Helsinki-Vantaalle junalla ja bussilla

Jussi sanoi:
Sillä jos raitiotie jää Martinlaaksoon, Myyrmäen alueelta pitäisi Tikkurilaan mennessä vaihtaa bussista tai junasta ratikkaan Martinlaaksossa, tai kuten nykyisin mennä junalla Pasilan kautta.

Tai mennä Vantaan sisäisellä bussilinjalla 53. Yllättävän nopea linja, olen käyttänyt sitä usein. Miksi tarvittaisiin raiteita, jos bussikin riittää toistaiseksi? Kyllä niissä busseissa vielä tilaa tuntuu olevan. Linjoja voisi brändätä tosin paremmin, jotta ihmiset löytäisivät ne. Esimerkiksi Jokeri I (550), Jokeri II (H79+?), Jokeri III, Kehä I Express, Kehä III Express (V53)...
 
Tuo bussilinjojen "brändäys" nimenomaan on tekemättä. "Jokerikin" on vaan joku ihme 550, joka kyllä sattuu kulkemaan aika usein, mutta mistäs sitä tavallinen matkustaja tietää? Ja jos bussissa on vihreä kattoraita niin se ei sitä mitenkään erota pk-seudun kirjavista linja-autoista.

Raideliikenne koetaan nimenomaan satunnaisten matkustajien kannalta helpommaksi ymmärtää ja käyttää. Kyllä kai bussilinjankin brändäys ja käytön helpottaminen voisi onnistua, muttei tällä tavalla kuin nyt meillä. Odottelen vielä kauhulla, milloin tulevat 550A, 550K, 550N, 550T, 550KN ja 550KT että matkustajat saadaan oikein sekaisin siitä, minne se vihreäkattoinen bussi oikein kulkee tänään.

Jokeri voisi toimia toistaiseksi bussipohjaltakin, mutta se todellakin pitäisi brändätä ihan oikeasti ja kunnolla erilliseksi, omaksi systeemikseen eikä vain joksikin kolminumeroiseksi bussilinjaksi kaltaistensa joukkoon.
 
kemkim sanoi:
Miksi tarvittaisiin raiteita, jos bussikin riittää toistaiseksi? Kyllä niissä busseissa vielä tilaa tuntuu olevan. Linjoja voisi brändätä tosin paremmin, jotta ihmiset löytäisivät ne. Esimerkiksi Jokeri I (550), Jokeri II (H79+?), Jokeri III, Kehä I Express, Kehä III Express (V53)...
Hyviä vastauksia tähän löytyy Kemkimin toisaalla linkittämästä Sosiaalisesti kestävän joukkoliikenteen raportista. Siellä on kirjattuna haastateltujen esittämiä syitä sille, miksi bussi ei kelpaa mutta raiteet kelpaavat.

Ydinjuju tuon raportin mukaan on se, että bussissa yhdistyvät auton ja joukkoliikenteen huonot puolet. Jos omistaa auton, miksi siis ei käytä omaa autoa, koska bussi on vain huonompi auto.

Tämä olisi yksi selitys raideliikennekertoimelle. Siis sille, että jostain syystä samaa linjaa ajava ratikka on suositumpi kuin bussi, jos mitään muuta merkittävää eroa ei ole kuin että toinen on bussi ja toinen ratikka.

Itse olen arvellut, että tuo kerroin selittyisi yksinkertaisesti raideliikenteeseen liittyvillä laatutekijöillä, jotka voisivat olla eriteltävissä ja siten voitaisiin jopa ennustaa raideliikennekertoimen vaikutusta. Mutta minusta tuon raportin esittämät asenteet on syytä ottaa vakavasti myös.

Toinen tähän samaan asiaan liittyvä vastaus on, että joukkoliikenteen matkustajia ei saada lisää sillä, että suostutaan kuljettamaan vain ne, jotka ilman ponnisteluja joukkoliikennettä käyttävät. Tämähän meillä on joukkoliikenteen hoidon asenne, siksi ei laadukasta ja kilpailukykyistä raideliikennettä mihinkään saada.

