etelä-Sipoosta tehtäisiin vain toinen Etelä-Espoo. Moottoritie autoiluunhan siellä on jo.

Nykymenolla saadaan vain perusteluja sille, että junien ei kannata pysähtyä Tikkurilassa eikä lentokentälle kannata mitään joukkoliikennettä järjestää ylipäätään. Sillä ei tuollaista palvelua kukaan todellakaa ryhdykään käyttämään. Joukkoliikennepalvelu on tuote siinä kuin muutkin tuotteet. Käyttäjä arvioi tuotteen laatua ja hintaa. Huono tuote ei kelpaa, hyvä kelpaa. Jokainen yrittäjä, joka haluaa saada tuotteensa kaupaksi tekee siitä tietenkin mahdollisimman houkuttelevan, esim. siten kuin Janihyvarinen luonnosteli. Vaan ehkei joukkoliikennettä halutakaan saada kaupaksi.

Antero
 
janihyvarinen sanoi:
Viittaus YTV:n sivuihin perustuu siihen, että klikkasin linkkiä VR:n sivulta ja päädyin mainitun kaltaiseen aikatauluun. En etsinyt tarkemmin juuri siksi, että keskiverto matkustaja ei varmasti tee niin paljon etukäteisvalmisteluja.
Mistäköhän linkistä nyt on kyse? Ainoat linkit bussin 61 aikatauluihin johtavat sivulle http://aikataulut.ytv.fi/linjat/fi/v61.html jossa aivan varmasti on myös lähtöajat Tikkurilassa, siinä Mellumäen lähtöaikojen vieressä.
 
janihyvarinen sanoi:
Nuoli osoittaa bussipysäkkien suuntaan, mutta enpä saa mistään juuri selville mikä bussi kulkee asemalle (tai mikä edes lähimmän rautatieaseman nimi on).
Jos paikalle tulee täysin ummikko, joka ei ole etukäteen selvittänyt jatkoyhteyksiään, niin hänen tuskin sitten tarvitsee löytää nimenomaan lähimmälle rautatieasemalle. 615:n meneminen "Helsinki Railway Station":lle on kerrottu selkeästi, joten sinne kyllä pitäisi löytää.

Ilmailulaitos ei selvästikään ole vielä alkanut opastaa kunnolla junayhteyksiä Tikkurilasta. Esim. lentokentän www-sivuilla kerrotaan vain, miten lentokentälle pääsee bussilla, junasta ei mainita ollenkaan. Webbisivuilla kyllä kerrotaan bussi 61 Tikkurilasta, mutta ei kerrota että Tikkurilassa on rautatieasema. Näin siis Helsingin seutua tuntematon ei todennäköisesti löydä infoa Tikkurilaan menemisestä, jos hän etsii webistä etukäteen tietoa vaihtoyhteyksistä juniin.
 
Jussi sanoi:
Mistäköhän linkistä nyt on kyse? Ainoat linkit bussin 61 aikatauluihin johtavat sivulle http://aikataulut.ytv.fi/linjat/fi/v61.html jossa aivan varmasti on myös lähtöajat Tikkurilassa, siinä Mellumäen lähtöaikojen vieressä.

Hupsista, oikeassa olet. Tuli siis pieni virhetulkinta, kun katsoin vain ylintä riviä jossa näkyvät päätepysäkit. Tosin mahtaisiko tämä virhetulkinta sinänsäkin todistaa sen puolesta, että asiaa tuntematon saattaa erehtyä. :)

Parempi olisi jos olisi sellainen aikataulu jossa ei ole mainittu lentomatkustajan tarvetta ajatellen ylimääräisiä paikkoja. Ei liene mahdottoman vaikeaa tai kallista toteuttaakaan nykyaikana.
 
janihyvarinen sanoi:
Hupsista, oikeassa olet. Tuli siis pieni virhetulkinta, kun katsoin vain ylintä riviä jossa näkyvät päätepysäkit. Tosin mahtaisiko tämä virhetulkinta sinänsäkin todistaa sen puolesta, että asiaa tuntematon saattaa erehtyä. :)
Missäpä aikataulussa ei erehtymisen vaaraa olisi... Ihminenhän on erehtyväinen. :)
Parempi olisi jos olisi sellainen aikataulu jossa ei ole mainittu lentomatkustajan tarvetta ajatellen ylimääräisiä paikkoja. Ei liene mahdottoman vaikeaa tai kallista toteuttaakaan nykyaikana.
Kuten osa kirjoittajista on tässäkin ketjussa todennut, lentomatkustajia linjan 61 matkustajista on vain murto-osa, suurin osa käyttää sitä ihan arkipäiväiseen liikkumiseen: työ- ja koulumatkoihin yms.
Tikkurila-Lentoasema -aikataulussa olisi se huono puoli että kaikki matkustajat eivät välttämättä ymmärtäisi, että linja ei alunperin lähde Tikkurilasta (vaan Mellunmäestä), vaan olettavat sen lähtevän minuutilleen ilmoitettuna aikana - mikä toki olisikin toivottavaa, muttei taida aina toteutua?
Toiseen suuntaan mennessä matkustajat taas olettaisivat Tikkurilan olevan päätepysäkki, joten he istuisivat bussissa niin kauan kuin se jatkaa matkaansa.
 
Olen samaa mieltä tämän viestiketjun aloittajan kanssa. Yhteys rautatieasemalta lentoasemalle on huonosti hoidettu.

Kävin kesällä kaksi kertaa lentoasemalla vaikka en lentolaitteella matkustanutkaan. Yritin matkustaa bussilla sekä Tikkurilaan että Helsinkiin. Lentoasemalta en löytänyt tietoa, miltä pysäkiltä bussi lähtee. Vasta pysäkillä luki bussin määränpää ja aikataulut. Viime kesän kokemusten jälkeen pyrin taas välttämään lentokenttiä kaikin mahdollisin keinoin.
 
Takaisin
Ylös