Raideyhteys Helsingin lentokentälle

Lentorata on kallis ratahanke, jonka valtio yksin maksaa. Sen tarkoitus on siirtää päärata Pasilan ja Keravan välillä kulkemaan lentokentän kautta. Tulisiko sitä rakentaa laisinkaan, sillä tärkeä Vantaan keskus Tikkurila jää pääradalta silloin pois. Tulisiko mieluummin tyytyä Tikkurilassa kehäradalle vaihtamiseen, ja mahdollisesti kevytmetropikaraitioon Tikkurilasta Lentokentälle Aviapoliksen ja Jumbon kautta?

Jos lentorata kuitenkin rakennetaan, onko sille vaihtoehtoja, kuin esillä ollut suora tunnelilinjaus Pasilasta? Kyllä on. On tärkeää hakea säästöjä.

Tässä esittelen kaksi säästölentoratalinjausta. Ensimmäinen on osin pinnassa ja osin tunnelissa kulkeva. Toinen on kokonaan tunnelissa kulkeva maankäytön yhteiskäyttötunneli pohjoisen kevytmetrolinjan/pikaratikan kanssa.

Pintaratavaihtoehto:


Maankäytön yhteiskäyttölinja:


(Huom! ratojen sijainnit viitteellisiä)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
No ei lentoradalla muuta oikeen ennätä tekemään kuin kiihdyttämään ja jarruttamaan.

Kaaresäteet näissä esityksissä ovat tietenkin viitteellisiä. Tosin maankäytön yhteiskäyttötunnelissa pohjois-pasilan ja olympiakylän linjaukset ovat tarpeen.

Tässä esittelen vielä kaksi vaihtoehto. Huom! Mielestäni lentoaseman pohjoispuolella voi kaikissa esityksissä mennä pintarata - ja suorinta reittiä pääradalle, sillä, on mielestäni silkkaa tuhlaamista vetää lentorata tunnelissa Keravalle asti. Ellei sitten esim. Hyrylään kulkisi tuollainen maankäytön yhteiskäyttötunneli.

Supersäästövaihtoehto:


Pienisäästövaihtoehto: (jos Helsinki-puistoon ei voi rataa rakentaa)


ja laitetaan tähän vielä oheen kuvake josta ilmenee kuinka pitkästä tunnelista onkaan kysymys, mikä ei ole edes paikallisliikenteen käytössä, säästöjä tulisi hakea. (mutta edelleen olen sitä mieltä että lentoradalta tulisi olla haara myös Nummelaan eli ELSA/ESA-radalle).






Mikä on paras vaihtoehto lentoradalle?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Älä nyt liikaa kiinnitä huomiota käärresäteisiin. Mitä kaarresädettä tarkoitat? Esim. maankäytön yhteiskäyttölinjassa pohjois-pasilan ja olympiakylän "mutkat" ei haittaa koska mutka menee joka tapauksessa kiihdyttämiseen tai jarruttamiseen.

Mielestäni nyt on syytä keskustella mielekkäimmästä vaihtoehdosta, erillinen lentorata, yhteiskäyttölinja vai säästölentorata?
 
Esim. maankäytön yhteiskäyttölinjassa pohjois-pasilan ja olympiakylän "mutkat" ei haittaa koska mutka menee joka tapauksessa kiihdyttämiseen tai jarruttamiseen.

Ei mene. Nykyään Käpylän kohdalla Pasilaan saapuvalla junalla (myös kaukojunat) voi olla vauhtia 120 km/h vaille minkäänlaisia ongelmia (joskin opastinteknisistä syistä vauhtia kannattaa olla korkeintaan noin 100 km/h). Kiihdyttäessäkin vauhti on jo helposti 100:n paikkeilla.

Lähde: nopeusmittarin havainnointi kyseisillä paikoilla eri junatyypeillä.
 
No tuota se matkustajatiloissa oleva näyttö ei mielestäni tule suoraan veturista, vaan se on ennalta ohjelmoitu diaesitys siitä mitä kyseisellä ratapätkällä ajetaan.

Mitä tulee maankäytön yhteiskäyttölinjaan, loivissa mutkissa ja kaarteissa voi nopeutta ollakin ja reilusti. Mutta tulisi muistaa että lentorata on suurnopeusrata ja siten kiihdytys- ja jarrutusajat ovat paljon paljon pidemmät.