Jokerinkin kohdalla asia tyssää siihen, että ensin ei uskottu linjalle tulevan matkustajia lainkaan, koska ei ole kokemusta siitä, että sellaisella linjalla on matkustajia, kun sitä linjaa ei ole. Nyt selitetään, ettei sitä kannata rakentaa raiteille, kun siellä ei ole tarpeeksi matkustajia kuin vain bussiliikenteelle. Kun ei uskota, että bussina sinne ei tule koskaan niin paljon matkustajia kuin jos se olisi raideliikennettä. Näin ei uskota, vaikka bussinakin on jo nähty, että menestys on ollut parempi kuin ennustettiin.

Raideliikenteeseenhän ei oikeasti uskota, vaikka niin sanotaan. Eikä tietekään ole kokemuksen mukaan syytäkään uskoa. Metroon ja kaupunkiratoihin on pantu hirvittävästi rahaa, mutta sillä rahalla ei ole saatu lisää matkustajia verrattuna edeltäviin tilanteisiin. Ja edelleen halutaan tehdä samalla tavalla länsimetron kanssa.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Jokerinkin kohdalla asia tyssää siihen, että ensin ei uskottu linjalle tulevan matkustajia lainkaan, koska ei ole kokemusta siitä, että sellaisella linjalla on matkustajia, kun sitä linjaa ei ole. Nyt selitetään, ettei sitä kannata rakentaa raiteille, kun siellä ei ole tarpeeksi matkustajia kuin vain bussiliikenteelle. Kun ei uskota, että bussina sinne ei tule koskaan niin paljon matkustajia kuin jos se olisi raideliikennettä. Näin ei uskota, vaikka bussinakin on jo nähty, että menestys on ollut parempi kuin ennustettiin.
Matkustajien näkökulmasta Jokeriin ei kovinkaan moni aluksi uskonut, ja nekin jotka olisivat uskoneet, eivät esim ole muuttaneet asumaan Jokerin varrelle, koska eivät ole voineet olla varmoja sen tulemisesta. Eli epävarmuus generoi huonoa menestystä. Mutta jos kehitys sadaan käännetyksi, voi se alkaa menestyäkin.

Antero Alku sanoi:
Raideliikenteeseenhän ei oikeasti uskota, vaikka niin sanotaan. Eikä tietekään ole kokemuksen mukaan syytäkään uskoa. Metroon ja kaupunkiratoihin on pantu hirvittävästi rahaa, mutta sillä rahalla ei ole saatu lisää matkustajia verrattuna edeltäviin tilanteisiin. Ja edelleen halutaan tehdä samalla tavalla länsimetron kanssa.
Tässä vaadin tarkennusta. Itse en näe niin dramaattista eroa "raskaan" ja "ei-raskaan" raideliikenteen välilä, koska oletan että Raide-Jokeri olisi kuitenkin raskaampi kuin keskustan riatiotiet.

Kaikki tapaukset ja kokemukset eivät ole identtisiä, vaan Jokeri-tapauksen lisäksi muitakin on voitava tarkastella erikseen ja objektiivisesti:

Esim ensimmäinen "kaupunkiratamme", Martinlaakson rata, saavutti täysin odotuksensa. Kun oli kerran päätetty rakentaa rata, jota pitkin pääsi liikkumaan suht kaukaa nopeammin kuin bussilla tai jopa autolla Helsingin keskustaan, sen varrelle rakennettavien lähiöiden talot täyttyivät heti asukkaista jotka uskoivat rataan.

Itämetron kohdalla varsinaista "metrouskoa" esiintyi voimakkaimmin Vuosaaren haaran kohdalla. Vuosaareen uskallettiin muuttaa 90-luvulla tosissaan kun tiedettiin että metro varmasti tulee. Samoin on käynyt osittain Lahden oikoradan, ja tulee käymään Marja-Radan kanssa.