Myöskään maankäytön yhteiskäyttölinjassa olympiakylän ja pohjois-pasilan "mutka" ei vaikuta valtakunnallisiin linjanopeuksiin tuon tavaallista. Toisaalta, pohjois-pasila ja pasilan asema - niin tuolla välillä voi tietysti olla oma suora tunneli lentoradalle, tai voisihan lentorata käyttää Ilmalan varikkoa tuon olympiakylän "mutkan" oikaisemiseksi.

Oli miten oli, olympiakylän "mutka" ei ole ongelma maankäytön yhteiskäyttötunnelille.
 
No tuota se matkustajatiloissa oleva näyttö ei mielestäni tule suoraan veturista, vaan se on ennalta ohjelmoitu diaesitys siitä mitä kyseisellä ratapätkällä ajetaan.

Käsittääkseni nimimerkki "tlajunen" katselee tuota nopeusmittaria suoraa sieltä veturista käsin. Ja käsittääkseni matkustamossa näkyvä mittari perustuu gps-paikannukseen, eikä mihinkään ennalta ohjelmoituihin nopeusarvoihin.
 
Juu tiedän että tlajunen näkee veturista, tarkoitin sanoa niille jotka matkavaunuista näyttöä tarkkailevat - ettei se ole sama kuin veturin mittari.

Takaisin aiheeseen: ratayhteys lentokentälle

vaihtoehdot

i) ei rataa
ii) erillinen suora rata, pasilasta-hel/van-kerava
iii) säästörata, lyhyempi suorahko rata
iiii) maankäytön yhteiskäyttörata
 
Takaisin aiheeseen: ratayhteys lentokentälle

vaihtoehdot

i) ei rataa
ii) erillinen suora rata, pasilasta-hel/van-kerava
iii) säästörata, lyhyempi suorahko rata
iiii) maankäytön yhteiskäyttörata

Mitä jos ensimmäisenä kertoisit oman näkemyksesi perusteluineen? Turha haastaa toisia riitelemään keskenään sinun päästäsi keksimiesi vaihtoehtojen kimpussa. Onhan noita skenaarioita nimittäin esitetty muitakin, mm. itse olen esittänyt.

Suosittelisin myös opettelemaan roomalaiset numerot oikein, jos niitä aiot käyttää. Vinkki: 4 = iv (tai IV), ei iiii.
 
Mutta tulisi muistaa että lentorata on suurnopeusrata ja siten kiihdytys- ja jarrutusajat ovat paljon paljon pidemmät.

Ei suurnopeusradalla kiihtyvyydet ja jarruhidastuvuudet vähene. Toki nopeammalla kestää pidempään kiihdyttää huippunopeuteen, ja kokonaisjarrutusmatkat pitenevät. Mutta johonkin tiettyyn nopeuteen (vaikkapa 120 km/h) nopeat junat kiihdyttävät vähintään yhtä nopeasti kuin muutkin. (Pendolino on vähän poikkeus, siinä kun kiihtyvyyttä rajoittaa normaalia matalampi akselipaino.) Jarrutustehokin on samaa luokkaa, yhtä nopeasti pysähtyvät - samasta vauhdista.

Riippumatta minkälainen rata on kyseessä, tuo sinun piirtämäsi Pohjois-Pasilan pohjoisosan 60 km/h kaarre rajoittaa tarpeettomasti aivan kaikkia junia.

Ja ei, kyseessä ei ole mikään suuren suuri juttu. Mutta kun jatkuvasti jokainen detalji menee metsään, niin ei kokonaisuuskaan ole kovin uskottava...
 
Niinno, kuten kirjoitin, ei olympiakylän mutka ole ongelma maankäytön yhteiskäyttölinjassa. Esim. Ilmalan varikon alla kulkeva tunneli Pasilan ja pohjois-Pasilan välillä, tai Ilmalan varikolla pintaradan käyttö (ja sukellus pohjois-pasilassa maankäytön yhteiskäyttötunneliin). Myös samanlaisia erkanevia ratkaisuja voisi käyttää Hyrylässä (vaikka mielestäni lentorata voisi liittyä päärataan heti kehäradan liittymän pohjoispuolella).

janihyvarinen, mikä on sinun esittelemäsi ratkaisu lentokenttäradalle?

Minä taidan kannattaa joko i) ei lentorataa ollenkaan tai ii) maankäytön yhteiskäyttölinja.