Muut kaupunkiradat olivat käytännössä vain vanhojen ratojen päivityksiä, ne rakennettiin 4-raiteisiksi jotta kaukoliikenne saatiin eristettyä lähiliikenteeltä, mitään uusia asemiahan ei avattu. Monasti jopa vuorotiheys jäi ennalleen ruuhka-ajan ulkopuolelle. Siksi ne eivät ole merkittävästi lisänneet matkustusta, mutta jonkin verran on täytynyt kuitenkin, koska junat ovat pirun täysiä. Mutta ratojen varsille on myös rakennettu paljon ja rakennetaan yhä, joten YTV:n pitää nyt skarpata tosissaan ettei investoinnit valu hukkan ja asukkaat ala kulkea autoilla. Junaliikenteen häiriöt ja häiriköinti pitää saada kuriin, ja uusia matalalattiajunia liikenteeseen.

Anteron mainitsemaa uskon puutetta raideliikennettä kohtaan on varmaan esiintynyt jossain vaiheessa itämetron vanhemman haaran varrella Herttoniemessä, Puotinharjussa, Myllypurossa, Kontulassa ja Mellunmäessä, ja siitä Anterolla varmaan saanutkin omat kokemuksensa. Sieltä saattoi nimittäin moni 50-70-luvulla sinne muuttanut, mutta metron odotteluun kyllästynyt muuttaa pois. Koska näille alueille ei juuri rakennettu enää mitään lisää metron rakentamisen yhteydessä, ei metro valmistuessaan 15 vuotta myöhässä voinut lisätä joukkoliikenteen käyttöäkään.

Sama ilmiö on toistunut myös Etelä-Espoon kohdalla, mutta useassa tapauksissa se on johtanut poismuuton sijaan vallitsevan tilanteen hyväksmiseen ja autoilijaksi ryhtymiseen. Länsimetron ensimmäisistä luonnoksista tähän päivään on kulunut jo pari sukupolvea. Jos Espooseen vihdoin tehtäisiin myönteinen raidepäätös, ja radan rakentamisen yhteydessä samaan aikaan rakennetaan uusia asuinalueita, sinne tulevat muuttamaan ensisijaisesti niitä jotka kiinnostavat uusi raideyhteys. Mutta jos rakennetaan yhteys vain olemassoleville valmiiksi rakennetuille alueille, se ei juuri lisää matkojen määrää, mutta saattaa jarruttaa autoilijaksi ryhtymistä nuorissa, jotka itsenäistyvät. Länsimetron suurin vaikutus on se, että se poistaa pullonkaulat kaupungin läpi kulkevassa liikenteessä, ja Tapiolan-Otaniemen alueen kehitys varsinkin työpaikkojen osalta ratkaisee miten suuret ne vaikutukset tulevat olemaan.

Siksi se on niin vaikeaa upottaa olemassaolevaan yhdyskuntaan raideliikennettä: Vanhat asukkaat eivät sitä halua, uudet haluaisivat, mutta eivät usko siihen koska tietävät että eivät voi itse siihen vaikuttaa.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Matkustajien näkökulmasta Jokeriin ei kovinkaan moni aluksi uskonut, ja nekin jotka olisivat uskoneet, eivät esim ole muuttaneet asumaan Jokerin varrelle, koska eivät ole voineet olla varmoja sen tulemisesta. Eli epävarmuus generoi huonoa menestystä. Mutta jos kehitys sadaan käännetyksi, voi se alkaa menestyäkin.

Niinpä. Bussireittien varrellekin tosin muutetaan, esim. reitin 52 varrelle Helsingissä. Mutta en minä ainakaan rupeaisii bussireittien perusteella asuinpaikkaa valitsemaan, ne reitithän saattavat muuttua vaikka huomenna!

Jos Jokeri olisi raide, niin sen varrelle olisi uskallettu muuttaa jo rakennusvaiheessa. Siihen se raide tulee, siinä se myös pysyy, ja sillä reitillä se ratikka kulkee. Siispä tänne perustamme pesämme.

Ehkä tuo raideliikenteen pysyvyyskin vaikuttaa osaltaan raideliikennekertoimen muodostumiseen. Monta kertaa on täälläkin todettu, että kun 3T kulkee samaa reittiä tänään kuin vuonna 1922, niin siihen on helppo Tyrnävän-mummelinkin nousta. Niin, eikä tänä päivänä tarvitse edes nousta, jos kohdalle sattuu Vario :)
 
339-DF sanoi:
Niinpä. Bussireittien varrellekin tosin muutetaan, esim. reitin 52 varrelle Helsingissä. Mutta en minä ainakaan rupeaisii bussireittien perusteella asuinpaikkaa valitsemaan, ne reitithän saattavat muuttua vaikka huomenna!
Viikin alue on ollut hyvää mallia siitä, miten asia on hoidettu päin mäntyä. Ekologiseksi mainostetun asuinalueen ainoa toimiva liikenneyhteys on henkilöauto, koska lähellä on liittymä Lahdentielle. Joukkoliikenne on yleinen valituksen aihe ja alueen rakentuminen on hidasta. Ainakin oma äitini ja siskoni asuivat Viikissä pari vuotta ja muuttivat osaksi huonojen yhteyksien vuoksi pois.

Raideliikennettä haukkuvat autopuolueessa huonoksi, kun se on niin jäykkää. Mutta juuri siinä on yksi sen parhaista eduista bussiin nähden. Jäykkyys = pysyvyyttä = luotettavuutta. Sitä nimenomaan tarvitaan, jotta ihmiset uskaltavat tehdä valinnan autoilun ja joukkoliikenteen välillä.

Antero
 
R.Silfverberg sanoi:
Tässä vaadin tarkennusta. Itse en näe niin dramaattista eroa "raskaan" ja "ei-raskaan" raideliikenteen välilä, koska oletan että Raide-Jokeri olisi kuitenkin raskaampi kuin keskustan riatiotiet.
En tarkoittanut tehdä eroa raideliikenneratkaisujen kesken. Tarkoitin sitä, että pk-seudulla vain on viimeksi (metron valmistumisesta lähtien, siis jo neljännesvuosisata) toteutettu sellaisia raideliikenneratkaisuja, jotka eivät ole parantaneet joukkoliikenteen asemaa, mutta ovat maksaneet paljon. Ja niiden perusteella ei ole mitään syytä väittää, että raideliikenteellä olisi jotain etua busseihin nähden. Päin vastoin, voi vain ihmetellä, miksi pitäisi käyttää paljon rahaa vain siksi, että rakennetaan raiteita, kun sama asia hoituu busseillakin.

Tämä kokemus on pilannut Raide-Jokerin mahdollisuudet ja haittaa kaiken aikaa suunnitteilla olevia esikaupunkien raitiotiehankkeita. Esimerkiksi Kruunuvuoren ratikka on täysin ylivoimainen liikenneratkaisu: kaksi kertaa niin nopea kuin henkilöauto eikä maksa kaupungille käytännössä mitään. Mutta poliitikot puhuvat kaiken aikaa metrosta ja siitä, että varaudutaan siihen, että jotain rakennetaan joskus. Koska se on niin kallista, että sitä ei voida rakentaa nyt - kun on sellainen mielikuva.

Kirjasit itse aivan oikein ne syyt, miksi Martinlaakson radan jälkeen "kaikki" on mennyt pieleen. Ja on menossa Etelä-Espoossa, jos sinne tehdään länsimetroa samalla periaatteella kuin kaikki pieleen menneet hankkeet. Samalla tavalla myös Suurpellossa ollaan tekemässä emämunausta, koska sinne ei tehdä raideliikennettä, kun kerran se on niin kallista.

R.Silfverberg sanoi:
Siksi se on niin vaikeaa upottaa olemassaolevaan yhdyskuntaan raideliikennettä: Vanhat asukkaat eivät sitä halua, uudet haluaisivat, mutta eivät usko siihen koska tietävät että eivät voi itse siihen vaikuttaa.
Vaikeata on ainoastaan sijoittaa valmiiseen rakenteeseen raskasraidetta. Ratikalle on aina tilaa, ja se lisäksi tekee itse itselleen tilaa, koska ratikka on tehokkainta katu- ja liikennetilan käyttöä. Siis tehokkaampaa kuin se kumipyöräliikenne, joka on ennen ratikkaa.