Mutta kerro janihyvarinen ja muutkin omat ratkaisunne.

Ja muuten, tuota Vantaanjoen uomaa kulkevaa pääradan oikaisua on esitetty jo 80-luvulla, että sinällään ei mitään uutta - eikä siis minun keksimääni linjausta.

Ja mitä tulee minun usein käyttämääni listausmerkintöihin i) ii) iii) iiii) jne. niin niillä ei ole tekemistä roomalaisten numeroiden kanssa. Se on vain minun käyttämäni listausmenetelmä. Ja olenpa nähnyt sitä muidenkin käyttävän, en tosin vissiin tällä foorumilla.

Mutta mutta, takas ketjuun, esittäkää hyvät ihmiset omat lentorata-ratkaisunne, ja ei, niiden ei tarvitse liittyä nyt esittämiini linjauksiin.
 
Mutta kerro janihyvarinen ja muutkin omat ratkaisunne.

Juu, ei kiitos. Olen kirjoittanut sen niin monta kertaa JLF:lle että ei enää nappaa toistaa sinulle erikseen, kun et itse edes perustele omaa näkemystäsi juurta jaksaen. Enkä juuri nyt ehdi edes kaivaa itse viitettä vanhoihin ajatuksiini. Suosittelen kelaamaan taaksepäin tätä samaa keskusteluketjua.

Ja mitä tulee minun usein käyttämääni listausmerkintöihin i) ii) iii) iiii) jne. niin niillä ei ole tekemistä roomalaisten numeroiden kanssa. Se on vain minun käyttämäni listausmenetelmä. Ja olenpa nähnyt sitä muidenkin käyttävän, en tosin vissiin tällä foorumilla.

Oma menetelmäsi, joka vain sattumalta muistuttaa kovasti roomalaisia numeroita?

Kts. roomalaisten numeroiden Wikipedia-artikkelia.

Variantti iiii todellakin tunnetaan tietyistä historiallisista yhteyksistä, mutta normaalisti 4 = iv. Sen sijaan iiiii, iiiiii jne. ovat fiktiota, sellaisia ei tiedetä oikeasti käytetyn. Tosin en nyt ole tarkistanut olisiko tuollainen pöljyys jossain Wordin numerolistamuodossa. En kyllä oikein meinaisi uskoa. Pointtini on että jos käyttää listoissa jotain mikä näyttää roomalaisilta numeroilta ja sitten ne eivät kuitenkaan ole niitä (tai näyttää siltä että roomalaiset numerot on ymmärretty väärin), se antaa tietyn kuvan kirjoittajan yleissivistyksestä. Tämä ihan ystävällisenä huomautuksena tulevien kirjoitusten uskottavuuden parantamiseksi, ilman tarkoitusta ilkkua asialla tai tehdä siitä suurta numeroa.
 
No tuota se matkustajatiloissa oleva näyttö ei mielestäni tule suoraan veturista, vaan se on ennalta ohjelmoitu diaesitys siitä mitä kyseisellä ratapätkällä ajetaan.

Jos laitat riittävästi foliota päähän, näet siitä näytöstä oikean nopeuden, joka on Pendolinoillakin oikeasti vain 140 km/h. Matkustajanäyttöihin on vain ohjelmoitu ennalta näyttämään se 220 km/h, jotta verho pysyy yllä.

Mutta taitava ohjelmointi se kyllä on, kun osaa huomioida senkin, että jollakin junareissulla törmäänkin hirveen ja juna joutuu pysähtymään. Hienosti se ennalta ohjelmoitu diaesitys osaa silloinkin hidastaa nopeuden nollaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:19 ----------

Mutta tulisi muistaa että lentorata on suurnopeusrata ja siten kiihdytys- ja jarrutusajat ovat paljon paljon pidemmät.

Outoa, että suurnopeusradalla on ratikkaradan kaarresäteet.
 
Minä olen täällä monesti sanonut ettei Olympiakylän mutka ole ongelma maankäytön yhteiskäyttölinjalle. Se ei ole minkäänlainen ongelma.

Ja muuten se taisi olla Ilaskiven asettama työryhmä joka 80-luvulla ehdotti lentorataa erkanevaksi pääradalta Vantaanjoen uomaa, eli ei ole mikään minun päästäni heittämä esitys.
 
Takaisin
Ylös