Ratikalla myös parannetaan ympäristöä toisin kuin esim. liityntäliikenneasemalla. En usko, että kukaan vastustaa autoliikenteen poistamista ja tilalle tulevaa nurmetettua puistorataa. Kun olen näyttänyt kuvia sellaisesta yleisötilaisuuksissa, ihmiset ovat olleet ihastuksissaan. Ohessa yksi. Kuvan esittämällä paikalla oli ennen katu ja pysäköintiä.

Kuvalinkki

Mutta meillä valehdellaan tästäkin. Nykyaikainen raitiotie, pika tai ilman, näyttä tuolta kuin tuo kuva, mutta Raide-YVA:n auktoriteetilla sanotaan tuollaisen pilaavan maisemaa. Onko tuo maiseman pilaamista, jos Tapiolan aukiolta poistetaan pari autokaistaa ja tilalle tulee tuon näköistä? Ympäristöä pilaavat paljon enemmän Tapiolan metroaseman bussiliikenteen järjestelyt, vaikka itse metro kulkisi kuinka syvällä nurmikon alla.

Martinlaakson rata ennen metroa ja muita möhläyksiä oli oikealla tavalla tehty kokonaisuus, vaikka mittakaava kasvoikin liian suureksi eli yli kävelyetäisyyden. Mutta sitä ei voi nykyään toistaa sellaisenaan, sillä vaatimukset asuinympäristölle ovat muuttuneet. Jo pelkät asemat tuovat mieleeni DDR:n tai muun itäblokin, erityisesti nykyisen hoitamattomuuden ja rapistuneisuuden vuoksi. Mutta omalla rahalla ei enää hakeuduta sellaiseen elementtitalojen ympäristöön, jota Martinlaakson radan varressa on.

Pienimuotoista, viihtyisää ja vihreätä rakentamista ei voi tehdä raskaan raideliikenteen varaan, vaikka sitä viime aikoina on Sipoon kohdalla vailla parempaa tietoa ja tajua väitettykin. Ydinkysymys on myöntää, ettei lähtökohdan pidä olla HKL-metron laajentaminen ja muhkeiden rakennusurakoiden keksiminen, vaan hyvän kaupunkiympäristön luominen.

Jos raideliikennettä tehdään, se ei voi olla niin kallista kuin toteutetut raiteet ovat olleet. Minulle on sama, mikä sen nimi on ja minkä kanssa sen kuvitellaan olevan yhteensopiva, kunhan se toiminnallisesti ja taloudellisesti on haluttuun kaupunkirakenteeseen sopiva.

Kun lähtökohta on, ettei HKL-metroa saa kehittää mitenkään ja lähijunien pitää olla mahdollisimman suuria (kuten Junakalusto Oy:n speksi oli ja on), raideliikenteessä ei todellakaan ole mitään järkeä. Se merkitsee vain aloitetun bussimatkan katkeamista liityntäliikenteeksi, jolloin autoilu pysyy kilpailukykyisenä eikä rahaa joukkoliikenteen kehittämiseen ole koskaan riittävästi. Tosin eihän sitä rahaa tarvitsekaan mihinkään, jos kehitys on kiellettyä.

Antero
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Antero Alku sanoi:
Jäykkyys = pysyvyyttä = luotettavuutta. Sitä nimenomaan tarvitaan, jotta ihmiset uskaltavat tehdä valinnan autoilun ja joukkoliikenteen välillä.

Ja miksei sama pätisi yrityksiinkin. Pasilaan sijoittuva yritys voi olla varma, että työvoimaa riittää hyvin, koska ratoja tulee joka suunnasta. Tosin lakkautetaan niitä raidereittejäkin, Helsingissä taitaa olla hylätty rata ainakin Toisella linjalla ja jossain muuallakin ehkä? Myös Keravalta Nikkilään on lakkautettu nykyään henkilöliikenne. Tampereella ajettiin alas lähijunajärjestelmä. Mutta nämä asiat tapahtuivatkin vanhaan maailmanaikaan. Vaikea jotenkin kuvitella, että pääkaupunkiseudulla seisakkeita tai ratoja lakkautettaisiin nykyään suuremmalla kädellä.
 
339-DF sanoi:
Niinpä. Bussireittien varrellekin tosin muutetaan, esim. reitin 52 varrelle Helsingissä. Mutta en minä ainakaan rupeaisii bussireittien perusteella asuinpaikkaa valitsemaan, ne reitithän saattavat muuttua vaikka huomenna!

Mikä ettei, vaikka valitsisikin asuinpaikan bussireittien perusteella. Helsingissä kun nuo ovat pysyneet ainakin säteittäisyhteyksien osalta lähes samoina jo vuosikymmeniä. Kun muuttaa sellaiseen paikkaan, josta kulkee useampi bussilinja eri paikkoihin, on todennäköistä, että vastaavat hyvät yhteydet säilyvät jatkossakin. Idässä onkin sitten tapahtunut suurempaa remonttia, mutta tuskinpa se ihmisten yhteyksiä on heikentänyt niin, että suoran linjan poistuttua matkasta olisi tullut mahdoton.
 
Antero Alku sanoi:
Jo pelkät asemat tuovat mieleeni DDR:n tai muun itäblokin, erityisesti nykyisen hoitamattomuuden ja rapistuneisuuden vuoksi. Mutta omalla rahalla ei enää hakeuduta sellaiseen elementtitalojen ympäristöön, jota Martinlaakson radan varressa on.
Kyllä eniten "DDR"-tyylisiä asemia ovat HKL:n metro-asemat.

Kuvalinkki

Tässä teille viikon vanha kuva houkuttelevasta Kontulan aseman pääsisäänkäynnistä. Sisällä maanalla junalaiturilla on vielä synkempää ja ikävää...

On kuin kaukaasialaisten vihannestorilta. Tämä on se helsinkiläisen metron huonoin puoli.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kylläpä on tosiaan luotaantyöntävän näköinen! Olen joskus Kontulan ostarilla käynyt, mutta en muista, että siellä ihan noin hirveän näköistä olisi ollut. Kuin suoraan jostain neuvostolähiöstä. Ettei vaan olis museovirasto suojellut tuota "monumentaalista betoniarkkitehtuuria" ;)
 
Compact sanoi:
On kuin kaukaasialaisten vihannestorilta. Tämä on se helsinkiläisen metron huonoin puoli.

Kyllä tuonkin kestää, mutta annas olla kun tehdään hienoja metroasemia Vuosaaren linjalle, niin eikös hienon julkisivun pilaa asemilla viihtyvä epäsosiaalinen aines. Kontulan metroasemalla oli suorastaan rauhallista, kun vertasi Vuosaareen. Mieluummin rauhallista ja betonista kuin modernia hienoa ja levotonta.
 
Kontulan metroasema on ikävä esimerkki myös sikäli, että alun perin sinne ei edes tehty rullaportaita. Aivan kuten itäblokin neukkumetroissa. Metro kun on niin kallis, niin jossain piti säästää. Minulla on kyllä parempiakin säästökohteita raideliikenteen rakentamisessa. Parasta on säästää tekemällä sellaista raideliikennettä, jolle ei tarvitse rakentaa edes betoniportaita.

Olemme kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitelleet hiljan Kontulan ostarin seudun kohentamista. Metroasema tule saamaan parannuksia jälleen. Onkohan se jo kolmas kerta, kun Kontulan asemaa rakennetaan uudelleen. Tuskin näitä menoja otettiin huomioon, kun aikanaan perusteltiin metron erinomaisuutta ja edullisuutta monen pysäkin pikaratitiotiehen verrattuna.

Antero
 
Takaisin
Ylös